Mitä sellaista sait lapsena tehdä, mitä nykypäivän lapset eivät enää saa?

Kun olin ekaluokkalainen, hain vuotta nuoremman pikkuveljen päiväkodista. Nykyisin tässä hommassa on 18 vuoden ikäraja.

Vierailija kirjoitti:

Ihana lukea lapsuusmuistoja ajoilta ennen kuin lapsia rajoitettiin ja tyhmennettiin.

rajoitukset ja "tyhmennykset" tehtiin siksi kun tuli ruumiita / elinikäisiä vammoja, ei paljoa mutta jonkin verran

Papatteja ja pikkukiinalaisia myytiin ala-asteikäisille 70-luvun lopulla. Ja noita sai ostaa ympäri vuoden. Lisäksi kiinalaisissa oli enempi "ruutia" kuin nykyisin.

Hedelmäpeliä ja pajatsoa pystyi pelaaman ala-asteikäisenä.

Pyöräiltiin ilman kypärää.

Neljäsluokkalaisena aloin käydä yksin mummolassa polkupyörällä. Matkaa oli kuusi kilometriä, josta viimeinen kilometri oli keskustan ruutukaava-aluetta. 

K-12 elokuviin pääsi sisään elokuvateatterissa vaikka ikää oli vuoden alle.

Takapenkillä ei ollut turvavöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihana lukea lapsuusmuistoja ajoilta ennen kuin lapsia rajoitettiin ja tyhmennettiin.

rajoitukset ja "tyhmennykset" tehtiin siksi kun tuli ruumiita / elinikäisiä vammoja, ei paljoa mutta jonkin verran

Itse asissa tapaturmakuolleisuus on kyllä romahtanut 70-luvun alusta

https://www.thl.fi/fi/web/tapaturmat/tapaturmat-suomessa/tapaturmat-ika…

Ei tarvinnut iltapäiväkerhoissa olla koulun jälkeen 1 luokallakaan, kotiin vain 7km matka pyörällä taikka jalkapatikalla joka päivä (sama matkahan luonnollisesti piti myös aamuisin mennä kouluun - ei vanhemmat kerenneet töiltään viemään ja bussiin ei ollut rahaa. Ainoastaan talven kovimmilla pakkasilla, kun oli lukemat luokkaa -25 ja -35 välillä antoivat vanhemmat bussirahaa).

Ilotulitteita saimme ampua ihan omatoimisesti kaveriporukalla jo ala-asteen ensimmäisestä luokasta lähtien (tietenkään niitä isoja patoja ja tikkuraketteja ei meille ostettu - jotakin kissanpieruja ja munakranaatteja, papattimattoja jne "lasten pommeja". Suojalasit kuitenkin oli kaikilla ja sen vanhemmat vaativatkin ehdottomasti, itsekkin kyllä ymmärrettiin ettei olisi kiva jos silmästä näkö lähtisi jos vahingossa naamaan sinkoaisi jokin kipinä tai raketti).

Vapaa-aika oli omatoimista, kylän kersojen kesken talvella laskettiin mäkeä jyrkällä pellolla, oltiin potkukelkoilla romurallia kyläteillä, lätkittiin jääkiekkoja luisteruradalla tai jos oli kunnolla porukkaa pelattiin tennispalloilla jääpalloa, kesäisin käytiin pyörillä 10km päässä järvellä uimassa ja jalkapalloa potkittiin + kaikkia kirkonrottia ja 10 tikkualaudalla leikittiin, syksyn pimeillä leikittiin isolla porukalla kylän leikkikentällä ja sen viereisessä metsässä tuikkusta.

Trendi oli, ettei kenenkään vanhemmat kuskanneet meitä vaikkapa sinne järvelle uimaan kesäisin - jos halusi mennä niin sai itse vähän nähdä vaivaa. Nykyään kuskataan joka ikiseen paikkaan lapset autoilla, vaikka olisi ihan kävelymatka luokkaa 1km jonnekkin. Toki tuolloinkin jos vaikka jääkiekkoa harrasti joku niin sellaisiin vanhemmat kuskasi, kun harrastusvälineet olisi vähän hankala pyörällä kiikuttaa. Myös oltiin paljon itsenäisempiä ja omatoimisempia lapsia tuolloin - nykyään passiivisesti lapset vinkuu kun on tylsää ja ei sitten edes jaksa tehdä mitään itse ellei vanhemmat keksi tekemistä, pelataan vain tableteilla ja puhelimilla kaiket päivät.

