Muistaako joku toinenkin lapsena tullensa syytetyksi ja vanhempi ei suostunut (koska ei tiennyt) kertomaan mitä olit tehnyt väärin?
Ja siis kyse toistuvasta kuviosta kasvatuksessa, ei jotain yksittäistä virhettä vanhemmalta, joka selvisi myöhemmin?
Kommentit (113)
Onko äitisi ja miehesi siis liittoutuneet sua vastaan syyllistävät syytöntä?
Kyllähän nää jutut alkaa mennä toisinaan jo foliohattujen puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Onko äitisi ja miehesi siis liittoutuneet sua vastaan syyllistävät syytöntä?
Kyllähän nää jutut alkaa mennä toisinaan jo foliohattujen puolelle.
Liittoutumista ei ole, mutta syyttävät asiasta, jota en tehnyt.
Siis se on niin raskasta lapselle, ja voi ilmeisesti tapahtua vain narsistisen vanhemman kanssa suhteessa, ei lapsestaan välittävän vanhemman.
ap
Ja se vinouttaa kasvua todella pahasti ilman, että se on lainkaan lapsen syy.
ap
Mitäs jos kasvaisit aikuiseksi ja alkaisit ottamaan vastuun omasta elämästäsi? Ensinnäkin katkaise siteesi äidin suuntaan, hänellä tuntuu yhä olevan järkyttävän iso ote sun elämästäsi.
Tuolla toista ketjua lukiessa tuli vahva fiilis, että sä jatkat äitisi oppeja ja lapsesi kärsivät myöhemmin.
Eikö todella kukaan muista sellaista, että vanhemmat eivät suostu kertomaan, mitä teit väärin? Vastaavat ainoastaan, että "mietipä sitä" tai muuta yhtä kamalaa.
Jaa niin että kielletty ja toruttu kun olet tunkenut kynää silmääsi eikä olla selitetty 16-veelle miksi niin ei saa tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos kasvaisit aikuiseksi ja alkaisit ottamaan vastuun omasta elämästäsi? Ensinnäkin katkaise siteesi äidin suuntaan, hänellä tuntuu yhä olevan järkyttävän iso ote sun elämästäsi.
Tuolla toista ketjua lukiessa tuli vahva fiilis, että sä jatkat äitisi oppeja ja lapsesi kärsivät myöhemmin.
Ei äitini minua enää satuta, ja se on nimenomaan vastuunkantoa elämästäni, että mietin ja selvitän näitä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö todella kukaan muista sellaista, että vanhemmat eivät suostu kertomaan, mitä teit väärin? Vastaavat ainoastaan, että "mietipä sitä" tai muuta yhtä kamalaa.
Ja sinä et tod miettinyt koska eihän sulla ole mitään tajua mikä on oikein ja mikä väärin. Sairas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö todella kukaan muista sellaista, että vanhemmat eivät suostu kertomaan, mitä teit väärin? Vastaavat ainoastaan, että "mietipä sitä" tai muuta yhtä kamalaa.
Ja sinä et tod miettinyt koska eihän sulla ole mitään tajua mikä on oikein ja mikä väärin. Sairas.
No ei sitten ole, mutta millainen kasvattaja ei osaa sitä selittää? Mietipäs nyt hiukan että kumpikohan siinä on ollut rehellinen ja vilpitön.
"Mietipä sitä" ei todellakaan ole mikään oikeassa olijan vastaus. Se on manipuloivan, epärehellisen ihmisen yritys hallita lasta tai toista aikuistakin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö todella kukaan muista sellaista, että vanhemmat eivät suostu kertomaan, mitä teit väärin? Vastaavat ainoastaan, että "mietipä sitä" tai muuta yhtä kamalaa.
Ja sinä et tod miettinyt koska eihän sulla ole mitään tajua mikä on oikein ja mikä väärin. Sairas.
Niin katsos siksi lapsi odottaakin, että hänelle kerrotaan asioita, kasvatetaan ja neuvotaan.
ap
No jaa, mut laitettiin pimeään komeroon lukkojen taakse monta kertaa viikossa koska olin ottanut ruokaa luvatta. Uhattiin soittaa poliisille ja laittaa lastenkotiin. Äiti uhkasi tappaa itsensä. Aina kun tulin päiväkodista tai koulusta kotiin, varauduin siihen että olisin orpo ja joutuisin huolehtimaan itsestäni.
Toki se näkyy minusta, olen alkoholisti.
Mutta myös urani huipulla ja pärjään.
Äitini oli idiootti ja häneltä ei voinut odotta tai olettaa tuon kummempaa. Omat lapseni kasvatin hienosti. He ovat maailmalla ja nyt minulla on aikaa oirehtia lapsuutta. Aikansa kutakin.
Tuskinpa kykenit lapsillesi mitään kovin hyviä henkisiä eväitä antamaan.
Tuommoinen "mietipä sitä" - vastaus annetaan usein kevyisiin asioihin. Juttuihin minkä lapsi todellakin pystyy selvittämään itse. Jos olet esim kiroillut ja saat siitä mietintä arestia. Kyllä terveellä järjellä varustettu lapsi pärjää tuon asian kanssa, pystyy miettimään itse ja pyytämään anteeksi itsenäisesti.
Ja mä en todellakaan ottanut ruokaa luvatta, ei voi verrata.
Vierailija kirjoitti:
Tuommoinen "mietipä sitä" - vastaus annetaan usein kevyisiin asioihin. Juttuihin minkä lapsi todellakin pystyy selvittämään itse. Jos olet esim kiroillut ja saat siitä mietintä arestia. Kyllä terveellä järjellä varustettu lapsi pärjää tuon asian kanssa, pystyy miettimään itse ja pyytämään anteeksi itsenäisesti.
Ai että kevyt asia, kun lapsi itkee ja traumatisoituu moitteista?
Niin, et osaa asettua muiden kuin itsesi asemaan, kevyt asia sulle, aikuiselle, mutta entäpä oma lapsesi?
ap
Vierailija kirjoitti:
Tuommoinen "mietipä sitä" - vastaus annetaan usein kevyisiin asioihin. Juttuihin minkä lapsi todellakin pystyy selvittämään itse. Jos olet esim kiroillut ja saat siitä mietintä arestia. Kyllä terveellä järjellä varustettu lapsi pärjää tuon asian kanssa, pystyy miettimään itse ja pyytämään anteeksi itsenäisesti.
Sitäpaitsi, kiroilukaan ei ole välttämättä väärin.
ap
Mulla nyt oli ainakin noin, ja sen muiston kanssa eläminen on ollut todella raskasta. En ole saanut siihen apua mistään. Vielä. Nyt olen terapiassa ja varmasti voin saada, kun asia muistui mieleeni.