Mikä on "vaikein" kirja jonka olet lukenut?
Kommentit (720)
Raamattu enkä lukenut loppuun. Kamalaa skeidaa. Meillä ei ollut mitään kirjoja eikä käyty kirjastossa. Vanhemmat eivät mitään lukeneet. Niiden erosta oli jäljellä raamattu vain.
Noloa tunnustaa, mutta LOTR jäi multa kesken :( Olin silloin parikymppinen, töissä kirjastossa ja luin järjettömän paljon, tyyliin kaiken vapaa-ajan. LOTR hyydytti vaikeilla erisnimillään heti alussa, olisinko alle sata sivua kahlannut. Myös Sota ja rauha jäi kesken, samasta syystä olletikin.
Joitakin Tess Gerritsenin kirjoja on jäänyt kesken niiden ahdistavuuden vuoksi. Myöskään kieli ei ole niissä ollut erityisen sujuvaa ja mukavaa luettavaa, tosin suomeksi käännettyinä olen lukenut enkä tiedä alkuperäistekstien sujuvuudesta.
Raskaimpana loppuun asti luettuna olen kokenut mm. Humisevan harjun, joka oli synkkä ja ahdistava.
Verolaki. Oikein itku tuli silmään.
Vierailija kirjoitti:
Alastalon salissa.
Kun jaarittelevaan tajunnanvirtatyyliin tottui, niin oli yllättävän hauska.
Joo se ja sitten Umberto Econ Ruusun nimi
Vierailija kirjoitti:
Noloa tunnustaa, mutta LOTR jäi multa kesken :( Olin silloin parikymppinen, töissä kirjastossa ja luin järjettömän paljon, tyyliin kaiken vapaa-ajan. LOTR hyydytti vaikeilla erisnimillään heti alussa, olisinko alle sata sivua kahlannut. Myös Sota ja rauha jäi kesken, samasta syystä olletikin.
Mäkin oon kahlannut tuota LOTR:ia jonkun viiskyt sivua monesti, sit vaan todennut, että kun ei vaan yhtään kiinnosta. Myöhemmin olen nähnyt niitä elokuvia ja yhden katsoin väkisin loppuun, siinä oli varmaan neljä tuntia tylsyyttä ja ehkä viisi minuuttia oli vähän jännittäviä. Sääli sinänsä, kun Tolkien kiehtoo minua ja tykkään miten hän oli perehtynyt Suomeen, kalevalaan, suomenkieleen ja mytologiaan ja ammensi siitä teoksiinsa asennetta. Mutta mieluummin luen niitä elämäkertateoksia hänestä, kuin hänen LOTR-sarjaansa. Meillä on tosin hauska joulukirja piirroksineen häneltä, mikä kyllä viihdyttää.
Vierailija kirjoitti:
Elisabeth Haickin Vihkimys. Mielenkiintoinen teos, joka nyrjäytti paikka paikoin aivoni.
Google kertoo kirjoittajan nimeksi HaicH...
Vierailija kirjoitti:
Homeroksen Ilias ja Odysseia, englanniksi. Oli ihan hirveää, ja siihen meni kauan, mutta sisulla sen tein. Olin nimittäin ostanut tuon antikvariaatista matkalla iltavuoroon, ja työpaikan taukohuoneessa tyhjensin reppua laittaakseni eväät jääkaappiin. Siirsin kirjan varovasti pöydälle, jolloin miespuolinen, tuolloin jo keski-iän ylittänyt työkaveri alkoi nauraa vedet silmissä, että mitä minä oikein kuvittelen. Että pelkän peruskoulun käynyt tytönheitukkako se meinaa lukea tuollaisen.
Sisuunnuin niin, että luin. Englannin kielen taitoni ei ollut tuolloinkaan huono, mutta olihan se oikeasti ihan toivottoman tuskainen teos lukea. Valitettavasti tuo työkaveri ehti menehtyä ennen kuin sain opuksen luettua, mutta luotan siihen että Pietari siellä portilla ensimmäisenä ilmoitti, että se tyttö teki sen. Tai jos ei Pietari, niin joku muu.
