Avaruustietäjille kysymys

Jos aurinko on muka tähti, missä sen sakarat ovat?

Ovathan kaikki jo merkinneet kalentereihinsa ensi maanantain 11. päivän kohdalle Merkuriuksen ylikulun?

Vierailija kirjoitti:

Kantsii muistaa, että suurimmat tähdet, jotka näemme nyt ovat voineet jo kuolla. Esim 500 valovuoden päässä olevan tähden valo jonka nyt näemme on 500 vuotta vanhaa.

Tuo on jotenkin niin söpöä. 😭

Anteeksi. :D

Vierailija kirjoitti:

Ovathan kaikki jo merkinneet kalentereihinsa ensi maanantain 11. päivän kohdalle Merkuriuksen ylikulun?

Pyyhkäiseekö miten läheltä, onko riskiä että osuu?

AV ei petä.

Täältä löytyvät kaikkien alojen parhaat osaajat ja asiantuntijat.

Ootte ihan parhaita! 

Vierailija kirjoitti:

Ovathan kaikki jo merkinneet kalentereihinsa ensi maanantain 11. päivän kohdalle Merkuriuksen ylikulun?

Enpä muistanuy, kiitti muistutuksesta. Taitaa olla pilvinen päivä kuitenkin.

Aurinkosuojakalvo kaukoputkeen pitää katsella valmiiksi.

Tosin Aurinko on tällä Oulun korkeudella niin alhaalla ylilulun aikaan, että havaitseminen voi olla muutenkin heikkoa. Sen verran pieni pippuri Merkurius Auringon edessä on.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b377e3ef-96a5-48db-b61d-e9e255ab6b3b

Galilei-keissi toistuu, nyt maailmankaikkeuden osalta. Elämmekö litteässä vai pallonmuotoisessa universumissa? Miten inkvisitio tällä kertaa tuomitsee?

Galilei-keississä ei puhuttu litteydestä tai pallonmuotoisuudesta mitään.

Galilei-case, Kopernikuksen v.s. Aristoteleen malli oli vaikutuksiltaan paljon radikaalimpi kuin kysymys universumin kaareutumisesta.

Pöhköä verratakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt voitte kysyä. Olen paikanpäällä Tähtelän observatoriolla ja lisäkseni paikalla varsin asiantunteva ryhmä tähtitieteilijöitä. Antaa palaa.

Onko tähden koolla teoreettista ylärajaa?

Entä mustan aukon?

Voit laskea mustan aukon teoreettisen maksimikoon täältä löytyvällä kaavalla

https://fi.wikipedia.org/wiki/Schwarzschildin_s%C3%A4de

käytä massana koko universumin kaikkea massaa ja energiaa.

Assburger kirjoitti:

Galilei-keississä ei puhuttu litteydestä tai pallonmuotoisuudesta mitään.

Haastettiin kuitenkin vallalla oleva totuus.

Seuraavaksi kaatuu 100% absoluuttisena totuutena pidetty "valonnopeus on suurin nopeus" mantra.  Kaikki kunnia Einsteinille, fiksu mies, mutta on se vähän hassua että hänen teorioitaan, eli henkilökohtaisia näkemyksiä, pidetään jonain luonnonlakeina.

Mikä sen kaataa? Mikä ylittää valonnopeuden?

Vierailija kirjoitti:

Mikä sen kaataa? Mikä ylittää valonnopeuden?

Tai siis alittaa.

Vierailija kirjoitti:

Seuraavaksi kaatuu 100% absoluuttisena totuutena pidetty "valonnopeus on suurin nopeus" mantra.  Kaikki kunnia Einsteinille, fiksu mies, mutta on se vähän hassua että hänen teorioitaan, eli henkilökohtaisia näkemyksiä, pidetään jonain luonnonlakeina.

Mitään ei pidetä 100% absoluuttisena totuutena tieteen maailmassa. On vain paras vallalla oleva selitys asioille.

Toistaiseksi ei ole havaittu yhtään mitään mikä kulkisi valoa nopeammin, ja jos kulkisi se rikkoo monin eri tavoin toimivaksi kokeilla osoitetut fysiikan hypoteesit aika rajusti.

Monet ei ymmärrä sitä että maailmankaikkeus on iso. Siis tosi iso. Monia jänniä juttuja tapahtuu joista me ei tiedetä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Monet ei ymmärrä sitä että maailmankaikkeus on iso. Siis tosi iso. Monia jänniä juttuja tapahtuu joista me ei tiedetä mitään.

Jännin juttu on ettei me edes tiedetä kuin iso se on. Mutta sen minimikoko tiedetään.

Vierailija kirjoitti:

Seuraavaksi kaatuu 100% absoluuttisena totuutena pidetty "valonnopeus on suurin nopeus" mantra.  Kaikki kunnia Einsteinille, fiksu mies, mutta on se vähän hassua että hänen teorioitaan, eli henkilökohtaisia näkemyksiä, pidetään jonain luonnonlakeina.

"Valonnopeus on suurin nopeus" oli tiedossa ennen Einsteinia, jonka oivallus oli se, että se on kaikille havainnoijille vakio ja teorian erottaa henkilökohtaisesta näkemyksestä se, että asia voidaan mittaamalla todeta.

Linnunrataa tai edes avaruutta ei ole olemassa. Elämme suhteellisen litteällä pyöreällä levypinnalla jonkinlaisen kristallikuvun alla. Koko tsydeemi on lisäksi veden alla.