Siskon käytös lapseni kanssa
Varmaan sataa kiviä paljon, mutta inhottaa kun siskoni käyttäytyy lapseni kanssa kuin hän olisi lapseni äiti. Onko kenellekään samanlaista tai samankaltaisia tunteita jotain lapsen läheistä kohtaan? Lapsi on jo vieläpä sen ikäinen, että edessämme on monenlaisia kasvatustilanteita, joihin emme halua muiden puuttuvan vahvasti. Esimerkiksi uhmaikä oli raskasta aikaa tämän asian suhteen. Siskoni puuttui kiukkukohtauksiin "syrjäyttäen" minut tilanteesta. Usein kuitenkin otin tilanteen haltuun ja lopulta hän vetäytyi, kun sanoin selvästi että me vanhemmat hoidamme nyt tämän tilanteen. Silti inhottavaltahan se tuntuu, kun joku puuttuu tuollaisiin tilanteisiin sillä asenteella, että hän tietää paremmin. Tarkoitan sillä, että hän käyttäytyy kuin olisi lapseni äiti, sitä hän yrittää hoitaa kaikki tilanteet lapseni kanssa, saattaa vetää lasta erilleen minusta niin että he kävelevät kahdestaan ja minä erillään heistä, pienempänä alkoi tekemään "hoidollisia" asioita vaikka minä olin jo niitä tekemässä lapselle, esimerkiksi tuli pukemaan lasta kun olin pukemassa häntä, vaipanvaihdonkin koitti kaapata ja niin edelleen. Vauvana ja taaperona vei tyttöä aina eri huoneeseen (nyt isompana tuo ei sentään enää onnistu). En tiedä kirjoitanko nämä tilanteet ymmärrettävästi, mutta toivottavasti joku tajuaa mitä tarkoitan.
Jo taaperoaikana monet luulivat siskoani lapseni äidiksi, jos menimme jonnekin yhdessä. En saanut pitää omaa lasta sylissä, hoitaa hänen ruokailutilanteita tai edes leikkiä hänen kanssaan ilman että siskoni olisi tullut ottamaan tilanteessa vallan. Silloin ajattelin, että sisko on vain niin innoissaan lapsesta ja että tällainen on ihan normaalia käytöstä. Pahaltahan se tuntui, mutta senkin kuittasin sillä että minussa on vika kun en tuollaista siedä. Nyt en enää ole niin varma, sillä ei minulla ole samanlaista tarvetta käyttäytyä toisten äitien ja lasten seurassa samalla tavalla, vaikka heidän lapset minulle todella tärkeitä olisivatkin.
Kuulostan varmaan jo ihan nössöltä, mutta näin ei ole. Monista kasvatusasioista olen vääntänyt siskolleni, ja kun hän ei lopulta ole näitä noudattanut, niin en ole enää tyttöäni antanut yökylään yms. Tämä "vallankaappaus" tavatessa on kuitenkin sellainen asia etten ole puuttunut, sillä olen ajatellut itse olevani lapsellinen asian suhteen. Nyt kuitenkin olen viimein herännyt ajattelemaan, että eihän voi olla oikein että joudun oman lapseni seurassa kokemaan sellaisia tunteita etten edes ole hänen äitinsä. Nyt joulun alla asia painaa, sillä vietämme joulun minun vanhempieni luona. Olisi kiva kuulla mielipiteitä ja kokemuksia. Minulla ja siskollani on paljon yhteisiä ystäviäkin, joten kovinkaan monelle en asiasta tohdi puhua. Siskoni on vieläpä lapseton, joten jotenkin olen kai antanut hänelle enemmän oikeuksia kuin muille, ajatellen että hän haluaa olla vain tärkeässä roolissa. Nykyään kyseenalaistan jo hänen motiiveja enemmän.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen tämä "isompi" lapsi on? Miksi ei saisi mennä tädin kanssa eri huoneeseen leikkimään?
Mitä nämä muutkaan asiat haittaa. Anna siskon hoitaa. Rentoudu itse rauhassa.
