Lue keskustelun säännöt.
Anoppi ja lapsenhoito
Miniä
29.12.2017 |
Miten usein teillä mummo hoitaa lasta? Meillä on kolmevuotias, jota anoppi tapaa keskimäärin kerran viikossa. Hän asuu lähellä. Minun äitini on kuollut, eikä sukuni ole hoitanut lastani koskaan (koska anopin pitää aina saada hoitaa).
Nyt anoppi oli taas kylässä, vain minä ja lapsi paikalla. Hän ei puhunut minulle kahteen tuntiin juuri mitään, vaan oli lapsen kanssa motittautunut leikkihuoneeseen. Anoppi haluaa aina olla lapsen kanssa kahden, eikä muita saa olla läsnä.
Tuli ruoka-aika, ja sanoin että nyt olisi hyvä rauhoittaa tilanne ruokailulle ja unille (lapsi vielä flunssassa). Anoppi ilmoitti että hän istuu pöytään (ei siis suostunut lähtemään) keskustelemaan. Tämän jälkeen tilitti siitä, miten lapsen (vai mummon) oikeus on nähdä mummoa useammin, jäädä viikonloppuisin yöksi, hakea päiväkodista vähintään kerran viikossa jne. Että lasta suurinpiirtein pantataan, joka on tietysti minun syyni (on ehkä 1-3 kertaa vuodessa mummolla yötä).
Huoh. Hän on keskimäärin täällä kerran viikossa ja saattaa helposti olla 8 h kerralla, etenkin jos minä en ole paikalla. Mies on mammanpoika ja tottakai aina samaa mieltä anopin kanssa. Jos tästä alan taistelemaan, niin ero tulee varmasti.
Mikä on sopiva määrä?
Kommentit (336)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä aloittajan anoppi näkee jotain ongelmia ja siksi haluaa olla poikansa perheen kanssa tekemisissä? Ap kertoo asiasta Vain Oman Versionsa. Toisen puolen kuuleminen jää meiltä pimentoon. Ap voi värittää omaan pussiinsa asiat, miten haluaa. Anoppi ei voi puolustautua, eikä liioin ap:n mies. Tämähän se on valitettavasti iso ongelma koko palstalla! Jokainen kertoo vain oman versionsa asioista ja mieluusti värittää sitä omaksi edukseen, jotta saisi paljon yläpeukkua ja taustatukea. Toinen osapuoli jää AINA kuulematta.
Niin, voihan se toki nöhdä kaikenlaista.
Minäkin sain täyteen raapustetun ruutuvihon johon oli kirjattu kaikki mahdolliset puutteet, mitä vanhemmuudessano ja taloudenhoidossani oli havaittu.
Kummasti lähensi ja tuntui tuelta.
No ei varmaan sellainen tunnu kivalta, mutta monista neuvoista, jotka tulee vanhemmilta, anopilta, apelta, mummolta ukilta kannattaa ottaa vaarin, eikä vaan nakella ylimielisesti ja kaikkitietäväisesti niskojaan. Vanhempien ihmisten neuvoissa voi piillä suuri viisaus.
Juu.
Minäkin opin että jos mummo tuo meille (pyytämättä) nakkisoppaa, siitä pitää kiittää ainakin kaksi tuntia. Muu on kiittämättömyyttä.
Opin myös sen että maustekaapista ei ksokaan ikinä missään tapauksessa saa löytyä vahingossakaan yhtään maustepurkkia, jossa on viim käyttöpäivä edes löhestymässä.
Opin myös sen että ihan varmasti valitsimme lapselle väärän koulun koska mummo oli kerran melkein kuullut että joku sentapainen koulu oli ehkä ollut huono.
Samaten opin että lapselle kuulemma pitää joka kerta työntää ruokaa suuhun kun lapsi avaa suinsa. Siis kuulemma kyynärtaipeessa pitää roikkua ruokapussi jonka kanssa pitää päivystää alati lapsen vieressä.
Opin että vain mummp tietää kasvaako lapsi oikein. Neuvolan käyrät on kuulemma puppua.
T. Äiti, 40 vee
Tuo viimeinen on ihan kuin meiltä! Neuvolassa ei kuulemma tiedetä mistään mitään ja AINA pitää ehdottomasti mielummin tehdä niin kuin mummo sanoo. Ravitsemussuositukset on myös keksitty kiusallaan ja oikeasti on hyväksi syöttää lapselle vaikka niin paljon sokeria kuin haluaa, koska muuten oppii tykkäämään sokerisista herkuista (wtf??). Ja jos olisin ollut oikein raskaana en olisi välittänyt suosituksista vaan syönyt lakritsia ja maksaa niin paljon kun vain mieli tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä aloittajan anoppi näkee jotain ongelmia ja siksi haluaa olla poikansa perheen kanssa tekemisissä? Ap kertoo asiasta Vain Oman Versionsa. Toisen puolen kuuleminen jää meiltä pimentoon. Ap voi värittää omaan pussiinsa asiat, miten haluaa. Anoppi ei voi puolustautua, eikä liioin ap:n mies. Tämähän se on valitettavasti iso ongelma koko palstalla! Jokainen kertoo vain oman versionsa asioista ja mieluusti värittää sitä omaksi edukseen, jotta saisi paljon yläpeukkua ja taustatukea. Toinen osapuoli jää AINA kuulematta.
