Kertokaa mikä vaivaa. Töissä on yksi mies, joka ei tervehdi juuri ketään. Jos tulee käytävällä vastaan katsoo vain suoraan eteensä
Tämän huomanneet useampi muukin työntekijä. Joitakin harvoja valittuja tervehtii. Muut on ilmaa. Tämä käyttäytyminen tuntuu ihan käsittämättömältä, koska aikuisiahan tässä ollaan kaikki. Minkä ihmeen takia joku onnistuu porskuttamaan vuodesta toiseen työelämässä tervehtimättä suurinta osaa työkavereista?
Mikä on tän miehen motiivi?
Kommentit (87)
Asperger tai vastaava. Ei ole kiinnostunut muista. Syy voi olla niin jotain muuta, mitä me ns. normit ei vaan tulla ajatelleeksi.
Kusipäisyys. Sitä on liikkeellä. Olisin muuten sanonut että huonosti sopivat psyykenlääkkeet mutta sellaisen olisit työkaverissa huomannut.
Minua ei ainakaan kiinnosta tippaakaan tehdä tuttavuutta työkavereideni kanssa. Haluan vaan töistä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
?.... kirjoitti:
Itse en aina tervehdi enkä katso kohti, jos joku tulee käytävällä vastaan. Syy, olen todella ujo.... joten voi johtua pelkästään siitä.
Ujous on tekosyy käytöstapojen puutteelle. Miten helvetissä olet saanut edes työpaikan, jos et edes tervehdi?
Noh, älä ole ilkee
Ainoa toimiva selviytymiskeinoni kiusaamista vastaan. Valitse asia, hoida se, vaikka muut ympärilläsi tekisivät mitään. Älä kuuntele niin et kuule haukkuja. Mene tarpeeksi lujaa niin eivät ehdi käydä käsiksi.
No on sulla ongelmat. Ehkäpä ei vain pidä ihmisistä ylipäätään mikä ei ole mikään ihme kun tämänkin palstan tasoa katsoo.
Varmaan sillä on syynsä. Kaikilla meillä on omat omituisuutemme, tuskin se ilkeyttään jättää tervehtimättä.
Mitä hittoa se sulle kuuluu tervehtiikö vai ei. Mua niin ottaa päähän nämä toisten asioihin puuttujat. Aina tulee, joku Pirkko kertomaan, kuinka pitäs olla sosiaalinen, että meillä kaikilla olis kivaa ja työyhteisön henki katoaa, ku ei osallistuta pikkujouluihin. Jos työnsä hoitaa niin saa olla vaikka koko päivän yksin huoneessaan. Siitä se palkka maksetaan eikä tyhjän jauhamisesta.
Vierailija kirjoitti:
mun naapuri on tuollainen
Mun seinänaapuri on myös tuollainen. Sellainen aran ja vähän syrjäytyneen näköinen hippinainen. Menin kerran valittamaan sille kun se melusi arkena puolen yön jälkeen. Blendasi ilmeisesti joitain juttua tehosekoittimella monia minuutteja putkeen ja muutenkin melusi silloin. Ei mielestäni mikään kohtuuton valitus kun hiljaisuus on säännöissä klo 22 alkaen...ja hoidin asian kasvotusten enkä ollut isännöitsijään yhteydessä. Nykyään kun näemme tai osumme samaan hissiin hän vain tuijottaa minua vihaisesti eikä sano yhtään mitään. Itse aina moikkaan häntä iloisesti ja se vaan tuntuu vituttuvan häntä entisestään. Jotenkin huvittava tapaus.
Ehkä mies on sellainen herkästi (ja aiheetta) loukkaantuva. Suuttunut jostain niin pienestä ettei muut töissä muista?
On niin introvertti, että se kuluttaa moikata joka päivä parikymmentä kertaa kaikkia?
En tervehdi koskaan ellei minua ensin. Ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa se sulle kuuluu tervehtiikö vai ei. Mua niin ottaa päähän nämä toisten asioihin puuttujat. Aina tulee, joku Pirkko kertomaan, kuinka pitäs olla sosiaalinen, että meillä kaikilla olis kivaa ja työyhteisön henki katoaa, ku ei osallistuta pikkujouluihin. Jos työnsä hoitaa niin saa olla vaikka koko päivän yksin huoneessaan. Siitä se palkka maksetaan eikä tyhjän jauhamisesta.
Indeed. Maailma pyörii jo ihan liikaa ekstroverttien pillin mukaan. Minä en jaksa enää esittää ja yrittää miellyttää, olen se mikä olen. T: introvertti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa se sulle kuuluu tervehtiikö vai ei. Mua niin ottaa päähän nämä toisten asioihin puuttujat. Aina tulee, joku Pirkko kertomaan, kuinka pitäs olla sosiaalinen, että meillä kaikilla olis kivaa ja työyhteisön henki katoaa, ku ei osallistuta pikkujouluihin. Jos työnsä hoitaa niin saa olla vaikka koko päivän yksin huoneessaan. Siitä se palkka maksetaan eikä tyhjän jauhamisesta.