Nyt jo mieti joulua. Eli ette näe usein. Ota itse joulu levon kannalta
Sisko hoitaa
Vai oletko mustasukkainen?Tuossa sanoin, että vauvana ja taaperona teki tuota, että vei pois luotani. En minä itse voisi kuvitellakaan että tekisin samoin, ellei taaperoikäinen vaikka pyydä katsomaan huonettaan. Ylipäätään mun mielestä alle 2-vuotias ei edes kunnolla käsitä mitä tapahtuu, jos viedään mitään sanomatta pois vanhempien läheisyydestä vaikkapa vieraassa paikassa.
Lapsi on nyt 4-vuotias, ja ei edes lähde usein mihinkään pois vanhempien luota vaikka siskoni pyytäisi. Haluaa esimerkiksi kahvitella aikuisten kanssa, ja kuunnella leikin lomassa mitä aikuiset puhuvat keskenään. Mutta jos käydään yhdessä ostoksilla tms., niin siskoni nappaa lapsen käsikynkkään ja selvästi hakeutuu erilleen minusta. En tiedä miten lapseni tuon kokee loppujen lopuksi, ehkei vielä niin ymmärrä asian päälle. Monesti kyllä hakee katseella heti äitiä, tarkistaakseen etten ole liian kaukana. Joskus siskoni on huvipuistossa melkeinpä eksyttänyt minut heistä.
Kiitos kaikille vastauksista. On helpottavaa kuulla etten useimpien mielestä ole liian tiukka tai jopa mustisäiti, vaikka yhdellä sekin kävi mielessä.
Toki kun lapsi oli pieni ja joku luuli siskoani lasten äidiksi, se kirpaisi pahasti. Joku kysyi onko siskoni tahtomattaan lapseton, ei ole, hän ei halua lapsia.
Ap
Et siis kestä että 4-v on eri huoneessa kuin sinä. Tai tutun ihmisen kanssa etäämmällä vaikka huvipuistossa.
Miksi ihmeessä? Eikö äidin pitäisi rohkaista tähän
Mielestäni alle 2v voi myös olla eri huoneessa kuin äiti. Vaikka huoneessaan tädin kanssa leikkimässä. Ei sen pitäisi lspselle (tai äidille) olla mikään juttu
Itse nauttisin ihanasta kahvirauhasta. Ja olisin iloinen että lapsella on hauskaa tädin kanssa
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen tämä "isompi" lapsi on? Miksi ei saisi mennä tädin kanssa eri huoneeseen leikkimään?
Mitä nämä muutkaan asiat haittaa. Anna siskon hoitaa. Rentoudu itse rauhassa.
Nyt jo mieti joulua. Eli ette näe usein. Ota itse joulu levon kannalta
Sisko hoitaa
Vai oletko mustasukkainen?
Höpön löpön. Vanhempien yli ei kävellä. Vanhemmat käyttävät ylintä päätäntävaltaa omien lasten kanssa. Tuo ei ole auttamista, vaan vallan kaappaamista. Hänellä on lapsettomana suuri tarve näyttää omaa pätevyyttään kasvattajana. Kuinka HÄN taas hoiti tilanteen ja te ette osanneet.
Itsellä kokemusta myös lapsettomasta vanhapiikasukulaisesta joka toimi juuri noin. Lisäksi syötti monta kertaa viikossa herkkuja salaa lapsella ja kielsi kertomasta kotona.joka kauppareissulla osteli lisää leluja vaikka toisin oltiin sovittu jne. Juttu meni pahasti vikaan, ja lapsioli jatkuvassa ristiaallokossa meidän vanhempien ja tämän sukulaisnaisen välissä.
Lopulta jouduimme sanomaan riittävän selvästi ja suoraan. Monesti olimme jo hyvällä yrittäneet. Tämä henkilö suuttui ja poistui elämästämme. On ollut pois joyli 10 vuotta. Ihana rauha, ei jatkuvia ristiriitoja.
Naiset, hankkikaa oma lapsi etti tarvii naapurissa alkaa äitiä leikkimään. Oikeasti.
Ei tuosta kyllä ota oikein selvää oletko vaan mustis vai onko siskosi käytöksessä jotain outoa. Vähän vaikutat kyllä epävarmalta, jos ulkopuolisten tahaton äidiksi luuleminen on noin iso asia.
