Kivuliain fyysinen kipu, mitä olet tuntenut?

Postspinaali päänsärky, lääkärin mukaan samaa kipua kuin aivokalvontulehduksessa. Ei voinut kuin itkeä vaakatasossa, mutta meni onneksi muutamassa tunnissa ohi. Viisaudenhampaan poiston jälkeen haavatupon irtoaminen ja siitä johtuva hermosärky. Pahat auralliset migreenit olleet myös hirveutä: kova silmäsärky ja oksentelu.

Oletetut virtsakivet. Järkevämpää syytä ei noille kipukohtauksille löytynyt. Taju meni kivusta. Synnytys ok tuohon verrattuna.

Munuaiskivet!:(

Vierailija kirjoitti:

Kolmoishermosärky.

Tää on tutkitusti pahin mitä voi olla (ja tietty kaikki muu mikä osuu sen matkan varrelle esim silmän ja hampaiden hermovauriot). Tää on ammattilaiskiduttajienkin juttu. Hyi helkkari kärsin kerran tästä ja sen jälkeen ei synnytykset tai luunmurtumat ole enää hetkauttaneet.

Polvinivelien virheasentoon meno sattuu. Olen kaatunut pari kertaa talvella pyörällä, nivelet ovat jotenkin vääntyneet. Joskus polvi menee käsittämättömästä syystä outoon asentoon ja se asentoon meno sattuu enemmän kuin synnyttäminen (mulla oli epiduralipuudutus tosin). Kun polvi menee lukkoon, huudan kivusta, en voi kävellä moneen minuuttiin. Näin talven liukkailla on sydän kurkussa. Juokseminen ei tule kyseeseen edes hiekotetulla tiellä, minään vuodenaikana, kävellä ja pyöräillä sekä uida uskallan, kun tiet ovat hyvässä kunnossa. Voltaren emulgeelistä ei juuri ole apua, vähän vaan,

Toinen synnytys, todella nopea avautuminen eikä tietenkään uskottu synnytysvastaanotolla, kun ensin mittasivat, että sentin olet auki että lähdepä kävelemään niin avaudut. No en päässyt kertakaikkiaan ylös kun niin piip piip piip sattui ja puolen tunnin päästä uudestaan suostuivat katsomaan niin olihan se sitten 9cm auki ja pääsin saliin. Onneksi juoksivat lääkärin paikalle ja sain spinaalin, kymmenessä minuutissa oli lapsi pihalla.

Ennen kasvohermohalvausta todella viiltävä kipu, no äkkiäpä loppui kun halvaannuin, en edes ensin huomannut kun olin vaan helpottunut että kipu loppui🤣

Halvauksen jälkeen tuli hermokuolema pariin etuhampaaseen. Ensin luulin että on poskiontelotulhedus kun niin kova jomotus oli koko kasvoissa ja otsassa ja tuntui että silmät pullahtaa ulos. Pienikin liike ja tärähdys tuntui siltä että pää räjähtää. Ja taju meinasi lähteä kun ensiavun hammaslääkäri sitten laittoi puudutuspiikkeJÄ. Never again.

Munaistulehdus myös oli aika karmaiseva, niin uskomaton polte ja jonotus, luulin pari kertaa että taju lähtee matkalla sairaalaan. Ensiavussa mittasivat kuumeen joka oli yli 41. Odottaessani pääsyä hoitoon sitten taju kyllä lähti.

Ensimmäisessä synnytyksessä repesi virtsaputki. Järkyttävin vaihe koko synnytyksessä, ei auttanut epiduraali. Sen jälkeen kätilö yritti katetroida ilman puudutusta, ei onnistunut kun huusin tuskissani. Onneksi tajusi pyytää kokeneemman paikalle, joka kyllä kovasti ihmetteli että miksi ei aikaisemmin katetroitu kun olin jo iät ajat yrittänyt pissata ilman tulosta. Hän sitten tajusi puuduttaa ja saatiin katetroitua, ei ollut kaukana virtsarakon repeäminen, niin täynnä oli. Ompelu sitten ei myöskään ollut kovin hauskaa. Sain onneksi kotiin puudutusainetta sairaalasta, ilman sitä en olisi pystynyt edes olemaan saatika käymään pissalla. Sitä muutama viikko ja senkin jälkeen pari kk pissasin käsisuihkun avulla. Kovasti lupailtiin toista odottaessani että ei niin voi uudestaan käydä että on todella harvinaista! No kävipä kuitenkin, en onneksi tuntenut sitä kun oli niin hyvä spinaalipuudutus ja repeämä oli pienempi, en tällä kertaa tarvinnut enää kotiin puudutusainetta

Vierailija kirjoitti:

Kivuliain on ehdottomasti ollut virtsatietulehdus, joka äityi jo veriseksi. Istuin vain pöntöllä ja odotin koska antibiootti alkaa puremaan (muutaman tunnin sisällä) lirutin vaan menemään, paruin ääneen ja teki mieli repiä hiukset päästä. Helvetillinen tauti. Luojan kiitos karpalokapseleiden keksijälle en kärsi taudeista enää.

Minulla vti kuukausittain, aina kusen verta. Nyt puolen vuoden estolääkityksen jälkeen mennyt jonkin aikaa ilman, kunnes... tähänkin tottuu valitettavasti.

