Onko mulla enää äitiä :(

Vierailija kirjoitti:

Soitapa nyt sun miehelle, että myönnät virheesi, että ylireagoit tähän miehen sanomaan asiaan puhelimessa. Hän pyysi jo anteeksi, koska ei taas huomannut, että on tekemisissä mt-ongelmaisen kanssa. Nyt on sinun vuorosi pyytää anteeksi.

Ei siihen voi ylireagoida, että lapsellesi puhutaan sinusta paskaa, vieläpä oman kumppanin suulla.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies myönsi jo, että oli väärässä. Mutta ei vielä nuollut saappaitani, joten en antanut anteeeksi loukkausta.

ap

Niin hän myönsi siksi, kun ymmärsi, ettet tosiaan tajunnut hänen läppäänsä. Hän ei taas huomannut olevansa tekemisisissä mt-ongelmaisen kanssa ja hänen pitää varoa jokaista sanaansa ja tekoansa, jotta et pääsisi raivostumaan.

Kyllä hän tietää mun kaikki vaikeudet :) Mene sä nyt saa*tana siitä jo vit*tuun jos sun elämääsi ei mahdu rehellisyys, jolla operoit, niin en tartte sua. Olet heikoin lenkki, hyvästi.

ap

Jaaha. Heti kun ehkä alat ymmärtää, että vika on kuin onkin sussa, niin alat taas kiroilla ja haukkua.

Sinä ja pari muuta tässä hermostutte, kun näette mun voimistuvan ja saavan otetta traumoistani. Teorianne hullusta itseänne heikommasta kiusattavasta uhkaa hajota taivaan tuuliin ja joudutte katsomaan itseänne joilla ei etene mikään. Hankkikaa tekin perintö, jolla mennä terapiaan, se auttaa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Soitapa nyt sun miehelle, että myönnät virheesi, että ylireagoit tähän miehen sanomaan asiaan puhelimessa. Hän pyysi jo anteeksi, koska ei taas huomannut, että on tekemisissä mt-ongelmaisen kanssa. Nyt on sinun vuorosi pyytää anteeksi.

Ei siihen voi ylireagoida, että lapsellesi puhutaan sinusta paskaa, vieläpä oman kumppanin suulla.

ap

Tästä sun täytyy puhua terapeutin kanssa. Ei susta ole puhuttu paskaa, sun mieli vain ymmärtää niin. Sitä en tiedä, saako sen asian jotenkin korjattua sun päästä, toivottavasti joskus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ei nyt oikein voida arvioida tätä, kun ei tiedetä taustaa, että miten ja miksi se äitisi nyt tällä kertaa sinut suututti.

Tämä vatipää on jo kolme päivää täällä jankuttanut samaa asiaa, että kyllä tiedetään. Usko pois, mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut. Äitihullu nyt vaan vetää hernettä nokkaan jokaisesta väärästä äänenpainostakin, minkä äitinsä vahngossa lausuu. Vituttaa tommonen marttyyrius. Kun minäminäminä ja olen oikeutettu ja yhyy. Siinä tiivistettynä jälleen kerran ja taas.

Vahingossa voinsanoa ihan mitä vaan, mutta sitten se ei ole enää vahinko, kun minä oikaisen asian. Kun kerron, miten se asia on, ei niin kuin hän "vahingossa" sanoi. Siitä eteenpäin se, etei ymmärrä tai myönnä olevansa väärässä on narsistista.

ap

No älä oikaise!!! Älä vaadi myöntämisiä!!! Anna asian ja äitisi olla!!! Mikä vittu tässä on niin vaikeaa sulle?!? MIKSI SÄ JANKUTAT MONTA VUOTTA TÄTÄ SAMAA????

HALUAISIN OLLA VÄLEISSÄ, KÄSITÄTKÖ???????)) HALUATKO SÄ HYLÄTÄ ÄITISI NOIN VAIN???????

ap

JOS MUN ÄITINI VITUTTAIS MUA NOIN MONTA VUOTTA KUIN MITÄ SÄ OOT JANKANNUT TÄLLÄ PALSTALLA, NIIN KYLLÄ!!! EN PRKLE OLISI MISSÄÄN TEKEMISISSÄ ENÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!

Yleensä riitoihin tarvitaan kaksi, asenteesi on vaarallinen. Sitä paitsi haluan olla varma, että äitini on niin narsisti, ettei muutu, vai onko vain tyhmä ettei muutu (sama asia, tarpeeksi satuttavaa silti), ennen kuin homma on finito.

ap

Mites se vaihtoehto jossa sinä olet ongelman ydin ei äitisi. Käykö tämä pienessä mielessä koskaan? Nimittäin näin "vierestä" seuranneena suurin ongelma äitisuhteessasi on sinun mielenterveydelliset haastesi ja kyvyttömyytesi nähdä niiden vaikutusta elämääsi (äitisi, miehesi, lapsesi, se joku mies jostain terapia tms ryhmästä, isäsi vaimo jne). Ainoa yhdistävä tekijä ihmissuhdeongelmissasibolet sinä itse, mutta silti vika on maagisesti aina muissa.

Joo, voin harkita sitä, jos joku kertoo perustellen, missä asiassa olen väärässä.

ap

Joka ikinen kerta kun kohtelet läheisiäsi huonosti ja luistelet vastuusta "koska äiti". Kun pilaat perheeltäsi lomat, joulut, synttärit jne "koska äiti". Näissä kaikissa tilanteissa olet ollut väärässä.

Kun menit naimisiin miehen kanssa jota et rakasta. Kun teit lapsia miehen kanssa jota et rakasta.

Aina kun käytät äitiäsi perusteluna negatiiviselle käytöksellesi toimit väärin, riipumatta siitä mitä äitisi on tehnyt. Aikuinen ihminen on sina vastuussa omasta käytöksestään taustoistaan riippumatta.

En ole pilannut jouluja enkä synttäreitä. En ole naimisissa mieheni kanssa. Mies on kanssani vapaaehtoisesti omasta tahdostaan. Hän tiesi, etten mene yhteen rakkaudesta. Lapsia voi aivan onnellisesti ja onnistuneesti hankkia, vaikkei ole "rakkausliitto".

Ja äitini on vaikuttanut käytökseeni, olisi väärin minua kohtaan kieltää se. Olen vastuussa käytöksestäni. Oliko sulla muuta?

ap

Olet pilannut lastesi kivikissaleikit.

Oletko sä joskus estänyt lastesi tietsikkapelaamisen? Uuu...

ap

Eli et myönnä olleesi väärässä tässä asiassa?

