Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies haluaa avioeron
05.12.2017 |
Meillä on myös yksi lapsi, vasta taaperoiässä. Nyt mies ei kuulemma jaksa enää tätä elämää yhdessä. Kun ei saa mennä vapaasti, on niin kahlittu olo.
Ja minä kun luulin löytäneeni oikeasti hyvän miehen. Ennen lapsen hankintaa keskusteltiin paljon. Puhuimme peloista ja siitä kuinka vauva voi muuttaa paljon, kuinka voimme arjen keskellä etääntyä jne. Puhuimme siitä kuinka sitten vaikeina aikoina meidän pitää muistaa ne keskustelut, kuinka lupasimme toisillemme että yritämme kaikkemme emmekä luovuta vaikka se tuntuisi siinä hetkessä helpoimmalta. Kuinka on meidän velvollisuutemme lastamme kohtaan yrittää pitää perhe kasassa, kuinka emme halua mitään tulevaisuuden uusperheviritelmiä ja lapsellemme äiti- ja isäpuolia.
Ja sitten mies päätti ettei jaksakaan enää yrittää. Todella epätoivoinen ja epäonnistunut olo.
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli sinänsä erilainen tilanne, että erotessani aviomiehestäni meille ei ollut vielä lapsia ehtinyt syntyä. Mutta mies ilmoitti eron syyksi juurikin vapauden kaipuun. Hän halusi olla vielä sinkku ja vapaa, kun kerran oltiin vielä alle kolmikymppisiä (mentiin naimisiin 25-vuotiaina). Sinänsä siis ymmärrän APn tilanteen, että toinen kokee olevansa ansassa parisuhteessa/perhe-elämässä.
No me erosimme, ex muutti omaan asuntoon ja jo parin kuukauden päästä kertoi, kuinka vasta nyt huomasi, miten paljon tein kotitöitä. Että tiskatakin täytyy aika usein tai loppuu astiat! Ja ruuanlaittoonkin menee aikaa! Hän ei ollut edes käsittänyt avioliittomme aikana, kuinka paljon kotitöitä teinkään, vasta kun joutui ne kaikki tekemään yksinään tajusi.
Eikä se uuden naisen saaminenkaan käynyt niin jouhevasti kuin oli ajatellut. Nuori mies joo, mutta deittimaailma olikin kova ja karu. Mankuu aina välillä minua takaisin, minä ymmärsin, olin ihana nainen ja meillä oli hyvää seksiä jne. Mutta hän oli saanut päähänsä, että vapaana on mukavampaa ja "löytää vielä parempaa".
Ehkäpä miehille tulee pitkässä parisuhteessa, joka on kaikin puolin ok, helposti tuollainen kuvitelma. Että sinkkuna on kaikki paremmin ja asiat luistaa. Varmaan sinun miehesikin kuvittelee, että lapsen kanssa on paljon kivempaa kahdestaan, kun vuoroviikoin hoidetaan. Ja sitten soittelee paniikissa perään, kun ei ollutkaan niin hauskaa, pitää itse siivota tenavan jäljet kämpästä. Jos eroatte, hän kyllä tulee putoamaan korkealta ja kovaa.
Toisaalta vaihtelunhalu on ihan normaali tunne ja kaipuu seksistä muidenkin naisten kanssa. Se on miehillä ihan biologiassa ja se vietti on todella valtava. Jos ollaan yksiavioisessa suhteessa niin ero on oikeastaan ainoa mahdollisuus päästä toteuttamaan niitä haaveita ja tarpeita. En kyllä olisi asiasta yhtään vahingoniloinen vaikka nainen olenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun muistat antaa säännöllisesti pimppiä etkä rasita miestä lastenhoidolla, niin tilanne korjaantuu.
Teot sanojen sijaan kirjoitti:
Voimia sinulle. Paljon et voi. Päästä irti, vaikka vaikealta tuntuukin. Olen nähnyt itse aika paljon. Aika monen miehen puheet ovat aivan muuta kuin teot. Nykyään olen onnellisesti naimisissa aikuisen sielukkaan miehen kanssa kammottavien kokemusten jälkeen. Sanat, lupailut - ne eivät paljoa paina eron hetkellä.
Suhteessa kannattaa puheen sijaan kiinnittää huomio konkreettisiin tekoihin: huomioiko hän sinut ja tarpeesi (ne pienemmätkin) vai ohittavatko tai täyttävätkö hänen juttunsa teidän elämänne. Osaako hän tukea sinua oikeasti, kun sinulla on jotain mielen päällä? Osallistuuko hän yhteisen kodin ja elämän rakentamiseen? Jos havaitset ohittamisia jo alussa ja sopeudut, ei ennuste ole kovin hyvä. Ja jos otat puheeksi tällaisen, suhtautuuko hän siihen rakentavasti ja haluaa korjata tilanteen jatkossa? Tapahtuuko muutosta?
