Voiko lapsen isä kieltäytyä maksamasta lapsen harrastusmaksuja puoliksi?

Vierailija kirjoitti:

Tottakai voi. Mikset sinä maksa harrastusta, jos haluat lapsen harrastavan sitä ja isältä on rahat loppu?

Omasta mielestään rahat on loppu.. mutta luulisi, jos rahat olisi oikeasti loppu laittaisi myyntiin toisen auton, moottoripyörä, ei olisi rahaa enää matkustaa..ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu pahalta sen lapsen puolesta, jonka isä on noin julma. T. omaa kokemusta kelvottomasta isästä.

Kiitos tuesta. Niin minustakin tuntuu pahalta. Olen pienituloinen ja yrittänyt miettiä miten saan rahoitettua pojan harrastuksen. Poika on tehnyt vuosien työn, että on saavuttanut paikan tuossa joukkueessa ja lopettaminen olisi hänelle todella kova juttu;( ap

Niin. Miksi olet pienituloinen? Miksi lähtökohtaisesti et itse kykene?

Joudun opiskelemaan uuden ammatin itselleni eli elän aikuiskoulutustuella. Ap

Jos kyse on jääkiekosta, niin siellä on erittäin hyvät avustusverkot pelaajamaksuihin - valtakunnallisia ja seurakohtaisia. Meillä se pelasti yhden kauden ja nyt kun lapsen isä sai taloudellisen tilanteensa parempaan jamaan, niin tälle kaudella saatiin jo yhdessä hommattua uusia (vähän käytettyjä) varusteitakin.

Kahden työssäkäyvän ero on lasten harrastusten kannalta hirmuinen riski.

Meillä lastenvalvoja ei suostunut edes kirjaamaan harrastusmaksuja sopimukseen, koska "siitä ei ole mitään hyötyä, vain elatusmaksu on ulosottokelpoinen".

Jostain sossun ohjeista luin noista "erityisistä (eli kalliista) harrastuskuluista", että vanhempien täytyy olla yksimielisiä harrastuksen tarpeellisuudesta, silloin ne voidaan huomioida laskelmissa.

Onneksi jo ohi omalta kohdalta, lapsi täysikäinen. Niin paljon näissä asioissa voi tehdä kiusaa ja nimenomaan lapselle...

Vierailija kirjoitti:

Meillä isä teki juuri noin. Seurauksena se, että poika jatkoi harrastusta vanhempieni maksamana, mutta isää ei enää siedetä kentän laidalla harkoissa. Pari kertaa isä sinne yritti, mutta poika pyysi valmentajalta, että käskee isän pois yhdestäkin huudosta. Kuin myös tapahtui. Samalla 12v poika kieltäytyi kaikesta isän tapaamisesta eikä 3 vuotta myöhemmin hyväksynyt isää rippijuhlaan, konfirmaatioonhan voi tulla kuka tahansa.

Isä tässä enemmän menetti. Nytkin soittelee minulle, että haluaisi niin pojan tulevan jouluna käymään. Olen sanonut, että asia ei kuulu minulle, poika lähtee mieluummin nykyisen mieheni ja tämän pojan kanssa laskettelemaan Lappiin kuin isän perheeseen.

Mää toivon, että poikani ei saa ikinä tietää, että isä ei halua osallistua hänen harrastuksen tukemiseen. Mutta tottakai tuo vaikuttaa minuun. Ennen kutsuin hänet lasten juhliin, mutta nyt tuntuu, että ex:llä ei ole mitään asiaa enää kotiini. Ymmärtäisin, jos hänellä ei rahaa oikeasti olisi, mutta kun nyt tuntuu, että rahaa ei vaan löydy pojan harrastukseen.

Teidän tapauksessa isä on menettänyt kyllä tosi paljon ja välejä on varmaan enää vaikea saada kuntoon. Tsemppiä. Ap

* kirjoitti:

Meillä lastenvalvoja ei suostunut edes kirjaamaan harrastusmaksuja sopimukseen, koska "siitä ei ole mitään hyötyä, vain elatusmaksu on ulosottokelpoinen".

Jostain sossun ohjeista luin noista "erityisistä (eli kalliista) harrastuskuluista", että vanhempien täytyy olla yksimielisiä harrastuksen tarpeellisuudesta, silloin ne voidaan huomioida laskelmissa.

Onneksi jo ohi omalta kohdalta, lapsi täysikäinen. Niin paljon näissä asioissa voi tehdä kiusaa ja nimenomaan lapselle...