Mun lähipiirissä läheiset ihmiset on kyllä aina vieneet lapsia toiseen huoneeseen tai mökillä ulkona muualle tms. ja ottaneet näin yhteistä, kahdenkeskistä aikaa. Olen ajatellut sen haluna tutustua lapseen. Minä ehdin olla lasteni kanssa tarpeeksi sIllonkin, kun emme näe muita läheisiä. Siskosi toiminta kuulostaa samalta.
Mitä noihin kasvatustilanteisiin tulee, niin varmaan vaan osallistumishalua. Mutta sen voisit erikseen ottaa puheeksi siskosi kanssa, että näissä tilanteissa toivot passiivisuutta.
Kahden teinin äitinä en voi ymmärtää tätä. Miten on äidiltä pois, jos täti leikkii lapsen kanssa. Tai miksi 4-v ei saa olla eri huoneessa
Vierailija kirjoitti:
Kertoo ap:sta paljon, jos hänelle on todella iso asia, kun joku on luullut hänen lastaan siskonsa lapseksi.. Kuitenkin aika normaali tilanne, että joku random -ihminen puhuttelee lapsen kanssa kulkevaa ihmistä äidksi.
Ilmeisesti ap:lla itsellään on aika pahoja itsetunto-ongelmia, joka saattaa selittää myös nuo muut tilanteet.
Sisko ilmestyi linjoille😁
Vinkki jouluun. Anna siskosi hoitaa lastasi niin paljon kuin haluaa. Istu sohvalla ja iloitse lapsen puolesta. Hymyile heille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen tämä "isompi" lapsi on? Miksi ei saisi mennä tädin kanssa eri huoneeseen leikkimään?
Mitä nämä muutkaan asiat haittaa. Anna siskon hoitaa. Rentoudu itse rauhassa.
Nyt jo mieti joulua. Eli ette näe usein. Ota itse joulu levon kannalta
Sisko hoitaa
Vai oletko mustasukkainen?Höpön löpön. Vanhempien yli ei kävellä. Vanhemmat käyttävät ylintä päätäntävaltaa omien lasten kanssa. Tuo ei ole auttamista, vaan vallan kaappaamista. Hänellä on lapsettomana suuri tarve näyttää omaa pätevyyttään kasvattajana. Kuinka HÄN taas hoiti tilanteen ja te ette osanneet.
Itsellä kokemusta myös lapsettomasta vanhapiikasukulaisesta joka toimi juuri noin. Lisäksi syötti monta kertaa viikossa herkkuja salaa lapsella ja kielsi kertomasta kotona.joka kauppareissulla osteli lisää leluja vaikka toisin oltiin sovittu jne. Juttu meni pahasti vikaan, ja lapsioli jatkuvassa ristiaallokossa meidän vanhempien ja tämän sukulaisnaisen välissä.Lopulta jouduimme sanomaan riittävän selvästi ja suoraan. Monesti olimme jo hyvällä yrittäneet. Tämä henkilö suuttui ja poistui elämästämme. On ollut pois joyli 10 vuotta. Ihana rauha, ei jatkuvia ristiriitoja.
Naiset, hankkikaa oma lapsi etti tarvii naapurissa alkaa äitiä leikkimään. Oikeasti.
Valta kaapattu, kun vie lapsen eri huoneeseen leikkimään. Oikeesti?
Voi toki olla, että sisko haluaa tahallaan ärsyttää, mutta ei tuo ap:n olettamukset ihan normaaleilta kuulosta. Ilmeisesti olet aika nuori ja epävarma? Selittäsi aika monta kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuosta kyllä ota oikein selvää oletko vaan mustis vai onko siskosi käytöksessä jotain outoa. Vähän vaikutat kyllä epävarmalta, jos ulkopuolisten tahaton äidiksi luuleminen on noin iso asia.
Mun lähipiirissä läheiset ihmiset on kyllä aina vieneet lapsia toiseen huoneeseen tai mökillä ulkona muualle tms. ja ottaneet näin yhteistä, kahdenkeskistä aikaa. Olen ajatellut sen haluna tutustua lapseen. Minä ehdin olla lasteni kanssa tarpeeksi sIllonkin, kun emme näe muita läheisiä. Siskosi toiminta kuulostaa samalta.
Mitä noihin kasvatustilanteisiin tulee, niin varmaan vaan osallistumishalua. Mutta sen voisit erikseen ottaa puheeksi siskosi kanssa, että näissä tilanteissa toivot passiivisuutta.