Varsinkaan en suhteessa toisiin, tai siis mieheen en ollut. Miehen virhe:ei kysy minulta, mun virhe: aloin kiukutella. Oli se väärin, mutta jos oisin voinut silloin turvautua näkemykseen, että mies ei taaskaan myönnä tehneensä virheen, en olisi kiukutellut. Äidin takia mulla ei tätä mahdollisuutta ollut. Koska äiti ei ole esimerkillään koskaan osoittanut, että muutkin voivat olla väärässä, ja mitä sitten tehdään, ettei muita kuitenkaan loukattaisi.

ap

Normaalilta ihmiseltä ei tuollaista tarvitse erikseen kysyä, että saako tuoda kiviä sisälle leikkiin. Mutta miehesi ei vain muistanut sinun olevan mt-ongelmainen, eikä huomannut kysyä. Ei hän ollut väärässä tässä asiassa.

Luulisin, että jos asiasta ois äänestys palstalla, mun kantani voittaisi. Eli että jokainen haluaa, että tuollainen asia sovitaan hänen kanssaan hänen kodissaan. Ellette elä tietenkin ihan pellossa. Ettekä välitä mistään.

ap

Tottakai haluaisin, että esimerkiksi meidän vieraamme kysyisivät ensin meiltä, ennen kuin tuovat kiviä sisään, mutta ei mun mieheni tarvitse sellaista kysyä. Tämä koti kun on aivan yhtälailla mieheni ja lastemme koti kuin minunkin. Eikö sun lapsesi ja lastesi isä siis asuneet samassa kodissa sinun kanssasi vai miksi koet olevasi enemmän päätösvaltainen aikuinen kuin miehesi on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies myönsi jo, että oli väärässä. Mutta ei vielä nuollut saappaitani, joten en antanut anteeeksi loukkausta.

ap

Niin hän myönsi siksi, kun ymmärsi, ettet tosiaan tajunnut hänen läppäänsä. Hän ei taas huomannut olevansa tekemisisissä mt-ongelmaisen kanssa ja hänen pitää varoa jokaista sanaansa ja tekoansa, jotta et pääsisi raivostumaan.

Kyllä hän tietää mun kaikki vaikeudet :) Mene sä nyt saa*tana siitä jo vit*tuun jos sun elämääsi ei mahdu rehellisyys, jolla operoit, niin en tartte sua. Olet heikoin lenkki, hyvästi.

ap

Jaaha. Heti kun ehkä alat ymmärtää, että vika on kuin onkin sussa, niin alat taas kiroilla ja haukkua.

Sinä ja pari muuta tässä hermostutte, kun näette mun voimistuvan ja saavan otetta traumoistani. Teorianne hullusta itseänne heikommasta kiusattavasta uhkaa hajota taivaan tuuliin ja joudutte katsomaan itseänne joilla ei etene mikään. Hankkikaa tekin perintö, jolla mennä terapiaan, se auttaa.

ap

On tämä jotenkin sulle terapiaa kirjoittaa tänne asioita. Onko tästä sitten sulle tästä oikeaa hyötyä, niin en tiedä. Mielenkiintoista kyllä välillä jäädä kirjoittelemaan kanssasi, koska olet niin erikoinen mt-potilas.

Mä sijoitin mun perinnön vähän tuottavammin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ei nyt oikein voida arvioida tätä, kun ei tiedetä taustaa, että miten ja miksi se äitisi nyt tällä kertaa sinut suututti.

Tämä vatipää on jo kolme päivää täällä jankuttanut samaa asiaa, että kyllä tiedetään. Usko pois, mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut. Äitihullu nyt vaan vetää hernettä nokkaan jokaisesta väärästä äänenpainostakin, minkä äitinsä vahngossa lausuu. Vituttaa tommonen marttyyrius. Kun minäminäminä ja olen oikeutettu ja yhyy. Siinä tiivistettynä jälleen kerran ja taas.

Vahingossa voinsanoa ihan mitä vaan, mutta sitten se ei ole enää vahinko, kun minä oikaisen asian. Kun kerron, miten se asia on, ei niin kuin hän "vahingossa" sanoi. Siitä eteenpäin se, etei ymmärrä tai myönnä olevansa väärässä on narsistista.

ap

No älä oikaise!!! Älä vaadi myöntämisiä!!! Anna asian ja äitisi olla!!! Mikä vittu tässä on niin vaikeaa sulle?!? MIKSI SÄ JANKUTAT MONTA VUOTTA TÄTÄ SAMAA????

HALUAISIN OLLA VÄLEISSÄ, KÄSITÄTKÖ???????)) HALUATKO SÄ HYLÄTÄ ÄITISI NOIN VAIN???????

ap

JOS MUN ÄITINI VITUTTAIS MUA NOIN MONTA VUOTTA KUIN MITÄ SÄ OOT JANKANNUT TÄLLÄ PALSTALLA, NIIN KYLLÄ!!! EN PRKLE OLISI MISSÄÄN TEKEMISISSÄ ENÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!

Yleensä riitoihin tarvitaan kaksi, asenteesi on vaarallinen. Sitä paitsi haluan olla varma, että äitini on niin narsisti, ettei muutu, vai onko vain tyhmä ettei muutu (sama asia, tarpeeksi satuttavaa silti), ennen kuin homma on finito.

ap

Mites se vaihtoehto jossa sinä olet ongelman ydin ei äitisi. Käykö tämä pienessä mielessä koskaan? Nimittäin näin "vierestä" seuranneena suurin ongelma äitisuhteessasi on sinun mielenterveydelliset haastesi ja kyvyttömyytesi nähdä niiden vaikutusta elämääsi (äitisi, miehesi, lapsesi, se joku mies jostain terapia tms ryhmästä, isäsi vaimo jne). Ainoa yhdistävä tekijä ihmissuhdeongelmissasibolet sinä itse, mutta silti vika on maagisesti aina muissa.

Joo, voin harkita sitä, jos joku kertoo perustellen, missä asiassa olen väärässä.

ap

Joka ikinen kerta kun kohtelet läheisiäsi huonosti ja luistelet vastuusta "koska äiti". Kun pilaat perheeltäsi lomat, joulut, synttärit jne "koska äiti". Näissä kaikissa tilanteissa olet ollut väärässä.

Kun menit naimisiin miehen kanssa jota et rakasta. Kun teit lapsia miehen kanssa jota et rakasta.

Aina kun käytät äitiäsi perusteluna negatiiviselle käytöksellesi toimit väärin, riipumatta siitä mitä äitisi on tehnyt. Aikuinen ihminen on sina vastuussa omasta käytöksestään taustoistaan riippumatta.

En ole pilannut jouluja enkä synttäreitä. En ole naimisissa mieheni kanssa. Mies on kanssani vapaaehtoisesti omasta tahdostaan. Hän tiesi, etten mene yhteen rakkaudesta. Lapsia voi aivan onnellisesti ja onnistuneesti hankkia, vaikkei ole "rakkausliitto".