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi jotkut lukevat käännettyjä kirjoja, vaikka suomenkielinenkin käännös olisi tehty. Ja taisit itsekin huomata, ettei pk-pohja ihan riittänyt... :D
Ne raamatulliset osuudet oli tosi rasittavia. Lopulta skippasin ne.
Milorad Pavic: Kasaarisanakirja, naisten painos. Ei mitään mielikuvaa, mutta raskasta huttua oli ja tunsin itseni kovin viisaaksi, n 25 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Suuri illuusioni oli pakko lukea lukiossa. En tajunnut lausettakaan.
Teoksen nimi on Suuri illusiooni.
Vierailija kirjoitti:
Dostojevskin tuotannon luin yhtenä viikonloppuna. Ei se kyllä vaikeaa ollut. Ihan yliarvostettu kirjailija.[/quote
Olet kyllä ihme lukija kun Dostojevskin tuotanto käsittää 16 romaania, 17 novellia ja 4 muuta teosta esim. päiväkirjoja, kirjeitä ja kertomuksia Venäjältä.
Spektaakkelin yhteiskunta, on tosi vaikeaselkoisesti kirjoitettu, ranskalaiset postmodernistit oikein ylpeilevät sillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri illuusioni oli pakko lukea lukiossa. En tajunnut lausettakaan.
Teoksen nimi on Suuri illusiooni.
Googlasin katkelman, vaikuttaa tekotaiteelliselta paskalta, anteeksi vain Waltari.
Karl Marxin Pääoma - kansantaloustieteen kritiikkiä kaikki kolme osaa ovat todella haastavia, etenkin Pääoman ensimmäisen osan ensimmäinen osasto, jossa käsitellään tavaraa, arvoa, vaihtoa ja rahaa. Onneksi omaan pari marxilaisen kansantaloustieteen oppikirjaa, jossa on helppotajuisessa muodossa kyseisen teoksen perusteet. Vaikeeta on kuitenkin.
Saatanalliset säkkeet! Hyvä kirja kyllä!
Harry Potter 5 synkkä ja ylipitkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homeroksen Ilias ja Odysseia, englanniksi. Oli ihan hirveää, ja siihen meni kauan, mutta sisulla sen tein. Olin nimittäin ostanut tuon antikvariaatista matkalla iltavuoroon, ja työpaikan taukohuoneessa tyhjensin reppua laittaakseni eväät jääkaappiin. Siirsin kirjan varovasti pöydälle, jolloin miespuolinen, tuolloin jo keski-iän ylittänyt työkaveri alkoi nauraa vedet silmissä, että mitä minä oikein kuvittelen. Että pelkän peruskoulun käynyt tytönheitukkako se meinaa lukea tuollaisen.
Sisuunnuin niin, että luin. Englannin kielen taitoni ei ollut tuolloinkaan huono, mutta olihan se oikeasti ihan toivottoman tuskainen teos lukea. Valitettavasti tuo työkaveri ehti menehtyä ennen kuin sain opuksen luettua, mutta luotan siihen että Pietari siellä portilla ensimmäisenä ilmoitti, että se tyttö teki sen. Tai jos ei Pietari, niin joku muu.
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi jotkut lukevat käännettyjä kirjoja, vaikka suomenkielinenkin käännös olisi tehty. Ja taisit itsekin huomata, ettei pk-pohja ihan riittänyt... :D
Touhuissani jäi sana pois. Eli miksi jotkut lukevat jostain muusta kielestä ENGLANNIKSI käännettyjä kirjoja, vaikka suomenkielinenkin käännös olisi olemassa!
Eerika kirja, joka julkaistiin juuri. Pahuus on jotain niin suurta.