Niin, voihan se toki nöhdä kaikenlaista.
Minäkin sain täyteen raapustetun ruutuvihon johon oli kirjattu kaikki mahdolliset puutteet, mitä vanhemmuudessano ja taloudenhoidossani oli havaittu.
Kummasti lähensi ja tuntui tuelta.
No ei varmaan sellainen tunnu kivalta, mutta monista neuvoista, jotka tulee vanhemmilta, anopilta, apelta, mummolta ukilta kannattaa ottaa vaarin, eikä vaan nakella ylimielisesti ja kaikkitietäväisesti niskojaan. Vanhempien ihmisten neuvoissa voi piillä suuri viisaus.
Tähän oli vastauksena nuo vanhusten suuret viisaudet lastenhoidosta, ei kuulostanut viisailta ohjeilta mielestäni :)
Parinkymmenen vuoden aikana monet asiat ovat muuttuneet valtavasti, myös lastenhoitokäytännöt. Netti tuo koko ajan uusia tuulia ja ’kotkotuksia’.
Itse isovanhempansa teen niin kuin vanhemmat sanovat, vaikka mielessäni välillä olisi joku muukin ratkaisu.
Se varmaan on muuttunut ratkaisevimmalla tavalla, että isovanhempien omille vanhemmuuden kokemuksille ei anneta enää mitään arvoa.
Minulla ja miehelläni on kolme aikuista lasta, joiden lapsia hoidamme hyvin säännöllisesti. Haemme pk:sta, koulusta, kuskaamme, leikimme, ruokin heidät, yökylitän jne, autamme monella tavalla arjen ruuhkavuosissa.
Pidämme kuitenkin selvät rajat, vaikka läheisiä olemmekin. Emme mene kutsumatta kylään, meillä ei ole avaimia. Autamme tarvittaessa ja saamme myös apua.
Tuo tavallaan on osa sitä ongelmaa isovanhempien kanssa, että uusia suosituksia ja menetelmiä pidetään turhina "kotkotuksina" ja voisi tehdä paremmin eli sillä tavoin kun tehtiin joskus 30-50 vuotta sitten. Kyse ei myöskään ole siitä etteikö kokemusta arvostettaisi, mutta kun se kokemus ei tarkoita, että tietää kaiken paremmin kuin kukaan muu. Sillä miten Pertti nukkui, söi ja leikki 30 vuotta sitten ei kuitenkaan ole mitään merkitystä sen kannalta kun nyt vuonna 2017 pitäsi nukuttaa tai syöttää se meidän Johanna. Toki on ihan tervetullutta kertoa, mikä itsellä on toiminut, mutta kun se oma juttu ei ole ehdoton totuus eikä se miten kaikkien pitää tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä se taas nähdään. Perheessä on äiti ja mies, ei kahta tasavertaista vanhempaa.
Siis kuinka? Onko apua mielestäsi tasavertainen tässä? Eikö kyse ole kuitenkin ap:n kodista, elämästä, lapsesta, avioliitosta? Vaikka kyse näyttää valitettavasti olevan ap:n miehen ja äidin yhteisestä elämästä ja lapsesta. Äiti eli ap ei ole tasavertainen omassa elämässään!
Perheessä on anoppi ja mies tasavertaisina, äidistä on tehty ulkopuolinen ja vaikutusvallaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on Ap:lla ongelma. Meillä on toinen mummo niin sairas että ei voi hoitaa meidän lasta ja toinen mummo suostuu vahtimaan korkeintaan kaksi tuntia kerralla. Asuvat vielä niin kaukana että tavataan muutenkin vain pari kertaa vuodessa. Olisi ihanaa jos olisi mummo lähellä joka haluaisi hoitaa lasta.
Laita osoite niin täältä saat lyttäävän mummelin.
Hehe, voinpa vaikka laittaakin! Sehän olisi loistavaa jos saisi mummelin tänne hoitoavuksi. Parempi se lyttäävä mummelikin kuin ei mitään.
Jotenkin uskomatonta että ko. ihmiset hyväksyvät avoimin mielin kehityksen lääketieteissä, omia sairauksia hoidetaan nykytiedon mukaisesti ja arvostetaan sitä mitä harppauksia on tapahtunut syöpien, autoimmuunisairauksien, verenpaineen jne hoidossa, mutta vauvojenhoito! Ehei! Se osattiin 40-50 vuotta sitten paljon paremmin ja nykysuositukset ovat "kotkotuksia" jotka eivät perustu mihinkään tietoon!
Raivostuttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä aloittajan anoppi näkee jotain ongelmia ja siksi haluaa olla poikansa perheen kanssa tekemisissä? Ap kertoo asiasta Vain Oman Versionsa. Toisen puolen kuuleminen jää meiltä pimentoon. Ap voi värittää omaan pussiinsa asiat, miten haluaa. Anoppi ei voi puolustautua, eikä liioin ap:n mies. Tämähän se on valitettavasti iso ongelma koko palstalla! Jokainen kertoo vain oman versionsa asioista ja mieluusti värittää sitä omaksi edukseen, jotta saisi paljon yläpeukkua ja taustatukea. Toinen osapuoli jää AINA kuulematta.
Niin, voihan se toki nöhdä kaikenlaista.
Minäkin sain täyteen raapustetun ruutuvihon johon oli kirjattu kaikki mahdolliset puutteet, mitä vanhemmuudessano ja taloudenhoidossani oli havaittu.
Kummasti lähensi ja tuntui tuelta.
No ei varmaan sellainen tunnu kivalta, mutta monista neuvoista, jotka tulee vanhemmilta, anopilta, apelta, mummolta ukilta kannattaa ottaa vaarin, eikä vaan nakella ylimielisesti ja kaikkitietäväisesti niskojaan. Vanhempien ihmisten neuvoissa voi piillä suuri viisaus.
Juu.
Minäkin opin että jos mummo tuo meille (pyytämättä) nakkisoppaa, siitä pitää kiittää ainakin kaksi tuntia. Muu on kiittämättömyyttä.
Opin myös sen että maustekaapista ei ksokaan ikinä missään tapauksessa saa löytyä vahingossakaan yhtään maustepurkkia, jossa on viim käyttöpäivä edes löhestymässä.
Opin myös sen että ihan varmasti valitsimme lapselle väärän koulun koska mummo oli kerran melkein kuullut että joku sentapainen koulu oli ehkä ollut huono.
Samaten opin että lapselle kuulemma pitää joka kerta työntää ruokaa suuhun kun lapsi avaa suinsa. Siis kuulemma kyynärtaipeessa pitää roikkua ruokapussi jonka kanssa pitää päivystää alati lapsen vieressä.
Opin että vain mummp tietää kasvaako lapsi oikein. Neuvolan käyrät on kuulemma puppua.
T. Äiti, 40 vee
Tuo viimeinen on ihan kuin meiltä! Neuvolassa ei kuulemma tiedetä mistään mitään ja AINA pitää ehdottomasti mielummin tehdä niin kuin mummo sanoo. Ravitsemussuositukset on myös keksitty kiusallaan ja oikeasti on hyväksi syöttää lapselle vaikka niin paljon sokeria kuin haluaa, koska muuten oppii tykkäämään sokerisista herkuista (wtf??). Ja jos olisin ollut oikein raskaana en olisi välittänyt suosituksista vaan syönyt lakritsia ja maksaa niin paljon kun vain mieli tekee.
Tuo on täysin keksitty juttu, jolla halutaan halventaa kaikki isovanhemmat. Ei nimittäin kukaan ole noin tyhmä, ei edes anoppi.
Kysyit kuinka paljon on tarpeeksi,kuinka paljon muilla isovanhemmat hoitaa...
Muihin pulmiin saitkin jo hyviä vastauksia!
sen huomaa tosi pienistä asioista milloin rajat ylittyy ja menee turhan tungettelevaksi ja "omimisen"puolelle. Itse tiedät kyllä tunteesi ja mikä on liikaa :) luota siihen.
meillä 2v ei ole ollut ollenkaan vielä hoidossa anoppilassa,Ei ole oikeasti ollut tarvetta eikä lapsikaan sinne osaa vielä itse tahtoa.kylässä käydään koko perhe..esikoista koittavat yhä "omia" välillä liikaa ja ovat välillä tosi uuvuttavia persoonia. Tietävät paremmin,toimivat paremmin,rakastavatkin varmasti paremmin..suuttuvat kun komennetaan omia lapsiamme.Vaikka itse ovat poikansa remmillä ja tukkapöllyllä kasvattaneet!
Itseasiassa esikoisen kohdalla ihan oikeasti on välillä ongelmaa siinä että mummon sana meinaakin painaa enemmän tms ja joudun oikein kunnolla pitämään paikkaani. Tuo alkuaikojen liika myönnyttely on tämän saanut aikaan. Ei se ole auttamista jos tarve on vain mummon ja äiti vain ahdistuu liiasta "avusta" se on silloin vain häiritsevää ja hyvin tungettelevaa varpaille astumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä aloittajan anoppi näkee jotain ongelmia ja siksi haluaa olla poikansa perheen kanssa tekemisissä? Ap kertoo asiasta Vain Oman Versionsa. Toisen puolen kuuleminen jää meiltä pimentoon. Ap voi värittää omaan pussiinsa asiat, miten haluaa. Anoppi ei voi puolustautua, eikä liioin ap:n mies. Tämähän se on valitettavasti iso ongelma koko palstalla! Jokainen kertoo vain oman versionsa asioista ja mieluusti värittää sitä omaksi edukseen, jotta saisi paljon yläpeukkua ja taustatukea. Toinen osapuoli jää AINA kuulematta.
