Eroperheet ja lasten häät

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en kyllä katselis sellaista miestä joka ei mene lapsensa häihin jos uusi puoliso ei oo kutsuttu.

Edustaisi mun silmissä ihan vääriä arvoja.

Kyllä lapset tulee aina ennen uutta puolisoa.

Väärin. Kumppani valitaan useimmiten tarkoituksena viettää loppuelämä yhdessä. Lapset aikuistuvat, perustavat perheen ja heidän ykkösensä on se oma ydinperhe. Näin menee luonnollinen elämän kierto, ja koskaan ei pitäisi ajatella, että se aikuinen lapsi on omaa kumppania tärkeämpi. Lapsi on vanhemmilla lainassa.

Just näin. Ja se että iskän tai äiskän uusi kumppani - ainakaan vähänkään pitkäaikaisempi - ei kelpaa kutsuttavaksi häihin, vastaa suunnilleen samaa kuin että vanhempi ilmoittaa ettei mene häihin koska ei hyväksy sulhasta tai morsianta. Moukkamaista toisin sanoen, enkä ainakaan itse menisi (edes lapseni) häihin, joihin perheeni - eli vaimoni - ei ole tervetullut.

No sehän on sanottu tässä jo monta kertaa että sitten myös isä jää pois. Se tuskin on mikään ongelma. Kiristämiseen en suostu missään olosuhteissa, kenenkään taholta.

Kiristämistä se on toisinkinpäin. Saat tulla, kunhan et tuo vaimoasi mukaan.

Sepä se. Kutsu koskee vain yhtä ja kutsuttu päättää jättääkö tulematta vai tuleeko. Päätös yhdeltä ja päätös toiselta. Niillä mennään.

Ja kuitenkin kirjoitit "Kiristämiseen en suostu missään olosuhteissa, kenenkään taholta".

Itse siis saat kiristää, muut eivät? Tekopyhää?

Niin, kenenkään ei ole pakko suostua kiristämiseen, ei minun eikä isän. Kumpikin tekee oman päätöksensä ja niiden mukaan jatketaan. Isän mieliksi en vihaamaani ihmistä juhliini kutsu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en kyllä katselis sellaista miestä joka ei mene lapsensa häihin jos uusi puoliso ei oo kutsuttu.

Edustaisi mun silmissä ihan vääriä arvoja.

Kyllä lapset tulee aina ennen uutta puolisoa.

Väärin. Kumppani valitaan useimmiten tarkoituksena viettää loppuelämä yhdessä. Lapset aikuistuvat, perustavat perheen ja heidän ykkösensä on se oma ydinperhe. Näin menee luonnollinen elämän kierto, ja koskaan ei pitäisi ajatella, että se aikuinen lapsi on omaa kumppania tärkeämpi. Lapsi on vanhemmilla lainassa.

Just näin. Ja se että iskän tai äiskän uusi kumppani - ainakaan vähänkään pitkäaikaisempi - ei kelpaa kutsuttavaksi häihin, vastaa suunnilleen samaa kuin että vanhempi ilmoittaa ettei mene häihin koska ei hyväksy sulhasta tai morsianta. Moukkamaista toisin sanoen, enkä ainakaan itse menisi (edes lapseni) häihin, joihin perheeni - eli vaimoni - ei ole tervetullut.

Toimiiko sama toisinpäin? Menet vaimosi mukaan jonnekin, missä sinua vihataan tekojesi takia, mutta itsepäisesti haluat olla paikalla. Koska sinähän sen saat päättää, muilla ei väliä.

Mmm, tässä tarinassa ei kaiketi ole kyse siitä, että ap olisi tehnyt jotain suurta vihattavaa tytärpuolelleen tai tämän äidille? Ennemminkin jotain katkeruutta vuosien takaisesta erosta.

Ihanaa kun ap ajattelee "lapsensa" parasta... eiku...

