Eroperheet ja lasten häät
Mitenkäs teillä on häät järjestetty?
Mun miehen aikuinen lapsi on aina ollut kuin yksi omistani. Ollaan tultu alusta lähtien hyvin juttuun.
Nyt lapsi olisi menossa kesällä naimisiin ja esitti hääkutsun muodossa: isä tervetullut, mutta minä en. Tämä johtuu mieheni exästä. Hän on katkera viiden vuoden takaisesta erosta. Lapsi haluaa kunnioittaa äitinsä tahtoa häiden osalta.
On paha olla. Kuin minua estettäisiin osallistumasta oman lapseni häihin.
Sanoin lapselle että isänsä tuskin haluaa osallistua ilman minua. Ja vaikka osallistuisikin, ei hän seisoisi exän rinnalla kättelyssä eikä hääkutsussa kutsujina olisi ”mieheni ja exä”. Exä olisi toivonut juuri näin.
Mites teillä?
Kommentit (392)
Vierailija kirjoitti:
Meillä kutsuin häihin vain isän, en äitipuolta. Isä ei tullut, se oli hänen oma päätöksensä. Ei se minulta pois ollut, ei kaduttanut lainkaan. Halusin paikalle meille tärkeitä ihmisiä, en niitä, joista en pidä.
Tämä on täysin ok. EDELLYTTÄEN ettei kirjoittaja pyydä isältään rahallista tai muutakaan tukea häihin. Jos pyytää, silloin itsestään selvää että myös isän vaimo on mukana häissä.
No, jos sulhanen julistaa jo ennakkoon, että nyt on morsian vihdoin saanut oikean perheen, niin tuskin sinne anoppi ja appi ovat ihan hyppykengässä tulossa. Viittaa prinssi Harryn kommenttiin Meghanin perheestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itse en ainakaan haluaisi isän uutta hoitoa kyynelehtimään kirkon penkkiin häissäni. Tämä nyt vain on minun mielipide.
Ei hoito, vaan puoliso.
Virallinen nimike on mikä on, mutta lapsille se on aina hoito. Sitä ei pääse hoito päsmäämään vaikka kuinka yrittäisi. Hoidoille naureskellaan paskaisesti selän takana ja odotellaan seuraavaa hoitoa.
Hän on puoliso. Virallisesti ja epävirallisesti. Ymmärrän, että ero on katkera pala, mutta siitä pitää päästä yli.
Aikuisten lasten suussa se on silti HOITO. Asia ei siitä muuksi muutu. HOITO. Vituttaako jäädä ikuiseksi hoidoksi?
Mitä ihmettä sinä jankkaat? En ole ikinä ajatellut vanhempieni uusia kumppaneita hoitoina. Oli ne sitten avo- tai aviopuolisoita, mutta etenkään aviopuolisoita. Sillä etenkin avioliitto on mielestäni sen verran pyhä asia että silloin on kaksi ihmistä yhtä, ja jos toinen kutsutaan johonkin niin oli juhla mikä hyvänsä, ei toista voi jättää kutsumatta. Luulisi tämän olevan selvää katkerimmillekin exille...
En usko tätä. Hääkutsuihin ei kirjoiteta, keitä juhlaan EI kutsuta, vaan se osoitetaan sille, joka kutsutaan.
Joten: aivan varmasti et ole saanut kutsua, jossa lukisi, ettet ole tervetullut.
Vierailija kirjoitti:
On se kumma jos minun pitäisi kutsua häihini se nainen, jonka kanssa isä petti äitiä.
Ei tietenkään tarvitse. Pettäjä oli kuitenkin isäsi, joten älä sitten kutsu häntäkään.
Sukulaiset kutsutaan häihin joko kaikki perheenä, kaikki yksin tai sitten ei lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itse en ainakaan haluaisi isän uutta hoitoa kyynelehtimään kirkon penkkiin häissäni. Tämä nyt vain on minun mielipide.
Ei hoito, vaan puoliso.
Virallinen nimike on mikä on, mutta lapsille se on aina hoito. Sitä ei pääse hoito päsmäämään vaikka kuinka yrittäisi. Hoidoille naureskellaan paskaisesti selän takana ja odotellaan seuraavaa hoitoa.