Ja äitini on vaikuttanut käytökseeni, olisi väärin minua kohtaan kieltää se. Olen vastuussa käytöksestäni. Oliko sulla muuta?

ap

Olet pilannut lastesi kivikissaleikit.

Oletko sä joskus estänyt lastesi tietsikkapelaamisen? Uuu...

ap

Eli et myönnä olleesi väärässä tässä asiassa?

Varsinkaan en suhteessa toisiin, tai siis mieheen en ollut. Miehen virhe:ei kysy minulta, mun virhe: aloin kiukutella. Oli se väärin, mutta jos oisin voinut silloin turvautua näkemykseen, että mies ei taaskaan myönnä tehneensä virheen, en olisi kiukutellut. Äidin takia mulla ei tätä mahdollisuutta ollut. Koska äiti ei ole esimerkillään koskaan osoittanut, että muutkin voivat olla väärässä, ja mitä sitten tehdään, ettei muita kuitenkaan loukattaisi.

ap

Normaalilta ihmiseltä ei tuollaista tarvitse erikseen kysyä, että saako tuoda kiviä sisälle leikkiin. Mutta miehesi ei vain muistanut sinun olevan mt-ongelmainen, eikä huomannut kysyä. Ei hän ollut väärässä tässä asiassa.

Luulisin, että jos asiasta ois äänestys palstalla, mun kantani voittaisi. Eli että jokainen haluaa, että tuollainen asia sovitaan hänen kanssaan hänen kodissaan. Ellette elä tietenkin ihan pellossa. Ettekä välitä mistään.

ap

Tottakai haluaisin, että esimerkiksi meidän vieraamme kysyisivät ensin meiltä, ennen kuin tuovat kiviä sisään, mutta ei mun mieheni tarvitse sellaista kysyä. Tämä koti kun on aivan yhtälailla mieheni ja lastemme koti kuin minunkin. Eikö sun lapsesi ja lastesi isä siis asuneet samassa kodissa sinun kanssasi vai miksi koet olevasi enemmän päätösvaltainen aikuinen kuin miehesi on?

VASTAA: Miten saat tuossa minusta enemmän päätösvaltaisen, jos mies kysyy minulta, kun sinusta olisi oikein, että hän YKSIN päättää asiasta?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enkä olisi ikinä halunnut elämääni ihmisiä, jotka tekevät mulle satuttavia asioita, eivätkä pysty myöntämään virheitään.

ap

Sinulle on varmaan parasta että olet ihan yksin, ilman ylimääräistä kontakteja muille ihmisille.

Jos käyt töissä, siellä tapaat ihmisiä. Muuten sinun kannattaa varmaan pysyä omissa oloissa. Älä soita kenellekään.

Älä sä kuvittele, että tarvitsen ohjeitasi. Varmana soitan, aivan kaikille.

ap

Sitten sinun on turha ruikuttaa, että et halua elämääsi ihmisiä, jotka tekevät satuttavia asioita sinulle. Sinuahan satuttaa täysin normaalit ja tavanomaiset asiat, joten todennäköisesti et tule koskaan pääsemään sinua satuttavista ihmisistä. Ainoa tapa olla satuttamatta sinua on olla täysin erossa sinusta ja kaikesta mikä sinuun liittyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ei nyt oikein voida arvioida tätä, kun ei tiedetä taustaa, että miten ja miksi se äitisi nyt tällä kertaa sinut suututti.

Tämä vatipää on jo kolme päivää täällä jankuttanut samaa asiaa, että kyllä tiedetään. Usko pois, mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut. Äitihullu nyt vaan vetää hernettä nokkaan jokaisesta väärästä äänenpainostakin, minkä äitinsä vahngossa lausuu. Vituttaa tommonen marttyyrius. Kun minäminäminä ja olen oikeutettu ja yhyy. Siinä tiivistettynä jälleen kerran ja taas.

Vahingossa voinsanoa ihan mitä vaan, mutta sitten se ei ole enää vahinko, kun minä oikaisen asian. Kun kerron, miten se asia on, ei niin kuin hän "vahingossa" sanoi. Siitä eteenpäin se, etei ymmärrä tai myönnä olevansa väärässä on narsistista.

ap

No älä oikaise!!! Älä vaadi myöntämisiä!!! Anna asian ja äitisi olla!!! Mikä vittu tässä on niin vaikeaa sulle?!? MIKSI SÄ JANKUTAT MONTA VUOTTA TÄTÄ SAMAA????

HALUAISIN OLLA VÄLEISSÄ, KÄSITÄTKÖ???????)) HALUATKO SÄ HYLÄTÄ ÄITISI NOIN VAIN???????

ap

JOS MUN ÄITINI VITUTTAIS MUA NOIN MONTA VUOTTA KUIN MITÄ SÄ OOT JANKANNUT TÄLLÄ PALSTALLA, NIIN KYLLÄ!!! EN PRKLE OLISI MISSÄÄN TEKEMISISSÄ ENÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!

Yleensä riitoihin tarvitaan kaksi, asenteesi on vaarallinen. Sitä paitsi haluan olla varma, että äitini on niin narsisti, ettei muutu, vai onko vain tyhmä ettei muutu (sama asia, tarpeeksi satuttavaa silti), ennen kuin homma on finito.

ap

Mites se vaihtoehto jossa sinä olet ongelman ydin ei äitisi. Käykö tämä pienessä mielessä koskaan? Nimittäin näin "vierestä" seuranneena suurin ongelma äitisuhteessasi on sinun mielenterveydelliset haastesi ja kyvyttömyytesi nähdä niiden vaikutusta elämääsi (äitisi, miehesi, lapsesi, se joku mies jostain terapia tms ryhmästä, isäsi vaimo jne). Ainoa yhdistävä tekijä ihmissuhdeongelmissasibolet sinä itse, mutta silti vika on maagisesti aina muissa.

Joo, voin harkita sitä, jos joku kertoo perustellen, missä asiassa olen väärässä.

ap

Joka ikinen kerta kun kohtelet läheisiäsi huonosti ja luistelet vastuusta "koska äiti". Kun pilaat perheeltäsi lomat, joulut, synttärit jne "koska äiti". Näissä kaikissa tilanteissa olet ollut väärässä.

Kun menit naimisiin miehen kanssa jota et rakasta. Kun teit lapsia miehen kanssa jota et rakasta.

Aina kun käytät äitiäsi perusteluna negatiiviselle käytöksellesi toimit väärin, riipumatta siitä mitä äitisi on tehnyt. Aikuinen ihminen on sina vastuussa omasta käytöksestään taustoistaan riippumatta.

En ole pilannut jouluja enkä synttäreitä. En ole naimisissa mieheni kanssa. Mies on kanssani vapaaehtoisesti omasta tahdostaan. Hän tiesi, etten mene yhteen rakkaudesta. Lapsia voi aivan onnellisesti ja onnistuneesti hankkia, vaikkei ole "rakkausliitto".

