Mikseivät naiset puhu suoraan?

Vierailija kirjoitti:

No olen sanonut suoraan joskus. Että valitettavasti ei ollut kemioita. Voi sitä packamyrskyä. Olen kermaperce ja ties mitä muuta. En olekaan enää kaunis ja luulen itsestäni vaikka mitä jne. En tykkää niistä tilanteista.

Ne olivat vääränlaisia miehiä, ketkä haukkuivat noissa tilanteissa.

Vierailija kirjoitti:

Naisten tulisi luopua sosiaalisesta diplomatiasta, jotta vältyttäisiin turhalta ajan hukkaamiselta.

Miehet saavat usein vastauksiksi:"Katotaan nyt", "Ehkä", tai sitten muita hätävalheita ym. mykkäkoulua, jotta "konfliktilta vältyttäisiin.

Tuollainen käytös on tyhmää, varsinkin jos sitä pitää ylläpitää kauan sellaisille miehille,

ketkä eivät osaa lukea rivien välistä.

Päästäkää heidät vähällä ja sanokaa suoraan.

Ne ketkä hahmottavat rivien välistä torjumisen, ansaitsevat suoran vastauksen myös, vai mitä? Reilu peli.

Jos teitä naisia piiritetään, eikä miehet ymmärrä teidän nonverbaalisia ei-kiinnosta-viestejä, niin on pakko sanoa suoraan. Vältyttäisiin #metoo-viesteiltä ja äijät kalppisivat menemään.

Tiedostakaa naiset, että kangertelevat vastaukset voivat loukata pahemmin, mitä suorat vastaukset.

Kyllä miehet kestävät, jos haistattelette ne tiehensä, jos he eivät täytä teidän vaatimuksianne.

Älkää olko "kohteliaita" tuollaisissa tilanteissa, vaan taianomainen lause:" Ei kiinnosta!" auttaa.

Jos ei auta, juoskaa näitä miehiä pakoon.

Onko teidän vaikea puhua suoraan? Mikä on sinun kantasi asiaan?

Pelkäätkö suoran puheen seurauksia? Oletko oppinut toimimaan näin?

Hyvä juttu.

Vierailija kirjoitti:

Treffisivustoillakaan kukaan uskalla vastata: "Ei kiitos".

Minua ei ainakaan loukkaisi naisten suorapuhe, joka on nähtävästi myytti.

Ne on ihan botteja siellä.

Mun on pakko myöntää etten osaa sanoa suoraan. Se johtuu "kiltintytön" syndroomasta etten halua loukata tai aiheuttaa konflikteja. Olen toki yrittänyt päästä eroon tuosta.

Lisäksi mietin aina miten paha mieli niistä pakeista tulee, ei se kenenkään itsetuntoa hivele.

Olisi kyllä hienoa osata puhua ilman mitään koodikieltä, se olisi helpointa ihan kaikille

Vierailija kirjoitti:

Mun on pakko myöntää etten osaa sanoa suoraan. Se johtuu "kiltintytön" syndroomasta etten halua loukata tai aiheuttaa konflikteja. Olen toki yrittänyt päästä eroon tuosta.

Lisäksi mietin aina miten paha mieli niistä pakeista tulee, ei se kenenkään itsetuntoa hivele.

Olisi kyllä hienoa osata puhua ilman mitään koodikieltä, se olisi helpointa ihan kaikille

Sanoo suoraan ei kiitos, mutta tarpeen tullen käyttää sitä maalaisjärkeä niihin koodikieliin itsensä vuoksi.

Joskus, kun tulee vastaan joku sinnikäs sälli, joka vaikuttaa epävakaalta, niin diplomatiaa/pois tilanteesta.

Jos se vaikuttaa mukavalta sälliltä, niin kyllä se suoraan sanominen on parasta.

Minulle naiset eivät puhu mitään, vaikka en iskisi heitä.

Kassallakaan kukaan nainen ei hymyile minulle eikä varsinkaan puhu.

Vierailija kirjoitti:

Naisten tulisi luopua sosiaalisesta diplomatiasta, jotta vältyttäisiin turhalta ajan hukkaamiselta.

Miehet saavat usein vastauksiksi:"Katotaan nyt", "Ehkä", tai sitten muita hätävalheita ym. mykkäkoulua, jotta "konfliktilta vältyttäisiin.

Tuollainen käytös on tyhmää, varsinkin jos sitä pitää ylläpitää kauan sellaisille miehille,

ketkä eivät osaa lukea rivien välistä.

Päästäkää heidät vähällä ja sanokaa suoraan.

