Lue keskustelun säännöt.
Onko väärin haluta elää kuin vanhan ajan kotirouva?
01.12.2017 |
Haluaisin hoitaa lapset kotona, huolehtia kodinhoidosta yms. Mies siis toisi leivän pöytään ja minä hoitaisin kaiken muun. En ole uskaltanut edes kertoa miehelle tällaisesta haaveesta, vaikka lasten hankkimista ollaan jo hieman mietittykin.
Kommentit (228)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettaisiko ap lapsensa ikivanhojen arvojen mukaan nyös? Piiskaaminen, kaappiin lukitseminen, ilman ruokaa jättäminen ja muu ok, ihan kuin ennen.
No huhhuh. EN ole ap mutta pakko vastata. Ei kaikki noin ennen vanhaan eläneet. Ihan sairas ajatusmaailma sinulla.
Oma mummoni oli kotirouva. Joskus harvakseltaan sijaisti koulussa tunteja mutta muuten oli ihan kotona vaan. Ikinä ei lapsiaan piiskannut tai komeroon lukinnut tai ruuatta jättänyt. Miksi kuvittelet että jos pitää kotirouvana olosta ajatuksena, ihannoisi ilman muuta väkivaltaa?
Ylipäätään ennen vanhana kaikki ei eläneet lapsiaan hakaten. Kumpaakaan vanhemmistani ei ole pienenä fyysisesti rangaistu. ja ihan ovat 50-60-luvulla syntyneet eli ajalla kun sitä ei vielä ollut kukaan kieltänyt.
Yksittäistapauksen käyttäminen esimerkkinä on täysin turhaa eli viestilläsi ei ole mitään merkitystä. Ajan henki ja laki olivat aloittajan ihannemaailmassa sellaisia, että lapsia kuritettiin kovaa. Jos haluaa elää entisen ajan malliin niin totta kai siihen kuuluu myös entisajan suhde lapsiin.
Sulla on kyllä harvinaisen yksinkertainen maailmankuva. Hyvin mustavalkoinen lapsenomaiseen tyyliin.
ymmärtänet että ap selvsti ihannoi entisajan hienoja puolia. Hän näkee kotirouvien elämässä ne hienot puolet. Ja ne voi ihan hyvin poimia sieltä tähän nykyaikaiseen maailmaan, ihan ilman niitä valottomia väkivaltasia puolia. Mennyttä voi ihan hyvin ihailla ilman että siitä haikailee huonoja puolia tähän päivään. Jokaisessa ajassa on ollut jotain hyvää, ja niitä hyviä juttuja voi vapaasti ottaa tähän päivään ilman että tarvitsee elää täysin samaan malliin kuin entisaikaan. Tyerää katsoa maailmaa niin mustavalkoisest kuin sinä katsot.
Olet ilmeisesti ap ja ottamassa taas rusinat pullasta tällä kertaa tällaisen kotirouvatekosyyn varjolla. Montako yhtä läpinäkyvää suunnitelmaa sinulla on vielä tulevaisuutta varten, kun putsaat miehen? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettaisiko ap lapsensa ikivanhojen arvojen mukaan nyös? Piiskaaminen, kaappiin lukitseminen, ilman ruokaa jättäminen ja muu ok, ihan kuin ennen.
No huhhuh. EN ole ap mutta pakko vastata. Ei kaikki noin ennen vanhaan eläneet. Ihan sairas ajatusmaailma sinulla.
Oma mummoni oli kotirouva. Joskus harvakseltaan sijaisti koulussa tunteja mutta muuten oli ihan kotona vaan. Ikinä ei lapsiaan piiskannut tai komeroon lukinnut tai ruuatta jättänyt. Miksi kuvittelet että jos pitää kotirouvana olosta ajatuksena, ihannoisi ilman muuta väkivaltaa?
Ylipäätään ennen vanhana kaikki ei eläneet lapsiaan hakaten. Kumpaakaan vanhemmistani ei ole pienenä fyysisesti rangaistu. ja ihan ovat 50-60-luvulla syntyneet eli ajalla kun sitä ei vielä ollut kukaan kieltänyt.