Niin, voihan se toki nöhdä kaikenlaista.
Minäkin sain täyteen raapustetun ruutuvihon johon oli kirjattu kaikki mahdolliset puutteet, mitä vanhemmuudessano ja taloudenhoidossani oli havaittu.
Kummasti lähensi ja tuntui tuelta.
No ei varmaan sellainen tunnu kivalta, mutta monista neuvoista, jotka tulee vanhemmilta, anopilta, apelta, mummolta ukilta kannattaa ottaa vaarin, eikä vaan nakella ylimielisesti ja kaikkitietäväisesti niskojaan. Vanhempien ihmisten neuvoissa voi piillä suuri viisaus.
Tähän oli vastauksena nuo vanhusten suuret viisaudet lastenhoidosta, ei kuulostanut viisailta ohjeilta mielestäni :)
Parinkymmenen vuoden aikana monet asiat ovat muuttuneet valtavasti, myös lastenhoitokäytännöt. Netti tuo koko ajan uusia tuulia ja ’kotkotuksia’.
Itse isovanhempansa teen niin kuin vanhemmat sanovat, vaikka mielessäni välillä olisi joku muukin ratkaisu.
Se varmaan on muuttunut ratkaisevimmalla tavalla, että isovanhempien omille vanhemmuuden kokemuksille ei anneta enää mitään arvoa.
Minulla ja miehelläni on kolme aikuista lasta, joiden lapsia hoidamme hyvin säännöllisesti. Haemme pk:sta, koulusta, kuskaamme, leikimme, ruokin heidät, yökylitän jne, autamme monella tavalla arjen ruuhkavuosissa.
Pidämme kuitenkin selvät rajat, vaikka läheisiä olemmekin. Emme mene kutsumatta kylään, meillä ei ole avaimia. Autamme tarvittaessa ja saamme myös apua.Tuo tavallaan on osa sitä ongelmaa isovanhempien kanssa, että uusia suosituksia ja menetelmiä pidetään turhina "kotkotuksina" ja voisi tehdä paremmin eli sillä tavoin kun tehtiin joskus 30-50 vuotta sitten. Kyse ei myöskään ole siitä etteikö kokemusta arvostettaisi, mutta kun se kokemus ei tarkoita, että tietää kaiken paremmin kuin kukaan muu. Sillä miten Pertti nukkui, söi ja leikki 30 vuotta sitten ei kuitenkaan ole mitään merkitystä sen kannalta kun nyt vuonna 2017 pitäsi nukuttaa tai syöttää se meidän Johanna. Toki on ihan tervetullutta kertoa, mikä itsellä on toiminut, mutta kun se oma juttu ei ole ehdoton totuus eikä se miten kaikkien pitää tehdä.
No tuo ’kotkotus’ liittyy esim syömiseen. Monet lapset ovat jo pk:ssa kasvisruualla ja siksi syömisen ympärillä pelataan enemmän. Perheillä ei välttämättä ole kunnon ruokailuaikoja, syödään paljon välipaloja. Tämä on muuttunut siitä, miten omaa Perttiäni hoidin. Samoin nukkumaan menemisen kanssa, itse pidin melko tiukasti nukkumaanmenoajoista kiinni. Koululaisetkin olivat jo klo 21 petissä, nykylapset eivät ole. Sillä isovanhemmalla saattaa olla sitä ’maalaisjärkeä’ ,mitä joskus voisi olla hyvä kuunnella : ).
Itse olen ottanut mummona sellaisen roolin, että mitään tietojani ja viisauksiani en tuputa nuorille perheille, mutta jos kysytään, niin kerron oman näkemykseni. Tosin kehotan myös kysymään neuvolasta ko asioita, että en neuvo "väärin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä aloittajan anoppi näkee jotain ongelmia ja siksi haluaa olla poikansa perheen kanssa tekemisissä? Ap kertoo asiasta Vain Oman Versionsa. Toisen puolen kuuleminen jää meiltä pimentoon. Ap voi värittää omaan pussiinsa asiat, miten haluaa. Anoppi ei voi puolustautua, eikä liioin ap:n mies. Tämähän se on valitettavasti iso ongelma koko palstalla! Jokainen kertoo vain oman versionsa asioista ja mieluusti värittää sitä omaksi edukseen, jotta saisi paljon yläpeukkua ja taustatukea. Toinen osapuoli jää AINA kuulematta.
Niin, voihan se toki nöhdä kaikenlaista.
Minäkin sain täyteen raapustetun ruutuvihon johon oli kirjattu kaikki mahdolliset puutteet, mitä vanhemmuudessano ja taloudenhoidossani oli havaittu.
Kummasti lähensi ja tuntui tuelta.
