Lue keskustelun säännöt.
Onko väärin haluta elää kuin vanhan ajan kotirouva?
01.12.2017 |
Haluaisin hoitaa lapset kotona, huolehtia kodinhoidosta yms. Mies siis toisi leivän pöytään ja minä hoitaisin kaiken muun. En ole uskaltanut edes kertoa miehelle tällaisesta haaveesta, vaikka lasten hankkimista ollaan jo hieman mietittykin.
Kommentit (228)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin hoitaa lapset kotona, huolehtia kodinhoidosta yms. Mies siis toisi leivän pöytään ja minä hoitaisin kaiken muun. En ole uskaltanut edes kertoa miehelle tällaisesta haaveesta, vaikka lasten hankkimista ollaan jo hieman mietittykin.
No kyllä tuo aika typerää on. Altistaa sut henkiselle, fyysiselle ja varsinkin taloudelliselle väkivallalle. Suosittelen että lue täältä samasta asiasta haaveilleiden kertomuksia maahan putoamisen jälkeen ja lopetat haihattelun. Mikään ei takaa että sulle kertyy omaisuutta joka turvin elelet eläkkeellä.Järki käteen, nainen!
BTW jos todella haluat tuota, heivaa kaikki nykyajan mukavuudet ja elä kuten ennen elettiin. Sä et tajua ettei se ollut mitään oleilua vaan todella raskasta duunia ilman mukavuuksia.
Kyllä, on olemassa miehiä, jotka harjoittavat taloudellista väkivaltaa pitämällä naisensa rahattomana ja kehnoissa vaatteissa. Ei pääse viraisiin. Kuitenkaan suurin osa miehistä ei ole väkivaltaisia. Ihan sama kuin rupeaisit kaikkia parisuhteita varomaan, kun ne voi altistaa pahoinpitelyille.
Kotiäidille kertyy omaisuutta toki sen mukaan mitä pariskunta sopii ja mikä tilanne naisella muuten on. Hänellähän voi olla perittyä omaisuutta tai sellaista on tulossa. Järkevä perhe ottaa myös miehelle henkivakuutuksen siltä varalta, että perheen elättäjä potkaisee tyhjää. Avioeron kohdalla omaisuushan menee puoliksi. Enemmän se mies siinä riskiä ottaa kun mahdollisesti menettää lapsensa.
Jatkuva pelko suhteessa jostakin kuulostaa kyllä kaikelta muulta kuin tasa-arvoiselta. Miksi kotirouvan puolison pitäisi jatkuvasti olla pelkäämässä että menettää lapset jos ei huolehdi äidin elättämisestä? Mitä tuollainen suhde kertoo lapsille vanhempien väleistä?
Niin, 70-lukuun saakka avioliitoista ei erottu.
Eikä suhteet olleet tasa-arvoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se ihanteellista, mutta tulee miehelle kalliiksi. Ja kun haluat uudet kengät, laukun, hiuskiinnettä, kampaajakäynnin, tuleeko niistä neuvottelu?
Itse en kaupungissa jaksaisi olla kotiäiti, maalla kylläkin. Ihanteellista olisi että minulla olisi lehmä, lammas, ehkä hevonen, koira ja kissa, pari kanaa ja aamulla lähdettäis eväiden kanssa laitumelle ja lapset lähtisi taksikuljetuksella kouluun. Mies ois varmaan töissä tai jossain poissa jaloista. No, turhaa haaveilua ja todellisuus olisi varmaan ihan muuta.
Teemu Selänne pystyy pitämään kotirouvaa, mutta harvalla Suomessa on siihen varaa. Yleensä tarvitaan molempien tulot että pystytään harrastaan ja hankkimaan kaikki tarpeellinen ja päästään vielä sinne Thaimaahan ja laskettelemaan.
Aikuisten parisuhteissa ei aleta pohtimaan mitään hiusukiinteiden kustannusten allokointia. T: Kolme vuotta jo kotona viihtynyt äiti ja vaimo., jonka mies on ihan normaaleissa duunaritöissä
Tänne tällä viikolla juuri kirjoitteli mies, joka kustansi vaimon opiskelun ja häntä risoi kun vaimo osti kampaamosta shampoota omalla opintotuella eikä laittanut sitäkin rahaa säästöön. Nainen oli aiemmin kustantanut miehen opiskelut. Mies laittoi tonnin kuussa säästöön ja marisi ripsiväreistä ja yukanpesuaineista. Että näin.