Yksittäistapauksen käyttäminen esimerkkinä on täysin turhaa eli viestilläsi ei ole mitään merkitystä. Ajan henki ja laki olivat aloittajan ihannemaailmassa sellaisia, että lapsia kuritettiin kovaa. Jos haluaa elää entisen ajan malliin niin totta kai siihen kuuluu myös entisajan suhde lapsiin.
Sulla on kyllä harvinaisen yksinkertainen maailmankuva. Hyvin mustavalkoinen lapsenomaiseen tyyliin.
ymmärtänet että ap selvsti ihannoi entisajan hienoja puolia. Hän näkee kotirouvien elämässä ne hienot puolet. Ja ne voi ihan hyvin poimia sieltä tähän nykyaikaiseen maailmaan, ihan ilman niitä valottomia väkivaltasia puolia. Mennyttä voi ihan hyvin ihailla ilman että siitä haikailee huonoja puolia tähän päivään. Jokaisessa ajassa on ollut jotain hyvää, ja niitä hyviä juttuja voi vapaasti ottaa tähän päivään ilman että tarvitsee elää täysin samaan malliin kuin entisaikaan. Tyerää katsoa maailmaa niin mustavalkoisest kuin sinä katsot.
Olet ilmeisesti ap ja ottamassa taas rusinat pullasta tällä kertaa tällaisen kotirouvatekosyyn varjolla. Montako yhtä läpinäkyvää suunnitelmaa sinulla on vielä tulevaisuutta varten, kun putsaat miehen? :)
Heh, tällä naisella on taatusti takana monelaiset kokeilut, millä lypsetään miehet kuiviin ennen kuin siirrytään aina reittä pitkin ylöspäin. Nyt pitäisi irtautua työelämästä täysipäiväisen shoppailun pariin ja niin että mies maksaa "kotirouvana" olemisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä vika perinteissä on? Mä tykkään et mies käy töissä ja hoitaa tietyt jutut. Mä pidän kodin ja kersat kunnossa. Miksi pitäs ottaa tää nykyajan sukupuolittomuus liian vakavasti?
Kaikki saavat tehdä omat valintansa ja muilla ei ole oikeutta tuomita. Itseäni tuollaisessa perinteisessä järjestelyssä hieman mietityttäisi malli, jonka lapset saavat - lapset kasvavat kuitenkin tasa-arvoisempaan nykymaailmaan - sekä oma eläketurva.
Mitä epätasa-arvoista on siinä jos on yhdessä sovittu että toinen hoitaa rahat ja toinen kodin?
Puolisoiden taloudellinen asema yhteiskunnassa jossa kotirouvia oli melko suuri. Ehkä kannattaisi lukea historia vähä tarkemmin.
Taloudellinen asema taas tuo valtaa niin perheen sisällä kuin yhteiskunnassa laajemmin. Jos saan auton puolisolta lahjana minulla harvemmin on valtaa päättää siitä millaisen auton haluan tai tarvitsen päätösvalta sen suhteen on puolisolla joka lahjan antaa.Puhuinkin nykypäivästä. Jos me päätämme nyt mieheni kanssa että minä jään kotiin ja hoidan täällä kaiken, mies käy töissä ja hänen palkkansa on yhteinen, niin miten tuo on epätasa-arvoista? Auto esimerkkiä en ymmärrä.. Juu yleensä lahja on yllätys eikä sitä välttämättä valita itse..?
En puhuisi tasa-arvoisuusrvoisesta suhteesta ja yhteisistä rahoista jos toisella on varaa ostaa kalliita lahjoja, toisella ei. Yhteisistä rahoista tasa-arvoisessa suhteessa kummallakin olisi mahdollisuus ostaa auto kun sitä tarvitsee riippumatta siitä kumpi rahat on tienannut.
Niin, jos heillä on yhteinen tili ja molemmilla sen käyttöoikeus? Miten nainen sitten ei voi ostaa sieltä lahjoja..?
Tasa-arvoisessa suhteessa kotirouva voi yhtä hyvin ostaa puolisolle lahjaksi auton kuin toisinpäin. Kuinka usein todellisuudessa tilanne sitten on se mene ja tiedä. En luottaisi siihen että kovinkaan usein.