Ja äitini on vaikuttanut käytökseeni, olisi väärin minua kohtaan kieltää se. Olen vastuussa käytöksestäni. Oliko sulla muuta?

ap

Olet pilannut lastesi kivikissaleikit.

Oletko sä joskus estänyt lastesi tietsikkapelaamisen? Uuu...

ap

Eli et myönnä olleesi väärässä tässä asiassa?

Varsinkaan en suhteessa toisiin, tai siis mieheen en ollut. Miehen virhe:ei kysy minulta, mun virhe: aloin kiukutella. Oli se väärin, mutta jos oisin voinut silloin turvautua näkemykseen, että mies ei taaskaan myönnä tehneensä virheen, en olisi kiukutellut. Äidin takia mulla ei tätä mahdollisuutta ollut. Koska äiti ei ole esimerkillään koskaan osoittanut, että muutkin voivat olla väärässä, ja mitä sitten tehdään, ettei muita kuitenkaan loukattaisi.

ap

Normaalilta ihmiseltä ei tuollaista tarvitse erikseen kysyä, että saako tuoda kiviä sisälle leikkiin. Mutta miehesi ei vain muistanut sinun olevan mt-ongelmainen, eikä huomannut kysyä. Ei hän ollut väärässä tässä asiassa.

Luulisin, että jos asiasta ois äänestys palstalla, mun kantani voittaisi. Eli että jokainen haluaa, että tuollainen asia sovitaan hänen kanssaan hänen kodissaan. Ellette elä tietenkin ihan pellossa. Ettekä välitä mistään.

ap

Tottakai haluaisin, että esimerkiksi meidän vieraamme kysyisivät ensin meiltä, ennen kuin tuovat kiviä sisään, mutta ei mun mieheni tarvitse sellaista kysyä. Tämä koti kun on aivan yhtälailla mieheni ja lastemme koti kuin minunkin. Eikö sun lapsesi ja lastesi isä siis asuneet samassa kodissa sinun kanssasi vai miksi koet olevasi enemmän päätösvaltainen aikuinen kuin miehesi on?

Jos mies siis päättää kotonanne jostain mistä sinä et pidä, niin se sopii sulle sillä perusteella, että te olette siten yhtä päätösvaltaisia kotonanne?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ei nyt oikein voida arvioida tätä, kun ei tiedetä taustaa, että miten ja miksi se äitisi nyt tällä kertaa sinut suututti.

Tämä vatipää on jo kolme päivää täällä jankuttanut samaa asiaa, että kyllä tiedetään. Usko pois, mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut. Äitihullu nyt vaan vetää hernettä nokkaan jokaisesta väärästä äänenpainostakin, minkä äitinsä vahngossa lausuu. Vituttaa tommonen marttyyrius. Kun minäminäminä ja olen oikeutettu ja yhyy. Siinä tiivistettynä jälleen kerran ja taas.

Vahingossa voinsanoa ihan mitä vaan, mutta sitten se ei ole enää vahinko, kun minä oikaisen asian. Kun kerron, miten se asia on, ei niin kuin hän "vahingossa" sanoi. Siitä eteenpäin se, etei ymmärrä tai myönnä olevansa väärässä on narsistista.

ap

No älä oikaise!!! Älä vaadi myöntämisiä!!! Anna asian ja äitisi olla!!! Mikä vittu tässä on niin vaikeaa sulle?!? MIKSI SÄ JANKUTAT MONTA VUOTTA TÄTÄ SAMAA????

HALUAISIN OLLA VÄLEISSÄ, KÄSITÄTKÖ???????)) HALUATKO SÄ HYLÄTÄ ÄITISI NOIN VAIN???????

ap

JOS MUN ÄITINI VITUTTAIS MUA NOIN MONTA VUOTTA KUIN MITÄ SÄ OOT JANKANNUT TÄLLÄ PALSTALLA, NIIN KYLLÄ!!! EN PRKLE OLISI MISSÄÄN TEKEMISISSÄ ENÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!

Yleensä riitoihin tarvitaan kaksi, asenteesi on vaarallinen. Sitä paitsi haluan olla varma, että äitini on niin narsisti, ettei muutu, vai onko vain tyhmä ettei muutu (sama asia, tarpeeksi satuttavaa silti), ennen kuin homma on finito.

ap

Mites se vaihtoehto jossa sinä olet ongelman ydin ei äitisi. Käykö tämä pienessä mielessä koskaan? Nimittäin näin "vierestä" seuranneena suurin ongelma äitisuhteessasi on sinun mielenterveydelliset haastesi ja kyvyttömyytesi nähdä niiden vaikutusta elämääsi (äitisi, miehesi, lapsesi, se joku mies jostain terapia tms ryhmästä, isäsi vaimo jne). Ainoa yhdistävä tekijä ihmissuhdeongelmissasibolet sinä itse, mutta silti vika on maagisesti aina muissa.

Joo, voin harkita sitä, jos joku kertoo perustellen, missä asiassa olen väärässä.

ap

Joka ikinen kerta kun kohtelet läheisiäsi huonosti ja luistelet vastuusta "koska äiti". Kun pilaat perheeltäsi lomat, joulut, synttärit jne "koska äiti". Näissä kaikissa tilanteissa olet ollut väärässä.

Kun menit naimisiin miehen kanssa jota et rakasta. Kun teit lapsia miehen kanssa jota et rakasta.

Aina kun käytät äitiäsi perusteluna negatiiviselle käytöksellesi toimit väärin, riipumatta siitä mitä äitisi on tehnyt. Aikuinen ihminen on sina vastuussa omasta käytöksestään taustoistaan riippumatta.

En ole pilannut jouluja enkä synttäreitä. En ole naimisissa mieheni kanssa. Mies on kanssani vapaaehtoisesti omasta tahdostaan. Hän tiesi, etten mene yhteen rakkaudesta. Lapsia voi aivan onnellisesti ja onnistuneesti hankkia, vaikkei ole "rakkausliitto".

Ja äitini on vaikuttanut käytökseeni, olisi väärin minua kohtaan kieltää se. Olen vastuussa käytöksestäni. Oliko sulla muuta?

ap

Olet pilannut lastesi kivikissaleikit.

Oletko sä joskus estänyt lastesi tietsikkapelaamisen? Uuu...

ap

Eli et myönnä olleesi väärässä tässä asiassa?

