Naisia, jotka eivät enää halua miestä elämäänsä?

Sama homma, erosta on 26 vuotta. En ole sen jälkeen asunut kenenkään kanssa enkä tule asumaan. Tapaillut olen yhtä miestä nyt 3 vuotta mutta molemmat on sitä mieltä että omat kodit pidetään eikä meillä ole toistemme koteihin edes (vara-)avaimia. Ihan sinkkunakin on tullut tässä välillä oltua vuosikausien jaksoja. Kapakasta en ole ketään ottanut mukaani enää 20 vuoteen, sellainen ei enää jaksa kiinnostaa.

Vietämme miesystäväni kanssa lähinnä vkl yhdessä hänen mökillään, jos se molemmille sopii ja siltä tuntuu. Viikolla haluan vaan olla omissa oloissaan työpäivän jälkeen ja harrastuksissa. Ilmoitusluontoisesti voi ilmoittaa että menen vkl sinne ja sinne, että emme ehdi tapaamaan. Voi mennä useampi viikko, että  juttelemme vaan puhelimessa. Mukavaa tässä on se olkapää, vaikka sitten puhelimen päässä +  säännöllinen turvallinen hyvä seksi. Muuta ei kaipaa.

Minäkin! Pari vuotta sitten kokeilin miehen kanssa olemista, kun tuli helppo tilaisuus.

Oli se raskasta! Aina olisi pitänyt olla saatavilla miehen aikataulujen mukaan, ei minun. Vaikka minullakin on ihan oma elämä: lapsi, työ, ystäviä, harrastuksia - toisin kuin sillä miehellä, jolla oli vain yksinkertainen työ.

Miehen luona olisi pitänyt tehdä kotityötkin ja palvella tarvittaessa. Joo kodinkoneen ja emännän se halusi kai, ei mitään sen kummempaa ihmissuhdetta. Joku oikea suhde olisi minulle ehkä sopinutkin, mutta kenenkään palvelijaksi en ala. Jos löytyisikin henkinen yhteys ja kipinä, se olisi jotain! Tai edes hyvää seksiä... Jo sen takia olen yrittänyt tutustua miehiin, mutta eipä ne ole niin ihmeellisiä olleet, vastakin yksi varattu mies lähetti kuvan pikku vehkeestään, hyi olkoon.

Toi on niin totta, että miehillä on ruttuturpageeni! Aina ne jaksaa valittaa pikkuasioista, innostuu korkeintaan penkkiruheilusta ja moottoripyöristä, vaikka huolta ja valitusta niillä riittää niistäkin :)

Monenkymmenen vuuoden kokemus sanoo jo, että elämä ilman miestä on vapaata ja hauskempaa! Eikä musta toinen ihminen ole välttämättä kahle vaan päinvastoin! Lasten kanssa on paljon hauskempi esim. matkustaa.

Mutta kun nää miehet on vaan niin raskaita, ankeita ja vaativia.

Vierailija kirjoitti:

Juuri noin, ihana vaihe elämässä. Jotain seurustelua voisi olla, mutta ei mitään yhden yön juttuja kuitenkaan. Ja mieluummin joku vähän nuorempi mies ;)

Onko ongelmaa jos oleskelulupa-asiat ei ole ihan kunnossa?

Täällä myös yksi, olen ollut nyt 3 vuotta sinkku. Kuinka paljon helpompaa elämä onkaan ilman kaikkea säätämistä. Lapsikin kohta 18v, joten uusi luku elämästä aluillaan.

Vierailija kirjoitti:

Täällä myös yksi, joka ei enää osaa kuvitella miestä elämäänsä. Ajatuskin siitä ahdistaa. Olen ollut sinkkuna nyt 3 vuotta enkä tuona aikana ole edes tapaillut ketään. Nautin yksinolosta ja siitä, että saan tulla ja mennä miten lystään. Joskus, kun yrittää kavereiden kanssa sopia menoja ja heidän pitää tarkistaa ensin mieheltä käykö se, ymmärrän miksi en halua suhdetta. Toisaalta tavallaan outoa, että olen vasta 31 ja pohdin enkö enää koskaan halua seurustella.

Kuulostat aika unelmien täyttymykseltä introvertille miehelle.