Niin?
Täytyy kyllä ihmetellä miestäkin jos hänelle on täysin sama miten vaimo törsäilee HÄNEN rahojaan.
Olisi aika tyhmää pelata itse itsensä noin ulos työmarkkinoilta. Ja inhimillisestä eläkkeestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin hoitaa lapset kotona, huolehtia kodinhoidosta yms. Mies siis toisi leivän pöytään ja minä hoitaisin kaiken muun. En ole uskaltanut edes kertoa miehelle tällaisesta haaveesta, vaikka lasten hankkimista ollaan jo hieman mietittykin.
No kyllä tuo aika typerää on. Altistaa sut henkiselle, fyysiselle ja varsinkin taloudelliselle väkivallalle. Suosittelen että lue täältä samasta asiasta haaveilleiden kertomuksia maahan putoamisen jälkeen ja lopetat haihattelun. Mikään ei takaa että sulle kertyy omaisuutta joka turvin elelet eläkkeellä.Järki käteen, nainen!
BTW jos todella haluat tuota, heivaa kaikki nykyajan mukavuudet ja elä kuten ennen elettiin. Sä et tajua ettei se ollut mitään oleilua vaan todella raskasta duunia ilman mukavuuksia.
Kyllä, on olemassa miehiä, jotka harjoittavat taloudellista väkivaltaa pitämällä naisensa rahattomana ja kehnoissa vaatteissa. Ei pääse viraisiin. Kuitenkaan suurin osa miehistä ei ole väkivaltaisia. Ihan sama kuin rupeaisit kaikkia parisuhteita varomaan, kun ne voi altistaa pahoinpitelyille.
Kotiäidille kertyy omaisuutta toki sen mukaan mitä pariskunta sopii ja mikä tilanne naisella muuten on. Hänellähän voi olla perittyä omaisuutta tai sellaista on tulossa. Järkevä perhe ottaa myös miehelle henkivakuutuksen siltä varalta, että perheen elättäjä potkaisee tyhjää. Avioeron kohdalla omaisuushan menee puoliksi. Enemmän se mies siinä riskiä ottaa kun mahdollisesti menettää lapsensa.
Jatkuva pelko suhteessa jostakin kuulostaa kyllä kaikelta muulta kuin tasa-arvoiselta. Miksi kotirouvan puolison pitäisi jatkuvasti olla pelkäämässä että menettää lapset jos ei huolehdi äidin elättämisestä? Mitä tuollainen suhde kertoo lapsille vanhempien väleistä?
Niin, 70-lukuun saakka avioliitoista ei erottu.
Eikä suhteet olleet tasa-arvoisia.
Yllättyisit jos tietäisit, miten lopulta tasa-arvoisia useimmat suhteet olivat. Vaimo on (jos nyt jotkut tyrannimiehet jätetään pois) yleensä määrännyt kaapinpaikan ja sen mihin ne miehen ansaitsemat rahat käytetään. Tapanahan oli, että mies toi tilipussin kotiin ja vaimo laittoi rahat talteen.
Tunnen muutamia muslimiperheitä, ja vaikka naisilla on monessa asiassa matkaa "tasa-arvoon" niin siellä kotona se perheen "kapteeni" useimmiten päättää asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täytyy kyllä ihmetellä miestäkin jos hänelle on täysin sama miten vaimo törsäilee HÄNEN rahojaan.
Tässä vastaus ap:lle.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä sitä, miten joku voi luottaa yhteenkään mieheen niin paljon, että lähtisi tuohon? Ellei ole tarkoituskaan pärjätä loppuelämäänsä kotirouvailemalla vaan sitten keksii jotain muuta.
Taannoisen sairaalasarjan jaksossa tyttö nimitti poikakaveriaan "sulhaseksi",pojalla oli kuitenkin aivan muut ajatukset heidän suhteestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin hoitaa lapset kotona, huolehtia kodinhoidosta yms. Mies siis toisi leivän pöytään ja minä hoitaisin kaiken muun. En ole uskaltanut edes kertoa miehelle tällaisesta haaveesta, vaikka lasten hankkimista ollaan jo hieman mietittykin.