Ajattelematon vanhempi, joka eron jälkeen kertoilee tuollaista lapsilleen. Ei ehkä ymmärrä, miten kauaskantoiset seuraukset sillä on esim lasten tuleviin parisuhteisiin. Malttakaa hyvät ihmiset mielenne ja siirtäkää sivuun tilaisuudet mollata entistä puolisoanne, jos haluatte lapsista kasvavan tervepäisiä nuoria.
Hoidot näemmä syyttävät exiä. Luuletko, etteivät murrosikäiset ja aikuiset lapset näe ja kuule itse. Jos ero on reilusti tehty, kaikki on OK. Lapset eivät kuitenkaan siedä sitä, että toista vanhempaa on petetty.
Tästä vois viritä pitkäkin keskustelu, mutta tuskin pettäjä on narahtanut housut kintuissa lastensa edessä. Kuka siitä heille kertoi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kutsuin häihin vain isän, en äitipuolta. Isä ei tullut, se oli hänen oma päätöksensä. Ei se minulta pois ollut, ei kaduttanut lainkaan. Halusin paikalle meille tärkeitä ihmisiä, en niitä, joista en pidä.
Kutsuithan kaikki muutkin puolisoineen, miksi et isääsi puolisoineen?
En ole edellisen viestin kirjoittaja, mutta siinähän on selkeästi kerrottu, että paikalle on haluttu vain ihmiset, joista kutsuja itse pitää ja jotka ovat hänelle tärkeitä. Se, että äitipuoli on ap:n tavoin halunnut estää isääkin osallistumasta lapsensa häihin kertoo kyllä kaiken tuosta äitipuolesta.
Lue uudelleen. Ei halunnut estää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itse en ainakaan haluaisi isän uutta hoitoa kyynelehtimään kirkon penkkiin häissäni. Tämä nyt vain on minun mielipide.
Ei hoito, vaan puoliso.
Virallinen nimike on mikä on, mutta lapsille se on aina hoito. Sitä ei pääse hoito päsmäämään vaikka kuinka yrittäisi. Hoidoille naureskellaan paskaisesti selän takana ja odotellaan seuraavaa hoitoa.
Hän on puoliso. Virallisesti ja epävirallisesti. Ymmärrän, että ero on katkera pala, mutta siitä pitää päästä yli.
Aikuisten lasten suussa se on silti HOITO. Asia ei siitä muuksi muutu. HOITO. Vituttaako jäädä ikuiseksi hoidoksi?
Ihan mielenkiinosta kysyn: minkä ikäinen olet?
Vierailija kirjoitti:
Tässä on kyllä jotain omituista. Mies on ollut naimisissa ainakin parikymmentä vuotta, kun lapset ovat olleet jo aikuisia, kun ovat eronneet.
Ap on asunut jokusen vuoden (alle 5 vuotta) miehen kanssa ja silti miehen vanhemmat ovat HÄNELLE antaneet koruja.
Jotenkin en usko tätä aloitusta
Se voi olla mahdollista sillä tavalla, että ensimmäinen vaimo on ollut perseilevä itsekäs ääliö, ja toinen vaimo on ollut hyvin käyttäytyvä ja mukava ihminen. Sopisi hyvin tämän tarinan kuvaan muutenkin.
Toinen vaihtoehto on tietysti, että tämä on trolli - en tosin oikein jaksa uskoa siihen. Trolleja toki tässä ketjussa on aloituksen jälkeen ollut pilvin pimein.
Vierailija kirjoitti:
No itse en ainakaan haluaisi isän uutta hoitoa kyynelehtimään kirkon penkkiin häissäni. Tämä nyt vain on minun mielipide.
Kirkkoonhan saa kuka tahansa mennä, vaikkapa satunnainen turisti tai ohikulkija. Sitä kukaan ei voi kieltää, ei edes katkera sulhasen/morsiamen äiti. Hääjuhla on sitten asia erikseen: siihen osallistuvat kutsutut vieraat.
Olen mieheni toinen vaimo, erosta 5 vuotta aikaa (olin eron syy). Vanhimman lapsen häissä olivat hänen äitinsä ja isänsä ilman uusia kumppaneita. Ymmärsin täysin.