Vierailija kirjoitti:

Toi on niin totta, että miehillä on ruttuturpageeni! Aina ne jaksaa valittaa pikkuasioista, innostuu korkeintaan penkkiruheilusta ja moottoripyöristä, vaikka huolta ja valitusta niillä riittää niistäkin :)

Monenkymmenen vuuoden kokemus sanoo jo, että elämä ilman miestä on vapaata ja hauskempaa! Eikä musta toinen ihminen ole välttämättä kahle vaan päinvastoin! Lasten kanssa on paljon hauskempi esim. matkustaa.

Mutta kun nää miehet on vaan niin raskaita, ankeita ja vaativia.

Näinpä juuri! Olen elämäni aikana tavannut paljon vähemmän miehiä joilla on sellainen huumorintajuinen, empaattinen ja elämäniloinen persoona ja hyvä elämän asenne. 

Itselleni vapauttavinta oli kun oikeasti tajusin, että hain miehistä lähinnä egon ja itsetunnon pönkitystä epävarmuuksissani, ja että miehet joiden kanssa oli oikeasti hauskaa ja kivaa olivat harvassa. Moni mies tosiaan on varsinaisia ruttuturpia. Monissa miehissä yhdistyy ihanasti sovinismi kera sen että pornoa on tuijoteltu pikkupojasta asti ja naisen arvo sidotaan 100% naisen ulkonäköön. Kun on itsekin aikanaan saanut nuoresta teinistä asti kuunnella setämiesten ehdottelua niin tajuaa että suurin osa miehistä on sellaisia ettei niiden kanssa syvempää yhteyttä pysty luomaan. 

Vierailija kirjoitti:

Yksinoloon kyllä ihan oikeasti tottuu. En enää rehellisesti edes kaipaa miestä elämääni enkä kaipaa seksiä tai romantiikkaa. En ole periaatteesta sinkku eli toki tekisin poikkeuksen jos joku osuisi kohdalle, mutten etsi seuraa ja eläm elämääni sillä mentaliteetilla että elän itseellisenä naisena tulevaisuudessakin. 

Asia ei ole (enää) mikään tragedia kun tajusin monien parisuhteiden todellisuuden. On olemassa harvoja hyviä, ihania ja kunnollisia miehiä jotka ovat loistavia kumppaneita ja isiä, mutta harvassahan ne ovat. Suurimmassa osaa parisuhteita totuttu kaava on se mistä täälläkin usein puhutaan, että mies jättää kodin- ja lastenhoidon naisen harteille ja alkaa muutenkin kohdella naista itsestäänselvyytenä. Deittailu on mielestäni kammottavaa, sillä moni mies näin netin aikakautena aivan häpeilemättä ehdottelee seksiä, salasuhdetta vaimoltaan tai lähettelee kuvia konehuoneistostaan. 

Moni mies on jopa vähän tökerö tai ainakin haluton sitoutumaan sillä ns. eligible bachelorit ovat harvassa. Jos mies on edes melko hyvännäköinen, hyvin pukeutuva, älykäs, koulutettu ja hauska niin tuollainen mies on kultakimpale jolle riittää vastaavilla spekseillä varustettuja naisia yllinkyllin. 

Tunnen niin monia hauskoja, hyvännäköisiä, itsensä elättäviä mielyttäviä naisia jotka eivät ole löytäneet itselleen vastaavaa kumppania. Johtunee ihan oikeasti vaan siitä miten hyviä miehiä ei vaan lukumäärällisesti riitä kaikille. Ja taas jos mies ei tuo naisen elämään minkäänlaista positiivista lisäarvoa niin on parempi olla ilman. Ja ennenkuin palstauli vetää jännämies kortin niin hyvällä miehellä tässä yhteydessä tarkoitetaan miestä joka on tietysti kohtuu hyvännäköinen, itsestäänhuolehtiva, siisti, fiksu, itsenäinen, mutta myös rehti, reilu, ottaa ja kantaa vastuuta. Se etteikö löytyisi ulkoisesti päteviä miehiä ei suinkaan ole se ongelma, vaan siinä että löytyisi mies joka olisi myös oikeasti hyvä kumppani eikä itsekäs omaan napaan tuijottelija. 