Väärin ei tietenkään ole haluta epätasa-arvoista suhdetta. Tosin se ei ole sitä mitä itse haluaisin lapsilleni opettaa.Sinä et nyt vaan suostu ymmärtämään ettei perheen sisällä yhteistuumin sovitussa työnjaossa ole mitään epätasa-arvoista, kunhan se on kaikille ok ja homma toimii.
Ulkopuolisena, miettisin kyllä hieman millaisen mallin lapsilleni tuollaisella työnjaolla annan: äiti hoitaa kodin, isi tuo rahat. Äiti on se jonka vaikutus suurempi lasten koulutukseen, urallaan edennyt äiti näyttää mallia tyttärilleen. No, ne kotirouvan tyttäret oppivat lautasliinojen viikkauksen?
Hmmm. Mieheni äiti on aina ollut todella perinteinen kotirouva. Kaksi tyttöä ja yksi poika. Tytöistä tuli lakimiehiä, toisella neljä lasta, toisella ei yhtään. Pojasta tuli kansainvälisen suuren yrityksen johtajistoa. Millaisen kuvan se kotirouva-äiti sitten antoi ???? Olen monen monta vuotta ollut kotirouva. Lpaset tietävät että olen se joka päättää asioista. Isä on se joka aina kotona ollessa leikki heidän kanssaan ja luki kirjaa kun olivat pieniä. Nyt kun ovat isompia niin katselevat telkkua yhdessä jne. Iskän kanssa on hauskaa ja äidille luotetaan kaikki ja on ihminen kanssa hoidetaan asioita. Mun mies sanoo lapsille aina että täytyy ensin kuulkaa kysyä äidiltä. Yhdessä sitten miehen kanssa mietitään isoja kuvioita kun lapset eivät ole kuuloetäisyydellä. Voin varmasti sanoa että mieheni kunnioittaa myös minua erityisen suuresti. Nykyään kyllä olen töissä. Ollut puolen vuoden ajan kun mielestäni lapset eivät tarvitse mua koko ajan kotona.
No jonkun verran sinulla taitaa olla koulutuksessa aukkoja kun oman kokemuksen ja tutkimuksista tulevan tilastollisen tuloksen sotket, oma kokemus oikeampi kuin laajasta otoksesta laskettu tulos? Mutta käytetään sukuasi ja sukuani esimerkkinä. Miehesi äiti oli perinteinen kotirouva: hänen poikansa etsi vaimokseen kotirouvaksi suostuvan vaimon, niitä ei paljon ikäluokassasi, toinen tyttäristä jätti lapset tekemästä, ei uskonut lasten ja uran sopivan samaan yhtälöön? Itse tulen perheestä jossa äitini ja molemmat mummoni koulutettuja ja olleet työelämässä, sisareni kuten minäkin korkeastikoulutettu, molemmilla veljilläni korkeasti koulutetut vaimot joista toinen olisi halunnut jäädä pidemmäksi aikaa kotiin vaikka lapset jo kouluikäisiä, mutta veljeni painosti vaimonsa takaisin töihin, halusi tasaisempaa työnjakoa perheen ja työn välillä molemmille, ei halua jäädä ulkopuoliseksi omassa perheessään vaikka uraa tekeekin ja rahaa tuo huomattavasti enemmän. Kuinka noissa kotirouvamalleissa miehet koskaan kykenevät pitämään vanhempaislomia jotka toivon mukaan tulevat lakisääteiksi tulevaisuudessa, naiset omivat lapset ja miehet valjastetaan perheen elättämiseen?
Joo toi on aina toimiva, painostaa puoliso johonkin. Onnellisen suhteen perusta!
Ei tarvitse kauheasti painostaa kun ilmoittaa ettei elätä toista kun syytä vetelehtiä kotona ei ole. Saa jäädä kotiin jos itse maksaa sen mutta miehen ei ole velvollisuutta maksaa naisen kotonaolemista jos sitä ei koe perheen kannalta järkeväksi.
Mitä väärää tuossa on? Ei muitten mielipiteillä pidä olla merkitystä, vaan tekee niin kuin oikeaksi näkee. Olin 7v kotiäitinä omasta tahdostani ja oli parasta nähdä itse lasten kehittyminen ja kasvu. Opiskelin kyllä siinä ohessa jatkotutkintoa.