Jotkut ei taida nyt käsittää oikein tuota toiseen huoneeseen viemistä. Tuskin ap:stakaan siinä olisi ongelmaa, että esim. lapsi itse ottaa toista aikuista kädestä ja vie johonkin toiseen huoneeseen leikkimään jotain. Tai aikuinen ehdottaa lapselle, että "hei, mennäänkö x-huoneeseen katsomaan x-juttua?" eli tuskin tuollaisessa luonnollisen oloisessa huoneesta toiseen siirtymisessä on kenestäkään mitään outoa, mutta mä ainakin käsitin tuon ap: n tapauksen niin, että sisko vain nappaa lapsen ja vie vainvihkaa muualle ja tekee sitä jatkuvasti, niin että äidille syntyy jo mielikuva, että sisko suorastaan yrittää päästä äidistä eroon ja hakeutuu lapsen kanssa omaan rauhaan. Sisko ei kerro lapsen äidille motiivia, miksi vie lasta muualle ja jopa lapsikin vaikuttaa olevan hämillään. Kyllä tuollainen on minusta erikoista toimintaa.
Onkohan ap vähän liikaa tekemisissä siskon kanssa. Vähän etäisyyttä, jos ärsyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuosta kyllä ota oikein selvää oletko vaan mustis vai onko siskosi käytöksessä jotain outoa. Vähän vaikutat kyllä epävarmalta, jos ulkopuolisten tahaton äidiksi luuleminen on noin iso asia.
Mun lähipiirissä läheiset ihmiset on kyllä aina vieneet lapsia toiseen huoneeseen tai mökillä ulkona muualle tms. ja ottaneet näin yhteistä, kahdenkeskistä aikaa. Olen ajatellut sen haluna tutustua lapseen. Minä ehdin olla lasteni kanssa tarpeeksi sIllonkin, kun emme näe muita läheisiä. Siskosi toiminta kuulostaa samalta.
Mitä noihin kasvatustilanteisiin tulee, niin varmaan vaan osallistumishalua. Mutta sen voisit erikseen ottaa puheeksi siskosi kanssa, että näissä tilanteissa toivot passiivisuutta.
Jotkut ei taida nyt käsittää oikein tuota toiseen huoneeseen viemistä. Tuskin ap:stakaan siinä olisi ongelmaa, että esim. lapsi itse ottaa toista aikuista kädestä ja vie johonkin toiseen huoneeseen leikkimään jotain. Tai aikuinen ehdottaa lapselle, että "hei, mennäänkö x-huoneeseen katsomaan x-juttua?" eli tuskin tuollaisessa luonnollisen oloisessa huoneesta toiseen siirtymisessä on kenestäkään mitään outoa, mutta mä ainakin käsitin tuon ap: n tapauksen niin, että sisko vain nappaa lapsen ja vie vainvihkaa muualle ja tekee sitä jatkuvasti, niin että äidille syntyy jo mielikuva, että sisko suorastaan yrittää päästä äidistä eroon ja hakeutuu lapsen kanssa omaan rauhaan. Sisko ei kerro lapsen äidille motiivia, miksi vie lasta muualle ja jopa lapsikin vaikuttaa olevan hämillään. Kyllä tuollainen on minusta erikoista toimintaa.
Musta kuulostaa että sisko ihan normaalisti pyytää ja tomii
Ap suhtautuu näin:"Lapsi on nyt 4-vuotias, ja ei edes lähde usein mihinkään pois vanhempien luota vaikka siskoni pyytäisi. Haluaa esimerkiksi kahvitella aikuisten kanssa, ja kuunnella leikin lomassa mitä aikuiset puhuvat keskenään."
Miksi ihmeessä?
Kiitos viesteistä, ja hyvä näkökulma tuo että ehkä siskoni haluaa kokeilla miltä tuntuisi olla äiti, kyllä minä sen pystyn ymmärtämään, kun voin verrata omaan lapsettomaan aikaani. En vain ajatellut noin, sillä siskoni on puhunut niin kauan kuin muistan ettei halua lapsia. Eihän se toki sitä tarkoita, etteikö se kokemuksena kiinnostaisi.