Näin se varmaa on. Meilläkin on ongelma se, kun isä ei arvosta pojan harrastusta niin paljoa, että kävisi katsomassa edes yhden pelin vuodessa. Poika on kärsinyt tästä aikoinaan, mutta hyväksynyt nyt sen, että se on äiti joka siellä on mukana. Toivottavasti jostakin saan rahat kokoon, että harrastus voi jatkua. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä isä teki juuri noin. Seurauksena se, että poika jatkoi harrastusta vanhempieni maksamana, mutta isää ei enää siedetä kentän laidalla harkoissa. Pari kertaa isä sinne yritti, mutta poika pyysi valmentajalta, että käskee isän pois yhdestäkin huudosta. Kuin myös tapahtui. Samalla 12v poika kieltäytyi kaikesta isän tapaamisesta eikä 3 vuotta myöhemmin hyväksynyt isää rippijuhlaan, konfirmaatioonhan voi tulla kuka tahansa.

Isä tässä enemmän menetti. Nytkin soittelee minulle, että haluaisi niin pojan tulevan jouluna käymään. Olen sanonut, että asia ei kuulu minulle, poika lähtee mieluummin nykyisen mieheni ja tämän pojan kanssa laskettelemaan Lappiin kuin isän perheeseen.

Melko fiksua porukkaa, jos isällä ei ole varaa maksaa harrastusta ni ei tarvi enää nähdä...

Kertoo hyvin siitä mikä on tärkeää..

Isällä olisi ollut varaa maksaa harrastus, hän ei vain halunnut maksaa sitä tehdäkseen minulle kiusaa. Kertoo siitä, mikä isälle oli tärkeää. Ei ainakaan se lapsi.

Minun exäni päätti, että maksaa pojan harrastuksen puoliksi, mutta ei tytön. Koska ei ole hänen mielestään kiinnostava harrastus. Exällä on kuitenkin selkeästi paremmat tulot kuin minulla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä isä teki juuri noin. Seurauksena se, että poika jatkoi harrastusta vanhempieni maksamana, mutta isää ei enää siedetä kentän laidalla harkoissa. Pari kertaa isä sinne yritti, mutta poika pyysi valmentajalta, että käskee isän pois yhdestäkin huudosta. Kuin myös tapahtui. Samalla 12v poika kieltäytyi kaikesta isän tapaamisesta eikä 3 vuotta myöhemmin hyväksynyt isää rippijuhlaan, konfirmaatioonhan voi tulla kuka tahansa.

Isä tässä enemmän menetti. Nytkin soittelee minulle, että haluaisi niin pojan tulevan jouluna käymään. Olen sanonut, että asia ei kuulu minulle, poika lähtee mieluummin nykyisen mieheni ja tämän pojan kanssa laskettelemaan Lappiin kuin isän perheeseen.

Mää toivon, että poikani ei saa ikinä tietää, että isä ei halua osallistua hänen harrastuksen tukemiseen. Mutta tottakai tuo vaikuttaa minuun. Ennen kutsuin hänet lasten juhliin, mutta nyt tuntuu, että ex:llä ei ole mitään asiaa enää kotiini. Ymmärtäisin, jos hänellä ei rahaa oikeasti olisi, mutta kun nyt tuntuu, että rahaa ei vaan löydy pojan harrastukseen.

Teidän tapauksessa isä on menettänyt kyllä tosi paljon ja välejä on varmaan enää vaikea saada kuntoon. Tsemppiä. Ap

Minusta lapsen on parasta tietää, että isä ei suostu maksamaan harrastusta. Muuten lapsi olettaisi (meillä isän puheiden perusteella), että äiti ei maksa mitään, tyhmä äiti estää kisamatkat jne. vaikka tosiasiassa isä ei maksanut mitään. Äiti joutui kehittämään erilaisia halpoja ratkaisuja selvitä esim.matkoista leirille siihen asti, kunnes isovanhemmat tulivat apuun. Lapsilta ei kannata salata raha-asioita.

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kyllä voi.

Turhan monessa perheessä on isän rahat ja äidin ja lasten rahat. Eron jälkeen naisen pitäisi pystyä liian monen miehen mielestä huolehtimaan YKSIN yhteisten lasten menoista.

Epäreilua.

Eron jälkeen naisen pitäisi saada liian monen naisen mielestä päättää YKSIN yhteisten lasten koko elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai voi. Mikset sinä maksa harrastusta, jos haluat lapsen harrastavan sitä ja isältä on rahat loppu?