Työelämässä olen ehtinyt olla ihan riittämiin noitten vuosien jälkeen. Pidin mahdollisuutta olla kotona etuoikeutettuna.
Eihän se väärin ole, mutta itse en sellaiseen ryhtyisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä väärää tuossa on? Ei muitten mielipiteillä pidä olla merkitystä, vaan tekee niin kuin oikeaksi näkee. Olin 7v kotiäitinä omasta tahdostani ja oli parasta nähdä itse lasten kehittyminen ja kasvu. Opiskelin kyllä siinä ohessa jatkotutkintoa.
Työelämässä olen ehtinyt olla ihan riittämiin noitten vuosien jälkeen. Pidin mahdollisuutta olla kotona etuoikeutettuna.
Tämä. Itse suunnittelen miehen kanssa että olen 2 lapsen kanssa kotona 5-6v. Ihmiset kauhistelevat tätä "no mutta pitäähän töihin mennä!" kun kysyn että miksi kun meillä on varaa hoitaa lapset kotona siihen saakka on vastaus "no täytyyhän sitä nyt töihin mennä!" :,D
Ei ole väärin. Eikä ole väärin jos mies haluaa vaimokseen kotirouvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siinä oo mitään väärää jos asia on miehelleskin ok. Meillä eletään noin. Lopetin opiskelut ja työt kun mentiin naimisiin. :) Mies maksaa yksityistä eläkevakuutusta mulle niin kertyy eläkettäkin. Myös äitink oli kotirouva ja siskonikin on. Suvussamme yleistä.
Eikä se nyt niin vanhanaikaistakaan ole, monissa maissa nykyäänkin ihan normaalia, esim. Saksassa. Kateelliset tietty aina ulisee, mutta uliskoot.
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä oo mitään väärää jos asia on miehelleskin ok. Meillä eletään noin. Lopetin opiskelut ja työt kun mentiin naimisiin. :) Mies maksaa yksityistä eläkevakuutusta mulle niin kertyy eläkettäkin. Myös äitink oli kotirouva ja siskonikin on. Suvussamme yleistä.
Eikä se nyt niin vanhanaikaistakaan ole, monissa maissa nykyäänkin ihan normaalia, esim. Saksassa. Kateelliset tietty aina ulisee, mutta uliskoot.
Jos tuo olisi toisinpäin yhtä yleistä niin silloin ei olisi vanhanaikaista muttei taida vielä olla? Hyvin harva mies jää lasten kanssa kotiin ja noista kotiinjäävistä suurin osa on korkeastikoulutettuja, palaa omiin uriinsa vuoden-kahden kotijakson jälkeen. Suurin osa kotiinjäävistä naisista taas on kaltaisiasi: kehnostikoulutettuja, matalapalkka-aloilla olevia tai tutkinnon jälkeen työkokemukseltaan kehnoja. Miten tuo ei olisi vanhanaikaista, ikiaikainen naisen malli, huolehdi kodista ja lapsista, miehet hoitavat kaiken tärkeämmän yhteiskunnassa? Itse olen nainen jonka palkalla voisi elättää kotimiestä mutten koskaan sellaista ole halunnut. Molemmat mieheni kanssa olemme halunneet jakaa vastuun lapsista: olla läsvuorotellen kun lapsi sairastaa, vuorotella kumpi ottaa vapaata kun lapsi aloittaa koulun jne. Tuollaista valinnanvapautta kotirouvat eivät miehilleen anna. Hekin todennäköisesti näitä vanhanaikaisia joilla ei tuohon tarvettakaan. OK, mutta millaisen mallin nämä perheet omille lapsilleen antavat: naiset jäävät kotiin, miehet tekevät uraa. Ja miten nämä lapset myöhemmin omissa liitoissaan kipuilevat kun suurin osa nuorisosta on kasvatettu aidosti tasa-arvoisesti? Ehkä konservatiivien kannattaa muodostaa länsimaissa lahkoja joissa pariudutaan lahkon sisällä ja vältetään kauheat tasa-arvovaateet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista kuitenkin järjestää asiat niin että sulla on joko riittävästi rahaa tai mahdollisuus työpaikkaan jos liitto päättyy. Surullisia on ne tarinat, joissa vaimo jää nelikymppisenä tyhjän päälle, ei koulutusta, ei työkokemusta ja elämäntyyli on ollut aika tasokas.