Lapsi oli ennen tädillään välillä hoidossa, mutta siinä alkoi tulla niin pahoja erimielisyyksiä, ettei luottamus enää pelaa. Ja vaikka minä luottaisin jo noin ison kanssa (en kyllä nykyään koe luottavani), niin lapsella on isäkin. En päätä näitä yksin.
Kyllä minun lapsi saa leikkiä toisten kanssa eri huoneissa, häiritsevintä tuo oli kun lapsi oli pieni, ei edes lauseita puhunut. Onhan hän jo päivähoidossakin hyvänen aika, tarkoitus ei ole eristää lasta. Tuo muualle vetäminen on vain kaiken muun ohella mielestäni paljon. Minulla ahdistaa jo siskoni käytös. Rehellisesti sanottuna kyllä ei meillä mummot, kummit ja muut tädit näin tee. Ongelmallisinta on joka tapauksessa minun ja lapsen vuorovaikutukseen jatkuva puuttuminen. Ikään kuin en saisi olla hänen läsnäollessa äiti lapselleni. Tämän paremmin en oikein osaa tunnettani avata asian suhteen. Voi kai se mustasukkaisuuttakin olla.
Kun sanoin että ihmisten luuleminen häntä lapseni äidiksi kirpaisi, en tarkoittanut ettenkö ymmärtäisi ihmisten vain puhuttelevan noin sitä joka on lähinnä lasta. Se kirpaisi, koska siskoni oli ominut vielä pienen lapseni jo pitkän aikaa ja minä olin kuitenkin lapsen vieressä myös, ja siskoni puhui kokoajan lapselle kuin olisi hänen äiti. Ja tämä toistui siis usein. Minusta ihan luonnollinen tunne esikoisen äidille, jonka lapsi on vielä pieni. Mutta eiväthän kaikki sitä tunnetta ymmärrä. Ymmärrän kyllä, ettei sitä ohimennen edes jaksa korjata, siitä ei ollutkaan nyt kyse, vaan käytöksestä yleensäkin.
En minä ole siskoni varjossa elänyt nössö, mutta kieltämättä siskoni on luonteeltaan päsmäröivä ja ennen lasta ei oltu tekemisissä edes usein. Jotenkin tässä on vain käynyt näin, kun lapsi syntyi. Ollaan moneen asiaan puututtu aika kovastikin, mutta moniin asioihin koen myös vaikeaksi puuttua. Ei ole helppoa syyttää toista vanhempien syrjäyttämisestä. Mietin kyllä, että toimisiko häneen jos puhuisin avoimesti omista tunteistani.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuosta kyllä ota oikein selvää oletko vaan mustis vai onko siskosi käytöksessä jotain outoa. Vähän vaikutat kyllä epävarmalta, jos ulkopuolisten tahaton äidiksi luuleminen on noin iso asia.
Mun lähipiirissä läheiset ihmiset on kyllä aina vieneet lapsia toiseen huoneeseen tai mökillä ulkona muualle tms. ja ottaneet näin yhteistä, kahdenkeskistä aikaa. Olen ajatellut sen haluna tutustua lapseen. Minä ehdin olla lasteni kanssa tarpeeksi sIllonkin, kun emme näe muita läheisiä. Siskosi toiminta kuulostaa samalta.
Mitä noihin kasvatustilanteisiin tulee, niin varmaan vaan osallistumishalua. Mutta sen voisit erikseen ottaa puheeksi siskosi kanssa, että näissä tilanteissa toivot passiivisuutta.
Jotkut ei taida nyt käsittää oikein tuota toiseen huoneeseen viemistä. Tuskin ap:stakaan siinä olisi ongelmaa, että esim. lapsi itse ottaa toista aikuista kädestä ja vie johonkin toiseen huoneeseen leikkimään jotain. Tai aikuinen ehdottaa lapselle, että "hei, mennäänkö x-huoneeseen katsomaan x-juttua?" eli tuskin tuollaisessa luonnollisen oloisessa huoneesta toiseen siirtymisessä on kenestäkään mitään outoa, mutta mä ainakin käsitin tuon ap: n tapauksen niin, että sisko vain nappaa lapsen ja vie vainvihkaa muualle ja tekee sitä jatkuvasti, niin että äidille syntyy jo mielikuva, että sisko suorastaan yrittää päästä äidistä eroon ja hakeutuu lapsen kanssa omaan rauhaan. Sisko ei kerro lapsen äidille motiivia, miksi vie lasta muualle ja jopa lapsikin vaikuttaa olevan hämillään. Kyllä tuollainen on minusta erikoista toimintaa.
