Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ystäväni hyökkäsi mieheni kimppuun, mitähän tässä tekisi
Ähpöh
05.12.2017 |
Tarina on tottakai pitkä, ystävyyssuhdessuhde on kestänyt jotain 8v ja olemme olleet tosi läheisiä. Tiedän että kaverini ei miehestäni erityisesti pidä, kertonut sen monta kertaa. Hän kuitenkin myös pariutui pari vuotta sitten, tosin ei erityisen onnellisesti, vaan heillä on ollut isoja haasteita yhteen sopeutumisen kanssa. Sitä miksi roikkuvat yhdessä ei tässä varmaan kannata analysoida.
No, mieheni kuitenkin on ystävystynyt ystäväni miehen kanssa ja olemmekin olleet paljon yhdessä koko porukka, siis lähes viikottain.
He kutsuivat meidät kolmisen viikkoa sitten syömään muutamien muiden yhteisten kavereiden kanssa. Olemme siis 30-40v kaikki.
Mukana oli myös tyttäremme ja ystäväni tytär (alakoulu ikäisiä). Ystäväni ja yks toinen joi viiniä ruoan kanssa, mutta ei mitään dokausta kuitenkaan.
Ystävälläni ja hänen miehellään oli ollut riitaa rahasta edellispäivänä ja tunnelma oli heidän välillään tosi kireä. Jossai vaiheessa puhe kääntyi rahaan ja mieheni vinoili mulle et joutuu elättää mut ja mä totesin et juu juu toki toki. Meillä on täsmälleen sama palkka ja maksamme kaiken puoliksi. Tää meidän keskustelu kai kosketti ystävääni, koska sen mies on työttömänä/opiskelee uutta ammattia ja heillä on epätasapainoa rahojen kanssa. Hän alkoi ensin puolustella minua ja sanoin sit että höpö höpö nyt ja mennään vaikka tiskaamaan yhdessä. Mut hän ei pystyny lopettamaan vaan alko suomia mun miestä siitä, että mä teen kaiken ja hän ei pärjäisi elämässä ilman mua jne. Katoin vähän aikaa suu auki että mitähän vittua. Todellakaan ole tietääkseni sanonut et meidän roolit olisi epäreilut tai että mies loisisi mun rinnalla. Toki mulla on päävastuu joistakin ja hänellä sit toisista, nämä asiat me tiedämme itse ja olemme olleet tyytyväisiä jo kohta 15v.
Mieheni hermostui ja sanoi että nyt on kaverini aika olla hiljaa, tai me lähdetään. Siitäkös mun kaveri riemastu.
Aloitti sellaisen huudon ja haukkumisen, kuinka mun mies ei voi meitä määräillä ja hänellä ei ole mitään valtaa määrätä minua tai meidän tytärtä (joka siis oli paikalla!) Sit mun mies sano mulle et nyt lähdetään ja kaverini seurasi häntä eteiseen huutaen ku hullu miten mun mies ei ole yhtään mitään, täys nolla ja luuseri eikä hänestä ikinä tule mitään. En sanonut mitään ku halusin pysyä rauhallisena auttaessani meidän tyttöä pukemaan ja sillä aikaa mies lähtiki ovet paukkuen. Kaverin mies oli tullut tupakalta siihen eteistilanteeseen ja lähti mun miehen perään aivan äimistyneenä. Muut vieraat istu sohvalla tyrmistyneinä. Me lähdettiin siitä myös mun tyttären kanssa aika liukkaasti. Kaveri sano vaan et "tais tulla ongelmia, mut selvitellään niitä myöhemmin".
Kommentit (141)
Mitähän tuossa on takana. Ehkä ne panee tai se nainen on piilolepakko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maltin menettäminen on kyllä vähän noloa tuolla ikää, mutta virheitä sattuu kaikille. Sen sijaan se ettei pyydä anteeksi töpeksimistään on ihan oikeasti huonoa käytöstä.
Olispa mullakin tuollainen vaimo kuin ap.
Kaverisi taitaa tietää ukostasi jotakin, mitä et itse tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MT ongelmainen toi sun ystävä. Ei kuulu tuonikäisten käytökseen tuollainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos asia kalvaa sua, niin vaadi kaveriltasi kunnon selvitys siitä, miten miehesi on ärsyttänyt häntä vuosikaudet. Kaverisi on myös selvästi sitä mieltä, että miehesi pitää sinua tossunsa alla ja väheksyy sinua – pyydä kaveriasi myös avaamaan, mistä hän päättelee noin, kun et ilmeisesti itse koe asiaa ollenkaan noin.
Jos/kun kaverin selitykset ovat pelkkää höpöhöpöä, niin katkaise välit.
Vierailija kirjoitti:
Kaverisi taitaa tietää ukostasi jotakin, mitä et itse tiedä.
Tai sitten sai ns. "sekoboltsikohtauksen". Kerran olen nimittäin todistanut melkein juuri tuollaista tapahtumaa kuin ap kuvaili, eikä siinä ollut sen kummempaa takana kuin että päässä naksahti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika kuvaavaa, kun alkupäässä pitkää selostustasi kutsut tätä ihmistä ystäväksesi, ja lopussa kutsut häntä kaveriksi.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän tuossa on takana. Ehkä ne panee tai se nainen on piilolepakko?