Indeed. Maailma pyörii jo ihan liikaa ekstroverttien pillin mukaan. Minä en jaksa enää esittää ja yrittää miellyttää, olen se mikä olen. T: introvertti
Mutta onko se oikeasti niin ylitsepääsemätöntä sanoa moi, hymyillä tai vaan nyökäyttää päätään sen merkiksi että huomasi? Ei tarvisi mitään muuta jutella. Olen itsekin ujo, eikä ihmisten kanssa oleminen ole luontevaa, mutta tulee siitä vähän ikävä olo jos muut kohtelee kuin ilmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mun naapuri on tuollainen
Mun seinänaapuri on myös tuollainen. Sellainen aran ja vähän syrjäytyneen näköinen hippinainen. Menin kerran valittamaan sille kun se melusi arkena puolen yön jälkeen. Blendasi ilmeisesti joitain juttua tehosekoittimella monia minuutteja putkeen ja muutenkin melusi silloin. Ei mielestäni mikään kohtuuton valitus kun hiljaisuus on säännöissä klo 22 alkaen...ja hoidin asian kasvotusten enkä ollut isännöitsijään yhteydessä. Nykyään kun näemme tai osumme samaan hissiin hän vain tuijottaa minua vihaisesti eikä sano yhtään mitään. Itse aina moikkaan häntä iloisesti ja se vaan tuntuu vituttuvan häntä entisestään. Jotenkin huvittava tapaus.
Ehkä mies on sellainen herkästi (ja aiheetta) loukkaantuva. Suuttunut jostain niin pienestä ettei muut töissä muista?
hah, tää mun mykkä naapuri on yhtä akward. en ole käsittääkseni tehnyt sille mitään, mutta tosiaan juoksi kerran samaan hissiin mun kanssa ja oletin että se ois ees nyökänny mutta ei :D katso vaan poispäin.. todella kummaa käytöstä. aika noloa joutua samaan hissiin mutta toinen ei voi sanoa mitään. sen poikaystäväkin on hiton akward, työtön pummi joka suhaa röökillä koko ajan ja koko rappu haisee.
Minä olen huomannut saman ongelman yhdessä naisessa, mutta se ei tervehdi ketään, ei edes joitain valittuja. Tämä nainen kääntää päänsä toiseen suuntaan kun kävelee ohi.
Se kuuluu luonteeseen :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa se sulle kuuluu tervehtiikö vai ei. Mua niin ottaa päähän nämä toisten asioihin puuttujat. Aina tulee, joku Pirkko kertomaan, kuinka pitäs olla sosiaalinen, että meillä kaikilla olis kivaa ja työyhteisön henki katoaa, ku ei osallistuta pikkujouluihin. Jos työnsä hoitaa niin saa olla vaikka koko päivän yksin huoneessaan. Siitä se palkka maksetaan eikä tyhjän jauhamisesta.
Indeed. Maailma pyörii jo ihan liikaa ekstroverttien pillin mukaan. Minä en jaksa enää esittää ja yrittää miellyttää, olen se mikä olen. T: introvertti
Ei tässä(kään) ole kyse mistään introjen ja ekstrojen erosta, vaan käytöstavoista. Tervehtiminen kuuluu peruskäytöstapoihin.
Saattaa se miehiä tervehtiä kun siitä ei saa ahdistelusyytettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa se sulle kuuluu tervehtiikö vai ei. Mua niin ottaa päähän nämä toisten asioihin puuttujat. Aina tulee, joku Pirkko kertomaan, kuinka pitäs olla sosiaalinen, että meillä kaikilla olis kivaa ja työyhteisön henki katoaa, ku ei osallistuta pikkujouluihin. Jos työnsä hoitaa niin saa olla vaikka koko päivän yksin huoneessaan. Siitä se palkka maksetaan eikä tyhjän jauhamisesta.
Indeed. Maailma pyörii jo ihan liikaa ekstroverttien pillin mukaan. Minä en jaksa enää esittää ja yrittää miellyttää, olen se mikä olen. T: introvertti
Mutta onko se oikeasti niin ylitsepääsemätöntä sanoa moi, hymyillä tai vaan nyökäyttää päätään sen merkiksi että huomasi? Ei tarvisi mitään muuta jutella. Olen itsekin ujo, eikä ihmisten kanssa oleminen ole luontevaa, mutta tulee siitä vähän ikävä olo jos muut kohtelee kuin ilmaa.
"Mut ku ei mun Tarvi!"
T. Vittumainen suomalainen, jonka muuttaa etelään ankeita suomalaisia ja ankeaa Suomea pakoon... *iso huokaus*
ujo