Lue keskustelun säännöt.
Mitä kirja on saanut sinut itkemään/kyyneliin?
Oli sitten kyse liikutuksesta,kosketuksesta tai surullisuudesta.
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Jussi Valtonen He eivät tiedä mitä tekevät
Tämä, sekä Laura Save - Paljain jaloin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lodzin kurjat, Steve Sem-Sandbergin dokumenttiromaani.
Bim Mustakorva
Richrd Adamsin Ruohometsän kansa
Yleensäkin eläinjutut kokettavat mua paljon enemmän kuin ihmiskohtalot, ihan elävässäkin elämässä.
Tuhat loistavaa aurinkoa, kaksi viimeistä Harry Potteria, Taru sormusten herrasta ainakin. Moni muukin, mutta ei juuri nyt tule mieleen.
Jäähyväiset ystäväni rahoille.
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylpeys ja ennakkoluulo avaa patoni aina.
George Eliotin Mylly joen rannalla-romaanin loppu.
Anna-kirjoista Kotikunnaan Rilla ja erityisesti kohtaus, jossa Gilbert-isä tulee kasvot harmaina kertomaan Walterin kaatumisesta. Ja se uskollinen Maanantai-koira...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna-leena Härkösen Loppuunkäsitelty, Veljeni leijonanmieli, pikku prinssi.
Vierailija kirjoitti:
Anna-leena Härkösen Loppuunkäsitelty, Veljeni leijonanmieli, pikku prinssi.
Kyyneleet kihosi silmiin kuin ryhdyin muistelemaan tuota Veljeni leijonanmieltä. Ja on jo yli 20 vuotta kun kirjan luin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Marley ja minä
En tahtoisi kuolla, en vain jaksa elää
Reko Lundan: Viikkoja, kuukausia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä8933 kirjoitti:
Ei mikään.
Luen noin 50 kirjaa vuodessa, joten voin sanoa että kokeiltu on.
Veikkaan että lukemisen verkkainen tahti estää isompien tai yllättävien tunnekuohujen syntymisen.
Ihan toinen, aiheeseen etäisesti liittyvä, kulttuurin muoto on elokuvat. Niissä usein itken empaattisesti ja ihmettelen kehoni fyysisiä tuntemuksia kun kevyemmässä materiaalissa kotividemaiseati kuvauksen kohteena oleva henkilö saa tuta.
50 kirjaa vuodessa on mielestäsi verkkainen tahti? Joko mielestäsi pitäisi lukea vielä nopeammin ja enemmän, tai sitten et lukeneisuudestasi huolimatta tiedä, mitä sana verkkainen tarkoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoitti:
George Eliotin Mylly joen rannalla-romaanin loppu.
Anna-kirjoista Kotikunnaan Rilla ja erityisesti kohtaus, jossa Gilbert-isä tulee kasvot harmaina kertomaan Walterin kaatumisesta. Ja se uskollinen Maanantai-koira...
Juu, tuo Gilbert-kohtaus. Voi ei! ;( Just arvelin että voisin parinkymmenen vuoden tauon jälkeen ne taas lukea. En varmaan kykene.
John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa
Seitsemännen portaan enkeli, tosin itkin ja nauroin samanaikaisesti. Luen sitä aika-ajoin uudestaan, mutta eka luku kerta oli todella mieleenpainuva.
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli
Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina
Väyrysen On totuuden aika 2. Tulin surulliseksi siitä että korkeakoulutettu aikuinen mies voi olla noin katkera ja yksinkertainen.