Ei seksin ehdottaminen ole sen enempää väärin kuin se tavallinen kaava, jossa aluksi näytellään epäseksuaalista ja sitten se seksi "vain tapahtuu", kun mies on mennyt oikein naisen käsikirjoituksen mukaan. Tavallinen treffituokio ja parisuhde perustuu naisten käsikirjoitukselle, mutta se ei tarkoita, että se olisi se ainut oikea, vaan ainoastaan sitä, että miesten suuremmat halut ja vaikeampi asema mahdollistaa naisille tuollaisen aseman, jossa kehittyvässä iässä oleville pojillekin voidaan uskotella, että naisten toiveet ovat niitä ainoita oikeita. Ei ole olemassa sellaista yhteiskunnallista ehdollistamiskasvatusta, jossa tytöt yritettäisiin saada alistumaan poikien vaatimuksiin, mutta toisinpäin kyllä. Jos miehen suosio on tosi korkea suhteessa naiseen, niin sitten nainen voi kuitenkin vastentahtoisesti mennä miehen käsikirjoituksen mukaan aivan kuten miehen pitää lähes aina mennä vastentahtoisesti naisen käsikirjoituksen mukaan ja osoittaa täten naiselle, että on nöyrä keskiluokkaisten unelmien toteuttaja, vaikka joskus mies onkin huijari, joka sitten ei ollutkaan sitä, mutta jaksoi näytellä. 

Ja anteeksi mutta sellaisia naisia, jotka olisivat miehille hauskoja samalla tavalla kuin miehet hauskoja naisille, ei ole tilastollisesti olemassa. Nainen ei saa miestä nauramaan ja naisten yritys huumoriin ja luovuuteen on todella vähäistä miesten panokseen verrattuna. Nainen voi toki olla miellyttävää seuraa, koska muutenhan yksikään mies ei haluaisi naisen kanssa olla, mutta hauskuus on vähän väärä sana mielestäni. Naiset ovat kyllä hyviä hauskuuden kuluttajia ja yleisöä, jotka saavat hauskuuttajan tuntemaan itsensä hauskaksi, mutta ei voi samana päivänä puhua miehen ja naisen hauskuutuskyvyistä- ja yrityksestä. 

Mä en ole niin onnekas (saati kaunis) että olisin koskaan surkean 29-vuotisen elämäni aikana kelvannut yhdellekkään miehelle suhteeseen, mutta halusin suhdetta noin 27-vuotiaaksi asti enemmän kuin mitään muuta. Olin varma, että rakkaus tekisi mun elämästä täydellistä. No, nyt olen joutunut niin monen miehen kusettamaksi, että olen menettänyt uskoni miehiin ihan kokonaan. En enää haaveile saati halua suhdetta. Yksin on parasta, ei draamaa eikä joudu kusetetuksi. Hyviä miehiä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ole niin onnekas (saati kaunis) että olisin koskaan surkean 29-vuotisen elämäni aikana kelvannut yhdellekkään miehelle suhteeseen, mutta halusin suhdetta noin 27-vuotiaaksi asti enemmän kuin mitään muuta. Olin varma, että rakkaus tekisi mun elämästä täydellistä. No, nyt olen joutunut niin monen miehen kusettamaksi, että olen menettänyt uskoni miehiin ihan kokonaan. En enää haaveile saati halua suhdetta. Yksin on parasta, ei draamaa eikä joudu kusetetuksi. Hyviä miehiä ei ole.

Nämä on minusta kauhean surullisia lukea. Olen itse aidosti omasta valinnastani sinkku, koska tarvin niin paljon omaa rauhaa ja tilaa, mutta jopa mulle on sattunut kohdalle nuorempana, kun vielä seurustelin, ihan hyviä miehiä. Niitä siis on olemassa kyllä. Itse en joutunut kolmessa 1-3 vuotta kestäneessä suhteessa ikinä mitenkään kusetetuksi tai väärinkohdelluksi. Hyviä, tavallisia miehiä olivat. Suhteet vaan loppuivat siihen kun minua alkoi ahdistaa läheisyys, seksi ja tapailemisen pakko. Lopulta ymmärsin, että olen vaan liian erakko luonne mihinkään parisuhde- tai edes vakitapailukuvioihin.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ole niin onnekas (saati kaunis) että olisin koskaan surkean 29-vuotisen elämäni aikana kelvannut yhdellekkään miehelle suhteeseen, mutta halusin suhdetta noin 27-vuotiaaksi asti enemmän kuin mitään muuta. Olin varma, että rakkaus tekisi mun elämästä täydellistä. No, nyt olen joutunut niin monen miehen kusettamaksi, että olen menettänyt uskoni miehiin ihan kokonaan. En enää haaveile saati halua suhdetta. Yksin on parasta, ei draamaa eikä joudu kusetetuksi. Hyviä miehiä ei ole.