Erolapsi kirjoitti:
Sinä kunnioitat naimisiin menevän tahtoa ja nielet pahan mielesi.
Tämähän on ihan väärin. Naimisiin menevän lapsen äitihän näin tahtoo eikä hääpari. Varmaan itse kiristää sillä, että jos äitipuoli tulee, niin sitten hän jättää tulematta.
Kutsujina on isä ja äiti jos he maksavat häänsä. SIinä tapauksessa jos AP:ta eli äitipuolta ei kutsuta, niin kanattaa olla tarkkana, että ei mene teidän yhteisiä rahoja.
Juttelisin kuitenkin vielä lapsen kanssa yhdessä isän kanssa ja painottaisin kuinka loukkaavaa ja epäsopivaa käytös on. Miltä lapsesta tuntuisi jos ei olisi enää tervetullut moisen jälkeen isän ja äitipuolen yhteiseen kotiin (tuntuisi varmaan loukkaavalta, mutta en tiedä pystyisinkö enää päästämään sisään kotiin moisen jälkeen). Kyse ei ole serkusta tai kummin kaimasta. Olet läheinen - kuten sanoit kuin äiti ja vielä äitipuoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä menet lapsen isän/nyk miehesi puolesta sanomaan hänen lapselleen että jos sinä et saa kutsua ni tuskinpa mies/lapsen isäkään tulee? On aivan sama miksi sinua ei ole kutsuttu mutta tuo kertoi täysin sen miten paljon pidät toisen naisen, lapsen äidin, lasta "omanasi".
Hän kysyi minulta että luulenko isän tulevan häihin ilman minua. Vastasin rehellisesti että en usko. Puhuttiin paljon häiden järjestelyistä ja iloisistakin asioista. Lupasin auttaa hääparia valmisteluissa ja lainata miehen vanhemmilta saamiani koruja.
Mies sanoi tästä kuultuaan suoraan lapselleen että ei hyväksy tämän äidin ehtoja missään nimessä mutta että me haluamme toki tulla häihin. Puhui meistä eikä itsestään. Minulle hänen vastauksensa ei tullut yllätyksenä.
Ap
Juuri näin. Oikeastaan ainoa oikea vaihtoehto on se, että joko teidät molemmat kutsutaan tai sitten ette mene kumpikaan, vaikka oman lapsen häät olisikin miehelle. Ex käyttää vain valtaa lapsen kautta, mutta isä on sen verran täysijärkinen, että ei lähde moiseen mukaan. Ei edes lapsen häät oikeuta tai ole syy sille, että muu moukkamainen ja loukkaava käytösta hyväksytään ja katsotaan läpi sormien.
Toivottavasti ymmärrätte molemmat pysyä poissa juhlista niin hääpari saa kivat juhlat 😍
Ninpä niin. Tulkitaan, että morsiamen äiti "kiristää" . Entäpäs, jos lapsi on läheinen äitinsä kanssa? Ja kuka kiristää ja ketä? Miksi aloittaja on haluamassa sinne häihin, jos selvästi annetaan ymmärtää, että hänen olisi parempi olla poissa. Pitääkö hänen olla siellä morsiamen ja morsiamen isän rinnalla näyttämässä miten LÄHEINEN hän onkaan morsiamen kanssa.
Ei vaan ymmärrä tätä. On mennyt monta kutsua ohi, milloin syystä, että on karsittu vieraita kovalla kädelle, on katsottu, että vaikka ollaan sukua, ei ole oltu tekemisissä jne. Morsiuspari PÄÄTTÄÄ ketä kutsutaan, vieraat,/sukulaiset eivät siihen puutu vaikka kuinka omasta mielestään olisi peräti arvovieras.... Ja nekin syyt miksi morsiuspari mitäkin päättää, ei kuulu kenellekään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itse en ainakaan haluaisi isän uutta hoitoa kyynelehtimään kirkon penkkiin häissäni. Tämä nyt vain on minun mielipide.
Ei hoito, vaan puoliso.