No kyllä tuo aika typerää on. Altistaa sut henkiselle, fyysiselle ja varsinkin taloudelliselle väkivallalle. Suosittelen että lue täältä samasta asiasta haaveilleiden kertomuksia maahan putoamisen jälkeen ja lopetat haihattelun. Mikään ei takaa että sulle kertyy omaisuutta joka turvin elelet eläkkeellä.Järki käteen, nainen!
BTW jos todella haluat tuota, heivaa kaikki nykyajan mukavuudet ja elä kuten ennen elettiin. Sä et tajua ettei se ollut mitään oleilua vaan todella raskasta duunia ilman mukavuuksia.
Kyllä, on olemassa miehiä, jotka harjoittavat taloudellista väkivaltaa pitämällä naisensa rahattomana ja kehnoissa vaatteissa. Ei pääse viraisiin. Kuitenkaan suurin osa miehistä ei ole väkivaltaisia. Ihan sama kuin rupeaisit kaikkia parisuhteita varomaan, kun ne voi altistaa pahoinpitelyille.
Kotiäidille kertyy omaisuutta toki sen mukaan mitä pariskunta sopii ja mikä tilanne naisella muuten on. Hänellähän voi olla perittyä omaisuutta tai sellaista on tulossa. Järkevä perhe ottaa myös miehelle henkivakuutuksen siltä varalta, että perheen elättäjä potkaisee tyhjää. Avioeron kohdalla omaisuushan menee puoliksi. Enemmän se mies siinä riskiä ottaa kun mahdollisesti menettää lapsensa.
Jatkuva pelko suhteessa jostakin kuulostaa kyllä kaikelta muulta kuin tasa-arvoiselta. Miksi kotirouvan puolison pitäisi jatkuvasti olla pelkäämässä että menettää lapset jos ei huolehdi äidin elättämisestä? Mitä tuollainen suhde kertoo lapsille vanhempien väleistä?
Niin, 70-lukuun saakka avioliitoista ei erottu.
En minä ainakaan haluaisi elää 70-luvun avioliitossa ja epäilen että lapsiaan sitä mallia itselleen parisuhteesta haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Olin ensin kotiäitinä ja sittemmin kotirouvana ja olen äärimmäisen tyytyväinen elämääni.
Meillä suhde on ollut koko ajan tasa-arvoinen, yhteiset rahat ja yhteinen tili, molemmilla samat luottokortit, molemmilla yhtä iso ja hyvä auto. Koko omaisuus molempien nimissä. Koskaan ei ole tarvinnut pyytää rahaa tai kysyä lupaa vaan ihan itse olen voinut hankkia, mitä olen halunnut. Eläkkeen on mies tietenkin maksanut ja sitä on tällä hetkellä kertynyt jo reilusti enemmän kuin suomalainen keskivertoeläke on ja varsinaiseen eläkeikään minulla on vielä kymmenisen vuotta.
Ei valittamista.
Sinun mies on todella hyvätuloinen, tuota ei bussikuskin palkalla olisi tehty. En minäkään valittaisi tilanteessasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin hoitaa lapset kotona, huolehtia kodinhoidosta yms. Mies siis toisi leivän pöytään ja minä hoitaisin kaiken muun. En ole uskaltanut edes kertoa miehelle tällaisesta haaveesta, vaikka lasten hankkimista ollaan jo hieman mietittykin.
No kyllä tuo aika typerää on. Altistaa sut henkiselle, fyysiselle ja varsinkin taloudelliselle väkivallalle. Suosittelen että lue täältä samasta asiasta haaveilleiden kertomuksia maahan putoamisen jälkeen ja lopetat haihattelun. Mikään ei takaa että sulle kertyy omaisuutta joka turvin elelet eläkkeellä.Järki käteen, nainen!
BTW jos todella haluat tuota, heivaa kaikki nykyajan mukavuudet ja elä kuten ennen elettiin. Sä et tajua ettei se ollut mitään oleilua vaan todella raskasta duunia ilman mukavuuksia.