No ei varmaan sellainen tunnu kivalta, mutta monista neuvoista, jotka tulee vanhemmilta, anopilta, apelta, mummolta ukilta kannattaa ottaa vaarin, eikä vaan nakella ylimielisesti ja kaikkitietäväisesti niskojaan. Vanhempien ihmisten neuvoissa voi piillä suuri viisaus.
Tähän oli vastauksena nuo vanhusten suuret viisaudet lastenhoidosta, ei kuulostanut viisailta ohjeilta mielestäni :)
Parinkymmenen vuoden aikana monet asiat ovat muuttuneet valtavasti, myös lastenhoitokäytännöt. Netti tuo koko ajan uusia tuulia ja ’kotkotuksia’.
Itse isovanhempansa teen niin kuin vanhemmat sanovat, vaikka mielessäni välillä olisi joku muukin ratkaisu.
Se varmaan on muuttunut ratkaisevimmalla tavalla, että isovanhempien omille vanhemmuuden kokemuksille ei anneta enää mitään arvoa.
Minulla ja miehelläni on kolme aikuista lasta, joiden lapsia hoidamme hyvin säännöllisesti. Haemme pk:sta, koulusta, kuskaamme, leikimme, ruokin heidät, yökylitän jne, autamme monella tavalla arjen ruuhkavuosissa.
Pidämme kuitenkin selvät rajat, vaikka läheisiä olemmekin. Emme mene kutsumatta kylään, meillä ei ole avaimia. Autamme tarvittaessa ja saamme myös apua.Tuo tavallaan on osa sitä ongelmaa isovanhempien kanssa, että uusia suosituksia ja menetelmiä pidetään turhina "kotkotuksina" ja voisi tehdä paremmin eli sillä tavoin kun tehtiin joskus 30-50 vuotta sitten. Kyse ei myöskään ole siitä etteikö kokemusta arvostettaisi, mutta kun se kokemus ei tarkoita, että tietää kaiken paremmin kuin kukaan muu. Sillä miten Pertti nukkui, söi ja leikki 30 vuotta sitten ei kuitenkaan ole mitään merkitystä sen kannalta kun nyt vuonna 2017 pitäsi nukuttaa tai syöttää se meidän Johanna. Toki on ihan tervetullutta kertoa, mikä itsellä on toiminut, mutta kun se oma juttu ei ole ehdoton totuus eikä se miten kaikkien pitää tehdä.
No tuo ’kotkotus’ liittyy esim syömiseen. Monet lapset ovat jo pk:ssa kasvisruualla ja siksi syömisen ympärillä pelataan enemmän. Perheillä ei välttämättä ole kunnon ruokailuaikoja, syödään paljon välipaloja. Tämä on muuttunut siitä, miten omaa Perttiäni hoidin. Samoin nukkumaan menemisen kanssa, itse pidin melko tiukasti nukkumaanmenoajoista kiinni. Koululaisetkin olivat jo klo 21 petissä, nykylapset eivät ole. Sillä isovanhemmalla saattaa olla sitä ’maalaisjärkeä’ ,mitä joskus voisi olla hyvä kuunnella : ).
Meillä on riidelty mmmon kanssa nimenomaan siitä, että pitää olla ruoka-ajat ja että silloin syödään rauhassa pöydän ääressä. Mummo syöttäisi lapsia koko ajan ja päälle sokerimehua. Siis kirjaimellisesti ihan koko ajan.
Toinen iso riita syntyi siitä, että sanoimme että vieraiden pitää poistua viimeistään kello 19.30 jotta lapset pääsee nukkumaan. Mummon mielestä ei ole niin tarkkaa vaikka lapset valvoisi puoleen yöhön.
Näistä on tapeltu niiiiin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin uskomatonta että ko. ihmiset hyväksyvät avoimin mielin kehityksen lääketieteissä, omia sairauksia hoidetaan nykytiedon mukaisesti ja arvostetaan sitä mitä harppauksia on tapahtunut syöpien, autoimmuunisairauksien, verenpaineen jne hoidossa, mutta vauvojenhoito! Ehei! Se osattiin 40-50 vuotta sitten paljon paremmin ja nykysuositukset ovat "kotkotuksia" jotka eivät perustu mihinkään tietoon!
Raivostuttavaa.
Vastaanpa sinullekin, kun tartuit ”kotkotuksiin” ja olen edelleen sitä mieltä, että nyt vanhemmille on tarjolla netin kautta myös väärää tietoa enemmän, mitä meidän isovanhempien ollessa nuoria vanhempia. Me noudatimme aika tarkkaan neuvolan ohjeita, nyt on aika monenlaista humpuukiakin liikkeellä. Neuvolaa ei enää arvosteta, pienillekin lapsille kasvisruokaa ja rokotusvastaisuutta.