Ne ketkä hahmottavat rivien välistä torjumisen, ansaitsevat suoran vastauksen myös, vai mitä? Reilu peli.

Jos teitä naisia piiritetään, eikä miehet ymmärrä teidän nonverbaalisia ei-kiinnosta-viestejä, niin on pakko sanoa suoraan. Vältyttäisiin #metoo-viesteiltä ja äijät kalppisivat menemään.

Tiedostakaa naiset, että kangertelevat vastaukset voivat loukata pahemmin, mitä suorat vastaukset.

Kyllä miehet kestävät, jos haistattelette ne tiehensä, jos he eivät täytä teidän vaatimuksianne.

Älkää olko "kohteliaita" tuollaisissa tilanteissa, vaan taianomainen lause:" Ei kiinnosta!" auttaa.

Jos ei auta, juoskaa näitä miehiä pakoon.

Onko teidän vaikea puhua suoraan? Mikä on sinun kantasi asiaan?

Pelkäätkö suoran puheen seurauksia? Oletko oppinut toimimaan näin?

Kerran olin kaupasta kotiin kävelemässä kun joku tuntematon mies liimaantui kylkeeni kiinni ja alkoi flirttailla. Tämä siis päiväsaikaan, eikä mies vaikuttanut päihtyneeltä vaan ihan normaalilta tyypiltä. Kun tokaisin kohteliaasti, että ei kiitos, olet varmasti mukava, mutta minulla on jo poikaystävä, mies kilahti totaalisesti, että "V***UAKO MUA KIINNOSTAA JOS SULLA ON JOKU V***N POIKAYSTÄVÄ!", kiroili väliin ja hoki tätä uudelleen ja uudelleen. Rauhottui sitten välillä kun yritin tällä meidän naisten tyhmällä ja epäreilulla keinolla häntä saada vaihtamaan aihetta ja rauhoittumaan samalla kun pikakävelin kotia kohti, mutta mies kuitenkin ikään kuin ohimennen mainitsi, että hän omistaa pistoolin. Alkoi taas lähentely. Taianomainen lause ei auttanut mitään, ja jos sillä todella on pistooli mukana niin mitä voin edes tehdä? Minäpä sitten noudatin AP:n ah-niin-helppoa vinkkiä ja lähdin juoksemaan pakoon. Mies jahtasi minua lukitulle kotiovelle asti ja jäi sinne möykkäämään perääni minuuttikaupalla.

Eli ei, kaikki miehet ei todellakaan tätä torjuntaa kestä, eivät edes kohteliasta sellaista, eikä nainen voi mistään päätellä, kenelle kelpaa "ei" ja kuka kilahtaa. Eikö muuten AP:n mielestä ole ollenkaan ristiriitaista vaatia naisia sanomaan suoraan ja samassa avauksessa tunnustaa, että suoraan sanomisesta todellakin syntyy tilanteita, joissa naisen pakko paeta henkensä edestä?

Sanon suoraan, koska Asperger (nainen siis olen). Sitä eivät vaan kaikki kestä/ymmärrä/halua ymmärtää, etenkään miehet. Teet niin tai näin, niin aina väärinpäin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten tulisi luopua sosiaalisesta diplomatiasta, jotta vältyttäisiin turhalta ajan hukkaamiselta.

Miehet saavat usein vastauksiksi:"Katotaan nyt", "Ehkä", tai sitten muita hätävalheita ym. mykkäkoulua, jotta "konfliktilta vältyttäisiin.

Tuollainen käytös on tyhmää, varsinkin jos sitä pitää ylläpitää kauan sellaisille miehille,

ketkä eivät osaa lukea rivien välistä.

Päästäkää heidät vähällä ja sanokaa suoraan.

Ne ketkä hahmottavat rivien välistä torjumisen, ansaitsevat suoran vastauksen myös, vai mitä? Reilu peli.

Jos teitä naisia piiritetään, eikä miehet ymmärrä teidän nonverbaalisia ei-kiinnosta-viestejä, niin on pakko sanoa suoraan. Vältyttäisiin #metoo-viesteiltä ja äijät kalppisivat menemään.

Tiedostakaa naiset, että kangertelevat vastaukset voivat loukata pahemmin, mitä suorat vastaukset.

Kyllä miehet kestävät, jos haistattelette ne tiehensä, jos he eivät täytä teidän vaatimuksianne.

Älkää olko "kohteliaita" tuollaisissa tilanteissa, vaan taianomainen lause:" Ei kiinnosta!" auttaa.