Kyllä, on olemassa miehiä, jotka harjoittavat taloudellista väkivaltaa pitämällä naisensa rahattomana ja kehnoissa vaatteissa. Ei pääse viraisiin. Kuitenkaan suurin osa miehistä ei ole väkivaltaisia. Ihan sama kuin rupeaisit kaikkia parisuhteita varomaan, kun ne voi altistaa pahoinpitelyille.
Kotiäidille kertyy omaisuutta toki sen mukaan mitä pariskunta sopii ja mikä tilanne naisella muuten on. Hänellähän voi olla perittyä omaisuutta tai sellaista on tulossa. Järkevä perhe ottaa myös miehelle henkivakuutuksen siltä varalta, että perheen elättäjä potkaisee tyhjää. Avioeron kohdalla omaisuushan menee puoliksi. Enemmän se mies siinä riskiä ottaa kun mahdollisesti menettää lapsensa.
Jatkuva pelko suhteessa jostakin kuulostaa kyllä kaikelta muulta kuin tasa-arvoiselta. Miksi kotirouvan puolison pitäisi jatkuvasti olla pelkäämässä että menettää lapset jos ei huolehdi äidin elättämisestä? Mitä tuollainen suhde kertoo lapsille vanhempien väleistä?
Niin, 70-lukuun saakka avioliitoista ei erottu.
Eikä suhteet olleet tasa-arvoisia.
Yllättyisit jos tietäisit, miten lopulta tasa-arvoisia useimmat suhteet olivat. Vaimo on (jos nyt jotkut tyrannimiehet jätetään pois) yleensä määrännyt kaapinpaikan ja sen mihin ne miehen ansaitsemat rahat käytetään. Tapanahan oli, että mies toi tilipussin kotiin ja vaimo laittoi rahat talteen.
Tunnen muutamia muslimiperheitä, ja vaikka naisilla on monessa asiassa matkaa "tasa-arvoon" niin siellä kotona se perheen "kapteeni" useimmiten päättää asioista.
Mistä tasa-arvoisuudesta se kertoo että toinen määrää kaapin paikan tai päättää toisen puolesta mihin hänen rahansa käytetään?
Ei kai ketään tuomita loppuiäkseen kotiin, jos haluaa olla siellä jonkun kauden elämästään? Kotiäiti voi opiskella ja varautua tulevaan.
Tiedän naisen jolta tämä onnistui. Hän jäi lopulta eläkkeelle palkkatyöstä, vaikka oli kotona ainakin 15v ellei vielä kauemminkin. Omiensa lisäksi hän hoiti sijaislapsen. Sittemmin hänen avioliittonsa päättyi, mutta tuskin hän koyhyyteen jäi koska työkin oli hyvin palkattua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin hoitaa lapset kotona, huolehtia kodinhoidosta yms. Mies siis toisi leivän pöytään ja minä hoitaisin kaiken muun. En ole uskaltanut edes kertoa miehelle tällaisesta haaveesta, vaikka lasten hankkimista ollaan jo hieman mietittykin.
No kyllä tuo aika typerää on. Altistaa sut henkiselle, fyysiselle ja varsinkin taloudelliselle väkivallalle. Suosittelen että lue täältä samasta asiasta haaveilleiden kertomuksia maahan putoamisen jälkeen ja lopetat haihattelun. Mikään ei takaa että sulle kertyy omaisuutta joka turvin elelet eläkkeellä.Järki käteen, nainen!
BTW jos todella haluat tuota, heivaa kaikki nykyajan mukavuudet ja elä kuten ennen elettiin. Sä et tajua ettei se ollut mitään oleilua vaan todella raskasta duunia ilman mukavuuksia.
Kyllä, on olemassa miehiä, jotka harjoittavat taloudellista väkivaltaa pitämällä naisensa rahattomana ja kehnoissa vaatteissa. Ei pääse viraisiin. Kuitenkaan suurin osa miehistä ei ole väkivaltaisia. Ihan sama kuin rupeaisit kaikkia parisuhteita varomaan, kun ne voi altistaa pahoinpitelyille.