Lapset päättävät perheissä monista asioita, kaikenlainen neuvottelu aivan pikkulasten kanssa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin uskomatonta että ko. ihmiset hyväksyvät avoimin mielin kehityksen lääketieteissä, omia sairauksia hoidetaan nykytiedon mukaisesti ja arvostetaan sitä mitä harppauksia on tapahtunut syöpien, autoimmuunisairauksien, verenpaineen jne hoidossa, mutta vauvojenhoito! Ehei! Se osattiin 40-50 vuotta sitten paljon paremmin ja nykysuositukset ovat "kotkotuksia" jotka eivät perustu mihinkään tietoon!
Raivostuttavaa.Vastaanpa sinullekin, kun tartuit ”kotkotuksiin” ja olen edelleen sitä mieltä, että nyt vanhemmille on tarjolla netin kautta myös väärää tietoa enemmän, mitä meidän isovanhempien ollessa nuoria vanhempia. Me noudatimme aika tarkkaan neuvolan ohjeita, nyt on aika monenlaista humpuukiakin liikkeellä. Neuvolaa ei enää arvosteta, pienillekin lapsille kasvisruokaa ja rokotusvastaisuutta.
Lapset päättävät perheissä monista asioita, kaikenlainen neuvottelu aivan pikkulasten kanssa jne.
Niin. Nykyään vanhemmat osaavat ajatella itse, eivätkä kunarra auktoriteetteja sokeasti. Minulle on esim neuvolan ohjeesta syötetty pelkkää korviketta ja sokerivettä, pikkusiskolle neuvola määräsi unilääkettä, jotta tää nukkuisi paremmin...
Ja rokotuksista esim minä todellakin jätin sen sikapiikin ottamatta lapsille, koska hankin itse parempaa tietoa kuin mitä viranomaisilta tuli.
Ja mitä lasten kanssa neuvottelemiseen tulee, meidän lyttymummo tekee toistuvasti niin, että sopii asioita nelivuotiaan kanssa meidän ohitsemme...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä aloittajan anoppi näkee jotain ongelmia ja siksi haluaa olla poikansa perheen kanssa tekemisissä? Ap kertoo asiasta Vain Oman Versionsa. Toisen puolen kuuleminen jää meiltä pimentoon. Ap voi värittää omaan pussiinsa asiat, miten haluaa. Anoppi ei voi puolustautua, eikä liioin ap:n mies. Tämähän se on valitettavasti iso ongelma koko palstalla! Jokainen kertoo vain oman versionsa asioista ja mieluusti värittää sitä omaksi edukseen, jotta saisi paljon yläpeukkua ja taustatukea. Toinen osapuoli jää AINA kuulematta.
Niin, voihan se toki nöhdä kaikenlaista.
Minäkin sain täyteen raapustetun ruutuvihon johon oli kirjattu kaikki mahdolliset puutteet, mitä vanhemmuudessano ja taloudenhoidossani oli havaittu.
Kummasti lähensi ja tuntui tuelta.
No ei varmaan sellainen tunnu kivalta, mutta monista neuvoista, jotka tulee vanhemmilta, anopilta, apelta, mummolta ukilta kannattaa ottaa vaarin, eikä vaan nakella ylimielisesti ja kaikkitietäväisesti niskojaan. Vanhempien ihmisten neuvoissa voi piillä suuri viisaus.
Tähän oli vastauksena nuo vanhusten suuret viisaudet lastenhoidosta, ei kuulostanut viisailta ohjeilta mielestäni :)
Parinkymmenen vuoden aikana monet asiat ovat muuttuneet valtavasti, myös lastenhoitokäytännöt. Netti tuo koko ajan uusia tuulia ja ’kotkotuksia’.
Itse isovanhempansa teen niin kuin vanhemmat sanovat, vaikka mielessäni välillä olisi joku muukin ratkaisu.
Se varmaan on muuttunut ratkaisevimmalla tavalla, että isovanhempien omille vanhemmuuden kokemuksille ei anneta enää mitään arvoa.
Minulla ja miehelläni on kolme aikuista lasta, joiden lapsia hoidamme hyvin säännöllisesti. Haemme pk:sta, koulusta, kuskaamme, leikimme, ruokin heidät, yökylitän jne, autamme monella tavalla arjen ruuhkavuosissa.
Pidämme kuitenkin selvät rajat, vaikka läheisiä olemmekin. Emme mene kutsumatta kylään, meillä ei ole avaimia. Autamme tarvittaessa ja saamme myös apua.Tuo tavallaan on osa sitä ongelmaa isovanhempien kanssa, että uusia suosituksia ja menetelmiä pidetään turhina "kotkotuksina" ja voisi tehdä paremmin eli sillä tavoin kun tehtiin joskus 30-50 vuotta sitten. Kyse ei myöskään ole siitä etteikö kokemusta arvostettaisi, mutta kun se kokemus ei tarkoita, että tietää kaiken paremmin kuin kukaan muu. Sillä miten Pertti nukkui, söi ja leikki 30 vuotta sitten ei kuitenkaan ole mitään merkitystä sen kannalta kun nyt vuonna 2017 pitäsi nukuttaa tai syöttää se meidän Johanna. Toki on ihan tervetullutta kertoa, mikä itsellä on toiminut, mutta kun se oma juttu ei ole ehdoton totuus eikä se miten kaikkien pitää tehdä.