Mielenkiintoinen teoria. Ensimmäiseen voi todeta et eivätpä pane enää ja toiseen että tosi surullista jos vielä 40v on noin vahvasti kaapissa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olispa mullakin tuollainen vaimo kuin ap.
Oi olipa kauniisti sanottu! Tuli kyyneleet silmiin. Kiitos!
En usko heidän väliseen suhteeseen, se olisi paljastunut tunnekuohussa.
Sen sijaan epäilen vahvasti, että ystävä on ihastunut sinuun. Joko romanttisesti tai silleen kaverillisesti, hän vaan tunnista tunnetta (johan tuo purkaus todistaa, ettei ymmärrä ja hallitse itseään) Siksi ei ole miehestäsi tykännyt missään vaiheessa, ystävä on mustasukkainen.
Ihanaa, että olet miehesi puolella. Tää on harvinaista. Jatka samaan malliin. Unohda tuollainen ystävä, joka ei pysty rakentavaan ajatteluun. Keskenkasvuisuudestaan tulisi lisää ongelmia tulevaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika kuvaavaa, kun alkupäässä pitkää selostustasi kutsut tätä ihmistä ystäväksesi, ja lopussa kutsut häntä kaveriksi.
Mietin samaa kun kirjoitin, mut syynä on yksinkertaisesti se että puhelimella kirjoittaessa kaveri on helpompi näpytellä kuin ystävä, joten ku sama sana toistui monta kertaa päädyin välillä käyttämään helpommin näpyteltävää sanaa. Tosin voihan siinä silti olla jotain taustalla, miksi kaveri on helpompi näpyttää kuin ystävä. ;)
Vierailija kirjoitti:
Aika kuvaavaa, kun alkupäässä pitkää selostustasi kutsut tätä ihmistä ystäväksesi, ja lopussa kutsut häntä kaveriksi.
No nuo nyt on edelleen virallisesti synonyymejä, ystävä voi olla paras kaveri jne.
Anteeksi nyt mutta kyllähän näin ulkopuolisesta vaikuttaa että olet miehesi tossun alla, jos olet niin tottunut tilanteeseen ettet enää näe sitä? "Nyt lähdetään" on aika kurjan kuuloista, eikö tuollainen lähteminen sovita yhdessä eikä käskemällä? Ehkä ystäväsi miehinen on huomannut että miehesi määräilee liikaa ja sinä olet ns. alistettu.
"sanoin sit että höpö höpö nyt ja mennään vaikka tiskaamaan yhdessä"
ookoo kyllähän tuo vähän kuulostaa siltä että itsekin pidät itseäsi + kaverin puolisoa piikoina, ehkä tuo oli se viimeinen pisara...
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt mutta kyllähän näin ulkopuolisesta vaikuttaa että olet miehesi tossun alla, jos olet niin tottunut tilanteeseen ettet enää näe sitä? "Nyt lähdetään" on aika kurjan kuuloista, eikö tuollainen lähteminen sovita yhdessä eikä käskemällä? Ehkä ystäväsi miehinen on huomannut että miehesi määräilee liikaa ja sinä olet ns. alistettu.
Siinä oli riita tilanne. Ei silloin kysellä ja ihmetellä, vaan ehkä ajattelematta komennetaan.
Tuostahan ei ystävä ripittänyt tätä miestä, että jos siitä olisi kyse.
Alue: Aihe vapaa
Ap jatkaa:
Odotin pari päivää, eikä mitään kuulunut. Sit lähetin viestin et nyt kyllä haluaisi kuulla että mitä ihmettä. Kaverini kysyi et miten niin, olit paikalla. Kerroin et olen todella hämmentynyt ja kysyin eikö hän tosiaan ole pahoillaan. Pahoitteli sitä et meidän tyttö oli paikalla, mut muuten hän on kuulema loukkaantunut itse. Halusi sopia silti minun kanssa, johon vastasin että mä en ole se, jonka kanssa ensin sovitaan. Siihen vastasi että ei aio mun mieheltä anteeksi pyytää, ku ei ole pyydettävää. Siihen totesin että sitten en voi muuta kuin olla pahoillani tilanteesta ja tähän hän vastasi että asia selvä, Sit sun varmaan on seistävä miehestä rinnalla
Kuvitteliko hän toisin? Et mulle olisi ok, et hän haukkuu mun rakkaan pystyyn, sit mä jättäisin huomiotta puolisoni tunteet ja jatkaisin ystävyyttä niinku ei mitään..
Olen todella pahoillani koko asiasta. Surullinen menetetystä ystävyydestä, siitä että hän katsoo oikeudekseen käyttäytyä noin ja että hänen tahtonsa tehdä niinkuin teki oli voimakkaampi kuin kunnioitus ja arvostus minua ja mun perhettä kohtaan. Koska mieheni oli kuulemma ärsyttänyt häntä tahallaan, on ärsyttänyt jo vuosia.
Varmasti on mun mies ollut sit ärsyttävä ja tuskinpa kaikkea tiedän. Mutta ainoa joka huusi, raivosi ja haukkui oli mun kaveri.
En tiedä. Asia vaivaa mua. Mut en halua pahoittaa mieheni mieltä, hän on oikeasti upea ihminen (mulle), enkä osoittaa kaverilleni, että suhde häneen menisi mun perheen hyvinvoinnin ylle. Mutta toisaalta en saa rauhaa..