Voisi olla hyvä aika katsoa peiliin ja miettiä, että miksi sinulle valikoituu aina noita kusettavia miehiä.

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinoloon kyllä ihan oikeasti tottuu. En enää rehellisesti edes kaipaa miestä elämääni enkä kaipaa seksiä tai romantiikkaa. En ole periaatteesta sinkku eli toki tekisin poikkeuksen jos joku osuisi kohdalle, mutten etsi seuraa ja eläm elämääni sillä mentaliteetilla että elän itseellisenä naisena tulevaisuudessakin. 

Asia ei ole (enää) mikään tragedia kun tajusin monien parisuhteiden todellisuuden. On olemassa harvoja hyviä, ihania ja kunnollisia miehiä jotka ovat loistavia kumppaneita ja isiä, mutta harvassahan ne ovat. Suurimmassa osaa parisuhteita totuttu kaava on se mistä täälläkin usein puhutaan, että mies jättää kodin- ja lastenhoidon naisen harteille ja alkaa muutenkin kohdella naista itsestäänselvyytenä. Deittailu on mielestäni kammottavaa, sillä moni mies näin netin aikakautena aivan häpeilemättä ehdottelee seksiä, salasuhdetta vaimoltaan tai lähettelee kuvia konehuoneistostaan. 

Moni mies on jopa vähän tökerö tai ainakin haluton sitoutumaan sillä ns. eligible bachelorit ovat harvassa. Jos mies on edes melko hyvännäköinen, hyvin pukeutuva, älykäs, koulutettu ja hauska niin tuollainen mies on kultakimpale jolle riittää vastaavilla spekseillä varustettuja naisia yllinkyllin. 

Tunnen niin monia hauskoja, hyvännäköisiä, itsensä elättäviä mielyttäviä naisia jotka eivät ole löytäneet itselleen vastaavaa kumppania. Johtunee ihan oikeasti vaan siitä miten hyviä miehiä ei vaan lukumäärällisesti riitä kaikille. Ja taas jos mies ei tuo naisen elämään minkäänlaista positiivista lisäarvoa niin on parempi olla ilman. Ja ennenkuin palstauli vetää jännämies kortin niin hyvällä miehellä tässä yhteydessä tarkoitetaan miestä joka on tietysti kohtuu hyvännäköinen, itsestäänhuolehtiva, siisti, fiksu, itsenäinen, mutta myös rehti, reilu, ottaa ja kantaa vastuuta. Se etteikö löytyisi ulkoisesti päteviä miehiä ei suinkaan ole se ongelma, vaan siinä että löytyisi mies joka olisi myös oikeasti hyvä kumppani eikä itsekäs omaan napaan tuijottelija. 

Ei seksin ehdottaminen ole sen enempää väärin kuin se tavallinen kaava, jossa aluksi näytellään epäseksuaalista ja sitten se seksi "vain tapahtuu", kun mies on mennyt oikein naisen käsikirjoituksen mukaan.   

Olen nainen, ja varsin suoraluontoinen, ja tätä ihmettelin jo nuorena baareissa juostessani. Että miksi naiset nykyaikana jaksaa olla niin moralisteja että sen seksin kanssa kierrellään ja kaarrellaan vaikka itsekin halutaan, ja lisäksi järkytytään jos mies ehdottaa mitään seksuaalista ennen kaikenlaisten naisen itsensä määrittelemien "soidintanssien" läpikäymistä. Ei tämäkään vielä mitään jos tämä menisi sitten aina näin, mutta kun sama nainen joka järkyttyy seksuaalisesta kommentista deittiyhteydessä, voi toisaalta välillä mennä bileisiin  ja sieltä painua miehen kanssa petiin samantien. "Hups, olin humalassa, kaduttaa", sanotaan, mutta minä sanon että humala oli pelkkä tekosyy kerrankin tehdä mitä oikeasti haluaa ilman naurettavia pelejä. Itselläni on aina ollut "munaa" (vaikka nainen olenkin) sanoa ihan suoraan haluavani seksiä kun sitä haluan, ja ihan selvinpäinkin.