No tuo ’kotkotus’ liittyy esim syömiseen. Monet lapset ovat jo pk:ssa kasvisruualla ja siksi syömisen ympärillä pelataan enemmän. Perheillä ei välttämättä ole kunnon ruokailuaikoja, syödään paljon välipaloja. Tämä on muuttunut siitä, miten omaa Perttiäni hoidin. Samoin nukkumaan menemisen kanssa, itse pidin melko tiukasti nukkumaanmenoajoista kiinni. Koululaisetkin olivat jo klo 21 petissä, nykylapset eivät ole. Sillä isovanhemmalla saattaa olla sitä ’maalaisjärkeä’ ,mitä joskus voisi olla hyvä kuunnella : ).
Meillä on riidelty mmmon kanssa nimenomaan siitä, että pitää olla ruoka-ajat ja että silloin syödään rauhassa pöydän ääressä. Mummo syöttäisi lapsia koko ajan ja päälle sokerimehua. Siis kirjaimellisesti ihan koko ajan.
Toinen iso riita syntyi siitä, että sanoimme että vieraiden pitää poistua viimeistään kello 19.30 jotta lapset pääsee nukkumaan. Mummon mielestä ei ole niin tarkkaa vaikka lapset valvoisi puoleen yöhön.
Näistä on tapeltu niiiiin paljon.
Tästäpä näkee, että meitä isovanhempia ja vanhempia on moneen junaan. Itse pidän säännöllisiä ruoka-aikoja tärkeinä, en anna välipaloja.
Samoin nukkumaanmenossa olin jämpti omien lasten kanssa ja samaan pyrkisin lastenlasten kanssa, mutta se ei onnistu meillä kun ei onnistu heillä kotonakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin uskomatonta että ko. ihmiset hyväksyvät avoimin mielin kehityksen lääketieteissä, omia sairauksia hoidetaan nykytiedon mukaisesti ja arvostetaan sitä mitä harppauksia on tapahtunut syöpien, autoimmuunisairauksien, verenpaineen jne hoidossa, mutta vauvojenhoito! Ehei! Se osattiin 40-50 vuotta sitten paljon paremmin ja nykysuositukset ovat "kotkotuksia" jotka eivät perustu mihinkään tietoon!
Raivostuttavaa.Vastaanpa sinullekin, kun tartuit ”kotkotuksiin” ja olen edelleen sitä mieltä, että nyt vanhemmille on tarjolla netin kautta myös väärää tietoa enemmän, mitä meidän isovanhempien ollessa nuoria vanhempia. Me noudatimme aika tarkkaan neuvolan ohjeita, nyt on aika monenlaista humpuukiakin liikkeellä. Neuvolaa ei enää arvosteta, pienillekin lapsille kasvisruokaa ja rokotusvastaisuutta.
Lapset päättävät perheissä monista asioita, kaikenlainen neuvottelu aivan pikkulasten kanssa jne.
Eri
Kyllä varmasti suurin osa arvostaa neuvolan ohjeita, ne vaan ovat erilaisia kuin ennen ja nykyään tiedetään ettei ole vain yhtä "oikeaa totuutta".
Se on kyllä totta, ettei autoritääristä kasvatusta enää suosita, vaan neuvoksi usein annetaan antaa lapselle kaksi vaihtoehtoa esim. "juotko vettä vai maitoa", tällä pyritään helpottamaan arkea ja estämään suurimman tahtokohtaukset joista ei lapselle ole mitään hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin uskomatonta että ko. ihmiset hyväksyvät avoimin mielin kehityksen lääketieteissä, omia sairauksia hoidetaan nykytiedon mukaisesti ja arvostetaan sitä mitä harppauksia on tapahtunut syöpien, autoimmuunisairauksien, verenpaineen jne hoidossa, mutta vauvojenhoito! Ehei! Se osattiin 40-50 vuotta sitten paljon paremmin ja nykysuositukset ovat "kotkotuksia" jotka eivät perustu mihinkään tietoon!
Raivostuttavaa.Vastaanpa sinullekin, kun tartuit ”kotkotuksiin” ja olen edelleen sitä mieltä, että nyt vanhemmille on tarjolla netin kautta myös väärää tietoa enemmän, mitä meidän isovanhempien ollessa nuoria vanhempia. Me noudatimme aika tarkkaan neuvolan ohjeita, nyt on aika monenlaista humpuukiakin liikkeellä. Neuvolaa ei enää arvosteta, pienillekin lapsille kasvisruokaa ja rokotusvastaisuutta.
Lapset päättävät perheissä monista asioita, kaikenlainen neuvottelu aivan pikkulasten kanssa jne.Niin. Nykyään vanhemmat osaavat ajatella itse, eivätkä kunarra auktoriteetteja sokeasti. Minulle on esim neuvolan ohjeesta syötetty pelkkää korviketta ja sokerivettä, pikkusiskolle neuvola määräsi unilääkettä, jotta tää nukkuisi paremmin...