Ei ole kiva olla juhlimassa tärkeää päivänsä, kun joutuu muiden riitojan välikappaleeksi, on siinä aikuisia ihmisiä taas tuokkanuottasilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko teidän mielestä sitten ok, että tämä kyseinen isä ei kutsuisi omille vaikkapa 70v päivilleen yhden lapsena aviopuolisoa? Muut kutsuttaisiin puolison kanssa?

Tilanne on ihan sama, jos lähdetään siitä, että sankari päättää vieraat.

Tottakai olisi ok. Jokainen saa kutsua omiin juhliinsa kenet haluaa. Mutta jos isäni ei kutsuisi puolisoani syntymäpäivilleen, niin en minäkään sitten menisi. Jos ei hyväksy perhettäni, niin ei hyväksy minuakaan.

Ymmärränkö siis oikein, että sinun mielestäsi ap:n tarinassa olisi oikein, että ap:n mies ei mene tyttärensä häihin?

Jättäisin, jos itse olisin tuo isä. Jos olisin isän uusi puoliso, menisin mukaan jos puolisoni niin haluaisi (antaisin puolisoni päättää). Jos olisin morsian/sulhanen, kutsuisin kaikki vieraat avec eli myös isäni uusi puoliso olisi kutsuttu. Lisäksi heittäisin häistä ulos kaikki, jotka alkaisivat riidellä päivän aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanot miehellesi, että ei mene tietenkään häihin. Moukkamaista tytöltä olla kutsumatta sinua. Katukoot jälkeen päin, kun menettää papan lapsenlapsiltaan.

Siinä tuskin paljon menetettävää on.

Ei ehkä lapsen mielestä, mutta lapsenlapset voivat ajatella toisin. Siksi kannattaisikin ajatella hieman muitakin kuin vain itseään.

Minun vanhemmat ovat eronneet, on uusia puolisoita. Alusta alkaen on ollut periaate että kutsun molemmat vanhempani ja he tuovat kenet haluavat eli uudet puolisot ovat tervetulleita. Kukaan ei aiheuta juhlissa kohtausta, kaikkia kohdellaa kunnioittavasti, se on ollut vaatimukseni. Ja se on toiminut, on olleet uudet puolisot juhlissa eikä ole aiheuttanut ongelmia. Jos en pysty sietämään vanhempani rakastamaa ihmistä niin kasvatuksessani olis jotain pahasti pielessä.

Ap:n tilanne on hankala. Ehkä tytön kanssa kannattaa nyt isän jutella vakavasti. Miten tulevaisuudessa aikoo toimia jos ja kun syntyy lapsenlapsia. Sama meno kun ei voi jatkua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanot miehellesi, että ei mene tietenkään häihin. Moukkamaista tytöltä olla kutsumatta sinua. Katukoot jälkeen päin, kun menettää papan lapsenlapsiltaan.

Siinä tuskin paljon menetettävää on.

Ei ehkä lapsen mielestä, mutta lapsenlapset voivat ajatella toisin. Siksi kannattaisikin ajatella hieman muitakin kuin vain itseään.

Ehkä lapset joskus valistavat lapsiaan asiasta, jos sellainen pappa edes kenellekään mieleen tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanot miehellesi, että ei mene tietenkään häihin. Moukkamaista tytöltä olla kutsumatta sinua. Katukoot jälkeen päin, kun menettää papan lapsenlapsiltaan.

Siinä tuskin paljon menetettävää on.

Ei ehkä lapsen mielestä, mutta lapsenlapset voivat ajatella toisin. Siksi kannattaisikin ajatella hieman muitakin kuin vain itseään.

Ketähän ap ajatelee 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieltämättä olisihan se aika upea tunne mennä miehen kanssa lapsen häihin ja näpäyttää näin exää, että minä se kuitenkin miehen sain. Ja tietää, että kaikki sukulaiset ja tutut säälisivät exää, kun tietävät, että mies petti sitä kauan minun kanssani ja valitsi minut lopulta.

Se kyllä kruunaisi koko jutun. 

Varsinkin, jos mies teki kauan valintaa ja ei jättänyt heti vaimoaan. Jos joutuu kauan taistelemaan miehestään, niin kyllä voitonriemunsa saa näyttää.