Omasta mielestään rahat on loppu.. mutta luulisi, jos rahat olisi oikeasti loppu laittaisi myyntiin toisen auton, moottoripyörä, ei olisi rahaa enää matkustaa..ap

No mistäs itse olet valmis tinkimään, että pystyt tarvittaessa maksamaan vaikkapa isomman siivun lapsen harrastuksesta?

Voi. Jos ei ole rahaa niin ei ole. Niin se menee ydinperheessäkin. Lasten elintaso on se mitä vanhemmat voivat tarjota.

Summa voi moninkertaistua muutamassa vuodessa ja kohtuuhintaisesta harrastuksesta tuleekin kallis.

Tästä syystä en halunnut, että mitään harrastuskustannuksia kirjataan elatussopimukseen.

Katsotaan sitten yhdessä tilanteen mukaan mitä harrastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai voi. Mikset sinä maksa harrastusta, jos haluat lapsen harrastavan sitä ja isältä on rahat loppu?

Omasta mielestään rahat on loppu.. mutta luulisi, jos rahat olisi oikeasti loppu laittaisi myyntiin toisen auton, moottoripyörä, ei olisi rahaa enää matkustaa..ap

No mistäs itse olet valmis tinkimään, että pystyt tarvittaessa maksamaan vaikkapa isomman siivun lapsen harrastuksesta?

Vaikea kysymys..ylimääräistä mitä keksin on saunasiiderit, meikkauksen lopetus..

Olen eron jälkeen pystynyt käyttämään tosi vähän rahaa itseeni ja nyt varmaan vielä vähemmän. Onneksi lenkkeily on halpa harrastus. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä isä teki juuri noin. Seurauksena se, että poika jatkoi harrastusta vanhempieni maksamana, mutta isää ei enää siedetä kentän laidalla harkoissa. Pari kertaa isä sinne yritti, mutta poika pyysi valmentajalta, että käskee isän pois yhdestäkin huudosta. Kuin myös tapahtui. Samalla 12v poika kieltäytyi kaikesta isän tapaamisesta eikä 3 vuotta myöhemmin hyväksynyt isää rippijuhlaan, konfirmaatioonhan voi tulla kuka tahansa.

Isä tässä enemmän menetti. Nytkin soittelee minulle, että haluaisi niin pojan tulevan jouluna käymään. Olen sanonut, että asia ei kuulu minulle, poika lähtee mieluummin nykyisen mieheni ja tämän pojan kanssa laskettelemaan Lappiin kuin isän perheeseen.

Mää toivon, että poikani ei saa ikinä tietää, että isä ei halua osallistua hänen harrastuksen tukemiseen. Mutta tottakai tuo vaikuttaa minuun. Ennen kutsuin hänet lasten juhliin, mutta nyt tuntuu, että ex:llä ei ole mitään asiaa enää kotiini. Ymmärtäisin, jos hänellä ei rahaa oikeasti olisi, mutta kun nyt tuntuu, että rahaa ei vaan löydy pojan harrastukseen.

Teidän tapauksessa isä on menettänyt kyllä tosi paljon ja välejä on varmaan enää vaikea saada kuntoon. Tsemppiä. Ap

Minusta lapsen on parasta tietää, että isä ei suostu maksamaan harrastusta. Muuten lapsi olettaisi (meillä isän puheiden perusteella), että äiti ei maksa mitään, tyhmä äiti estää kisamatkat jne. vaikka tosiasiassa isä ei maksanut mitään. Äiti joutui kehittämään erilaisia halpoja ratkaisuja selvitä esim.matkoista leirille siihen asti, kunnes isovanhemmat tulivat apuun. Lapsilta ei kannata salata raha-asioita.

Kuka oikeasti on niin tyhmä, että tekisi noin? Toki lapselle voi kertoa, että varaa harrastukseen ei juuri nyt ole, mutta toisen vanhemman moittiminen ja mustamaalaaminen lapselle on rikollisen tyhmää. Varsinkin kun ap:n mielestä isällä on rahaa, mutta isällä ei omien sanojensa mukaan ole.