Varsinkaan en suhteessa toisiin, tai siis mieheen en ollut. Miehen virhe:ei kysy minulta, mun virhe: aloin kiukutella. Oli se väärin, mutta jos oisin voinut silloin turvautua näkemykseen, että mies ei taaskaan myönnä tehneensä virheen, en olisi kiukutellut. Äidin takia mulla ei tätä mahdollisuutta ollut. Koska äiti ei ole esimerkillään koskaan osoittanut, että muutkin voivat olla väärässä, ja mitä sitten tehdään, ettei muita kuitenkaan loukattaisi.

ap

Normaalilta ihmiseltä ei tuollaista tarvitse erikseen kysyä, että saako tuoda kiviä sisälle leikkiin. Mutta miehesi ei vain muistanut sinun olevan mt-ongelmainen, eikä huomannut kysyä. Ei hän ollut väärässä tässä asiassa.

Luulisin, että jos asiasta ois äänestys palstalla, mun kantani voittaisi. Eli että jokainen haluaa, että tuollainen asia sovitaan hänen kanssaan hänen kodissaan. Ellette elä tietenkin ihan pellossa. Ettekä välitä mistään.

ap

Tottakai haluaisin, että esimerkiksi meidän vieraamme kysyisivät ensin meiltä, ennen kuin tuovat kiviä sisään, mutta ei mun mieheni tarvitse sellaista kysyä. Tämä koti kun on aivan yhtälailla mieheni ja lastemme koti kuin minunkin. Eikö sun lapsesi ja lastesi isä siis asuneet samassa kodissa sinun kanssasi vai miksi koet olevasi enemmän päätösvaltainen aikuinen kuin miehesi on?

VASTAA: Miten saat tuossa minusta enemmän päätösvaltaisen, jos mies kysyy minulta, kun sinusta olisi oikein, että hän YKSIN päättää asiasta?

ap

Nrolle 255 ja muillekin

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ei nyt oikein voida arvioida tätä, kun ei tiedetä taustaa, että miten ja miksi se äitisi nyt tällä kertaa sinut suututti.

Tämä vatipää on jo kolme päivää täällä jankuttanut samaa asiaa, että kyllä tiedetään. Usko pois, mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut. Äitihullu nyt vaan vetää hernettä nokkaan jokaisesta väärästä äänenpainostakin, minkä äitinsä vahngossa lausuu. Vituttaa tommonen marttyyrius. Kun minäminäminä ja olen oikeutettu ja yhyy. Siinä tiivistettynä jälleen kerran ja taas.

Vahingossa voinsanoa ihan mitä vaan, mutta sitten se ei ole enää vahinko, kun minä oikaisen asian. Kun kerron, miten se asia on, ei niin kuin hän "vahingossa" sanoi. Siitä eteenpäin se, etei ymmärrä tai myönnä olevansa väärässä on narsistista.

ap

No älä oikaise!!! Älä vaadi myöntämisiä!!! Anna asian ja äitisi olla!!! Mikä vittu tässä on niin vaikeaa sulle?!? MIKSI SÄ JANKUTAT MONTA VUOTTA TÄTÄ SAMAA????

HALUAISIN OLLA VÄLEISSÄ, KÄSITÄTKÖ???????)) HALUATKO SÄ HYLÄTÄ ÄITISI NOIN VAIN???????

ap

JOS MUN ÄITINI VITUTTAIS MUA NOIN MONTA VUOTTA KUIN MITÄ SÄ OOT JANKANNUT TÄLLÄ PALSTALLA, NIIN KYLLÄ!!! EN PRKLE OLISI MISSÄÄN TEKEMISISSÄ ENÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!

Yleensä riitoihin tarvitaan kaksi, asenteesi on vaarallinen. Sitä paitsi haluan olla varma, että äitini on niin narsisti, ettei muutu, vai onko vain tyhmä ettei muutu (sama asia, tarpeeksi satuttavaa silti), ennen kuin homma on finito.

ap

Mites se vaihtoehto jossa sinä olet ongelman ydin ei äitisi. Käykö tämä pienessä mielessä koskaan? Nimittäin näin "vierestä" seuranneena suurin ongelma äitisuhteessasi on sinun mielenterveydelliset haastesi ja kyvyttömyytesi nähdä niiden vaikutusta elämääsi (äitisi, miehesi, lapsesi, se joku mies jostain terapia tms ryhmästä, isäsi vaimo jne). Ainoa yhdistävä tekijä ihmissuhdeongelmissasibolet sinä itse, mutta silti vika on maagisesti aina muissa.

Joo, voin harkita sitä, jos joku kertoo perustellen, missä asiassa olen väärässä.

ap

Joka ikinen kerta kun kohtelet läheisiäsi huonosti ja luistelet vastuusta "koska äiti". Kun pilaat perheeltäsi lomat, joulut, synttärit jne "koska äiti". Näissä kaikissa tilanteissa olet ollut väärässä.

Kun menit naimisiin miehen kanssa jota et rakasta. Kun teit lapsia miehen kanssa jota et rakasta.

Aina kun käytät äitiäsi perusteluna negatiiviselle käytöksellesi toimit väärin, riipumatta siitä mitä äitisi on tehnyt. Aikuinen ihminen on sina vastuussa omasta käytöksestään taustoistaan riippumatta.

En ole pilannut jouluja enkä synttäreitä. En ole naimisissa mieheni kanssa. Mies on kanssani vapaaehtoisesti omasta tahdostaan. Hän tiesi, etten mene yhteen rakkaudesta. Lapsia voi aivan onnellisesti ja onnistuneesti hankkia, vaikkei ole "rakkausliitto".

Ja äitini on vaikuttanut käytökseeni, olisi väärin minua kohtaan kieltää se. Olen vastuussa käytöksestäni. Oliko sulla muuta?

ap

Olet pilannut lastesi kivikissaleikit.

Oletko sä joskus estänyt lastesi tietsikkapelaamisen? Uuu...

ap

Eli et myönnä olleesi väärässä tässä asiassa?

Varsinkaan en suhteessa toisiin, tai siis mieheen en ollut. Miehen virhe:ei kysy minulta, mun virhe: aloin kiukutella. Oli se väärin, mutta jos oisin voinut silloin turvautua näkemykseen, että mies ei taaskaan myönnä tehneensä virheen, en olisi kiukutellut. Äidin takia mulla ei tätä mahdollisuutta ollut. Koska äiti ei ole esimerkillään koskaan osoittanut, että muutkin voivat olla väärässä, ja mitä sitten tehdään, ettei muita kuitenkaan loukattaisi.

ap

Normaalilta ihmiseltä ei tuollaista tarvitse erikseen kysyä, että saako tuoda kiviä sisälle leikkiin. Mutta miehesi ei vain muistanut sinun olevan mt-ongelmainen, eikä huomannut kysyä. Ei hän ollut väärässä tässä asiassa.