Jos ei auta, juoskaa näitä miehiä pakoon.

Onko teidän vaikea puhua suoraan? Mikä on sinun kantasi asiaan?

Pelkäätkö suoran puheen seurauksia? Oletko oppinut toimimaan näin?

Kerran olin kaupasta kotiin kävelemässä kun joku tuntematon mies liimaantui kylkeeni kiinni ja alkoi flirttailla. Tämä siis päiväsaikaan, eikä mies vaikuttanut päihtyneeltä vaan ihan normaalilta tyypiltä. Kun tokaisin kohteliaasti, että ei kiitos, olet varmasti mukava, mutta minulla on jo poikaystävä, mies kilahti totaalisesti, että "V***UAKO MUA KIINNOSTAA JOS SULLA ON JOKU V***N POIKAYSTÄVÄ!", kiroili väliin ja hoki tätä uudelleen ja uudelleen. Rauhottui sitten välillä kun yritin tällä meidän naisten tyhmällä ja epäreilulla keinolla häntä saada vaihtamaan aihetta ja rauhoittumaan samalla kun pikakävelin kotia kohti, mutta mies kuitenkin ikään kuin ohimennen mainitsi, että hän omistaa pistoolin. Alkoi taas lähentely. Taianomainen lause ei auttanut mitään, ja jos sillä todella on pistooli mukana niin mitä voin edes tehdä? Minäpä sitten noudatin AP:n ah-niin-helppoa vinkkiä ja lähdin juoksemaan pakoon. Mies jahtasi minua lukitulle kotiovelle asti ja jäi sinne möykkäämään perääni minuuttikaupalla.

Eli ei, kaikki miehet ei todellakaan tätä torjuntaa kestä, eivät edes kohteliasta sellaista, eikä nainen voi mistään päätellä, kenelle kelpaa "ei" ja kuka kilahtaa. Eikö muuten AP:n mielestä ole ollenkaan ristiriitaista vaatia naisia sanomaan suoraan ja samassa avauksessa tunnustaa, että suoraan sanomisesta todellakin syntyy tilanteita, joissa naisen pakko paeta henkensä edestä?

Ne miehet, jotka eivät kestä torjumista, niin ei ne valtaväestöä kata.

Toisekseen pitää muistaa se maalaisjärjen käyttö näissä tilanteissa, ja arvioida sitä kautta lopputulos.

Se on hyvä, että olet puhunut suoraan, mutta ei kaikki miehet tee tuollaista, mitä se sinä olet joutunut kokemaan, jos olet.(Mistä sen tietää oletko trolli.)

Ne on ne kärkkäät miehet ihan eri, kuin valtaväestön miehet, joille voi sanoa suoraan.

Suorapuhe paljastaa heidät, mutta saatte te hätävarjelua käyttää todella tiukassa paikassa.

Miksi tämä on TAAS miesten ongelma?

Tässä on lähdetty naisten hiljaisuuden aiheuttamaa tuskaa muuttamaan, jottei tulisi mielipahaa torjumisesta nonverbaalisesti.

Minulle on yhdenkään naisen turha tulla selittämään jälkeen, jos ovat sanoneet kerrankin:"Katotaan nyt", että tarkoitin mitä sanoin. Jos nainen sanoo noin, en ole enää häneen yhteydessä. Että sellainen on tämän miehen logiikka.

Vastaus: ne on naisia.

Kyllä puhuvat, mutteivät perustele.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä puhuvat, mutteivät perustele.

Perustelevat valkoisilla valheilla.

Vierailija kirjoitti:

3 miehestä vain 1 hyväksyi suoran sanomisen ja ihan asiallisesti. Nähtiin myöhemmin parikertaa ja juttu luisti yllättävän asiallisesti ja molemmat ollaan aina ilosia toistemme nähdessään, eikä tämä mies enää oleta meidän välille tapahtuvan mitään.  2 jäi roikkumaan lahkeeseen kiinni eivätkä ymmärtäneet. Jos olisin kylmästi sanonut että ei kiinnosta noin säälittävä lusmu/vässykkä/leveiliä/valehtelija/ pikkurillinympäri kietojat niin siitähän nämä olisivat varmasti polkeneet itku,potu raivaria. Kun asiallisesti yritin sanoa että tämä oli tässä, niin ei se menny periksi. Ensin alkaa se vinkuminen ja jatkuva jankkaus. Toisena katkeruus ja viha. Kolmantena toivotaan että jos mieleni kuitenki muuttuisi.