Kotoilu ilman työvelvotteita olisi myös minun unelmani. En vaan uskalla juuri em syistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä oo mitään väärää jos asia on miehelleskin ok. Meillä eletään noin. Lopetin opiskelut ja työt kun mentiin naimisiin. :) Mies maksaa yksityistä eläkevakuutusta mulle niin kertyy eläkettäkin. Myös äitink oli kotirouva ja siskonikin on. Suvussamme yleistä.
Eikä se nyt niin vanhanaikaistakaan ole, monissa maissa nykyäänkin ihan normaalia, esim. Saksassa. Kateelliset tietty aina ulisee, mutta uliskoot.
Jos tuo olisi toisinpäin yhtä yleistä niin silloin ei olisi vanhanaikaista muttei taida vielä olla? Hyvin harva mies jää lasten kanssa kotiin ja noista kotiinjäävistä suurin osa on korkeastikoulutettuja, palaa omiin uriinsa vuoden-kahden kotijakson jälkeen. Suurin osa kotiinjäävistä naisista taas on kaltaisiasi: kehnostikoulutettuja, matalapalkka-aloilla olevia tai tutkinnon jälkeen työkokemukseltaan kehnoja. Miten tuo ei olisi vanhanaikaista, ikiaikainen naisen malli, huolehdi kodista ja lapsista, miehet hoitavat kaiken tärkeämmän yhteiskunnassa? Itse olen nainen jonka palkalla voisi elättää kotimiestä mutten koskaan sellaista ole halunnut. Molemmat mieheni kanssa olemme halunneet jakaa vastuun lapsista: olla läsvuorotellen kun lapsi sairastaa, vuorotella kumpi ottaa vapaata kun lapsi aloittaa koulun jne. Tuollaista valinnanvapautta kotirouvat eivät miehilleen anna. Hekin todennäköisesti näitä vanhanaikaisia joilla ei tuohon tarvettakaan. OK, mutta millaisen mallin nämä perheet omille lapsilleen antavat: naiset jäävät kotiin, miehet tekevät uraa. Ja miten nämä lapset myöhemmin omissa liitoissaan kipuilevat kun suurin osa nuorisosta on kasvatettu aidosti tasa-arvoisesti? Ehkä konservatiivien kannattaa muodostaa länsimaissa lahkoja joissa pariudutaan lahkon sisällä ja vältetään kauheat tasa-arvovaateet?
Kukaan ei oleville vastannut MITÄ epätasa-arvoista on siinä jos perheen sisällä sovitaan kaikille sopiva järjestely? Esim jos minä tykkään siivota ja mies huoltaa autoja niin miksi se on epätasa-arvoista että jaamme työt mieltymysten mukaan? Miksi minun pitäisi väkisin huoltaa autoja ja miehen siivota? Kuka siitä hyötyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oikeasti älkää nuoret naiset laskeko taloudellista turvaanne kenenkään muun vastuulle. Vain sinä yksin olet vastuussa omasta ja lastesi toimeentulosta jos mies viiden vuoden päästä päättää että tämä elämä ei ollut häntä varten. Ja kyllä, se voi tuntua ihan naurettavalta mutta ainahan liittoon mennään rakkaudesta ja hyvässä uskossa.
Olkaa taloudellisesti itsenäisiä! Varmistakaa että teillä on joko sijoituksia tai kokemusta/ajantasainen koulutus jollain alalla, että saatte tarvittaessa nopeasti kokopäivätyötä.
Olin lasten kanssa kotona viitisen vuotta muutama vuosikymmen sitten aikana, jolloin ei vielä ollut mitään subjektiivista päivähoito-oikeutta. Onneksi oli kuitenkin sellainen koulutus, että sain heti työtä, kun lastenhoito järjestyi, koska avioliitto päättyi eroon aikanaan. En edes uskalla ajatella, mikä tilanne olisi ollut, jos olisin ollut kotona pidempään.