Luulisin, että jos asiasta ois äänestys palstalla, mun kantani voittaisi. Eli että jokainen haluaa, että tuollainen asia sovitaan hänen kanssaan hänen kodissaan. Ellette elä tietenkin ihan pellossa. Ettekä välitä mistään.

ap

Tottakai haluaisin, että esimerkiksi meidän vieraamme kysyisivät ensin meiltä, ennen kuin tuovat kiviä sisään, mutta ei mun mieheni tarvitse sellaista kysyä. Tämä koti kun on aivan yhtälailla mieheni ja lastemme koti kuin minunkin. Eikö sun lapsesi ja lastesi isä siis asuneet samassa kodissa sinun kanssasi vai miksi koet olevasi enemmän päätösvaltainen aikuinen kuin miehesi on?

Jos mies siis päättää kotonanne jostain mistä sinä et pidä, niin se sopii sulle sillä perusteella, että te olette siten yhtä päätösvaltaisia kotonanne?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies myönsi jo, että oli väärässä. Mutta ei vielä nuollut saappaitani, joten en antanut anteeeksi loukkausta.

ap

Niin hän myönsi siksi, kun ymmärsi, ettet tosiaan tajunnut hänen läppäänsä. Hän ei taas huomannut olevansa tekemisisissä mt-ongelmaisen kanssa ja hänen pitää varoa jokaista sanaansa ja tekoansa, jotta et pääsisi raivostumaan.

Kyllä hän tietää mun kaikki vaikeudet :) Mene sä nyt saa*tana siitä jo vit*tuun jos sun elämääsi ei mahdu rehellisyys, jolla operoit, niin en tartte sua. Olet heikoin lenkki, hyvästi.

ap

Jaaha. Heti kun ehkä alat ymmärtää, että vika on kuin onkin sussa, niin alat taas kiroilla ja haukkua.

Sinä ja pari muuta tässä hermostutte, kun näette mun voimistuvan ja saavan otetta traumoistani. Teorianne hullusta itseänne heikommasta kiusattavasta uhkaa hajota taivaan tuuliin ja joudutte katsomaan itseänne joilla ei etene mikään. Hankkikaa tekin perintö, jolla mennä terapiaan, se auttaa.

ap

On tämä jotenkin sulle terapiaa kirjoittaa tänne asioita. Onko tästä sitten sulle tästä oikeaa hyötyä, niin en tiedä. Mielenkiintoista kyllä välillä jäädä kirjoittelemaan kanssasi, koska olet niin erikoinen mt-potilas.

Joo tästä saisi hyvät materiaalit tieteelliseen tutkimukseen. Aloittaja on mielenkiintoinen case study.

.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ei nyt oikein voida arvioida tätä, kun ei tiedetä taustaa, että miten ja miksi se äitisi nyt tällä kertaa sinut suututti.

Tämä vatipää on jo kolme päivää täällä jankuttanut samaa asiaa, että kyllä tiedetään. Usko pois, mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut. Äitihullu nyt vaan vetää hernettä nokkaan jokaisesta väärästä äänenpainostakin, minkä äitinsä vahngossa lausuu. Vituttaa tommonen marttyyrius. Kun minäminäminä ja olen oikeutettu ja yhyy. Siinä tiivistettynä jälleen kerran ja taas.

Vahingossa voinsanoa ihan mitä vaan, mutta sitten se ei ole enää vahinko, kun minä oikaisen asian. Kun kerron, miten se asia on, ei niin kuin hän "vahingossa" sanoi. Siitä eteenpäin se, etei ymmärrä tai myönnä olevansa väärässä on narsistista.

ap

No älä oikaise!!! Älä vaadi myöntämisiä!!! Anna asian ja äitisi olla!!! Mikä vittu tässä on niin vaikeaa sulle?!? MIKSI SÄ JANKUTAT MONTA VUOTTA TÄTÄ SAMAA????

HALUAISIN OLLA VÄLEISSÄ, KÄSITÄTKÖ???????)) HALUATKO SÄ HYLÄTÄ ÄITISI NOIN VAIN???????

ap

JOS MUN ÄITINI VITUTTAIS MUA NOIN MONTA VUOTTA KUIN MITÄ SÄ OOT JANKANNUT TÄLLÄ PALSTALLA, NIIN KYLLÄ!!! EN PRKLE OLISI MISSÄÄN TEKEMISISSÄ ENÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!

Yleensä riitoihin tarvitaan kaksi, asenteesi on vaarallinen. Sitä paitsi haluan olla varma, että äitini on niin narsisti, ettei muutu, vai onko vain tyhmä ettei muutu (sama asia, tarpeeksi satuttavaa silti), ennen kuin homma on finito.

ap

Mites se vaihtoehto jossa sinä olet ongelman ydin ei äitisi. Käykö tämä pienessä mielessä koskaan? Nimittäin näin "vierestä" seuranneena suurin ongelma äitisuhteessasi on sinun mielenterveydelliset haastesi ja kyvyttömyytesi nähdä niiden vaikutusta elämääsi (äitisi, miehesi, lapsesi, se joku mies jostain terapia tms ryhmästä, isäsi vaimo jne). Ainoa yhdistävä tekijä ihmissuhdeongelmissasibolet sinä itse, mutta silti vika on maagisesti aina muissa.

Joo, voin harkita sitä, jos joku kertoo perustellen, missä asiassa olen väärässä.

ap

Joka ikinen kerta kun kohtelet läheisiäsi huonosti ja luistelet vastuusta "koska äiti". Kun pilaat perheeltäsi lomat, joulut, synttärit jne "koska äiti". Näissä kaikissa tilanteissa olet ollut väärässä.

Kun menit naimisiin miehen kanssa jota et rakasta. Kun teit lapsia miehen kanssa jota et rakasta.

Aina kun käytät äitiäsi perusteluna negatiiviselle käytöksellesi toimit väärin, riipumatta siitä mitä äitisi on tehnyt. Aikuinen ihminen on sina vastuussa omasta käytöksestään taustoistaan riippumatta.

En ole pilannut jouluja enkä synttäreitä. En ole naimisissa mieheni kanssa. Mies on kanssani vapaaehtoisesti omasta tahdostaan. Hän tiesi, etten mene yhteen rakkaudesta. Lapsia voi aivan onnellisesti ja onnistuneesti hankkia, vaikkei ole "rakkausliitto".

Ja äitini on vaikuttanut käytökseeni, olisi väärin minua kohtaan kieltää se. Olen vastuussa käytöksestäni. Oliko sulla muuta?

ap

Olet pilannut lastesi kivikissaleikit.

Oletko sä joskus estänyt lastesi tietsikkapelaamisen? Uuu...

ap

Eli et myönnä olleesi väärässä tässä asiassa?