Kotiäidille kertyy omaisuutta toki sen mukaan mitä pariskunta sopii ja mikä tilanne naisella muuten on. Hänellähän voi olla perittyä omaisuutta tai sellaista on tulossa. Järkevä perhe ottaa myös miehelle henkivakuutuksen siltä varalta, että perheen elättäjä potkaisee tyhjää. Avioeron kohdalla omaisuushan menee puoliksi. Enemmän se mies siinä riskiä ottaa kun mahdollisesti menettää lapsensa.
Jatkuva pelko suhteessa jostakin kuulostaa kyllä kaikelta muulta kuin tasa-arvoiselta. Miksi kotirouvan puolison pitäisi jatkuvasti olla pelkäämässä että menettää lapset jos ei huolehdi äidin elättämisestä? Mitä tuollainen suhde kertoo lapsille vanhempien väleistä?
Niin, 70-lukuun saakka avioliitoista ei erottu.
Eikä suhteet olleet tasa-arvoisia.
Yllättyisit jos tietäisit, miten lopulta tasa-arvoisia useimmat suhteet olivat. Vaimo on (jos nyt jotkut tyrannimiehet jätetään pois) yleensä määrännyt kaapinpaikan ja sen mihin ne miehen ansaitsemat rahat käytetään. Tapanahan oli, että mies toi tilipussin kotiin ja vaimo laittoi rahat talteen.
Tunnen muutamia muslimiperheitä, ja vaikka naisilla on monessa asiassa matkaa "tasa-arvoon" niin siellä kotona se perheen "kapteeni" useimmiten päättää asioista.
Mistä tasa-arvoisuudesta se kertoo että toinen määrää kaapin paikan tai päättää toisen puolesta mihin hänen rahansa käytetään?
Jospa he määrittelevät tasa-arvonsa ihan itse, eikä kukaan alista ketään?
On väärin, koska kotiin jäävä nainen antaa sellaisen mallin lapsilleen, ettei naisten ja tyttöjen koulutuksella ole merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin hoitaa lapset kotona, huolehtia kodinhoidosta yms. Mies siis toisi leivän pöytään ja minä hoitaisin kaiken muun. En ole uskaltanut edes kertoa miehelle tällaisesta haaveesta, vaikka lasten hankkimista ollaan jo hieman mietittykin.
No kyllä tuo aika typerää on. Altistaa sut henkiselle, fyysiselle ja varsinkin taloudelliselle väkivallalle. Suosittelen että lue täältä samasta asiasta haaveilleiden kertomuksia maahan putoamisen jälkeen ja lopetat haihattelun. Mikään ei takaa että sulle kertyy omaisuutta joka turvin elelet eläkkeellä.Järki käteen, nainen!
BTW jos todella haluat tuota, heivaa kaikki nykyajan mukavuudet ja elä kuten ennen elettiin. Sä et tajua ettei se ollut mitään oleilua vaan todella raskasta duunia ilman mukavuuksia.
Kyllä, on olemassa miehiä, jotka harjoittavat taloudellista väkivaltaa pitämällä naisensa rahattomana ja kehnoissa vaatteissa. Ei pääse viraisiin. Kuitenkaan suurin osa miehistä ei ole väkivaltaisia. Ihan sama kuin rupeaisit kaikkia parisuhteita varomaan, kun ne voi altistaa pahoinpitelyille.
Kotiäidille kertyy omaisuutta toki sen mukaan mitä pariskunta sopii ja mikä tilanne naisella muuten on. Hänellähän voi olla perittyä omaisuutta tai sellaista on tulossa. Järkevä perhe ottaa myös miehelle henkivakuutuksen siltä varalta, että perheen elättäjä potkaisee tyhjää. Avioeron kohdalla omaisuushan menee puoliksi. Enemmän se mies siinä riskiä ottaa kun mahdollisesti menettää lapsensa.
Jatkuva pelko suhteessa jostakin kuulostaa kyllä kaikelta muulta kuin tasa-arvoiselta. Miksi kotirouvan puolison pitäisi jatkuvasti olla pelkäämässä että menettää lapset jos ei huolehdi äidin elättämisestä? Mitä tuollainen suhde kertoo lapsille vanhempien väleistä?
Niin, 70-lukuun saakka avioliitoista ei erottu.