Tämä vastuunanto lapsille ja heihin luottaminen on aika vähissä nykyään, muistan mm. kuinka jo alle kouluikäisenä sain mökillä ampua ilmakiväärillä puuhun viritettyä roikkuvaa tölkkiä mökin terassilta metsään päin. Luonnollisesti isä oli pitänyt ankaran saarnan, että millään aseella ei saa koskaan osoitella toista ihmistä päin edes leikillään vaikkei ilmakiväärikään olisi ladattu. Silloin olisi lähtenyt takavarikkoon koko ilmakivääri. Kiltisti sillä vuoron perään serkkujen ja sisarusten kanssa ammuttiin vain sitä tölkkiä päin. Eräs tuttavapariskunta kun mökkeilee ei anna lapsensa edes soutaa soutuveneellä järvellä, ilman että joku vanhempi lähtee veneeseen mukaan.... Tämä kertoo jo jotain kuinka hukassa ollaan.

Ei kontrollia lukemisissa, elokuvissa tai peleissä (tietokonepelit tulivat)

Ammuttiin uutena vuotena pikkupenskana (osa jopa alle kouluikäisenä) kaikkia paukkuja "tykinlaukauksista" raketteihin ilman valvontaa. Ihmeen kaupalla mitään pahempaa ei koskaan sattunut.

Sai olla rauhassa, jos halusi, kun ei ollut kännyköitä.

Jos oli esim. pitkillä leireillä, ei soiteltu, ellei jotain isompia pulmia.

Mentiin kylään ilman ennakkokyselyitä omin päin.

-Mopolla ajelu pitkin peltoja ja metsiä

-Ilmakiväärillä tauluun ampumine omatoimisesti

-Pelit, elokuvat jne vanhemmat ei valvoneet mitä katsoi ja pelasi

-Raketit myös minulla uutenavuotena, itse sai ampua

-Pienenä virpomassa sai käydä ihan itse, ilman että vanhemmat olisi kuskailleet/ lähteneet mukaan valvomaan

-Mökillä polttopuiden pilkkominen kirveellä. Äiti saattoi jopa pyytää, että käyppäs tekemässä hellapuut ja tuo tänne.

-Koirien ulkoilutus oli lasten työtä - ei yhtään kyseenalaistettu, onko 5-9 vuotias lapsi soveltuva lenkittämään isoja susikoiria (2 kappaletta) yksin.

-Uimareissut kesäisin kaveriporukalla ilman yhdenkään vanhemman valvontaa oli normi

Vein pikkusiskoa tarhaan ja saatoin pikkuveljeä kouluun, sisko oli tarakalla ja veli omalla pyörällä, välillä otettiin kilpailua että kumpi pääsee kovempaa ja sisko kiljui innosta tarakalla!  Matkalla oli kaksi tien ylitystä sekä erittäin jyrkkä alamäki, kypärää ei kellään.  80-luvun lopussa/90-luvun alussa tämä.

Nykyään tarhantäti/naapuri, satunnainen ohikulkija usuttaisi kimppuumme poliisin ja sossun !

Alle kouluikäisenä kavereiden kanssa uimaan. Ylitettiin vielä suojaamaton rautatie. Yksin kouluun, huolehdin heräämiseni ja lähtemiseni. Kävin tokasta luokasta lähtien myös yksin lääkärit ja oikojat yms.

Eno, 3v vanhempi oli hoitamassa mua ja pikkuveljeä. Aloitti tupakan polton 7v ja veteli sitten meilläkin. Laittoi meidät polttamaan myös, jotta haisemme myös tupakalle, jos jää kiinni, niin voi väittää että mekin poltimme. Pikkuveli tais olla 4-5v.

Ala-asteikäisestä veljen kanssa oltiin öitäkin yksin, tavan mukaan siihen aikaan vielä ulko-ovet avoinna.

Sain kyllä selkäsaunojakin ja nurkassa seisoimme useasti 1h.

Olin myös itse lapsenvahtina 9v nuoremmalle serkulle.

Lapsiin suhtauduttiin kyllä paljon huolettomammin.

t: vm -69

En tiedä, mitä nykylapset saavat tai eivät saa tehdä. Minä sain seikkailla yksin metsässä ekaluokkalaisena. Matkustin myös usein alakouluikäisenä yksin bussilla sukulaisten luo toisella paikkakunnalle. Uimassa käytiin aina ilman aikuisia. Minulla ei ollut myöskään kotiintuloaikoja sen jälkeen kun täytin 15. Toisaalta jouduin myös osallistumaan paljon monenlaisiin talon töihin ihan nuoresta asti. Kun netti tuli taloon, sitä sai käyttää 15 min päivässä. Lämmöllä muistelen noita aikoja. :')

- Pelata 12-vuotiaana raveissa Totoa. Nykyään vaaditaan 18-v ikä. Usein tuli käytyä Teivossa raveissa kaverin kanssa ja siellä pelattiin 50-100mk:lla. Toisinaan hävittiin, mutta kyllä toisinaan voitettiinkin, kerran melkein 3000mk.