Se jäi vähän harmittamaan, että työvuosia ei ehtinyt tulla tarpeeksi, että olisin saanut ihan täyden eläkkeen, vaikka kovin paljon ei onneksi jäänyt puuttumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asetat itsesi sekä miehesi että yhteiskunnan hyväksikäytettäväksi. Ette ole olleet mitään muuta kuin panoja ja kodinkoneita. Noloa että pidätte prostituutioita pahana vaikka teette ihan samaa roolia. Tottelette miestä, avaatte jalkanne ja teette töitä mitä miehet pitävät noloina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä oo mitään väärää jos asia on miehelleskin ok. Meillä eletään noin. Lopetin opiskelut ja työt kun mentiin naimisiin. :) Mies maksaa yksityistä eläkevakuutusta mulle niin kertyy eläkettäkin. Myös äitink oli kotirouva ja siskonikin on. Suvussamme yleistä.
Eikä se nyt niin vanhanaikaistakaan ole, monissa maissa nykyäänkin ihan normaalia, esim. Saksassa. Kateelliset tietty aina ulisee, mutta uliskoot.
Jos tuo olisi toisinpäin yhtä yleistä niin silloin ei olisi vanhanaikaista muttei taida vielä olla? Hyvin harva mies jää lasten kanssa kotiin ja noista kotiinjäävistä suurin osa on korkeastikoulutettuja, palaa omiin uriinsa vuoden-kahden kotijakson jälkeen. Suurin osa kotiinjäävistä naisista taas on kaltaisiasi: kehnostikoulutettuja, matalapalkka-aloilla olevia tai tutkinnon jälkeen työkokemukseltaan kehnoja. Miten tuo ei olisi vanhanaikaista, ikiaikainen naisen malli, huolehdi kodista ja lapsista, miehet hoitavat kaiken tärkeämmän yhteiskunnassa? Itse olen nainen jonka palkalla voisi elättää kotimiestä mutten koskaan sellaista ole halunnut. Molemmat mieheni kanssa olemme halunneet jakaa vastuun lapsista: olla läsvuorotellen kun lapsi sairastaa, vuorotella kumpi ottaa vapaata kun lapsi aloittaa koulun jne. Tuollaista valinnanvapautta kotirouvat eivät miehilleen anna. Hekin todennäköisesti näitä vanhanaikaisia joilla ei tuohon tarvettakaan. OK, mutta millaisen mallin nämä perheet omille lapsilleen antavat: naiset jäävät kotiin, miehet tekevät uraa. Ja miten nämä lapset myöhemmin omissa liitoissaan kipuilevat kun suurin osa nuorisosta on kasvatettu aidosti tasa-arvoisesti? Ehkä konservatiivien kannattaa muodostaa länsimaissa lahkoja joissa pariudutaan lahkon sisällä ja vältetään kauheat tasa-arvovaateet?
Kukaan ei oleville vastannut MITÄ epätasa-arvoista on siinä jos perheen sisällä sovitaan kaikille sopiva järjestely? Esim jos minä tykkään siivota ja mies huoltaa autoja niin miksi se on epätasa-arvoista että jaamme työt mieltymysten mukaan? Miksi minun pitäisi väkisin huoltaa autoja ja miehen siivota? Kuka siitä hyötyy?