Musta kuulostaa että sisko ihan normaalisti pyytää ja tomii
Ap suhtautuu näin:"Lapsi on nyt 4-vuotias, ja ei edes lähde usein mihinkään pois vanhempien luota vaikka siskoni pyytäisi. Haluaa esimerkiksi kahvitella aikuisten kanssa, ja kuunnella leikin lomassa mitä aikuiset puhuvat keskenään."Miksi ihmeessä?
No minun mielestäni on ihan normaalia, että 4-vuotias tykkää osallistua "aikuisten juttuihin" ja on kiinni jossain määrin vanhemmissaan. Kyllä hän tykkää esitellä leluja ja huonettaan, mutta ei välttämättä innostu erityisesti jos siskoni yrittää maanitella häntä pois luotamme jatkuvasti. Minusta luit tuosta enemmän kuin kirjoitinkaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuosta kyllä ota oikein selvää oletko vaan mustis vai onko siskosi käytöksessä jotain outoa. Vähän vaikutat kyllä epävarmalta, jos ulkopuolisten tahaton äidiksi luuleminen on noin iso asia.
Mun lähipiirissä läheiset ihmiset on kyllä aina vieneet lapsia toiseen huoneeseen tai mökillä ulkona muualle tms. ja ottaneet näin yhteistä, kahdenkeskistä aikaa. Olen ajatellut sen haluna tutustua lapseen. Minä ehdin olla lasteni kanssa tarpeeksi sIllonkin, kun emme näe muita läheisiä. Siskosi toiminta kuulostaa samalta.
Mitä noihin kasvatustilanteisiin tulee, niin varmaan vaan osallistumishalua. Mutta sen voisit erikseen ottaa puheeksi siskosi kanssa, että näissä tilanteissa toivot passiivisuutta.
Jotkut ei taida nyt käsittää oikein tuota toiseen huoneeseen viemistä. Tuskin ap:stakaan siinä olisi ongelmaa, että esim. lapsi itse ottaa toista aikuista kädestä ja vie johonkin toiseen huoneeseen leikkimään jotain. Tai aikuinen ehdottaa lapselle, että "hei, mennäänkö x-huoneeseen katsomaan x-juttua?" eli tuskin tuollaisessa luonnollisen oloisessa huoneesta toiseen siirtymisessä on kenestäkään mitään outoa, mutta mä ainakin käsitin tuon ap: n tapauksen niin, että sisko vain nappaa lapsen ja vie vainvihkaa muualle ja tekee sitä jatkuvasti, niin että äidille syntyy jo mielikuva, että sisko suorastaan yrittää päästä äidistä eroon ja hakeutuu lapsen kanssa omaan rauhaan. Sisko ei kerro lapsen äidille motiivia, miksi vie lasta muualle ja jopa lapsikin vaikuttaa olevan hämillään. Kyllä tuollainen on minusta erikoista toimintaa.
Musta kuulostaa että sisko ihan normaalisti pyytää ja tomii
Ap suhtautuu näin:"Lapsi on nyt 4-vuotias, ja ei edes lähde usein mihinkään pois vanhempien luota vaikka siskoni pyytäisi. Haluaa esimerkiksi kahvitella aikuisten kanssa, ja kuunnella leikin lomassa mitä aikuiset puhuvat keskenään."Miksi ihmeessä?
No minun mielestäni on ihan normaalia, että 4-vuotias tykkää osallistua "aikuisten juttuihin" ja on kiinni jossain määrin vanhemmissaan. Kyllä hän tykkää esitellä leluja ja huonettaan, mutta ei välttämättä innostu erityisesti jos siskoni yrittää maanitella häntä pois luotamme jatkuvasti. Minusta luit tuosta enemmän kuin kirjoitinkaan.
Ap
Muistan että oikein rohkaisin lasta omaan huoneeseen sukulaisten ym kanssa. En ymmärrä miksi ei.
