Tiedättekö näennäisesti iloisen ja sympaattisen ihmistyypin, joka kuirenkin

Joo! Mun kissa on tällanen. Samoin yksi entinen työkaveri.

Tasainen tunteeton ihminen ei ole terve.

Ihan normaali varmaan, jos tilannekin on sopiva. 

Heti kun ilmaisee jotain kritiikkia onkin täysi seko ja epätasapainossa!! Just tätä tää maailma on. Kaikkien pitäis nuolla kaikkia eikä kukaan sais sanoa mitään kritiikkiä. Varsinkaan jostain ylempitasoisesta ihmisestä.

Maailman sivuhan tätä on nähty. Rikkaat tekee rikoksia ym mutta jos köyhä valittaa, se on mielenvikainen.

Haista sinö aloittaja piiiiiiitkä paska!!!

Olen iloinen ja sympaattinen paitsi silloin kun minua yritetään käyttää hyväksi. Työkaverini yrittää usein nakittaa minulle tehtäviä joita hän pitää liian vaivalloisena, sori jos en jaksa silloin hymyssä suin sympatiseerata häntä. Saatan sanoa aika kärkkäästi että on tässä omiakin töitä tehtävänä ja en toistaiseksi saa palkkaa kahden henkilön edestä.

Tarkoittaako sopivassa tilanteessa vaikkapa sitä, että hänellä on todellinen syy suutahtaa tai olla jämäkkä? Kertoo ennemminkin terveestä tunne-elämästä, kuin Jekyll & Hyde persoonallisuudesta. On mahdollista olla sympaattinen ja iloinen, eikä se ettei suostu kynnysmatoksi tarkoita, että iloisuus olisi näennäistä. Selkäranka ja rajojen asettaminen sen suhteen, millaista kohtelua suostuu vastaanottamaan, ovat sitä tervettä "aivan päinvastaiseksi" muuttumista.

Ei tässä tarkoiteta sellaista normaalia rajojen asettamista.

Mä osaan olla todella ihana mutta myös "pahin painajainen" tarvittaessa. Mutta saa todella pitkään venyttää rajoja ennenkuin sen puolen näkee

Vierailija kirjoitti:

Mä osaan olla todella ihana mutta myös "pahin painajainen" tarvittaessa. Mutta saa todella pitkään venyttää rajoja ennenkuin sen puolen näkee

Sama. Yllätän jopa itseni.

Siis semmone joka voi sillä samalla hymyilmeellä imarrella jotakuta ja vaikka seuraavassa lauseessa haukkua maan rakoon. Ei siis näytä olevan mitään ajatustoimintaa taustalla?

Meena Emmerdalessa!

Minä. Ihan kuin minussa asuisi kaksi ihan vastakkaista persoonaa, joista toinen on lempeä ja hyväntahtoinen ja toinen täysi psykopaatti. Kausittaista.

"Great minds discuss ideas; average minds discuss events; small minds discuss people."

Kaikissa tuo puoli on.

Joo tiedän. Yks tyyppi puhuu ihmisistä paskaa vaikka parin metrin etäisyydellä heistä eikä näytä haittaavankaan kuuleeko he vai ei. Mutta hymyilee kuin hevonen samalla

Tiedän. Ovat teennäisiä ja vain esittävät iloista ja ystävällistä. Oikeasti selän takana juorutaan ja kirosanat lentelevät.

Viittaa kyllä psykopatiaan

Mulla jekyl-hyde ilmiö tuli liikaa juodessa. Hulluja tekstareita. Puhelimelle pitäisi olla aikalukollinen kaappi tai jokin kun alkaa kunnolla kaatamaan. Miten voi viina sekoittaa pään niin paljon? 

Itse suutun väärinkohtelusta. Jos on vuosia ollut uhkailun ja painostuksen alla, en ihmettele jos tapahtuu.

Kun ihmistä pistelee puukolla, on luonnollista että verta saattaa valua.

Älkää sohiko toisianne.

Minä olen kuulemma tunteeton psykopaatti, kun sanon ei. En minä hymyile korvasta korvaan, naureskele ja halaile sillon, kun toinen väkisin koettaa saada minut tekemään jotakin vasten tahtoani. Ensimmäinen "ei" tulee vielä hymy kasvoilla, mutta jos sitä ei uskota, vakavoidun. En raivostu, mutta hymy kyllä pyyhkiytyy kasvoilta, katson kysyjää tiukasti silmiin ja vastaan perustellen, hitaalla ja selkeällä äänellä kuin selkouutisissa konsanaan. Tämä on joidenkin mielestä ollut pelottavaa.