Lue keskustelun säännöt.
Mikä mua vaivaa? Miten "parantua"? Miehet juoksee karkuun koska oon tällänen
26.12.2017 |
Olen 31-vuotias ja en pysty pitämään miestä luonteeni takia. Kaikki ihmettelevät miksi olen sinkku. No eivät tiedä millainen olen kun tapailen miehiä... En ole siis vuosiin päässyt parisuhteeseen näiden ongelmieni takia, ymmärrettävästi miehet juoksevat pois.
Alan jo ekoilla hyvin menneillä treffeillä miettimään ja kuvittelemaan tulevaisuuttamme, yhteenmuuttoa, lapsia, miten kaikki menee. Vaikka en puhuisi näistä ainakaan suoraan, miehet aistii. Ne pelästyy. EN halua olla tällainen, mutta en ole oppinut kontrolloimaan itseäni tarpeeksi selkeästikään. Mikäli tapailu jatkuu, tulen omistushaluiseksi ja mustasukkaiseksi. En mitenkään sairaalloisen, mutta vähän liikaa. Haluan että miehen maailma pyörii ympärilläni, hän on paljon minun kanssa, ilmottelee asioistaan aina yms. Jos työt tai kaverit menee paljon mun edelle niin pahoitan mieleni ja mies sen kyllä huomaa. Vaikka en suoraan mitään sanoisikaan. En siedä epävarmuutta. Pelkään että mies lähtee, joka saa minut takertumaan aina vain enemmän, jolloin mies ahdistuu.
Mikä tällaiseen mahtaa auttaa?
Kommentit (68)
Kiitos sinulle joka linkkasit kiintymyssuhdeteoriasta.
"Takertuvasti kiintyneillä on kielteinen käsitys itsestä ja myönteinen käsitys toisista." En vaan koe että mulla olisi kielteinen käsitys itsestäni. Olen itsevarma, sinut itseni kanssa ja mielestäni olisin hyvä saalis jollekin, joka vaan pystyisi ymmärtämään mua :D
"Pyrkimys turvallisuuden lisäämiseen suhteessa voi tapahtua tavalla, joka ei vie suhdetta toivottuun suuntaan." Juuri näin :/
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama ongelma täällä! Läheisriippuvaisuus..
Sun pitää opetella säilyttämään sun itsenäisyys ja oma elämä vaik joku uus tyyppi sun elämään tuleeki :)
Ja oikea sanahan siis on "tällainen". Sellaista ei ole kuin "tällänen".
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää opetella säilyttämään sun itsenäisyys ja oma elämä vaik joku uus tyyppi sun elämään tuleeki :)
Tiedän, mutta miten :D Itselläni parisuhde menee aina kaiken edelle, ajattelen aina toista ja toisen parasta. Sitten loukkaannun kun toinen ei tee samalla lailla. En osaa olla yhtään välinpitämättömämpi vaikka selkeästi pitäisi
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä sitä muuten tietää kenelle terapeutille varaa ajan? Katselin sivuja ja kaikilla oli paljon eri tyylejä/aloja yms... En ymmärtänyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä kilttinainen kirjoitti:
Olin ennen tuollainen. Paransin itseni siten, että deittailin useita miehiä samanaikaisesti. Silloin ei haitannut, jos toinen ei ilmoittanut menoistaan tai jos toisen elämä ei pyörinytkään heti mun ympärillä.
Se oli yllättävän hauskaa. Tietysti täytyy olla tarkkana, ettei jää kiinni. Mutta miehet kiinnostuivat, koska olin heidän mielestään niin vauhdikas ja itsenäinen. Moni halusi sitoutua aika nopeastikin. Niin se tilanne kääntyi.
Kokeile.
Mites sitten kun oli pakko sitoutua vain yhteen? Silloinhan todellinen luonteesi tulee taas esille.
Puhumattakaan sun todellisesta luonteesta. Niin ja tuollaista termiä ei ole olemassakaan. On tietty sairaus, jossa keksitään omia sanoja.
Ei tarvi mennä terapiaan. Tunteellinen ihminen kun löytää toisen niin siitä se riemu repee :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kilttinainen kirjoitti:
Olin ennen tuollainen. Paransin itseni siten, että deittailin useita miehiä samanaikaisesti. Silloin ei haitannut, jos toinen ei ilmoittanut menoistaan tai jos toisen elämä ei pyörinytkään heti mun ympärillä.
Se oli yllättävän hauskaa. Tietysti täytyy olla tarkkana, ettei jää kiinni. Mutta miehet kiinnostuivat, koska olin heidän mielestään niin vauhdikas ja itsenäinen. Moni halusi sitoutua aika nopeastikin. Niin se tilanne kääntyi.
Kokeile.
Mites sitten kun oli pakko sitoutua vain yhteen? Silloinhan todellinen luonteesi tulee taas esille.
Puhumattakaan sun todellisesta luonteesta. Niin ja tuollaista termiä ei ole olemassakaan. On tietty sairaus, jossa keksitään omia sanoja.
jaa mitä termiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvi mennä terapiaan. Tunteellinen ihminen kun löytää toisen niin siitä se riemu repee :)
Vaikeaa tuntuu olevan -ap
Vierailija kirjoitti:
.
Tämä on tehty aikoja sitten :) Eipä ollut yllätyksiä.... -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terapia auttaa. Kuvaat hyvin ongelmaasi, sitä miten se konkreettisesti näkyy. Terapiassa pääset käsittelemään niitä tunteita ja kokemuksia, joita reagointitapasi taustalla on.
Uskon myös että kun löydät oikean ihmisen ja pystyt puhumaan avoimesti ajatuksistasi ja epävarmuuksistasi, se edesauttaa myös parisuhteen onnistumista.