Virallinen nimike on mikä on, mutta lapsille se on aina hoito. Sitä ei pääse hoito päsmäämään vaikka kuinka yrittäisi. Hoidoille naureskellaan paskaisesti selän takana ja odotellaan seuraavaa hoitoa.
Hän on puoliso. Virallisesti ja epävirallisesti. Ymmärrän, että ero on katkera pala, mutta siitä pitää päästä yli.
Aikuisten lasten suussa se on silti HOITO. Asia ei siitä muuksi muutu. HOITO. Vituttaako jäädä ikuiseksi hoidoksi?
Kuulostat henkisesti häiriintyneeltä ihmiseltä. Haluatko vanhempasi jäävän yksin sitten kun toisesta aika jättää ja toinen jää leskeksi? Kutsutko esim 80 v uutta elämänkumppani hoidoksi?
Ap, jos oikeasti pidät miehesi lapsesta, on vain yksi oikea tapa toimia. Sanot ensinnäkin lapselle, että ymmärrät, että hänelle on tärkeää, että äitinsä on häissä, ja tällä on hyvä mieli. Ja että isä tulee häihin. Ja sanot, että sinä tottakai jäät pois perherauhan takia, ja pidät huolen, että isä kuitenkin tulee. Ja sitten pidät huolen, että tämä menee häihin. Sanot, ettet voisi jatkaa yhdessä miehen kanssa, jos tämä ei voi hetkeksi oman lapsensa vuoksi uhrautua. Ja kutsutte nuoren parin teille sitten vaikka erikseen onnittelukahveille, jotta sinäkin pääset juhlimaan.
Oikeasti pidän koko juttua provona. Aloitus on kirjoitettu niin läpinäkyvän ’paha äitipuoli’- tyyliin. Minä en oikeasti jaksa uskoa, että on henkisesti terveitä naisia, jotka oikeasti hyväksyisivät, että heidän miehensä eivät menisi oman lapsensa häihin, vain siksi, että he eivät pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskenkasvuiset prinsessat ovat mustasukkaisia vanhemmistaan heidän kumppaneilleen. Haluavat olla ainoita vanhempiensa elämässä. Viis siitä, että ollaan perustamassa juuri omaa perhettä, oman vanhemman elämään ei "uutta" kumppania voi hyväksyä tai ainakaan tähän normaaleja välejä yrittää luoda.
Tätä minäkin olen pohtinut, jotain tällaista siinä on pakko olla taustalla. Sen ymmärtää, jos kyseessä on pieni lapsi, mutta ei enää teinin saati aikuisen kohdalla. Jos äitipuoli tai isäpuoli on ihan normaalin kohtelias ja mukava, ei yhdelläkään lapsella pitäisi olla mitään sitä vastaan, että äiti tai isä löytää uuden rakkauden.
Saati sitten, kun on seurusteltu jo vuosia, ja vieläkin se "uusi" luokitellaan lähinnä äidin tai isän hoidoksi. Säälittävää oikeasti, niiden kiukuttelevien aikuisten lasten käytös.
Ai kun tällainen ”hoito” vie lapselta lapsuudenkodin, turvan ja ytimen elämästä, äidin ja isän. Tällaista huo…raamista sitten pitäisi vielä jotenkin tukea lasten ja suvun puolelta. Empaattisissa ja normaaleissa suvuissq tuetaan heikoilla olevaa eli jätettyä ja tämän lapsia. Huor…ajat pärjätköön keskenään. Kumma kun ei sukukaan näistä innostu vaikka nämä uusioparit eivät tunnu sitä ymmärtävän.
Entäs, jos se on äiti, joka lähtee, koska mies ei ole tarpeeksi jännä. Sitten mies löytää uuden, jolle mies kelpaa oikein hyvin. Näinkin voi käydä. Kaikki uusikot eivät ole perheenrikkojia.
Kutsuin vain omat oikeat vanhempani. Isä- ja äitipuolet eivät ole tervetulleita vaikka meillä on hyvät välit.
Hoidot näemmä syyttävät exiä. Luuletko, etteivät murrosikäiset ja aikuiset lapset näe ja kuule itse. Jos ero on reilusti tehty, kaikki on OK. Lapset eivät kuitenkaan siedä sitä, että toista vanhempaa on petetty.