Sitä ei nyt näytetä kumppanin lapsen häissä tai muussa vastaavassa tilanteessa! Jotain tilannetajua. Sitä ei näytetä mielellään ollenkaan, mutta on olemassa ilkeitä ihmisiä.

Taas av-mammat ilman muuta olettavat, että kyseessä on miehen tytär, vaikka ap ei "lapsen" sukupuolta missään maininnut. Niinhän av:lla yleensä oletetaan: lapsi = tyttö, jollei nimenomaan korosteta, että kyseessä on poika.

Tosin juuri tässä tapauksessa on helpompi uskoa, että kyseessä on tyttö. Harvemmin sulhaset aikaansaavat hääjärjestelyissä mitään draamaa, heitä viedään kuin pässiä narussa. Eihän heillä häissä ole kuin statistin osa.

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhemmat ovat eronneet, on uusia puolisoita. Alusta alkaen on ollut periaate että kutsun molemmat vanhempani ja he tuovat kenet haluavat eli uudet puolisot ovat tervetulleita. Kukaan ei aiheuta juhlissa kohtausta, kaikkia kohdellaa kunnioittavasti, se on ollut vaatimukseni. Ja se on toiminut, on olleet uudet puolisot juhlissa eikä ole aiheuttanut ongelmia. Jos en pysty sietämään vanhempani rakastamaa ihmistä niin kasvatuksessani olis jotain pahasti pielessä.

Ap:n tilanne on hankala. Ehkä tytön kanssa kannattaa nyt isän jutella vakavasti. Miten tulevaisuudessa aikoo toimia jos ja kun syntyy lapsenlapsia. Sama meno kun ei voi jatkua.

Kyllä voi ja todennäköisesti näin käykin jos isä jättää nyt tulematta yksin, myös kutsut loppuvat siihen. Tiedän useita joilla on välit poikki vanhempiinsa/toiseen vanhempaan kokonaan. Ei se lapsenlapsia häiritse, jos eivät edes tiedä näiden olemassaolosta.

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhemmat ovat eronneet, on uusia puolisoita. Alusta alkaen on ollut periaate että kutsun molemmat vanhempani ja he tuovat kenet haluavat eli uudet puolisot ovat tervetulleita. Kukaan ei aiheuta juhlissa kohtausta, kaikkia kohdellaa kunnioittavasti, se on ollut vaatimukseni. Ja se on toiminut, on olleet uudet puolisot juhlissa eikä ole aiheuttanut ongelmia. Jos en pysty sietämään vanhempani rakastamaa ihmistä niin kasvatuksessani olis jotain pahasti pielessä.

Ap:n tilanne on hankala. Ehkä tytön kanssa kannattaa nyt isän jutella vakavasti. Miten tulevaisuudessa aikoo toimia jos ja kun syntyy lapsenlapsia. Sama meno kun ei voi jatkua.

Ap ei oikein voi tehdä mitään. Isän olisi puhuttava asiasta lapsen kanssa.

Lapsihan tässä koko kysymyksessä on avainasemassa. Hänen on laitettava riitelevät vanhempansa ruotuun. Kaikkien vuoksi toivon, että lapsella on munaa tehdä näin. Muutoin tuo kyräily jatkuu koko loppuelämän ja siinä riidellään joka joulu ja lastenlasten jokaisena syntymäpäivänä, että kuka saa tulla käymään kenenkin luokse ja kuinka monta minuuttia saa nähdä lastenlasta jne.

Joko lapsi päättää että kaikki kutsutaan juhliin tai sitten lapsi päättää, että isä ja hänen perheensä ei ole tervetullut. Lapsi joka tapauksessa tekee päätöksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhemmat ovat eronneet, on uusia puolisoita. Alusta alkaen on ollut periaate että kutsun molemmat vanhempani ja he tuovat kenet haluavat eli uudet puolisot ovat tervetulleita. Kukaan ei aiheuta juhlissa kohtausta, kaikkia kohdellaa kunnioittavasti, se on ollut vaatimukseni. Ja se on toiminut, on olleet uudet puolisot juhlissa eikä ole aiheuttanut ongelmia. Jos en pysty sietämään vanhempani rakastamaa ihmistä niin kasvatuksessani olis jotain pahasti pielessä.