Varsinkaan en suhteessa toisiin, tai siis mieheen en ollut. Miehen virhe:ei kysy minulta, mun virhe: aloin kiukutella. Oli se väärin, mutta jos oisin voinut silloin turvautua näkemykseen, että mies ei taaskaan myönnä tehneensä virheen, en olisi kiukutellut. Äidin takia mulla ei tätä mahdollisuutta ollut. Koska äiti ei ole esimerkillään koskaan osoittanut, että muutkin voivat olla väärässä, ja mitä sitten tehdään, ettei muita kuitenkaan loukattaisi.

ap

Normaalilta ihmiseltä ei tuollaista tarvitse erikseen kysyä, että saako tuoda kiviä sisälle leikkiin. Mutta miehesi ei vain muistanut sinun olevan mt-ongelmainen, eikä huomannut kysyä. Ei hän ollut väärässä tässä asiassa.

Luulisin, että jos asiasta ois äänestys palstalla, mun kantani voittaisi. Eli että jokainen haluaa, että tuollainen asia sovitaan hänen kanssaan hänen kodissaan. Ellette elä tietenkin ihan pellossa. Ettekä välitä mistään.

ap

Tottakai haluaisin, että esimerkiksi meidän vieraamme kysyisivät ensin meiltä, ennen kuin tuovat kiviä sisään, mutta ei mun mieheni tarvitse sellaista kysyä. Tämä koti kun on aivan yhtälailla mieheni ja lastemme koti kuin minunkin. Eikö sun lapsesi ja lastesi isä siis asuneet samassa kodissa sinun kanssasi vai miksi koet olevasi enemmän päätösvaltainen aikuinen kuin miehesi on?

No? Veikö kissa kielesi, vai eikö logiikkasi enää yhtäkkiä oikein tunnu pelaavan?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ei nyt oikein voida arvioida tätä, kun ei tiedetä taustaa, että miten ja miksi se äitisi nyt tällä kertaa sinut suututti.

Tämä vatipää on jo kolme päivää täällä jankuttanut samaa asiaa, että kyllä tiedetään. Usko pois, mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut. Äitihullu nyt vaan vetää hernettä nokkaan jokaisesta väärästä äänenpainostakin, minkä äitinsä vahngossa lausuu. Vituttaa tommonen marttyyrius. Kun minäminäminä ja olen oikeutettu ja yhyy. Siinä tiivistettynä jälleen kerran ja taas.

Vahingossa voinsanoa ihan mitä vaan, mutta sitten se ei ole enää vahinko, kun minä oikaisen asian. Kun kerron, miten se asia on, ei niin kuin hän "vahingossa" sanoi. Siitä eteenpäin se, etei ymmärrä tai myönnä olevansa väärässä on narsistista.

ap

No älä oikaise!!! Älä vaadi myöntämisiä!!! Anna asian ja äitisi olla!!! Mikä vittu tässä on niin vaikeaa sulle?!? MIKSI SÄ JANKUTAT MONTA VUOTTA TÄTÄ SAMAA????

HALUAISIN OLLA VÄLEISSÄ, KÄSITÄTKÖ???????)) HALUATKO SÄ HYLÄTÄ ÄITISI NOIN VAIN???????

ap

JOS MUN ÄITINI VITUTTAIS MUA NOIN MONTA VUOTTA KUIN MITÄ SÄ OOT JANKANNUT TÄLLÄ PALSTALLA, NIIN KYLLÄ!!! EN PRKLE OLISI MISSÄÄN TEKEMISISSÄ ENÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!

Yleensä riitoihin tarvitaan kaksi, asenteesi on vaarallinen. Sitä paitsi haluan olla varma, että äitini on niin narsisti, ettei muutu, vai onko vain tyhmä ettei muutu (sama asia, tarpeeksi satuttavaa silti), ennen kuin homma on finito.

ap

Mites se vaihtoehto jossa sinä olet ongelman ydin ei äitisi. Käykö tämä pienessä mielessä koskaan? Nimittäin näin "vierestä" seuranneena suurin ongelma äitisuhteessasi on sinun mielenterveydelliset haastesi ja kyvyttömyytesi nähdä niiden vaikutusta elämääsi (äitisi, miehesi, lapsesi, se joku mies jostain terapia tms ryhmästä, isäsi vaimo jne). Ainoa yhdistävä tekijä ihmissuhdeongelmissasibolet sinä itse, mutta silti vika on maagisesti aina muissa.

Joo, voin harkita sitä, jos joku kertoo perustellen, missä asiassa olen väärässä.

ap

Joka ikinen kerta kun kohtelet läheisiäsi huonosti ja luistelet vastuusta "koska äiti". Kun pilaat perheeltäsi lomat, joulut, synttärit jne "koska äiti". Näissä kaikissa tilanteissa olet ollut väärässä.

Kun menit naimisiin miehen kanssa jota et rakasta. Kun teit lapsia miehen kanssa jota et rakasta.

Aina kun käytät äitiäsi perusteluna negatiiviselle käytöksellesi toimit väärin, riipumatta siitä mitä äitisi on tehnyt. Aikuinen ihminen on sina vastuussa omasta käytöksestään taustoistaan riippumatta.

En ole pilannut jouluja enkä synttäreitä. En ole naimisissa mieheni kanssa. Mies on kanssani vapaaehtoisesti omasta tahdostaan. Hän tiesi, etten mene yhteen rakkaudesta. Lapsia voi aivan onnellisesti ja onnistuneesti hankkia, vaikkei ole "rakkausliitto".

Ja äitini on vaikuttanut käytökseeni, olisi väärin minua kohtaan kieltää se. Olen vastuussa käytöksestäni. Oliko sulla muuta?

ap

Olet pilannut lastesi kivikissaleikit.

Oletko sä joskus estänyt lastesi tietsikkapelaamisen? Uuu...

ap

Eli et myönnä olleesi väärässä tässä asiassa?

Varsinkaan en suhteessa toisiin, tai siis mieheen en ollut. Miehen virhe:ei kysy minulta, mun virhe: aloin kiukutella. Oli se väärin, mutta jos oisin voinut silloin turvautua näkemykseen, että mies ei taaskaan myönnä tehneensä virheen, en olisi kiukutellut. Äidin takia mulla ei tätä mahdollisuutta ollut. Koska äiti ei ole esimerkillään koskaan osoittanut, että muutkin voivat olla väärässä, ja mitä sitten tehdään, ettei muita kuitenkaan loukattaisi.

ap

Normaalilta ihmiseltä ei tuollaista tarvitse erikseen kysyä, että saako tuoda kiviä sisälle leikkiin. Mutta miehesi ei vain muistanut sinun olevan mt-ongelmainen, eikä huomannut kysyä. Ei hän ollut väärässä tässä asiassa.