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Jos miehen suosio on tosi korkea suhteessa naiseen, niin sitten nainen voi kuitenkin vastentahtoisesti mennä miehen käsikirjoituksen mukaan aivan kuten miehen pitää lähes aina mennä vastentahtoisesti naisen käsikirjoituksen mukaan ja osoittaa täten naiselle, että on nöyrä keskiluokkaisten unelmien toteuttaja, vaikka joskus mies onkin huijari, joka sitten ei ollutkaan sitä, mutta jaksoi näytellä. 

Ja anteeksi mutta sellaisia naisia, jotka olisivat miehille hauskoja samalla tavalla kuin miehet hauskoja naisille, ei ole tilastollisesti olemassa. Nainen ei saa miestä nauramaan ja naisten yritys huumoriin ja luovuuteen on todella vähäistä miesten panokseen verrattuna. Nainen voi toki olla miellyttävää seuraa, koska muutenhan yksikään mies ei haluaisi naisen kanssa olla, mutta hauskuus on vähän väärä sana mielestäni. Naiset ovat kyllä hyviä hauskuuden kuluttajia ja yleisöä, jotka saavat hauskuuttajan tuntemaan itsensä hauskaksi, mutta ei voi samana päivänä puhua miehen ja naisen hauskuutuskyvyistä- ja yrityksestä. 

Viittasin lähinnä siihen, miten moni mies etenee seksiin tai sen ehdotteluun ihan heti kättelyssä joka kyllä kielii siitä että mies on kiinnostunut tismalleen vain seksistä kanssasi, sillä muussa tapauksessa mies kyllä lämmittelee naista ilman että menisi heti suoraan asiaan, mikä on kulttuurissamme edelleen vähän tökeröä ja siten riskaabelia. Onhan se turhauttavaa joutua naisena tuohon tilanteeseen, sillä toisinkuin miehille, naisille se että joku mies suostuisi panemaan sinua ei ole mikään kunnianosoitus vaan lähinnä alentavaa. Miehet tunnetusti panee usein lähes mitä vaan tarpeen tullen, joten jos joku mies ehdottelee niin se tarkoittaa vain sitä että mies ei pidä sinua muuten arvossaan sitten millään tavalla. 

Sitä en käy kieltämään jos koet miehet naisia hauskemmiksi. Minullakin on paljon hauskempaa oman sukupuoleni edustajien kanssa. Miesten kanssa saattaa olla kivaa jos romanttista latausta löytyy, mutta todellinen ymmärrys ja yhteensopiva hersyvä huumori on jotain mitä ainakin itse koen vain muiden naisten kanssa. Enkä sano tätä miehiä haukkuakseni, olen vaan itse henk.koht. huomannut viihtyväni paljon paremmin toisten naisten kanssa eikä kukaan mies ole yhtä hyvää seuraa kuin parhaat ystäväni joiden jutuille nauraa vedet silmissä. 

siis..wau.

Vierailija kirjoitti:

Ihan siksi ette "halua", koska ei löydy miestä, joka ymmärtäisi teitä. Jos löytyisi, yksinolo olis vasta toiseksi mukavinta. Ja se, ettei löydy miestä, joka teitä ymmärtäisi johtuu siitä, millaisia traumoja kannatte.

Ei minulla ainakaan ole mitään traumoja. Olen exän kanssa erittäin hyvissä väleissä. Tapailla voin miehiä, mutta mitään yhteistä huushollia en enää haluaisi. 

Hyvä valinta kirjoitti:

Ehkä tuo on sosiaalista sopeutumista vallitsevaan tilanteeseen. Suurin osa keski-ikäisistä miehistä on parisuhteessa. Lopuista moni on alkoholi- ja terveysongelmainen, työtön ja raha-asiansa sotkenut. Kunnollisia, vapaita miehiä ei siis ole naisille tarjolla. Ja ne miehet, jotka olisivat kelvollisia, eivät halua pariutua, koska valinnan varaa on kuin lapsilla karkkikaupassa.

