Mikä on "vaikein" kirja jonka olet lukenut?
Kommentit (720)
James Joycen "Ulysses" oli haastava koska luin sen englanniksi. Loistava teos jota suosittelen kaikille.
Elisabeth Haickin Vihkimys. Mielenkiintoinen teos, joka nyrjäytti paikka paikoin aivoni.
Vierailija kirjoitti:
Karamazovin veljekset. Siinä oli niin tuhottomasti niitä ihmisiä, ja niitä kutsuttiin ties millä lyhenteillä, mitä ei mainittu missään, erilaiset kutsumanimet eivät ole lainkaan samankuuloisia, eivätkä sisällä välttämättä edes samoja kirjaimia. Yritin tehdä paperille kaaviota, että kuka on kuka ja kuka on mitä sukua kenellekin, mutta en juuri edistynyt siinä. Luin kuitenkin kirjan läpi väkisin. Muuten tykkäsin. Myöhemmin näin sen kahdesti Tampereella teatterissa. Silti en muista kertomuksesta mitään. En edes perustavaa juonta.
Kirjan enkunkielisellä Wikipedia-sivustolla on hyvä päähenkilöluettelo. Kannattaa käyttää Dostojevskiä ja vastaavia lukiessa. Sama ongelma!
Kadonnutta aikaa etsimässä, se oli toisaalta niin hyvin kirjoitettu ja halusin lukea sen, mutta toisaalta niin junnaavaa, että en päässyt toista kirjaa pidemmälle.
Gadamerin „Aktualität des Schönen“. Erittäin vaikealukuinen filosofian alan teos, lähes jokaista lausetta saa tankata useaan otteeseen ennen kuin todella ymmärtää.
Anna Karenina otti koville, samoin Sofian maailma joskus teininä.
Vierailija kirjoitti:
Joku Ilkka Niiniluodon kirjoittama tenttikirja vuonna keppi ja kivi.
Tämä! Oli jonkun pakkopullatentin aineistona. Ei ikinä enää!
Modern condensed matter physics.
Suuri illuusioni oli pakko lukea lukiossa. En tajunnut lausettakaan.
Vierailija kirjoitti:
Suuri illuusioni oli pakko lukea lukiossa. En tajunnut lausettakaan.
Luin tän ihan oma-aloitteisesti siinä nuoruuden valtavan ylivertaisuuden puuskassani. En muista mitään - mitä lienen ymmärtänyt silloin aikanaan. Vähän - luulen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Remeksen ikiyö.
Onko Remes kirjoittanut vaikean kirjan? Olen lukenut yhden Remeksen (jäätynyt helvetti tms.) melkein loppuun ja se kirja oli oli ainoastaan lattea ja yksioikoinen ja siksi liian pitkästyttävä luettavaksi.
Jos remes on vaikea niin aku ankkarin on liian vaikea.
Jari Tervo, Aamen. Mun oli ajateltava jokainen lause, kirjoittajan tapa kertoa aiheuttaa tämän. Todella mielenkiintoinen matka omaan ajatteluun, ei niinkään kyse kirjan juonesta tai siinä kerrotuista asioista.
Rikos ja rangaistus, sen kahlasin väkisin läpi nuorena.
Uudemmista Puhdistus, hävettää myöntää että se oli minulle raskasta luettavaa että pakko jättää kesken muutaman kymmenen sivun jälkeen. Masentavaa kurjuutta.
Tommy Hellstenin Virtahepo olohuoneessa, luin sen joskus kolmekymppisenä, en ollut sitä ennen lukenut mitään alkoholismia koskevaa teosta.
Meinasin henkisesti ratketa kun tunnistin oman lapsuudenaikaisen perheeni dynamiikat, oli kova pala.
Se on jäänyt mieleeni päällimmäiseksi ns "vaikeista" kirjoista.
Vierailija kirjoitti:
Rikos ja rangaistus, sen kahlasin väkisin läpi nuorena.
Uudemmista Puhdistus, hävettää myöntää että se oli minulle raskasta luettavaa että pakko jättää kesken muutaman kymmenen sivun jälkeen. Masentavaa kurjuutta.
En ymmärrä mitä vaikeaa on rikos ja rangaistuksessa. Se on trilleri, mutta supersankari kirjailijan tekemänä, eli parempi.
Hal Duncan, Vellum. Tosi monipuolista kielenkäyttöä, hurja sanavarasto ja viittauksia ihan kaikkialle ja juoni rönsyilee. Joku päivä luen uudestaan ja katson saanko enemmän irti, hyvä se oli.