Perheessä tietenkin saa jakaa työt niinkuin haluaa. Ja jos toinen haluaa jäädä kotiin ja toisen vastuulle jää eläusvelvollisuus niin sekin OK. Mutta kun asiaa ajattelee yhteiskunnan tasolta ei yksilöiden valinnat olekaan enää tasa-arvoisia jos ne jakautuvat sukupuolten mukaan. Mitä väliä voit kysyä? NO, suomalainen yhteiskunta on yritetty rakentaa tasa-arvoiseksi: ilmainen koulutus, puoli-ilmainen päivähoito, äitiys- ja vanhempainvapaat, kaikki nuo niiin, että naiset kykenisivät menestymään elämässä miesten tavoin. Entä jos perheet valitsevat yleisesti kuten sinä: luvut tehdään nippa nappa loppuun tai jätetään kesken, työura jätetään heti kun ensimmäinen lapsi syntyy jne. MInä palkkaan työssäni nuoria ihmisiä, yritän valita etevimpiä ja lupaavimpia. Yritän olla tuossa tasapuolinen sukupuolen suhteen. Muutama missipalkkaus on tullut eteen: palkannut tiukkaan projektiluontoiseen tehtävään nuoren naisen, joka on jäänyt heti äitiyslomalle ja jatkanut kotihoidon tuella (ja äitiysloman sijainen kerkesi jo hakeutua muualle, koulutettava uusi sijainen), toisella astmaatikkolapsi ja jostain syytä mies ei kanna yhtään hoitovastuuta vaan nainen jää aina hoitamaan. Tuo tarkoittaa tiimille todella rankkaa työpainetta, samaan aikaan koulutetaan sijaista ja se kouluttaja on puolet päivistä kotona hoitamassa sairasta lasta. Jos perheissä jaettaisiin lastenhoito tasaisemmin ei ongelmaa olisi, ei tiimissä eikä yhteiskunnan tasolla. Suomalaisessa yhteiskunnassa ei kotirouville ole tarpeeksi puuhastelupaikkoja he tukkivat esim koulujen vanhempaisyhdistyksiin. Siellä taas he edustavat niin vanhakantaisia perhearvoja ettei ehdotukset sovi normaali työssäkäyvien tai vielä vähemmän yh-perheiden arkeen mitenkään. Keski-ikäisten, elämäänsä sisältöä etsivien kotirouvien kanssa keskustelu taas on tuskaa, jaksaako innostua naapurinrouvan vuodatuksista puutarhasuunnittelukurssista ja haaveista oman suunnittelutoimiston perustamisesta muutaman kuukauden koulutuksen pohjalle... JOkainen tavallaan, mutta jos oikeasti halutaan tasa-arvoa tässä maassa edistä ei jumiteta ikiaikoisiin mies- ja naismalleihin vaan opetetaan omat lapset aidosti löytämään omat tapansa olla ihminen ja annetaan kaikille ihmisille samanlaiset mahdollisuudet yhdistää perhe-elämää ja työtä. Siinä jumittautuminen kotirouvakulttuuriin ja naiset jotka pitäminvät kotiinjäämistä omana oikeutenaan hidastaa prosessia.
Kuinka moni antaisi miehensä jäädä kotiin tuhlaamaan sinun rahojasi, jos voitat lotossa tänään? Vai olisitko niin tyhmä että laittaisit puoliksi?
Minä olin kymmenen vuotta kotirouvana. Mies tienasi. Minä hoidin lapsen, kodin ja raha-asiat. Lapsia oli yksi :D
En ole katunut. Kyllä moni ihmetteli, miksi hoidan yhtä lasta kotona. Onko yksi lapsi vähemmän arvokas kuin kymmenen?
En ole katunut. Eläkehän siinä pienenee, mutta elämä on muutakin kuin rahaa, eikä sitä tiedä kukaan onko edes elossa kun eläkeikä koittaa.
Vastaus on siis minun mielestäni: Ei ole väärin.
Olen ollut nyt kotona neljä vuotta yhteisestä päätöksestä. Mies on normi duunariammatissa eikä mikään erityisen hyvätuloinen, mutta meillä on molemmilla perittyä varallisuutta. Olen kotoilun ohella myös opiskellut ja nyt olisi aika vaihtaa osia eli menisin vuorostani töihin. Mies kokee asian hyvin vaikeana. Hän on kuulemma pitänyt siitä, että vaimo on kotona. Ei kotirouva ja perheen elättäminen suinkaan ole kaikille miehille vaikeaa tai vastenmielistä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeasti älkää nuoret naiset laskeko taloudellista turvaanne kenenkään muun vastuulle. Vain sinä yksin olet vastuussa omasta ja lastesi toimeentulosta jos mies viiden vuoden päästä päättää että tämä elämä ei ollut häntä varten. Ja kyllä, se voi tuntua ihan naurettavalta mutta ainahan liittoon mennään rakkaudesta ja hyvässä uskossa.
Olkaa taloudellisesti itsenäisiä! Varmistakaa että teillä on joko sijoituksia tai kokemusta/ajantasainen koulutus jollain alalla, että saatte tarvittaessa nopeasti kokopäivätyötä.
muuten ihan hyviä pointteja paitsi että miehen elatusvelvollisuus kyllä jatkuu eron jälkeenkin.
Joo toi on aina toimiva, painostaa puoliso johonkin. Onnellisen suhteen perusta!