Hammasytimentulehdukset.

Mutta hammasjuurentulehdus kipu meni siitä vielä montakertaa vaikeammaksi. Puudutteet ei auttanut eikä hampaanavaus kipuun mutta antibiootit ja särkylääke auttoi parissa päivässä.. viikon päästä takaisin ja puudutteet auttoi aina millinkerrallaan kun suoraan hermoon pisti jos auttoi.. Tosin olin jo ihan turtunut käsitteltyyn. :) Nyt kaikki hammaslääkäri pelot läksi pois Alhamdulillah

Syöpäkipu pään alueella ja haavasta tuleva dreeni. Onneksi on olemassa kipupumppu ja suoraan selkäytimeen menevä nestemäinen kipulääkitys.

Alaselän kivut oli mullakin kamalia ja esti suorana kävelyn, nykyisessä muodossaan olen välillä herännyt alaselkä tosi kipeänä ja jumissa, kävelyn myötä on helpottanut mutta se sängystä nouseminen olikin itkun takana.

Ja sitten se, kun nenään (tai sen alle?) työnnettiin puudutuspiikki. Voi jeesus mikä kipu, lääkärikin kehtasi vähätellä siinä vieressä, onneksi oli ihana hoitaja joka lohdutti 😔

Alaselkä itselläkin. Mikään muu ei ole koskaan sattunut yhtä paljon, ei edes moottoripyöräkolari. Hammassärky tai nyrkki nenässä on sen rinnalla lähinnä hieman epämiellyttävää.

Kantapään puudutus 😣

Synnytys

1. Noidannuoli joka tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tyomatkalla junassa kaaduin kun "pain floored me" - kirjaimellisesti.

2. Lenkin jalkeen halusin tehda leuanvetoja. Tanko sen verran ylhaalla Etta Piti hypata ja vasenkasi lipsahti (oli satanut joten tanko liukas), oikea kasi vaantyi, kuului repeaman aani ja hauis rullaantui Olkapaahan.

3. Nilkan venahdys.

Vierailija kirjoitti:

1. Noidannuoli joka tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tyomatkalla junassa kaaduin kun "pain floored me" - kirjaimellisesti.

2. Lenkin jalkeen halusin tehda leuanvetoja. Tanko sen verran ylhaalla Etta Piti hypata ja vasenkasi lipsahti (oli satanut joten tanko liukas), oikea kasi vaantyi, kuului repeaman aani ja hauis rullaantui Olkapaahan.

3. Nilkan venahdys.

Termi "ylipääsemätön tuskatila" lienee tuttu.

Olen päässyt tosi vähällä. Pahimpia kipuja ovat olleet sappikipukohtaukset sekä eräs kerta, kun hampaan paikan vaihtamisen jälkeen tämä sama hammas alkoi saamaan sähköiskuja sekuntien välein. Kipu paheni jokaisen iskun aikana, ja vaikka pääsinkin melko nopeasti päivystykseen, viimeiset iskut olivat levittäneet kivun jo alahampaisiin samalla puolella (oli siis ylähammas tämä oireileva). Särkylääke ei vaikuttanut ollenkaan, alahampaita poltti tuskaisesti iskujen myötä. Kipu loppui siihen, että aloitettiin juurihoito.

Ponnistusvaihe synnytyksessä, 45 minsaa jäätävää kipua. Tokana erilaiset reuman aiheuttamat nivelkivut, lonkat pahin.

Vierailija kirjoitti:

Kaaduin tikkailta ja nilkan luut meni poikki, jalkaterä vain heilui. Kesti tunnin ennenkuin pääsin sairaalaan.

Morfiinin keksijälle pitäisi pystyttää patsas.

Täältä löytyy kuva morfiinin keksijälle pystytetystä patsaasta.

http://www.wikiwand.com/de/Friedrich_Sertürner

Vierailija kirjoitti:

Olen päässyt tosi vähällä. Pahimpia kipuja ovat olleet sappikipukohtaukset sekä eräs kerta, kun hampaan paikan vaihtamisen jälkeen tämä sama hammas alkoi saamaan sähköiskuja sekuntien välein. Kipu paheni jokaisen iskun aikana, ja vaikka pääsinkin melko nopeasti päivystykseen, viimeiset iskut olivat levittäneet kivun jo alahampaisiin samalla puolella (oli siis ylähammas tämä oireileva). Särkylääke ei vaikuttanut ollenkaan, alahampaita poltti tuskaisesti iskujen myötä. Kipu loppui siihen, että aloitettiin juurihoito.

Vähällä? Ex kertoi, että sappikohtaus oli pahempi kuin synnytys kuunaan. Itse en ole kokenut kumpaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Kivuliain on ehdottomasti ollut virtsatietulehdus, joka äityi jo veriseksi. Istuin vain pöntöllä ja odotin koska antibiootti alkaa puremaan (muutaman tunnin sisällä) lirutin vaan menemään, paruin ääneen ja teki mieli repiä hiukset päästä. Helvetillinen tauti. Luojan kiitos karpalokapseleiden keksijälle en kärsi taudeista enää.

Mulla sama... Tämän jälkeen sain estolääkityksen