No erottiinhan. Toki se oli harvinaisempaa. mutta kyllä esimerkiksi Mannerheim erosi vaimostaan.
Jotkut katkerat täällä taas itkee "kun minulla on köyhä mies, et sinäkään saa, epistä YHYY!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin hoitaa lapset kotona, huolehtia kodinhoidosta yms. Mies siis toisi leivän pöytään ja minä hoitaisin kaiken muun. En ole uskaltanut edes kertoa miehelle tällaisesta haaveesta, vaikka lasten hankkimista ollaan jo hieman mietittykin.
No kyllä tuo aika typerää on. Altistaa sut henkiselle, fyysiselle ja varsinkin taloudelliselle väkivallalle. Suosittelen että lue täältä samasta asiasta haaveilleiden kertomuksia maahan putoamisen jälkeen ja lopetat haihattelun. Mikään ei takaa että sulle kertyy omaisuutta joka turvin elelet eläkkeellä.Järki käteen, nainen!
BTW jos todella haluat tuota, heivaa kaikki nykyajan mukavuudet ja elä kuten ennen elettiin. Sä et tajua ettei se ollut mitään oleilua vaan todella raskasta duunia ilman mukavuuksia.
Kyllä, on olemassa miehiä, jotka harjoittavat taloudellista väkivaltaa pitämällä naisensa rahattomana ja kehnoissa vaatteissa. Ei pääse viraisiin. Kuitenkaan suurin osa miehistä ei ole väkivaltaisia. Ihan sama kuin rupeaisit kaikkia parisuhteita varomaan, kun ne voi altistaa pahoinpitelyille.
Kotiäidille kertyy omaisuutta toki sen mukaan mitä pariskunta sopii ja mikä tilanne naisella muuten on. Hänellähän voi olla perittyä omaisuutta tai sellaista on tulossa. Järkevä perhe ottaa myös miehelle henkivakuutuksen siltä varalta, että perheen elättäjä potkaisee tyhjää. Avioeron kohdalla omaisuushan menee puoliksi. Enemmän se mies siinä riskiä ottaa kun mahdollisesti menettää lapsensa.
Jatkuva pelko suhteessa jostakin kuulostaa kyllä kaikelta muulta kuin tasa-arvoiselta. Miksi kotirouvan puolison pitäisi jatkuvasti olla pelkäämässä että menettää lapset jos ei huolehdi äidin elättämisestä? Mitä tuollainen suhde kertoo lapsille vanhempien väleistä?
Niin, 70-lukuun saakka avioliitoista ei erottu.
Eikä suhteet olleet tasa-arvoisia.
Yllättyisit jos tietäisit, miten lopulta tasa-arvoisia useimmat suhteet olivat. Vaimo on (jos nyt jotkut tyrannimiehet jätetään pois) yleensä määrännyt kaapinpaikan ja sen mihin ne miehen ansaitsemat rahat käytetään. Tapanahan oli, että mies toi tilipussin kotiin ja vaimo laittoi rahat talteen.
Tunnen muutamia muslimiperheitä, ja vaikka naisilla on monessa asiassa matkaa "tasa-arvoon" niin siellä kotona se perheen "kapteeni" useimmiten päättää asioista.
Mistä tasa-arvoisuudesta se kertoo että toinen määrää kaapin paikan tai päättää toisen puolesta mihin hänen rahansa käytetään?
Jospa he määrittelevät tasa-arvonsa ihan itse, eikä kukaan alista ketään?
Miten kenenkään alistaminen edes liityy parisuhde keskusteluun tai avioeroon? Kuulostaa kyllä varsin haaveilla alta suhteelta tuollainen kotirouvia... tai jos se on malli mitä 70-luvun avioliitot on antanut niin oikeastaan mieluiten ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
No jos haluat elää oikeasti kuin vanhan ajan kotirouva niin myy pois pesukone ja mikroaaltouuni ja irtisano vesi- ja sähkösopimus.