Minäkin tiedän tapauksen, jossa tuttavan eksä penäsi häneltä oikeusteitse rahaa. Virallista elatussopimusta ei ollut ollut, ja eksä halusi sopimuksen tehdä. Mies oli maksanut suht avokätisesti eksälle, kunnes jäi työttömäksi. Eksä ei uskonut niin millään ettei rahaa yksinkertaisesti ole niin paljon kuin eksä oli tottunut siihen asti saamaan. Mies todettiin sitten oikeudessa persaukiseksi ja nainen suuttui niin paljon, että kielsi mieheltä yhteydenpidon. Kaikki lapsiin liittyvät asiat piti miehen ja ala-asteikäisten lasten jutella ja sopia keskenään. Oliskohan ollut parempi vaan alunperin uskoa, kun mies sanoi ettei rahaa ole?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä isä teki juuri noin. Seurauksena se, että poika jatkoi harrastusta vanhempieni maksamana, mutta isää ei enää siedetä kentän laidalla harkoissa. Pari kertaa isä sinne yritti, mutta poika pyysi valmentajalta, että käskee isän pois yhdestäkin huudosta. Kuin myös tapahtui. Samalla 12v poika kieltäytyi kaikesta isän tapaamisesta eikä 3 vuotta myöhemmin hyväksynyt isää rippijuhlaan, konfirmaatioonhan voi tulla kuka tahansa.

Isä tässä enemmän menetti. Nytkin soittelee minulle, että haluaisi niin pojan tulevan jouluna käymään. Olen sanonut, että asia ei kuulu minulle, poika lähtee mieluummin nykyisen mieheni ja tämän pojan kanssa laskettelemaan Lappiin kuin isän perheeseen.

Mää toivon, että poikani ei saa ikinä tietää, että isä ei halua osallistua hänen harrastuksen tukemiseen. Mutta tottakai tuo vaikuttaa minuun. Ennen kutsuin hänet lasten juhliin, mutta nyt tuntuu, että ex:llä ei ole mitään asiaa enää kotiini. Ymmärtäisin, jos hänellä ei rahaa oikeasti olisi, mutta kun nyt tuntuu, että rahaa ei vaan löydy pojan harrastukseen.

Teidän tapauksessa isä on menettänyt kyllä tosi paljon ja välejä on varmaan enää vaikea saada kuntoon. Tsemppiä. Ap

Minusta lapsen on parasta tietää, että isä ei suostu maksamaan harrastusta. Muuten lapsi olettaisi (meillä isän puheiden perusteella), että äiti ei maksa mitään, tyhmä äiti estää kisamatkat jne. vaikka tosiasiassa isä ei maksanut mitään. Äiti joutui kehittämään erilaisia halpoja ratkaisuja selvitä esim.matkoista leirille siihen asti, kunnes isovanhemmat tulivat apuun. Lapsilta ei kannata salata raha-asioita.

Kuka oikeasti on niin tyhmä, että tekisi noin? Toki lapselle voi kertoa, että varaa harrastukseen ei juuri nyt ole, mutta toisen vanhemman moittiminen ja mustamaalaaminen lapselle on rikollisen tyhmää. Varsinkin kun ap:n mielestä isällä on rahaa, mutta isällä ei omien sanojensa mukaan ole.

Minäkin tiedän tapauksen, jossa tuttavan eksä penäsi häneltä oikeusteitse rahaa. Virallista elatussopimusta ei ollut ollut, ja eksä halusi sopimuksen tehdä. Mies oli maksanut suht avokätisesti eksälle, kunnes jäi työttömäksi. Eksä ei uskonut niin millään ettei rahaa yksinkertaisesti ole niin paljon kuin eksä oli tottunut siihen asti saamaan. Mies todettiin sitten oikeudessa persaukiseksi ja nainen suuttui niin paljon, että kielsi mieheltä yhteydenpidon. Kaikki lapsiin liittyvät asiat piti miehen ja ala-asteikäisten lasten jutella ja sopia keskenään. Oliskohan ollut parempi vaan alunperin uskoa, kun mies sanoi ettei rahaa ole?

Niin ja siis lopputuloshan oli se, että valtio maksoi lopulta miehen ruokot kun ei itse kyennyt. Elatustuki oli kuitenkin pienempi kuin siihen asti saadut summat, ja sekös naista sitten kismitti.

Mun miehen ex ois halunnut elarisopimukseen lasten harrastukset, jotka todellisuudessa lasten isovanhemmat maksoi...

Kyllä itsekin saat rahat kasvettua kokoon kun tarpeeksi yrität.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu pahalta sen lapsen puolesta, jonka isä on noin julma. T. omaa kokemusta kelvottomasta isästä.