Ap:n tilanne on hankala. Ehkä tytön kanssa kannattaa nyt isän jutella vakavasti. Miten tulevaisuudessa aikoo toimia jos ja kun syntyy lapsenlapsia. Sama meno kun ei voi jatkua.

Kyllä voi ja todennäköisesti näin käykin jos isä jättää nyt tulematta yksin, myös kutsut loppuvat siihen. Tiedän useita joilla on välit poikki vanhempiinsa/toiseen vanhempaan kokonaan. Ei se lapsenlapsia häiritse, jos eivät edes tiedä näiden olemassaolosta.

Ei se varmasti lapsena häiritse, kun ei tiedä isovanhempien olemassaolosta. Mutta teini-ikäisenä ja aikuisena voi olla toisin, kun selviää että isä/äiti on riistänyt oikeuden rakentaa suhde isovanhempaan.

Se ettei kutsu vanhempansa pitkäaikaista puolisoa juhliinsa on silkkaa pyrkimystä käyttää valtaa vanhempaansa ja iskeä kiilaa heidän liittoonsa. Ei kuulu enää aikuisen käytökseen. Ainoa poikkeus tähän on, jos isä/äitipuoli on oikeasti ollut todella ilkeä (ja tähänkään ei hyväksytä erosta harmistuneen lapsen päätöstä "vihata" vanhemman puolisoa periaatteen vuoksi).

Täysin verrattavissa siihen, että vanhempi ei hyväksy lapsensa puolisoa. Aika harva on sitä mieltä, että se olisi hyvää käytöstä. Taas poislukien selkeät väkivaltaiset jne tapaukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhemmat ovat eronneet, on uusia puolisoita. Alusta alkaen on ollut periaate että kutsun molemmat vanhempani ja he tuovat kenet haluavat eli uudet puolisot ovat tervetulleita. Kukaan ei aiheuta juhlissa kohtausta, kaikkia kohdellaa kunnioittavasti, se on ollut vaatimukseni. Ja se on toiminut, on olleet uudet puolisot juhlissa eikä ole aiheuttanut ongelmia. Jos en pysty sietämään vanhempani rakastamaa ihmistä niin kasvatuksessani olis jotain pahasti pielessä.

Ap:n tilanne on hankala. Ehkä tytön kanssa kannattaa nyt isän jutella vakavasti. Miten tulevaisuudessa aikoo toimia jos ja kun syntyy lapsenlapsia. Sama meno kun ei voi jatkua.

Kyllä voi ja todennäköisesti näin käykin jos isä jättää nyt tulematta yksin, myös kutsut loppuvat siihen. Tiedän useita joilla on välit poikki vanhempiinsa/toiseen vanhempaan kokonaan. Ei se lapsenlapsia häiritse, jos eivät edes tiedä näiden olemassaolosta.

Ei se varmasti lapsena häiritse, kun ei tiedä isovanhempien olemassaolosta. Mutta teini-ikäisenä ja aikuisena voi olla toisin, kun selviää että isä/äiti on riistänyt oikeuden rakentaa suhde isovanhempaan.

Lapsenlapsi voi yrittää muodostaa suhdetta isovanhempaansa täysi-ikäisenä, jos isovanhempi elää vielä silloin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhemmat ovat eronneet, on uusia puolisoita. Alusta alkaen on ollut periaate että kutsun molemmat vanhempani ja he tuovat kenet haluavat eli uudet puolisot ovat tervetulleita. Kukaan ei aiheuta juhlissa kohtausta, kaikkia kohdellaa kunnioittavasti, se on ollut vaatimukseni. Ja se on toiminut, on olleet uudet puolisot juhlissa eikä ole aiheuttanut ongelmia. Jos en pysty sietämään vanhempani rakastamaa ihmistä niin kasvatuksessani olis jotain pahasti pielessä.