En ole ollut lapsessa niin kiinni ettei hän saa muiden kanssa olla. Tai ei saa irrottautua helmasta edes kahvittelun aikana. Se ei ole tervettä
En ole myöskään ollut epävarma, vaikka lapsi olisi muiden kanssa. Kyllä se sieltä tulee takaisin. Voi vaikka ilalla kertoa miten kivaa oli. Ei vähennä äitiyttä.
Mikä tämä mystinen syy ettei yökyläily enää käy.
Sen verran olen itse intuitioon luottava ihminen, että jos jokin asia oikeasti tuntuu hieman epämääräiseltä, se myös on sitä. Minusta on ihan ok vaikka ottaa asia siskon kanssa rauhassa esiin, jos ei luontevat rajanvedot (esimerkiksi kasvatustilanteessa sanoa asiallisen jämäkästi siskolle, että me vanhemmat hoidamme tämän tilanteen). Mieluummin näin, kun yrittää sietää itseä häiritsevää tilannetta pitkin hampain ja räjähtää sitten myöhemmin, kun sisko astuu rautasaappaalla vanhempien varpaille lapsen suhteen.
Ja hei, onhan tämä ihan varhaiskasvatustyössäkin ehdoton no-no, että toinen hoitaja kiirehtii hoitamaan kasvatustilanteen jo sitä hoitavan yli; sellainen vain hämmentää lasta, ja on huippuloukkaavaa toista työntekijää kohtaan. Voinee siis olettaa, että se on sitä myös tilanteessa, kun kyseessä on vanhempi ja lähisukulainen ylittämässä vanhemman kasvatuskysymyksissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuosta kyllä ota oikein selvää oletko vaan mustis vai onko siskosi käytöksessä jotain outoa. Vähän vaikutat kyllä epävarmalta, jos ulkopuolisten tahaton äidiksi luuleminen on noin iso asia.
Mun lähipiirissä läheiset ihmiset on kyllä aina vieneet lapsia toiseen huoneeseen tai mökillä ulkona muualle tms. ja ottaneet näin yhteistä, kahdenkeskistä aikaa. Olen ajatellut sen haluna tutustua lapseen. Minä ehdin olla lasteni kanssa tarpeeksi sIllonkin, kun emme näe muita läheisiä. Siskosi toiminta kuulostaa samalta.
Mitä noihin kasvatustilanteisiin tulee, niin varmaan vaan osallistumishalua. Mutta sen voisit erikseen ottaa puheeksi siskosi kanssa, että näissä tilanteissa toivot passiivisuutta.
Jotkut ei taida nyt käsittää oikein tuota toiseen huoneeseen viemistä. Tuskin ap:stakaan siinä olisi ongelmaa, että esim. lapsi itse ottaa toista aikuista kädestä ja vie johonkin toiseen huoneeseen leikkimään jotain. Tai aikuinen ehdottaa lapselle, että "hei, mennäänkö x-huoneeseen katsomaan x-juttua?" eli tuskin tuollaisessa luonnollisen oloisessa huoneesta toiseen siirtymisessä on kenestäkään mitään outoa, mutta mä ainakin käsitin tuon ap: n tapauksen niin, että sisko vain nappaa lapsen ja vie vainvihkaa muualle ja tekee sitä jatkuvasti, niin että äidille syntyy jo mielikuva, että sisko suorastaan yrittää päästä äidistä eroon ja hakeutuu lapsen kanssa omaan rauhaan. Sisko ei kerro lapsen äidille motiivia, miksi vie lasta muualle ja jopa lapsikin vaikuttaa olevan hämillään. Kyllä tuollainen on minusta erikoista toimintaa.
Musta kuulostaa että sisko ihan normaalisti pyytää ja tomii
Ap suhtautuu näin:"Lapsi on nyt 4-vuotias, ja ei edes lähde usein mihinkään pois vanhempien luota vaikka siskoni pyytäisi. Haluaa esimerkiksi kahvitella aikuisten kanssa, ja kuunnella leikin lomassa mitä aikuiset puhuvat keskenään."Miksi ihmeessä?
No minun mielestäni on ihan normaalia, että 4-vuotias tykkää osallistua "aikuisten juttuihin" ja on kiinni jossain määrin vanhemmissaan. Kyllä hän tykkää esitellä leluja ja huonettaan, mutta ei välttämättä innostu erityisesti jos siskoni yrittää maanitella häntä pois luotamme jatkuvasti. Minusta luit tuosta enemmän kuin kirjoitinkaan.