Halusin aina lapsena ratsastamaan , mutta se oli suhteellisen kallis harrastus mihin vanhemmillani ei ollut rahaa. En ole koskaan pitänyt heitä julmina sen takia, ettemme olleet rikkaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä isä teki juuri noin. Seurauksena se, että poika jatkoi harrastusta vanhempieni maksamana, mutta isää ei enää siedetä kentän laidalla harkoissa. Pari kertaa isä sinne yritti, mutta poika pyysi valmentajalta, että käskee isän pois yhdestäkin huudosta. Kuin myös tapahtui. Samalla 12v poika kieltäytyi kaikesta isän tapaamisesta eikä 3 vuotta myöhemmin hyväksynyt isää rippijuhlaan, konfirmaatioonhan voi tulla kuka tahansa.

Isä tässä enemmän menetti. Nytkin soittelee minulle, että haluaisi niin pojan tulevan jouluna käymään. Olen sanonut, että asia ei kuulu minulle, poika lähtee mieluummin nykyisen mieheni ja tämän pojan kanssa laskettelemaan Lappiin kuin isän perheeseen.

Mää toivon, että poikani ei saa ikinä tietää, että isä ei halua osallistua hänen harrastuksen tukemiseen. Mutta tottakai tuo vaikuttaa minuun. Ennen kutsuin hänet lasten juhliin, mutta nyt tuntuu, että ex:llä ei ole mitään asiaa enää kotiini. Ymmärtäisin, jos hänellä ei rahaa oikeasti olisi, mutta kun nyt tuntuu, että rahaa ei vaan löydy pojan harrastukseen.

Teidän tapauksessa isä on menettänyt kyllä tosi paljon ja välejä on varmaan enää vaikea saada kuntoon. Tsemppiä. Ap

Minusta lapsen on parasta tietää, että isä ei suostu maksamaan harrastusta. Muuten lapsi olettaisi (meillä isän puheiden perusteella), että äiti ei maksa mitään, tyhmä äiti estää kisamatkat jne. vaikka tosiasiassa isä ei maksanut mitään. Äiti joutui kehittämään erilaisia halpoja ratkaisuja selvitä esim.matkoista leirille siihen asti, kunnes isovanhemmat tulivat apuun. Lapsilta ei kannata salata raha-asioita.

Kuka oikeasti on niin tyhmä, että tekisi noin? Toki lapselle voi kertoa, että varaa harrastukseen ei juuri nyt ole, mutta toisen vanhemman moittiminen ja mustamaalaaminen lapselle on rikollisen tyhmää. Varsinkin kun ap:n mielestä isällä on rahaa, mutta isällä ei omien sanojensa mukaan ole.

Minäkin tiedän tapauksen, jossa tuttavan eksä penäsi häneltä oikeusteitse rahaa. Virallista elatussopimusta ei ollut ollut, ja eksä halusi sopimuksen tehdä. Mies oli maksanut suht avokätisesti eksälle, kunnes jäi työttömäksi. Eksä ei uskonut niin millään ettei rahaa yksinkertaisesti ole niin paljon kuin eksä oli tottunut siihen asti saamaan. Mies todettiin sitten oikeudessa persaukiseksi ja nainen suuttui niin paljon, että kielsi mieheltä yhteydenpidon. Kaikki lapsiin liittyvät asiat piti miehen ja ala-asteikäisten lasten jutella ja sopia keskenään. Oliskohan ollut parempi vaan alunperin uskoa, kun mies sanoi ettei rahaa ole?

Isän pitäisi itse kertoa lapselleen, ettei pysty/ole varaa/halua maksaa enää harrastuksesta. Ydinperheessäkin joudutaan kertomaan lapselle, jos harrastus loppuu rahan takia. Kaikki vanhemmat joutuvat jossain vaiheessa kieltämään jotain kustannuksiin vedoten. Lapsen on myös hyvä tietää, että jos äiti joutuu maksamaan koko harrastuksen itse niin hänelle jää vähemmän rahaa muihin juttuihin (lapsen puhelin, elokuvat, matkustelu, joululahjat yms). Sitten lapsi voi itse päättää, että elääkö äidin kanssa säästeliäästi kituuttaen ja jatkaa harrastusta vai vähemmän säästeliäästi ja lopettaa harrastuksen.

Itse ainakin olen kertonut 10-v lapselle mitä mikin harrastus maksaa. Turhaan ei olla kalliista harrastuksista pois, koska halvemmallakin voi harrastaa (koulun ja seurakunnan kerhot ovat ilmaisia, niissä voi käydä jos huvittaa).