On tärkeää haluta itselleen kumppani, joka huomioi sinut yhtä lailla kuin sinä huomioit hänet.
Naiset vaativat miehen huomiota, mutta aina eivät siihen pysty itse sen kummemmin. Homma pitää toimia molempiin suuntiin.
Ja ap:lle suositan eroa, koska jos tilanne on nyt tämä ei se muutu tulevaisuudessakaan van tulee joskus eteen kuitenkin ja voi olla entistä pahempi jos lapsia tulee lisää. Vaikea homma, mutta eteenpäin on jotenkin mentävä. Noin pientä lasta ei voi viikottain vanhempien kesken vaihdella, valitettavasti...
Katsos, miten mies reagoi, jos ehdotat, että alkuvaiheen shokissa ainakin mies voisi ottaa lapsen itselleen ja sinä olisit tapaava vanhempi. Mies menee luultavasti paniikkiin, koska pitäisi päästä kuhertelemaan sen uuden kanssa ja sinä tunget taaperoa mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Voimia. En ymmärrä miehiä jotka haluavat lapsia mutta eivät ymmärrä elämän muuttuvan niiden myötä.
Totta kai elämä muuttuu, mutta miksi vaimo unohtaa parisuhteen? Nykyään olen hyvin lähellä eroa, mutta pelkään vaimon omivan lapsemme. Voisin ihan hyvin elää lasten kanssa keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No haluatko sä pakottaa sen jäämään, jos se ei oikeasti halua? Olisiko se sitten sitä onnellista parisuhdetta ja perhe-elämää? Tunteet nyt vain muuttuu, eikä sille voi mitään. Ihmisen on pakko joskus tehdä isoja, vaikeita ratkaisuja, jotka tuntuvat pahalta.
Miten niin ’ei oikeasti halua jäädä’?
Olihan seillä keskustelut, että jäävät vaikeinakin aikoina
Pelleilyä ja hlrhöilyä. Hölmöilyö suorastaan.
Kyllä tuossa ap pitää vetää ne keskustelut ha vastuu lapsensta ja perheestä esiin.
Niin moni katuu, kun tuissa kohtaa läksi.
Mitä sinä haluat?
Toimi niin,,, sitten et kadu.
Ikävä tilanne. Varmasti tuntuu tosi loukatulla ja petetyltä ja pettymys on iso.
Voimia. Pärjäät kyllä. Osaat ajatella laajasti. Kynbysmatoksi ei kannata ruveta.
Sano miehelle että jos ero tulee niin haet lapsen sitten luoksesi aina joka toinen viikonloppu. Niin saa mies nauttia vapaudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huoh...
voi noita miehiä, taas yks hyvä syy deittailla vain naisia.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli sinänsä erilainen tilanne, että erotessani aviomiehestäni meille ei ollut vielä lapsia ehtinyt syntyä. Mutta mies ilmoitti eron syyksi juurikin vapauden kaipuun. Hän halusi olla vielä sinkku ja vapaa, kun kerran oltiin vielä alle kolmikymppisiä (mentiin naimisiin 25-vuotiaina). Sinänsä siis ymmärrän APn tilanteen, että toinen kokee olevansa ansassa parisuhteessa/perhe-elämässä.
No me erosimme, ex muutti omaan asuntoon ja jo parin kuukauden päästä kertoi, kuinka vasta nyt huomasi, miten paljon tein kotitöitä. Että tiskatakin täytyy aika usein tai loppuu astiat! Ja ruuanlaittoonkin menee aikaa! Hän ei ollut edes käsittänyt avioliittomme aikana, kuinka paljon kotitöitä teinkään, vasta kun joutui ne kaikki tekemään yksinään tajusi.
Eikä se uuden naisen saaminenkaan käynyt niin jouhevasti kuin oli ajatellut. Nuori mies joo, mutta deittimaailma olikin kova ja karu. Mankuu aina välillä minua takaisin, minä ymmärsin, olin ihana nainen ja meillä oli hyvää seksiä jne. Mutta hän oli saanut päähänsä, että vapaana on mukavampaa ja "löytää vielä parempaa".