Itse olen hieman alle vuoden seurustellut ihanan ihmisen kanssa. Parisuhde, läheisyys ja seksi triggeröivät minua todella pahasti, eikä kanssani ole helppoa. Onneksi olen pystynyt olemaan avoin ja rehellinen, ja kumppanini on sitoutunut , empaattinen ja rakastava , vaikka myöntää että välillä on ”vähän vaikeaa”. Hän myös tietää että käyn terapiassa ja teen aktiivisesti muitakin asioita, jotka auttavat minua hallitsemaan tunteitani ja vääristyneitä ajatusmalleja.
Itselläni taustalla on mm. seks. hyväksikäyttöä lapsena .
Mun mielestä tuo on ihan ok, ei olis mulle este.
M30
Vierailija kirjoitti:
Terapia auttaa. Kuvaat hyvin ongelmaasi, sitä miten se konkreettisesti näkyy. Terapiassa pääset käsittelemään niitä tunteita ja kokemuksia, joita reagointitapasi taustalla on.
Uskon myös että kun löydät oikean ihmisen ja pystyt puhumaan avoimesti ajatuksistasi ja epävarmuuksistasi, se edesauttaa myös parisuhteen onnistumista.
Itse olen hieman alle vuoden seurustellut ihanan ihmisen kanssa. Parisuhde, läheisyys ja seksi triggeröivät minua todella pahasti, eikä kanssani ole helppoa. Onneksi olen pystynyt olemaan avoin ja rehellinen, ja kumppanini on sitoutunut , empaattinen ja rakastava , vaikka myöntää että välillä on ”vähän vaikeaa”. Hän myös tietää että käyn terapiassa ja teen aktiivisesti muitakin asioita, jotka auttavat minua hallitsemaan tunteitani ja vääristyneitä ajatusmalleja.
Itselläni taustalla on mm. seks. hyväksikäyttöä lapsena .
Kiitos kommentista! Olen muutamalle miehelle tästä avoimesta puhunutkin, ja viimeisimpänä mies oli todella ymmärtäväinen yms, mutta kuitenkin parin kuukauden päästä lähti koska ahdistin häntä. Eikä minun mielestäni ollut tapahtunut mitään ihmeellistä. Taustallani ei ole mitään erikoista tai traumaattista, en ymmärrä miksi olen tällainen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapia auttaa. Kuvaat hyvin ongelmaasi, sitä miten se konkreettisesti näkyy. Terapiassa pääset käsittelemään niitä tunteita ja kokemuksia, joita reagointitapasi taustalla on.
Uskon myös että kun löydät oikean ihmisen ja pystyt puhumaan avoimesti ajatuksistasi ja epävarmuuksistasi, se edesauttaa myös parisuhteen onnistumista.
Itse olen hieman alle vuoden seurustellut ihanan ihmisen kanssa. Parisuhde, läheisyys ja seksi triggeröivät minua todella pahasti, eikä kanssani ole helppoa. Onneksi olen pystynyt olemaan avoin ja rehellinen, ja kumppanini on sitoutunut , empaattinen ja rakastava , vaikka myöntää että välillä on ”vähän vaikeaa”. Hän myös tietää että käyn terapiassa ja teen aktiivisesti muitakin asioita, jotka auttavat minua hallitsemaan tunteitani ja vääristyneitä ajatusmalleja.
Itselläni taustalla on mm. seks. hyväksikäyttöä lapsena .
Kiitos kommentista! Olen muutamalle miehelle tästä avoimesta puhunutkin, ja viimeisimpänä mies oli todella ymmärtäväinen yms, mutta kuitenkin parin kuukauden päästä lähti koska ahdistin häntä. Eikä minun mielestäni ollut tapahtunut mitään ihmeellistä. Taustallani ei ole mitään erikoista tai traumaattista, en ymmärrä miksi olen tällainen...
Tämä oli siis ap. Olen kerran käynyt terapiassa (kärsin myös lievästä paniikkihäiriöstä josta halusin selvitä ilman lääkkeitä) mutta koin sen todella epämukavaksi, en pystynyt yhtään avautumaan tuntemattomalle vaan esitin että kaikki on hyvin ja halusin vain pois
Kyllä täällä meitä olis joille tuollanen nainen kelpais.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää opetella säilyttämään sun itsenäisyys ja oma elämä vaik joku uus tyyppi sun elämään tuleeki :)
Tiedän, mutta miten :D Itselläni parisuhde menee aina kaiken edelle, ajattelen aina toista ja toisen parasta. Sitten loukkaannun kun toinen ei tee samalla lailla. En osaa olla yhtään välinpitämättömämpi vaikka selkeästi pitäisi
-ap
En osaa sanoo :D tarvisin itekki vinkkejä. Oon tapailuvaiheessa yhen miehen kanssa ja koitan olla kiintymättä liikaa , enkä aseta liikaa odotuksia sille toiselle.. itekki tyyliin ekojen treffien jälkeen mietin miltä meijän lapset näyttäs ja missä asuttais viiden vuoden päästä. En vaa pysty olla ajattelematta :D mutta teen kyl kaikkeni, että noi ajatukset ei paljastu..
Ja selvennystä: en siis koe olevani liian kontrolloiva, vaan miehellä saa olla harrastuksia, kavereita yms, minullakin on, plus tykkään olla yksin jonkin verran. Mutta silti haluaisin myös mieheltä tarpeeksi huomiota, viestejä yms, ja loukkaannun mikäli en saa. Ylitulkitsen sanoja ja tilanteita helposti ja aina jos tunnen miehen vetäytyvän kauemmaksi, tarraan vaan lujemmin kiinni, koska en halua menettää häntä, minkä takia toki menetän, ja tiedän sen, mutta en osaa käyttäytyä "oikein".
-ap