- Hillua pitkät kesäpäivän omin nokkinemme missä milloinkin alkaen 7-v:nä

- Hakea lähikaupasta äidille röökiä (sain kassalta valmiin pienen pussukan, jossa askit olivat)

- Ostaa laillisesti tupakkaa 16-vuotiaana

- Ostaa tulitikkuja 8-vuotiaana (on muuten us-ko-ma-ton-ta, että tässäkin on nyt 18-v ikäraja!)

- Esitellä uutta Rambo-puukkoa koulussa luokkakavereille 10-vuotiaana (juu ketään ei puukotettu)

- Ostaa max. 2.8.% omenasiideriä kaupasta

Onhan näitä..

Ihan surettaa kun katsoo omia lapsia, miten rajoitettua heidän elämänsä nykyään on.. ja jotenkin erityisesti se vituttaa, että miten ihmeessä sinä maagisena yönä kun lapsi täyttää 17->18v, hän yht'äkkiä omaksuu ja oppii kaikki ne asiat, jotka häneltä on ollut aina kielletty!?

VM. -75

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitaa 8v iässä alle vuoden ikäistä pikkusiskoa 3-4 tuntia päivässä, kun äiti oli töissä. Kahdestaan oltiin kotona ja ihan tervejärkinen tuosta pikkusiskosta tuli.

Aivan sairasta.

Kerro ihmeessä, mikä olisi ollut vaihtoehto.

Päiväkoti, perhepäivähoitaja, au pair tai kotiin palkattu lastenhoitaja.

Tai kotona oleva vanhempi.

Ei meilläkään lapsuuteni aikaan ollut maalla päiväkoteja tai perhepäivähoitajia. Saati au-paireja (jossain Kainuun korvessa?!) tai lastenhoitajia. Ja vanhemmathan olivat töissä. Isä teki pelto/metsätöitä ja äiti hoiti lapsia muiden tehtävien ohella. Kirkonkylän "herrasväellä" oli sentään kotiapulaisia.

Vierailija kirjoitti:

Uutena vuotena kokoonnuimme naapuruston lasten kanssa paukuttelemaan papattimattoja, roomalaisia kynttilöitä yms. "pikkupommeja", tähtisadetikkuja käytiin itse ostamassa lähikaupasta. Siinä meni raja, että raketteja saivat ampua vain aikuiset. Suojalaseja ei ollut päässä koskaan pienimmilläkään, eikä ihme kyllä koskaan kenellekään sattunut mitään mustia sormenpäitä kummempaa. Joku järki kai oli päässä kuitenkin, ettei toisia päin sohittu tulella tai räjäytelty papatteja.

Meilläkin oli siinä 8-9-vuotiaina joskus 90-luvun alkupuolella papattimattoja ja jopa kiinareita. Niitä sitten paukuteltiin varmaan monta päivää ennen vuodenvaihdetta. Eräskin tyttö räjäytti kädessään kiinarin (piti sentään kättää ojennettuna pois kasvojen läheltä). Meitä vähän vanhemmat ampuivat roomalaisia kynttilöitä kädestään jne. Ihan hulluahan tuollainen oli. Kumma että silmät ovat vielä päässä ja sormet tallella.

80-luvun puolivälissä n. 10 vuotiaana keräiltiin kaverin kanssa pulloja ympäri kyliä, puistojen ja autiotalojen juoppoporukoilta suoraankin, vietiin pullot Alkoon ja saaliilla mentiin linja-autoaseman baariin pajatsoa pelaamaan. Jos löydettiin tupakkaa tai puolitäysi viinapullo, se kaupattiin kaverin isälle. Itse ei sentään juotu, mutta kukaan ei ahdistunut moisten löytöjen tuomisesta kotiin.

Kun olin 2v. sain maistaa omppuviinia, 3vuotiaana otin ekat sauhut marlborosta, 4 vuotiaana pyoraytin ekat nuuskat ylahuulen alle, 5 vuotis synttareilla tarjoiltiin Hasa-kakkuja. Jatkanko?

Alle 35000 asukkaan kaupunki, 80- ja 90-luku, ala-asteikäisenä:

7-v alkaen, kun huusi ovelta "Lähen kylille!", niin sai mennä mihin halusi kunhan tuli välillä syömään ja yöksi kotiin.  

Sai mennä periaatteessa mihin halusi (kymmenien kilometrien säteellä kuljettiin) ja tehdä mitä halusi, kunhan ei loukannut itseään tai tuhonnut toisten omaisuutta. Periaatteessa joitain kieltoja oli, mutta niitä ei valvottu.

Pyöräillessä käytettiin styroksipottaa vain kouluaikana tapahtuneissa pyöräjonoissa.