Miksi olen saanut 21 miinusta, vaikka tämän ketjun lähes kaikki kirjoitukset todistavat, ettei hyviä ja kunnollisia miehiä ole tarjolla ja siksi ollaan mielummin yksin. Siitäkin huolimatta, että joidenkin mielestä yksioloa ei voita edes hyvä parisuhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ole niin onnekas (saati kaunis) että olisin koskaan surkean 29-vuotisen elämäni aikana kelvannut yhdellekkään miehelle suhteeseen, mutta halusin suhdetta noin 27-vuotiaaksi asti enemmän kuin mitään muuta. Olin varma, että rakkaus tekisi mun elämästä täydellistä. No, nyt olen joutunut niin monen miehen kusettamaksi, että olen menettänyt uskoni miehiin ihan kokonaan. En enää haaveile saati halua suhdetta. Yksin on parasta, ei draamaa eikä joudu kusetetuksi. Hyviä miehiä ei ole.

Voisi olla hyvä aika katsoa peiliin ja miettiä, että miksi sinulle valikoituu aina noita kusettavia miehiä.

Mullekin sattuu noita kusettavia miehiä joten kerro ihmeessä mikä voi olla syynä ja miksi pitäisi katsoa peiliin? Kerro teoriasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ole niin onnekas (saati kaunis) että olisin koskaan surkean 29-vuotisen elämäni aikana kelvannut yhdellekkään miehelle suhteeseen, mutta halusin suhdetta noin 27-vuotiaaksi asti enemmän kuin mitään muuta. Olin varma, että rakkaus tekisi mun elämästä täydellistä. No, nyt olen joutunut niin monen miehen kusettamaksi, että olen menettänyt uskoni miehiin ihan kokonaan. En enää haaveile saati halua suhdetta. Yksin on parasta, ei draamaa eikä joudu kusetetuksi. Hyviä miehiä ei ole.

Voisi olla hyvä aika katsoa peiliin ja miettiä, että miksi sinulle valikoituu aina noita kusettavia miehiä.

Mullekin sattuu noita kusettavia miehiä joten kerro ihmeessä mikä voi olla syynä ja miksi pitäisi katsoa peiliin? Kerro teoriasi.

Viehätyt piirteistä, jotka eivät ole eduksi pitkää parisuhdetta ajatellen. Hyvästä supliikista, komeasta ulkonäöstä, unelmista, valkoisista valheista ja katteettomista lupauksista.

En koskaan hankkinut sitä ensimmäistäkään. Vähitellen alkaa olla ikää sen verran, että lapsiakaan ei sitten tule, mutta parempi niin kuin lasten vetäminen mukaan omaan onnettomuuteensa surkean miehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan siksi ette "halua", koska ei löydy miestä, joka ymmärtäisi teitä. Jos löytyisi, yksinolo olis vasta toiseksi mukavinta. Ja se, ettei löydy miestä, joka teitä ymmärtäisi johtuu siitä, millaisia traumoja kannatte.

Ensin pehmittää päänsä jännämiesten kanssa ja sitten heittäytyy marttyyriksi ja huutaa kaikille; "Minähän en miestä tarvi, kun ne on KAIKKI SIKOJA!"

Hyvä valinta kirjoitti:

Ehkä tuo on sosiaalista sopeutumista vallitsevaan tilanteeseen. Suurin osa keski-ikäisistä miehistä on parisuhteessa. Lopuista moni on alkoholi- ja terveysongelmainen, työtön ja raha-asiansa sotkenut. Kunnollisia, vapaita miehiä ei siis ole naisille tarjolla. Ja ne miehet, jotka olisivat kelvollisia, eivät halua pariutua, koska valinnan varaa on kuin lapsilla karkkikaupassa.

Hetkinen, olen ollut 8 vuotta vapaana, en polta, enkä juo kuin kerran parissa kuukaudessa, minulla on hyvä työpaikka, maksettu omakotitalo, säästöjä ja sijoituksia. Terveys on hyvä, pituuttakin yli 180cm. Pukeudun siististi (kehuttukin hyvin pukeutuvaksi) , tukka on päässä ja hampaat on hoidettu (ei edes reikiäkään ikinä). Ikää on 42, ystäviä ja kavereitakin löytyy.

Olen treffaillut naisia +/- 10 vuoden ikähaitarilla, eikä ketään ole kiinnostanut. Olen yrittänyt kysyä, että missä vika, niin ei ole oikein vastausta löytynyt. Paras selitys on, että susta puuttuu sellainen "äijägeeni". No mikä vittu sekin muka on?