Ap:n tilanne on hankala. Ehkä tytön kanssa kannattaa nyt isän jutella vakavasti. Miten tulevaisuudessa aikoo toimia jos ja kun syntyy lapsenlapsia. Sama meno kun ei voi jatkua.

Kyllä voi ja todennäköisesti näin käykin jos isä jättää nyt tulematta yksin, myös kutsut loppuvat siihen. Tiedän useita joilla on välit poikki vanhempiinsa/toiseen vanhempaan kokonaan. Ei se lapsenlapsia häiritse, jos eivät edes tiedä näiden olemassaolosta.

Ei se varmasti lapsena häiritse, kun ei tiedä isovanhempien olemassaolosta. Mutta teini-ikäisenä ja aikuisena voi olla toisin, kun selviää että isä/äiti on riistänyt oikeuden rakentaa suhde isovanhempaan.

Lapsenlapsi voi yrittää muodostaa suhdetta isovanhempaansa täysi-ikäisenä, jos isovanhempi elää vielä silloin.

Ja varmasti yrittääkin, mutta mitäpä luulet hänen ajattelevan vanhemmastaan, joka on riistänyt häneltä ja isovanhemmalta vuosia? Tuskin on kovin kiitollinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en kyllä katselis sellaista miestä joka ei mene lapsensa häihin jos uusi puoliso ei oo kutsuttu.

Edustaisi mun silmissä ihan vääriä arvoja.

Kyllä lapset tulee aina ennen uutta puolisoa.

Väärin. Kumppani valitaan useimmiten tarkoituksena viettää loppuelämä yhdessä. Lapset aikuistuvat, perustavat perheen ja heidän ykkösensä on se oma ydinperhe. Näin menee luonnollinen elämän kierto, ja koskaan ei pitäisi ajatella, että se aikuinen lapsi on omaa kumppania tärkeämpi. Lapsi on vanhemmilla lainassa.

Just näin. Ja se että iskän tai äiskän uusi kumppani - ainakaan vähänkään pitkäaikaisempi - ei kelpaa kutsuttavaksi häihin, vastaa suunnilleen samaa kuin että vanhempi ilmoittaa ettei mene häihin koska ei hyväksy sulhasta tai morsianta. Moukkamaista toisin sanoen, enkä ainakaan itse menisi (edes lapseni) häihin, joihin perheeni - eli vaimoni - ei ole tervetullut.

Toimiiko sama toisinpäin? Menet vaimosi mukaan jonnekin, missä sinua vihataan tekojesi takia, mutta itsepäisesti haluat olla paikalla. Koska sinähän sen saat päättää, muilla ei väliä.

Oletko vajaa? En minä ole menossa minnekään minne minua ei ole kutsuttu, vaan kieltäytymässä kutsusta ellei perheeni ole tervetullut mukaan. Vaimoni päättää omista menemisistään ja menemättä jättämisistään ihan itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhemmat ovat eronneet, on uusia puolisoita. Alusta alkaen on ollut periaate että kutsun molemmat vanhempani ja he tuovat kenet haluavat eli uudet puolisot ovat tervetulleita. Kukaan ei aiheuta juhlissa kohtausta, kaikkia kohdellaa kunnioittavasti, se on ollut vaatimukseni. Ja se on toiminut, on olleet uudet puolisot juhlissa eikä ole aiheuttanut ongelmia. Jos en pysty sietämään vanhempani rakastamaa ihmistä niin kasvatuksessani olis jotain pahasti pielessä.

Ap:n tilanne on hankala. Ehkä tytön kanssa kannattaa nyt isän jutella vakavasti. Miten tulevaisuudessa aikoo toimia jos ja kun syntyy lapsenlapsia. Sama meno kun ei voi jatkua.