Puihin kiivettiin aina siihen asti, kun se alkoi taipua käydessään ohueksi.

Rahapelejä sai pelata, jos rahaa oli, ilman ikätiedustelua tai mulkoilua.

Ilotulitteita ostaessa ei ikää kyselty.

Mopoihin ei kortteja kyselty eikä tarvittu.

Oli ihan ok viikonloppuisin aamuyöstä lähteä kylille keräämään pulloja, vaikka viimeiset juhlijat olivatkin vasta konttaamassa kotiin. Kukaan ei edes ajatellut käräyttävänsä verottajalle tällaisesta. 

Ulkoiluttaa jo kymmenvuotiaana isoa saksanpaimenkoiraamme vieläpä vapaana pitäen. Tämä 70-luvulla. 

Koira oli todella hyvin koulutettu ja totteli minua. Kuitenkaan tällainen ei kävisi enää päinsä. Kai silloinkin oli jo laki, ettei koiraa saa pitää vapaana taajama-alueella?

Sitä ei kuitenkaan noudatettu siinäkään määrin kuin nyt. 

Elli luonnon lapsi kirjoitti:

-Mopolla ajelu pitkin peltoja ja metsiä

-Ilmakiväärillä tauluun ampumine omatoimisesti

-Pelit, elokuvat jne vanhemmat ei valvoneet mitä katsoi ja pelasi

-Raketit myös minulla uutenavuotena, itse sai ampua

-Pienenä virpomassa sai käydä ihan itse, ilman että vanhemmat olisi kuskailleet/ lähteneet mukaan valvomaan

-Mökillä polttopuiden pilkkominen kirveellä. Äiti saattoi jopa pyytää, että käyppäs tekemässä hellapuut ja tuo tänne.

-Koirien ulkoilutus oli lasten työtä - ei yhtään kyseenalaistettu, onko 5-9 vuotias lapsi soveltuva lenkittämään isoja susikoiria (2 kappaletta) yksin.

-Uimareissut kesäisin kaveriporukalla ilman yhdenkään vanhemman valvontaa oli normi

Meillä aika samat. Minulla ei ollut varsinaisia kotiin tuloaikoja koskaan, tietysti kotiin tultiin koulupäivinä viimeistään yleensä siinä ilta 8 aikaan niin kerkesi syödäkkin ennen nukkumista. Viikonloppuisin ja lomilla oltiin välillä aika myöhäänkin pihalla porukalla leikkimässä.

Kylässä asui harmiton vanha juoppokin, oli kuitenkin mukava ja lapsirakas - kesäisin monesti tuli juttelemaan leikkikentän laidalle lapsilaumoille, koska oma tonttinsa oli siinä vieressä. Antoi luvan omenoitakin kerätä aina puistaan. Joskus teki jotakin apumiehen hommia kylänmiesten kanssa jos kaljapalkkaa oli tiedossa - kuten maalasi talon seiniä jne. Nykyään varmaan näihin kylänjuoppoihin ja kylähulluihin suhtaudutaan aika paljon epäilevämmin, eivätkä vanhemmat sallisi lastensa olla tekemisissä näiden kanssa - etenkään näiden kotiin ja pihoihin mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihana lukea lapsuusmuistoja ajoilta ennen kuin lapsia rajoitettiin ja tyhmennettiin.

rajoitukset ja "tyhmennykset" tehtiin siksi kun tuli ruumiita / elinikäisiä vammoja, ei paljoa mutta jonkin verran

Itse asissa tapaturmakuolleisuus on kyllä romahtanut 70-luvun alusta

https://www.thl.fi/fi/web/tapaturmat/tapaturmat-suomessa/tapaturmat-ika…

Tapaturmat ovat vähentyneet kaikissa ikäluokissa. Nykyään on turvalaite joka asiaan. Työpaikkaturvallisuus on jotain ihan toista kuin vaikka 70-luvulla jne. 

Koko asiaan kiinnitetään ihan toisella tavalla huomiota. Joskus tuntuu, että liikaakin. Lapsilla ei ole enää mitään liikkumisvapautta. 

Kytätään kymmenvuotiaan kiskallekin menoa jollain jäljitysohjelmilla. Se on minusta jotenkin kamalaa...

Vaikka olisi tapaturmaisesti kuollut, niin siihen astinen elämä oli ollut tuhat kertaa hauskempaa kuin näiden ohjelmoitujen, jäljitettävissä olevien robottien. 

Mutta tietysti, kun eivät paremmasta tiedä, niin ehkä eivät kärsi. 

Onhan muualla länsimaissa vielä pidemmälle viety suojelukulttuuri. Ulkit ihmettelevät aina täällä yksin koulumatkaa talsivia pikkukoululaisia. Esim. Lontoossa ei alle 12-vuotiasta päästetä edes lähikauppaan.