Ehkäpä miehille tulee pitkässä parisuhteessa, joka on kaikin puolin ok, helposti tuollainen kuvitelma. Että sinkkuna on kaikki paremmin ja asiat luistaa. Varmaan sinun miehesikin kuvittelee, että lapsen kanssa on paljon kivempaa kahdestaan, kun vuoroviikoin hoidetaan. Ja sitten soittelee paniikissa perään, kun ei ollutkaan niin hauskaa, pitää itse siivota tenavan jäljet kämpästä. Jos eroatte, hän kyllä tulee putoamaan korkealta ja kovaa.
Otitko miehen takaisin tai harkitsetko ottamista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli sinänsä erilainen tilanne, että erotessani aviomiehestäni meille ei ollut vielä lapsia ehtinyt syntyä. Mutta mies ilmoitti eron syyksi juurikin vapauden kaipuun. Hän halusi olla vielä sinkku ja vapaa, kun kerran oltiin vielä alle kolmikymppisiä (mentiin naimisiin 25-vuotiaina). Sinänsä siis ymmärrän APn tilanteen, että toinen kokee olevansa ansassa parisuhteessa/perhe-elämässä.
No me erosimme, ex muutti omaan asuntoon ja jo parin kuukauden päästä kertoi, kuinka vasta nyt huomasi, miten paljon tein kotitöitä. Että tiskatakin täytyy aika usein tai loppuu astiat! Ja ruuanlaittoonkin menee aikaa! Hän ei ollut edes käsittänyt avioliittomme aikana, kuinka paljon kotitöitä teinkään, vasta kun joutui ne kaikki tekemään yksinään tajusi.
Eikä se uuden naisen saaminenkaan käynyt niin jouhevasti kuin oli ajatellut. Nuori mies joo, mutta deittimaailma olikin kova ja karu. Mankuu aina välillä minua takaisin, minä ymmärsin, olin ihana nainen ja meillä oli hyvää seksiä jne. Mutta hän oli saanut päähänsä, että vapaana on mukavampaa ja "löytää vielä parempaa".
Ehkäpä miehille tulee pitkässä parisuhteessa, joka on kaikin puolin ok, helposti tuollainen kuvitelma. Että sinkkuna on kaikki paremmin ja asiat luistaa. Varmaan sinun miehesikin kuvittelee, että lapsen kanssa on paljon kivempaa kahdestaan, kun vuoroviikoin hoidetaan. Ja sitten soittelee paniikissa perään, kun ei ollutkaan niin hauskaa, pitää itse siivota tenavan jäljet kämpästä. Jos eroatte, hän kyllä tulee putoamaan korkealta ja kovaa.
Tästä saa käsityksen että ootte kovin nuoresta asti seurustelleet? Ja äidin helmoista suoraan yhteen?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä miehet tekee. Ottaa ja ottaa eikä anna mitään takaisin, koska sehän ottaisi lujille. Avioliitto on naisen kuolemantuomio. Ero sattuu, muttei ainakaan tapa.
Voimia. Tärkeintä nyt on pitää huolta lapsesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse tein noin, koska rakastuin nuorempaan naiseen. Nyt olemme olleet tämän nuoren naisen kanssa yhdessä seitsemän vuotta. Ensi kesänä häät ja lapsi tulossa . Ex-vaimo ei ole päässyt vieläkään yli minusta.
Turhat luulot itsestäsi.
Tulehan taas kertomaan tänne kun uusi lapsi on syntynyt. Sitä kuinka vaimo on unohtanut sinut kun hoivaa koko ajan lasta.
Tavallista, paniikki iskee :( Pariterapia auttoi meillä asiassa. Toivottavasti miehessäsi on sen verran miestä, että ei suinpäin eroa, vaan antaa aikaa itselleenkin kypsytellä.
Joku sanoi, että erot pitäisi kieltää sinä aikana, kun parin nuorimmainen on alle 2v, se on niin tavallinen hetki joutua pakokauhun valtaan. Kunhan tilanne tasaantuu, yöunet parantuu ja mieskin tottuu isyyteen, eroajatukset usein kaikkoaa.
Kaikkea hyvä, jospa miehesi tulisi järkiinsä <3 *been there*
Mies ei yleensä ekana lähde suhteesta pois ellei oo jo löytänyt uutta naista, mielestään parempaa.
no on kyllä hätäsesti tehty muksu jos mies heti lähdössä
Hyvin heppoisesti kyllä on lähdössä, ei kai miehellä vaan ole uutta jo katsottuna....
ehdota miehelle että menette pariterapiaan juttelemaan
Alue: Aihe vapaa
Mitä väliä sillä on? Saahan sitä uudelleen pariutua kun vanhaa ei enään rakasta ja eron ottaa.