No meinaatko että silloin kun öljylampun valossa taloissa yleensä elettiin ja laskiämpärit ulos kannettiin,ja juomavesi kaivosta sisään kannettiin, pyykki puu- tai sinkkipaljussa aina kaikki käsin ja pesuharjalla pyykkilautaa vasten hangattiin ja pestiin , ja kädet kotona pesuvatitelineen vadissa johon puuhellan päällä jatkuvasti olleesta isosta kattilasta, tai hellan hanallisesta säiliöstä otettiin kauhalla kattilasta tai valutettiin säiliön hanasta emaljikannuun se käsien- ja naamanpesuvesi mitä perheen "kylpyhuoneessa" , eli onnekaiden kotona siinä (sentään vähän pientä komeroa isommassa ) sisävessassa pesemiseenkin voitiin käyttää.
Jos vielä sattui olemaan esim, viisi tai kuusi lasta (kuten tuolloin oli ihan tavallista), niin ei siinä 1920-, tai,30-luvun perheen emäntä (kuten silloin yleisesti sanottiin) joutanut paljon ' vanhanajankotirouvailemaan'
Se oli kovaa työtä aamusta iltaan ja vielä kovemmaksi elo muuttui kun mies joutui rintamalle ja kaikkea mahdollista varten tarvitiin jo ostokortit.
Siinä on sinulle sitä 'vanhan ajan kotirouvaelämää'...
Kiitti kyydistä ja kuljetuksesta , nyt tahdon jo takaisin aikakoneeseen, yksi päivä täällä 'vanhoissa hyvissä' kotirouva-ajoissa riitti jo minulle.
Säädä jo mittari vuoteen 2017 ja paina käynnistysnappia.
Jää hyvästi sitten vaan ikuisiksi ajoiksi, te 'Vanhat hyvät ajat'
Aikamatka menneisyyteen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos haluat elää oikeasti kuin vanhan ajan kotirouva niin myy pois pesukone ja mikroaaltouuni ja irtisano vesi- ja sähkösopimus.
No meinaatko että silloin kun öljylampun valossa taloissa yleensä elettiin ja laskiämpärit ulos kannettiin,ja juomavesi kaivosta sisään kannettiin, pyykki puu- tai sinkkipaljussa aina kaikki käsin ja pesuharjalla pyykkilautaa vasten hangattiin ja pestiin , ja kädet kotona pesuvatitelineen vadissa johon puuhellan päällä jatkuvasti olleesta isosta kattilasta, tai hellan hanallisesta säiliöstä otettiin kauhalla kattilasta tai valutettiin säiliön hanasta emaljikannuun se käsien- ja naamanpesuvesi mitä perheen "kylpyhuoneessa" , eli onnekaiden kotona siinä (sentään vähän pientä komeroa isommassa ) sisävessassa pesemiseenkin voitiin käyttää.
Jos vielä sattui olemaan esim, viisi tai kuusi lasta (kuten tuolloin oli ihan tavallista), niin ei siinä 1920-, tai,30-luvun perheen emäntä (kuten silloin yleisesti sanottiin) joutanut paljon ' vanhanajankotirouvailemaan'
Se oli kovaa työtä aamusta iltaan ja vielä kovemmaksi elo muuttui kun mies joutui rintamalle ja kaikkea mahdollista varten tarvitiin jo ostokortit.
Siinä on sinulle sitä 'vanhan ajan kotirouvaelämää'...
Kiitti kyydistä ja kuljetuksesta , nyt tahdon jo takaisin aikakoneeseen, yksi päivä täällä 'vanhoissa hyvissä' kotirouva-ajoissa riitti jo minulle.
Säädä jo mittari vuoteen 2017 ja paina käynnistysnappia.
Jää hyvästi sitten vaan ikuisiksi ajoiksi, te 'Vanhat hyvät ajat'
Jollekin on selvästi hirmuisen kova paikka ett joku haluaa ottaa ihannoimiaan asioita tähän päivään eikä elää täysin tämn päivän tai entisajan muotin mukaan. Miksi se sinua niin kovin ottaa päähän jos joku haluaa elää kotirouvana mutta nauttia myös nykyajan mukavuuksista? Onko sulla joku trauma kun on noin kova paikka että monta viestiä tolkutat tota ankeaa maailmankuvaasi ja vihaasi entsiajasta?
Väitätkö ettei 20k riitä mihinkään? Sillä tulee kevyesti toimeen ellei asu kalliisti.