Kivuliain fyysinen kipu, mitä olet tuntenut?

kun polvesta meni kerralla sököksi eturistiside, sisäsivuristiside ja ulkokierukka. vaikka paikkoja on aiemminkin remonttiin mennyt, niin ei ollut kyllä mikään mitään tohon verrattuna..

- lihaskramppi pohkeessa on sattunut niin, että on pitänyt huutaa ääneen, onneksi lyhytkestoinen

- migreenipäänsärky on ollut tuntikausia kestävää kidutusta

- ylävatsakipukohtaukset ovat joskus olleet niin pahoja, että olen harkinnut lähtöä päivystykseen pyytämään kipupiikkiä tms.

- kuukautiskivut ovat joskus olleet ihan sietämätöntä tuskaa, olen vain vapissut lattialla ja pelännyt pyörtyväni

Vierailija kirjoitti:

Ulostaminen peräsuolen leikkauksen jälkeen. Taju lähti ennen kuin sain vahvemmat kipulääkkeet. En ole vielä synnyttänyt, voin vain kuvitella miten kipeää se tekee.

En tunne ketään, jolta olisi lähtenyt taju synnytyksessä, joten tuskin tekee niin kipeää. 

Pahin tuntemani kipu on rappeutuneesta alaselästä säteilevä hermokipu. Tätä on jatkunut yli 10 vuoden ajan säännöllisen epäsäännöllisesti. Pahimpina hetkinä olen täysin lamaantunut, enkä pystyisi nousemaan ylös vaikka henki lähtisi jos en nousisi.

Yksi nöyryyttävimpiä tilanteita oli kerran teininä, kun jalat pettivät alta kaupassa.  Kaaduin maahan tuskissani. Aikuiset ihmiset tuijottivat minua paheksuvasti ja yksi valitti siitä, miksi tällaiset "huumehörhöt" pääsevät kauppaan lepäämään.

Toinen nolo tilanne tapahtui, kun olin töissä kaupan kassalla. En päässyt kassalta melkein ikinä tekemään välillä muita hommia, vaikka olin kertonut vaivastani. Selkää ja jalkoja alkoi taas kerran särkeä viiltävästi, ja yhtäkkiä jaloista lähti tunto. Jonottavat asiakkaat katsoivat kummissaan, kun raahauduin itkien pois kassakopista.

Onneksi nyt 25-vuotiaana opettajana pystyn itse valitsemaan, missä asennossa työskentelen.

Haimatulehdus. En ole koskaan pyörtynyt mutta silloin toivoin että pystyis sellaiseen. Toivottavasti ei koskaan enää uudelleen.

Kaaduin hevosella muutama vuosi sitten, puolet naamasta vereslihalla ja naarmuilla. Vihloi erityisesti kun suihkuun meni, mutta ei tämä siltikään ole verrattavissa täällä sanottuihin. Vähällä olen päässyt.

Joskus 70-luvun puolivälissä hammaslääkärin pora osui yläetuhampaan hermoon. Hirveä tuskan räjähdys ja meni taju hetkeksi; herätessäni olin hiestä märkä.

Jostain syystä luiden katki meneminen ei sattunut kummallakaan kerralla, ehkä sattumalta menivät "hyvästä" kohtaa. Pahinta on olleet menkat.

Se kun olet leikkaussalissa ja aletaan vetämään puukolla nahkaa auki palleista, mutta kas puudutusaine ei olekkaan vaikuttanut.

Vierailija kirjoitti:

Kolmoishermosärky.

Täysin samaa mieltä. Tutkijat kutsuvat sitä "saatanallisimmaksi" kivuksi mitä ihmisellä voi olla. Olen paljon erilaisia kipuja elämässäni kokenut, mutta tuo vie voiton.

Vierailija kirjoitti:

Hortonin päänsärky, eikö kukaan muu ole kokenut? Ei ole mitään siihen verrattavissa olevaa kipua. Ns. Itsemurhapäänsärkynäkin tunnettu.

Olen kokenut. Viimeiset 25 vuotta ja 20 vuotta kroonista migreeniä. Siitä huolimatta uskon kivun olevan subjektiivisen kokemuksen.

Selkäsauna nahkavyöllä.

Juurihoidon jälkeinen särky, kun hoitoa ei voitu viedä loppuun, koska juuren hermot eivät olleet vielä kuolleet. Olin töissä, kun puudutus lakkasi. Siihen hetkeen mahtui vain kipu. Buranaa söin kuin karamellia. Mitään muuta ei voinut miettiä kuin sitä kipua. Nyt ymmärrän, miksi kivun takia tehdään jopa itsemurhia.

Parin päivän päästä saatiin onneksi hoito loppuun ja kipu loppui siihen. Täytyy sanoa, että nyt on oma hammashygienia ihan eri tasolla. Ei ikinä enää!

Tiedän, että joillakin on jatkuvia hermosärkyjä. En ymmärrä, miten niiden kanssa voi elää.

Kolmannen asteen repeämät synnytyksessä ilman mitään kivunlievitystä... Multa lähti taju ja tulin tajuihini jossain vaiheessa kun kätilö antoi happea mulle ja ”herätteli”. Mies sanoi että kätilöikin oli näyttänyt vähän säikähtäneeltä... repeämien ompelukaan ei ole kauhean kivaa mutta siihen sentään puudutetaan...

En muista kokeneeni kovin pahoja kipuja. Hampaan poraaminen ilman puudutusta sattuu kyllä ärsyttävän "terävästi", vihloo.

Tätä ketjua luettuani toivon, etten ikinä joudu kokemaan mitään tuollaista. Ootte sitkeitä, ihan hirveitä kipuja ootte kokeneet! Toisaalta eipä siinä ole mitään muuta vaihtoehtoakaan kuin selvitä, kun jotain tuollaista tapahtuu 

Mun järkyttävin kipu.... tulehtunut viisaudenhammas sattui todella paljon, tulehdus levisi nieluun asti enkä saanut suuta auki. Ihan kamala, mutta kyllä siitä selvittiin ihan kunnialla. Helpolla olen päässyt.

Sarveiskalvon haava

Paksusuolen tähystys oli aika kivulias.

Kova, mutta hetkellinen kipu, kun juurihoidettavan hampaan hermo ei ollutkaan kokonaan kuollut ja hammaslääkäri tökkäsi sitä piikillään. Kestän muuten kipua melko hyvin, mutta jostain syystä kaikki hampaisiin liittyvä on ihan mahdotonta. Onneksi hammaslääkärini ei pihtaa puudutteissa (toisin kuin aikanaan kouluhammaslääkäri, ja niistä kokemuksista tämä kipuherkkyyteni taitaa olla peräisinkin).

Väkivaltainen ex-mieheni ruoski minua johdoilla. Sain pitkiä vertavuotavia viiltoja ympäri kehoa. Alaselkä, jalat ja kädet olivat kohdat joihin sattui kaikista eniten. Edes nyrkiniskut eivät sattuneet yhtä paljon kuin ruoskinta. Kauhulla muistelen tuota aikaa.