Kyllä voi ja todennäköisesti näin käykin jos isä jättää nyt tulematta yksin, myös kutsut loppuvat siihen. Tiedän useita joilla on välit poikki vanhempiinsa/toiseen vanhempaan kokonaan. Ei se lapsenlapsia häiritse, jos eivät edes tiedä näiden olemassaolosta.

Ei se varmasti lapsena häiritse, kun ei tiedä isovanhempien olemassaolosta. Mutta teini-ikäisenä ja aikuisena voi olla toisin, kun selviää että isä/äiti on riistänyt oikeuden rakentaa suhde isovanhempaan.

Lapsenlapsi voi yrittää muodostaa suhdetta isovanhempaansa täysi-ikäisenä, jos isovanhempi elää vielä silloin.

Ja varmasti yrittääkin, mutta mitäpä luulet hänen ajattelevan vanhemmastaan, joka on riistänyt häneltä ja isovanhemmalta vuosia? Tuskin on kovin kiitollinen.

Niin... kuka se riistäjä on... ap:n tarinassa on jo monta ehdokasta ap mukaan lukien.

Vierailija kirjoitti:

Se ettei kutsu vanhempansa pitkäaikaista puolisoa juhliinsa on silkkaa pyrkimystä käyttää valtaa vanhempaansa ja iskeä kiilaa heidän liittoonsa. Ei kuulu enää aikuisen käytökseen. Ainoa poikkeus tähän on, jos isä/äitipuoli on oikeasti ollut todella ilkeä (ja tähänkään ei hyväksytä erosta harmistuneen lapsen päätöstä "vihata" vanhemman puolisoa periaatteen vuoksi).

Täysin verrattavissa siihen, että vanhempi ei hyväksy lapsensa puolisoa. Aika harva on sitä mieltä, että se olisi hyvää käytöstä. Taas poislukien selkeät väkivaltaiset jne tapaukset.

Juuri näin. Ja vaikka ero olisi ollut kuinka vaikea ja vaikka isä olisi pettänyt äitiä, niin täytyy muistaa että silloin isä on tehnyt väärin eikä isän uusi puoliso. Isä on rikkonut perheen eikä uusi puoliso. Viha ja katkeruus olisi siis kohdistettava isään eikä isän uuteen puolisoon.

Yleensä teinit kohdistavat vihansa uuteen puolisoon, mutta aikuisen ihmisen pitäisi pystyä ajattelemaan objektiivisemmin. Aikuisella lapsella ei pitäisi olla mitään syytä vihata isänsä uutta puolisoa, mikäli tämä on suhtautunut lapseen ystävällisesti eikä omalla käytöksellään ole antanut syytä vihaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhemmat ovat eronneet, on uusia puolisoita. Alusta alkaen on ollut periaate että kutsun molemmat vanhempani ja he tuovat kenet haluavat eli uudet puolisot ovat tervetulleita. Kukaan ei aiheuta juhlissa kohtausta, kaikkia kohdellaa kunnioittavasti, se on ollut vaatimukseni. Ja se on toiminut, on olleet uudet puolisot juhlissa eikä ole aiheuttanut ongelmia. Jos en pysty sietämään vanhempani rakastamaa ihmistä niin kasvatuksessani olis jotain pahasti pielessä.

Ap:n tilanne on hankala. Ehkä tytön kanssa kannattaa nyt isän jutella vakavasti. Miten tulevaisuudessa aikoo toimia jos ja kun syntyy lapsenlapsia. Sama meno kun ei voi jatkua.

Kyllä voi ja todennäköisesti näin käykin jos isä jättää nyt tulematta yksin, myös kutsut loppuvat siihen. Tiedän useita joilla on välit poikki vanhempiinsa/toiseen vanhempaan kokonaan. Ei se lapsenlapsia häiritse, jos eivät edes tiedä näiden olemassaolosta.

Ja koska uusliitot päätyvät eroon melko useasti, saattaa isipappaa harmittaa vielä rankemmin, kun menetti lapsensa ja uusvaimokin lähti ja sitten puntaroidaan, että mikä se oikeasti olikaan tärkeintä.