Ja rokotuksista esim minä todellakin jätin sen sikapiikin ottamatta lapsille, koska hankin itse parempaa tietoa kuin mitä viranomaisilta tuli.
Jaa omat neuvolakokemukseni ovat -70 ja -80 luvuilta ja minua kyllä kannustettiin imetykseen, sokerivettä ei kyllä vauvalle annettu. Kiinteät ruuat aloitettiin aikaisin ja se on tietysti muuttunut.
Toivottavasti olet muuten rokotuttanut lapsesi?
Tiedon hakeminen ennen netin tuloa oli aika vaikeaa. Eiköhän se nykyvanhemmankin ”ajattelu” ole kuitenkin enemmän sitä googlausta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin uskomatonta että ko. ihmiset hyväksyvät avoimin mielin kehityksen lääketieteissä, omia sairauksia hoidetaan nykytiedon mukaisesti ja arvostetaan sitä mitä harppauksia on tapahtunut syöpien, autoimmuunisairauksien, verenpaineen jne hoidossa, mutta vauvojenhoito! Ehei! Se osattiin 40-50 vuotta sitten paljon paremmin ja nykysuositukset ovat "kotkotuksia" jotka eivät perustu mihinkään tietoon!
Raivostuttavaa.Vastaanpa sinullekin, kun tartuit ”kotkotuksiin” ja olen edelleen sitä mieltä, että nyt vanhemmille on tarjolla netin kautta myös väärää tietoa enemmän, mitä meidän isovanhempien ollessa nuoria vanhempia. Me noudatimme aika tarkkaan neuvolan ohjeita, nyt on aika monenlaista humpuukiakin liikkeellä. Neuvolaa ei enää arvosteta, pienillekin lapsille kasvisruokaa ja rokotusvastaisuutta.
Lapset päättävät perheissä monista asioita, kaikenlainen neuvottelu aivan pikkulasten kanssa jne.Niin. Nykyään vanhemmat osaavat ajatella itse, eivätkä kunarra auktoriteetteja sokeasti. Minulle on esim neuvolan ohjeesta syötetty pelkkää korviketta ja sokerivettä, pikkusiskolle neuvola määräsi unilääkettä, jotta tää nukkuisi paremmin...
Ja rokotuksista esim minä todellakin jätin sen sikapiikin ottamatta lapsille, koska hankin itse parempaa tietoa kuin mitä viranomaisilta tuli.
Jaa omat neuvolakokemukseni ovat -70 ja -80 luvuilta ja minua kyllä kannustettiin imetykseen, sokerivettä ei kyllä vauvalle annettu. Kiinteät ruuat aloitettiin aikaisin ja se on tietysti muuttunut.
Toivottavasti olet muuten rokotuttanut lapsesi?
Tiedon hakeminen ennen netin tuloa oli aika vaikeaa. Eiköhän se nykyvanhemmankin ”ajattelu” ole kuitenkin enemmän sitä googlausta?
Lapsille on annettu ne rokotukset mitä on rokotusohjelmassa mutta niissäkin olen valvonut, että kaikki tehdään asiallisesti. Itse esim sain matkarokotuksista väärää tietoa neuvolasta ja meiltä oli jäädä pois hepatiittirokotteet.
Minulla on akateeminen koulutus ja työssäni teen paljon researchia. En koskaan luota sokeasti pelkkään nettitietoon tms.
Äitini mielestä kaikki mikä ehkä lukee Seiskassa on totta.
Meillä mummo leimasi kaikki omasta mielestään huonot ohjeet nimenomaan netistä löydetyksi humpuukiksi, vaikka lähde olisi neuvola.
Jokainen vanhempi käyttää kuitenkin omaan lapseensa paljon aikaa ja energiaa, kasvatustyyli ja ruoka-asiat saattavat olla pitkällisen pohdinnan tulos. On loukkaavaa ja mitätöivää suhtautua ylimielisesti vanhempien tahtoon.
Meille on tultu myös räyhäämään päivähoidosta.
Äidilläni on kummallinen käsitys siitä, että vain ammattihenkilöstö voi kasvattaa lapsia. Eli päivähoitoon pitäisi mennä vauvana. Meidän nuorimmalla lapsella on astma ja lääkäri suositteli kotihoitoa niin pitkään kuin mahdollista. Tästä on noussut sota. Äitini mielestä koko astma on keksitty ja hän pyrkii todistamaan sen. On jopa kaapannut lapsen ilman lääkkeitä mukaansa.
Toinen asia mitä hän ei hyväksy on nurinkurisesti kuitenkin se, että äidillä ei saisi olla uraa. Eli töissä pitää käydä kello 8-16 jonka ajan lapset on päiväkodissa, mutta äidin ei kuulu tehdä uraa.
Nää kaikki jutut on täysin päättömiä kun ne kirjoittaa tälleen ylös.
Laita osoite niin täältä saat lyttäävän mummelin.