Koska hylkäyspäätöstä ei ole tehty järjellisillä perusteilla, ei sitä silloin myöskään järjesllisillä perusteilla muuksi muuteta. Kun kerran on tehty huono ensivaikutelma tavalla tai toisella, pidetään siitä sitten kiinni täysin riippumatta siitä, mitä jatkossa seuraa.

Tätä miesten on hankala ymmärtää. He kun ovat tottuneet siihen, että asioita punnitaan järjellä, ja sitten tehdään päätös. Tarvittaessa päätöstä voidaan tarkistaa, mikäli uutta informaatiota ilmenee.

Naiset siinä kuin miehetkään eivät puhu läheskään aina suoraan, ja tämä katsotaan usein ihan hyvien tapojen mukaiseksi. Epäsuoran ilmaisun käyttö mahdollistaa laajemman nuanssien ja ilmaisukeinojen käytön. Ihmisinä kielemme ja kommunikaatiomme on niin mutkikasta ja merkitysrikasta, ettei suora verbaalinen kirjaimellinen ilmaisu yksin riitä.

Jos sinulla on tämän suhteen ongelma, niin siinäpä pyristelet. Kukaan ei aio luopua sosiaalisesta sulavuudestaan ja ilmaisukyvystään sinun takiasi. Sillä asenteellasi, että muut toimivat väärin ja heidän pitäisi muuttua sinä ainoastaan suljet itsesi kaiken sen ulkopuolelle, mikä elämässä perustuu viestinnän hienovaraisuudelle, eli käytännössä asetat tiukan katon sille kuinka hyviin asemiin voit elämässä päästä ja kuinka paljon sinua voidaan arvostaa. Sama kuin vaatisit että koulutetut lakkaavat puhumasta asioista joita sinä et ymmärrä koska se tekisi elämäsi helpommaksi, tai että rikkaat lakkaisivat käyttämästä rahojaan omaksi hyödykseen koska sitten heillä on enemmän kivoja juttuja kuin sinulla. Niin selvästi naurettavaa, että pistää epäilemään että ainoa syy miksi kukaan edes tulee ajatelleeksi ilmiön vastustamista on se, että viestintäkyky on keskimäärin naisten vahvuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3 miehestä vain 1 hyväksyi suoran sanomisen ja ihan asiallisesti. Nähtiin myöhemmin parikertaa ja juttu luisti yllättävän asiallisesti ja molemmat ollaan aina ilosia toistemme nähdessään, eikä tämä mies enää oleta meidän välille tapahtuvan mitään.  2 jäi roikkumaan lahkeeseen kiinni eivätkä ymmärtäneet. Jos olisin kylmästi sanonut että ei kiinnosta noin säälittävä lusmu/vässykkä/leveiliä/valehtelija/ pikkurillinympäri kietojat niin siitähän nämä olisivat varmasti polkeneet itku,potu raivaria. Kun asiallisesti yritin sanoa että tämä oli tässä, niin ei se menny periksi. Ensin alkaa se vinkuminen ja jatkuva jankkaus. Toisena katkeruus ja viha. Kolmantena toivotaan että jos mieleni kuitenki muuttuisi.

Koska hylkäyspäätöstä ei ole tehty järjellisillä perusteilla, ei sitä silloin myöskään järjesllisillä perusteilla muuksi muuteta. Kun kerran on tehty huono ensivaikutelma tavalla tai toisella, pidetään siitä sitten kiinni täysin riippumatta siitä, mitä jatkossa seuraa.

Tätä miesten on hankala ymmärtää. He kun ovat tottuneet siihen, että asioita punnitaan järjellä, ja sitten tehdään päätös. Tarvittaessa päätöstä voidaan tarkistaa, mikäli uutta informaatiota ilmenee.

Eli siis kun nainen tekee torjuntapäätöksen järjellisesti mutta tunneperusteisesti, mies loogisesti ja järkiperusteisesti reagoi ottamalla asiakseen käyttäytyä niin että vakuuttaa hänet siitä että päätös oli myös puhtaan rationaalisesti täysin oikea?

