Taas on koulussa joulumyyjäiset ja yksikään ISÄ ei osallistu

Mun mies osallistuu kyllä. Hankki työpaikaltaan arpajaisvoittoja, ihan arvokkaitakin sai. Lisäksi askarteli myyntiin muutaman jätkänkynttilän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät ne myyntipöytien takana seisovat äidit välttämättä ole sen kiinnostuneempia seisomaan siellä kuin nekään, jotka kieltäytyvät koko hommasta tai haluavat selvitä rahalla. Omaa omaatuntoa on helppo rauhoitella pilkkaamalla niitä äitejä, jotka aina osallistuvat ja arvostelemalla kuinka he muka oikein nauttivat kun saavat järjestää ja organisoida.

Kyllä niillä osallistuvillakin äideillä on muutakin elämää, mutta joskus kakaroiden juttuihin on vain osallistuttava. Jonkun on myytävä, sillä jos kaikista jutuista yritettäisiin selvitä rahalla, nousisi hirveä älämölö rahastamisesta. Jonkun on lähdettävä luokkaretkille valvojaksi, jonkun on valvottava discoiltoja jne. Siihenhän ne osallistumattomat luottavat, että aina on joku, joka ei pysty tuottamaan lapsille pettymystä.

Jos nämä äidit eivät halua osallistua, he sanovat sen ääneen eivätkä heittäydy marttyyreiksi. Ei omassa lapsuudessani ollut koskaan mitään koulun myyjäisiä. Luokkaretkiin kerättiin rahat vanhemmilta ja vähävaraisten perheiden lasten osuuden maksoi koulu. Vanhempia ei myöskään tarvittu luokkaretkille valvojiksi. Joskus toisena valvojana oli koulun vahtimestari, joskus toinen opettaja, joskus rehtori jne, mutta ei koskaan kenenkään lapsen vanhempi. 

Ajat ovat muuttuneet. Koulu ei maksa enää mitään ja marttyyreitäkin on pakko olla. Jos kaikki vain sanoisivat, että ei kiinnosta, koskaan ei lapsilla olisi mitään kivaa. Jos tekee mukuloita, sitä sitoutuu myös osallistumaan heidän elämäänsä, eikä vain maksamaan siitä. 

Koulu ei enää maksa, koska koulu käyttää hyväksi vapaaehtoisia marttyyreitä. Ja oikeasti nykyisin ei ole mikään pakko järjestää yhtään luokkaretkeä. Kaikki peruskoulun opetussuunnitelmaan kuuluvat asiat voidaan opettaa lapsille ilman luokkaretkiäkin tai luokkaretket voidaan suunnata koulun lähialueelle, jolloin ei tarvita rahaa. 

Meillä mies osallistuu kuskaamisiin ja rakentamisiin. Esim lasten seuran katsomot pitää rakentaa ja matot laittaa.. Ajelee ja vie mukuloita ympäriinsä. Koulussa ei myyjäisiä ollutkaan, mutta discoja - mies on dj kahdeksatta kertaa nyt pikkujouludiscossa.

Aika vähän ne miehet osallistuu näihin tapahtumiin. Koulun discoissa on ollut ollut kummankin luokalta kolme miestä, samat isät muuten. Yksi on järkkänä mun kanssa, yksi myy lippuja. Joukko äitejä myyvät herkkuja.

Ne osallistuu joita kiinnostaa ja joilla on aikaa. :)

Vierailija kirjoitti:

Ei, vaan ajatuksena oli osoittaa se, että kaikille se leipominen ei ole mukavaa touhua, jota tehdään siinä samalla kuin muitakin kotitöitä. Nämä aktiivileipojat ovat niitä, jotka alunperin ehdottavatkin niitä luokkaretkiä ja niiden rahoittamiseen leivonnaismyyjäisiä, sukkamyyntejä, piparitalotalkoita, pihaharjanmaalaustalkoita jne. koska se on heistä kivaa ja helppoa ja menee siinä samalla. Ja ovat varmaan myös sosiaalisempia ja nauttivat yhdessä tekemisestä. Kaikille se ei ole kivaa ja helppoa ja hermo menee jo niihin pakollisiin kotitöihin, jotka odottaa raskaan työn ja päivystysten jälkeen. Enkä ole myöskään niin sosiaalinen, että päivän vaikkapa rintasyöpäpotilaita tutkittuani jaksaisin innostua suuresti harjatalkoista tai piparitalkoista, vaikka se jonkun mielestä on varmaan päivän kohokohta. Ehkä pitäisi mutta ei nappaa. Lähden mieluummin vaikka koiran kanssa metsään tai vaikka pesen ja viikkaan ne pari koneellista pyykkiä, joka on kuitenkin tehtävä.

T. se lääkäriäiti (joka on näihin kaikkiin em. talkoisiin kuitenkin osallistunut)

No eihän mitään ongelmaa ole, jos osallistut muulla tavalla kuitenkin. Sanot, että "Olen oman osani tehnyt. En pidä leipomisesta, olen muulla tavalla osallistunut sen verran kuin se on mahdollista."

Mut tuo jatkuva lääkäriaseman korostaminen saa sut näyttämään ylimieliseltä kun se ei tähän edes kuulu. Jätä se pois,

En minäkään osallistu, ei voi  vähempää moiset kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät ne myyntipöytien takana seisovat äidit välttämättä ole sen kiinnostuneempia seisomaan siellä kuin nekään, jotka kieltäytyvät koko hommasta tai haluavat selvitä rahalla. Omaa omaatuntoa on helppo rauhoitella pilkkaamalla niitä äitejä, jotka aina osallistuvat ja arvostelemalla kuinka he muka oikein nauttivat kun saavat järjestää ja organisoida.

Kyllä niillä osallistuvillakin äideillä on muutakin elämää, mutta joskus kakaroiden juttuihin on vain osallistuttava. Jonkun on myytävä, sillä jos kaikista jutuista yritettäisiin selvitä rahalla, nousisi hirveä älämölö rahastamisesta. Jonkun on lähdettävä luokkaretkille valvojaksi, jonkun on valvottava discoiltoja jne. Siihenhän ne osallistumattomat luottavat, että aina on joku, joka ei pysty tuottamaan lapsille pettymystä.

Jos nämä äidit eivät halua osallistua, he sanovat sen ääneen eivätkä heittäydy marttyyreiksi. Ei omassa lapsuudessani ollut koskaan mitään koulun myyjäisiä. Luokkaretkiin kerättiin rahat vanhemmilta ja vähävaraisten perheiden lasten osuuden maksoi koulu. Vanhempia ei myöskään tarvittu luokkaretkille valvojiksi. Joskus toisena valvojana oli koulun vahtimestari, joskus toinen opettaja, joskus rehtori jne, mutta ei koskaan kenenkään lapsen vanhempi. 

Ajat ovat muuttuneet. Koulu ei maksa enää mitään ja marttyyreitäkin on pakko olla. Jos kaikki vain sanoisivat, että ei kiinnosta, koskaan ei lapsilla olisi mitään kivaa. Jos tekee mukuloita, sitä sitoutuu myös osallistumaan heidän elämäänsä, eikä vain maksamaan siitä. 

Juu, mutta lapsilleen voi järjestää kivaa ihan vapaa-ajallakin. Ja voi jopa osallistua lastensa kanssa tähän kivaan. 

olisi aika noloa että mies osallistuisi tällaiseen naisten ja  lasten hömpötykseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät ne myyntipöytien takana seisovat äidit välttämättä ole sen kiinnostuneempia seisomaan siellä kuin nekään, jotka kieltäytyvät koko hommasta tai haluavat selvitä rahalla. Omaa omaatuntoa on helppo rauhoitella pilkkaamalla niitä äitejä, jotka aina osallistuvat ja arvostelemalla kuinka he muka oikein nauttivat kun saavat järjestää ja organisoida.