Ap
Muistan että oikein rohkaisin lasta omaan huoneeseen sukulaisten ym kanssa. En ymmärrä miksi ei.
En ole ollut lapsessa niin kiinni ettei hän saa muiden kanssa olla. Tai ei saa irrottautua helmasta edes kahvittelun aikana. Se ei ole tervettäEn ole myöskään ollut epävarma, vaikka lapsi olisi muiden kanssa. Kyllä se sieltä tulee takaisin. Voi vaikka ilalla kertoa miten kivaa oli. Ei vähennä äitiyttä.
Mikä tämä mystinen syy ettei yökyläily enää käy.
Minusta sinä puhut nyt aivan eri asiaa, kuin mitä ap on yrittänyt kertoa. Ap:lle tuskin nyt on ongelma, että lapsi ylipäätään on tekemisissä muiden aikuisten kanssa. Tässä kyse on nyt siitä, että ap:n sisko ylittää vanhemmat kasvatustilanteissa hoitamalla ne vanhempien ylitse mielensä mukaan ja vanhempien tavan vastaisesti, ja kirjaimellisesti omii lapsen. Kyllä minä ymmärrän, että vanhempi tällaisessa tilanteessa kokee itsensä loukatuksi.
Kun nyt sinun kannanotoistasi keskusteluun jää vaikutelma, että kun ap yrittää selostaa jonkin tietyn tapahtuman, poimit siitä vain yhden asianlaidan: näin jostakin keskeytyneestä kasvatustilanteesta poimitaankin vain se, että "mitä väärää siinä on, että joku menee lapsen kanssa eri huoneeseen". Toisin sanoen koko asian ydin tiputetaan pois, ja keskitytään johonkin asian kannalta epäolennaiseen seikkaan. Se ei ole kovin nätti keskustelutapa, btw.
Ap: mitä mieltä miehesi on tästä toiminnasta? Kun eihän siskosi ylitä ainoastaan sinua, vaan hän ylittää teidät molemmat vanhempina.
Ja luettuani viimeisimmän viestisi tästä keskustelusta, kannattaa oikeasti istua siskon kanssa alas ja tehdä selväksi, että tämä ei käy. Kyllä sinulla aivan oikeasti on vanhemman oikeus vetää rajat siihen, kuka toimii lapsesi kanssa ja miten. Ja siskosi on syytä sitä kunnioittaa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi oli ennen tädillään välillä hoidossa, mutta siinä alkoi tulla niin pahoja erimielisyyksiä, ettei luottamus enää pelaa. Ja vaikka minä luottaisin jo noin ison kanssa (en kyllä nykyään koe luottavani), niin lapsella on isäkin. En päätä näitä yksin.
Nyt mielenkiintoni heräsi. Mitä sellaista tädin hoitokertojen aikana tapahtui, että luottamus on mennyt sekä sinulta että mieheltäsi? Liittyikö sekin jotenkin ylikävelemiseenne vai johonkin muuhun?
Iäkkään sukulaisnainen teki tätä samaa. Ensin tietty omille lapsenlapsilleen, mikä nyt on varmaan ihan tavallistakin että mummohuumassa mitätöidään vanhempien näkemykset, mutta omien kasvettua isoiksi hän ryhtyikin omimaan siskonsa lapsenlapset. Hän juuri vei niitä toiseen huoneeseen ja supatti jotain ihme juttuja, yritti kaikenlaisella makealla ostaa lasten kiinnostuksen (vaikka perheessä ei syöty karkkeja lainkaan). Jos vanhemmat komensivat vaikka ruokapöydässä lapsiaan jostain, niin heti oltiin lässyttämässä että ei se niin vakavaa. Ja kun minä esim olin näiden kahden sisaruksen kanssa kahvilla, vouhotti hän lasten kuulumisista minulle siskonsa istuessa mykistyneenä vieressä. Olen itse lapseton ja todellakin tuo käytös oli minusta erittäin omituista ja ymmärrän hyvin että lasten isoäitikin loukkaantui tuosta omimisesta.
lääkkeet