Naisten kanssa elämiseen tarvitaan ajatustenlukutaitoa joka puuttu 99,99% miehistä, mutta vain 0,1% naisista tietää tämän taidon puuttumisesta. Sanallisella viestinnällä ole mitään väliä. Esim onko ok jos lähetään äijien kanssa viikonlopuksi Luostolle, niin vastaus on, että mene vaan, mutta takasin tullessa suu on norsunvitulla ja 2 päivän mykkäkoulua edessä. Eli ei siis ollut ok käydä äijien kanssa Luostolla, mutta miksi tätä ei voinut sanoa alun alkaen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3 miehestä vain 1 hyväksyi suoran sanomisen ja ihan asiallisesti. Nähtiin myöhemmin parikertaa ja juttu luisti yllättävän asiallisesti ja molemmat ollaan aina ilosia toistemme nähdessään, eikä tämä mies enää oleta meidän välille tapahtuvan mitään.  2 jäi roikkumaan lahkeeseen kiinni eivätkä ymmärtäneet. Jos olisin kylmästi sanonut että ei kiinnosta noin säälittävä lusmu/vässykkä/leveiliä/valehtelija/ pikkurillinympäri kietojat niin siitähän nämä olisivat varmasti polkeneet itku,potu raivaria. Kun asiallisesti yritin sanoa että tämä oli tässä, niin ei se menny periksi. Ensin alkaa se vinkuminen ja jatkuva jankkaus. Toisena katkeruus ja viha. Kolmantena toivotaan että jos mieleni kuitenki muuttuisi.

Koska hylkäyspäätöstä ei ole tehty järjellisillä perusteilla, ei sitä silloin myöskään järjesllisillä perusteilla muuksi muuteta. Kun kerran on tehty huono ensivaikutelma tavalla tai toisella, pidetään siitä sitten kiinni täysin riippumatta siitä, mitä jatkossa seuraa.

Tätä miesten on hankala ymmärtää. He kun ovat tottuneet siihen, että asioita punnitaan järjellä, ja sitten tehdään päätös. Tarvittaessa päätöstä voidaan tarkistaa, mikäli uutta informaatiota ilmenee.

Eli siis kun nainen tekee torjuntapäätöksen järjellisesti mutta tunneperusteisesti, mies loogisesti ja järkiperusteisesti reagoi ottamalla asiakseen käyttäytyä niin että vakuuttaa hänet siitä että päätös oli myös puhtaan rationaalisesti täysin oikea?

Ei vaan kun hylkäys on tehty fiiliksillä, ei sitä fiilispäätöstä voi pyörtää vetoamalla järjellisiin näkökohtiin. Fiiliksiinkään vetoaminen ei enää tuossa vaiheessa onnistu, koska se tietty fiilis on jo saatu, eikä siitä luovuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

3 miehestä vain 1 hyväksyi suoran sanomisen ja ihan asiallisesti. Nähtiin myöhemmin parikertaa ja juttu luisti yllättävän asiallisesti ja molemmat ollaan aina ilosia toistemme nähdessään, eikä tämä mies enää oleta meidän välille tapahtuvan mitään.  2 jäi roikkumaan lahkeeseen kiinni eivätkä ymmärtäneet. Jos olisin kylmästi sanonut että ei kiinnosta noin säälittävä lusmu/vässykkä/leveiliä/valehtelija/ pikkurillinympäri kietojat niin siitähän nämä olisivat varmasti polkeneet itku,potu raivaria. Kun asiallisesti yritin sanoa että tämä oli tässä, niin ei se menny periksi. Ensin alkaa se vinkuminen ja jatkuva jankkaus. Toisena katkeruus ja viha. Kolmantena toivotaan että jos mieleni kuitenki muuttuisi.

Koska hylkäyspäätöstä ei ole tehty järjellisillä perusteilla, ei sitä silloin myöskään järjesllisillä perusteilla muuksi muuteta. Kun kerran on tehty huono ensivaikutelma tavalla tai toisella, pidetään siitä sitten kiinni täysin riippumatta siitä, mitä jatkossa seuraa.

Tätä miesten on hankala ymmärtää. He kun ovat tottuneet siihen, että asioita punnitaan järjellä, ja sitten tehdään päätös. Tarvittaessa päätöstä voidaan tarkistaa, mikäli uutta informaatiota ilmenee.

Eli siis kun nainen tekee torjuntapäätöksen järjellisesti mutta tunneperusteisesti, mies loogisesti ja järkiperusteisesti reagoi ottamalla asiakseen käyttäytyä niin että vakuuttaa hänet siitä että päätös oli myös puhtaan rationaalisesti täysin oikea?

Ei vaan kun hylkäys on tehty fiiliksillä, ei sitä fiilispäätöstä voi pyörtää vetoamalla järjellisiin näkökohtiin. Fiiliksiinkään vetoaminen ei enää tuossa vaiheessa onnistu, koska se tietty fiilis on jo saatu, eikä siitä luovuta.

Musta tuntuu nyt vähän että sulta meni pointti ohi.