Luulisin, että jos asiasta ois äänestys palstalla, mun kantani voittaisi. Eli että jokainen haluaa, että tuollainen asia sovitaan hänen kanssaan hänen kodissaan. Ellette elä tietenkin ihan pellossa. Ettekä välitä mistään.

ap

Tottakai haluaisin, että esimerkiksi meidän vieraamme kysyisivät ensin meiltä, ennen kuin tuovat kiviä sisään, mutta ei mun mieheni tarvitse sellaista kysyä. Tämä koti kun on aivan yhtälailla mieheni ja lastemme koti kuin minunkin. Eikö sun lapsesi ja lastesi isä siis asuneet samassa kodissa sinun kanssasi vai miksi koet olevasi enemmän päätösvaltainen aikuinen kuin miehesi on?

Jos mies siis päättää kotonanne jostain mistä sinä et pidä, niin se sopii sulle sillä perusteella, että te olette siten yhtä päätösvaltaisia kotonanne?

ap

.

Abu akbar ;)

T. Trolli

Allah ;)

T. Trolli

PepouPepou ;)

T. Trolli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ei nyt oikein voida arvioida tätä, kun ei tiedetä taustaa, että miten ja miksi se äitisi nyt tällä kertaa sinut suututti.

Tämä vatipää on jo kolme päivää täällä jankuttanut samaa asiaa, että kyllä tiedetään. Usko pois, mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut. Äitihullu nyt vaan vetää hernettä nokkaan jokaisesta väärästä äänenpainostakin, minkä äitinsä vahngossa lausuu. Vituttaa tommonen marttyyrius. Kun minäminäminä ja olen oikeutettu ja yhyy. Siinä tiivistettynä jälleen kerran ja taas.

Vahingossa voinsanoa ihan mitä vaan, mutta sitten se ei ole enää vahinko, kun minä oikaisen asian. Kun kerron, miten se asia on, ei niin kuin hän "vahingossa" sanoi. Siitä eteenpäin se, etei ymmärrä tai myönnä olevansa väärässä on narsistista.

ap

No älä oikaise!!! Älä vaadi myöntämisiä!!! Anna asian ja äitisi olla!!! Mikä vittu tässä on niin vaikeaa sulle?!? MIKSI SÄ JANKUTAT MONTA VUOTTA TÄTÄ SAMAA????

HALUAISIN OLLA VÄLEISSÄ, KÄSITÄTKÖ???????)) HALUATKO SÄ HYLÄTÄ ÄITISI NOIN VAIN???????

ap

JOS MUN ÄITINI VITUTTAIS MUA NOIN MONTA VUOTTA KUIN MITÄ SÄ OOT JANKANNUT TÄLLÄ PALSTALLA, NIIN KYLLÄ!!! EN PRKLE OLISI MISSÄÄN TEKEMISISSÄ ENÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!

Yleensä riitoihin tarvitaan kaksi, asenteesi on vaarallinen. Sitä paitsi haluan olla varma, että äitini on niin narsisti, ettei muutu, vai onko vain tyhmä ettei muutu (sama asia, tarpeeksi satuttavaa silti), ennen kuin homma on finito.

ap

Mites se vaihtoehto jossa sinä olet ongelman ydin ei äitisi. Käykö tämä pienessä mielessä koskaan? Nimittäin näin "vierestä" seuranneena suurin ongelma äitisuhteessasi on sinun mielenterveydelliset haastesi ja kyvyttömyytesi nähdä niiden vaikutusta elämääsi (äitisi, miehesi, lapsesi, se joku mies jostain terapia tms ryhmästä, isäsi vaimo jne). Ainoa yhdistävä tekijä ihmissuhdeongelmissasibolet sinä itse, mutta silti vika on maagisesti aina muissa.

Joo, voin harkita sitä, jos joku kertoo perustellen, missä asiassa olen väärässä.

ap

Joka ikinen kerta kun kohtelet läheisiäsi huonosti ja luistelet vastuusta "koska äiti". Kun pilaat perheeltäsi lomat, joulut, synttärit jne "koska äiti". Näissä kaikissa tilanteissa olet ollut väärässä.

Kun menit naimisiin miehen kanssa jota et rakasta. Kun teit lapsia miehen kanssa jota et rakasta.

Aina kun käytät äitiäsi perusteluna negatiiviselle käytöksellesi toimit väärin, riipumatta siitä mitä äitisi on tehnyt. Aikuinen ihminen on sina vastuussa omasta käytöksestään taustoistaan riippumatta.

En ole pilannut jouluja enkä synttäreitä. En ole naimisissa mieheni kanssa. Mies on kanssani vapaaehtoisesti omasta tahdostaan. Hän tiesi, etten mene yhteen rakkaudesta. Lapsia voi aivan onnellisesti ja onnistuneesti hankkia, vaikkei ole "rakkausliitto".

Ja äitini on vaikuttanut käytökseeni, olisi väärin minua kohtaan kieltää se. Olen vastuussa käytöksestäni. Oliko sulla muuta?

ap

Olet pilannut lastesi kivikissaleikit.

Oletko sä joskus estänyt lastesi tietsikkapelaamisen? Uuu...

ap

Eli et myönnä olleesi väärässä tässä asiassa?

Varsinkaan en suhteessa toisiin, tai siis mieheen en ollut. Miehen virhe:ei kysy minulta, mun virhe: aloin kiukutella. Oli se väärin, mutta jos oisin voinut silloin turvautua näkemykseen, että mies ei taaskaan myönnä tehneensä virheen, en olisi kiukutellut. Äidin takia mulla ei tätä mahdollisuutta ollut. Koska äiti ei ole esimerkillään koskaan osoittanut, että muutkin voivat olla väärässä, ja mitä sitten tehdään, ettei muita kuitenkaan loukattaisi.

ap

Normaalilta ihmiseltä ei tuollaista tarvitse erikseen kysyä, että saako tuoda kiviä sisälle leikkiin. Mutta miehesi ei vain muistanut sinun olevan mt-ongelmainen, eikä huomannut kysyä. Ei hän ollut väärässä tässä asiassa.

Luulisin, että jos asiasta ois äänestys palstalla, mun kantani voittaisi. Eli että jokainen haluaa, että tuollainen asia sovitaan hänen kanssaan hänen kodissaan. Ellette elä tietenkin ihan pellossa. Ettekä välitä mistään.

ap

Tottakai haluaisin, että esimerkiksi meidän vieraamme kysyisivät ensin meiltä, ennen kuin tuovat kiviä sisään, mutta ei mun mieheni tarvitse sellaista kysyä. Tämä koti kun on aivan yhtälailla mieheni ja lastemme koti kuin minunkin. Eikö sun lapsesi ja lastesi isä siis asuneet samassa kodissa sinun kanssasi vai miksi koet olevasi enemmän päätösvaltainen aikuinen kuin miehesi on?

Noni, voit myöntää olevasi kanssani samaa mieltä siitä, että se että toinen päättää asioista kysymättä toiselta on sitä yksinvaltiutta.

ap