Kyllä niillä osallistuvillakin äideillä on muutakin elämää, mutta joskus kakaroiden juttuihin on vain osallistuttava. Jonkun on myytävä, sillä jos kaikista jutuista yritettäisiin selvitä rahalla, nousisi hirveä älämölö rahastamisesta. Jonkun on lähdettävä luokkaretkille valvojaksi, jonkun on valvottava discoiltoja jne. Siihenhän ne osallistumattomat luottavat, että aina on joku, joka ei pysty tuottamaan lapsille pettymystä.

Jos nämä äidit eivät halua osallistua, he sanovat sen ääneen eivätkä heittäydy marttyyreiksi. Ei omassa lapsuudessani ollut koskaan mitään koulun myyjäisiä. Luokkaretkiin kerättiin rahat vanhemmilta ja vähävaraisten perheiden lasten osuuden maksoi koulu. Vanhempia ei myöskään tarvittu luokkaretkille valvojiksi. Joskus toisena valvojana oli koulun vahtimestari, joskus toinen opettaja, joskus rehtori jne, mutta ei koskaan kenenkään lapsen vanhempi. 

Ajat ovat muuttuneet. Koulu ei maksa enää mitään ja marttyyreitäkin on pakko olla. Jos kaikki vain sanoisivat, että ei kiinnosta, koskaan ei lapsilla olisi mitään kivaa. Jos tekee mukuloita, sitä sitoutuu myös osallistumaan heidän elämäänsä, eikä vain maksamaan siitä. 

Kun vanhemmat järjestävät itse lapsilleen kivaa, ei kivaan tarvita koulua eikä koulun marttyyrejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset tekevät Suomessa valtaosan ilmaisista töistä omien töidensä lisäksi.

Epäreilu tilanne, koska kyse on yhteisistä lapsista. 

"Parisuhteessa elävä mies tekee viikossa 8,5 tuntia enemmän yhteenlaskettua ansio- ja kotityötä kuin naispuolinen kumppaninsa."

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001668757.html

Joo, kun tuossa ei kotitöihin laskettu lainkaan lastenhoitoa.

Mun lapsi on aina ihan innoissaan noista myyjäisistä. Saa olla myymässä, ostella arpoja ja syödä buffetissa niitä mokkapaloja. Ei mua itseäni voisi vähempää kiinnostaa ne järkkäilyt mutta kun näkee lapsen ilon niin osallistun sen verran kun ehdin ja voin.

Vierailija kirjoitti:

Onko sama tilanne kaikissa kouluissa? Äidit hoitavat kaiken?

Miksi sinun miehesi ei osallistu?

Miehenä vastaan sinulle. Ei pätkääkään kiinnosta. Lapset käy koulua, ei vanhemmat. Jos joku haluaa nostattaa omaa egoaan tai itsetuntoaan, niin olkaapa hyvä. Omassa nuoruudessani näitä oli harvakseltaan, jos ollenkaan. Nämä tällaiset ovat NIIN kopio jenkkiläisestä teennäisyydestä, että ei voi kuin päätään pyöritellä. Siellä sitten ollaan rivissä ja ihastellaan. Ollaan niin helvetin sosiaalisia. No thanks. Nuo myyjäiset ovat hippokratiaa pahimmasta päästä. Joku tuossa mainitsikin, että päästään sitten kaikenlaisiin some -juttuihin esittelemään omaa ns. täydellistä elämää. Ja otetaan liikoja suorituspaineita. Enkä jaksa sitä kälkäti, kälkäti meininkiä. Ei sitten yhtään. Jos rahalla selviän, sillä mennään. Oon mieluummin sen ajan laittamassa taloa, vaihtamassa renkaita, putsaamassa rännejä, viemässä lapsia harkkoihin, ajamaassa nurmikkoa, hakkaamassa halkoja, auttamassa vanhoja sukulaisia, korjaamassa imuria tai tietokonetta, hoitamassa raha-asioita, urheilemassa lasten kanssa, leffassa lasten kanssa. Ymmärsitkö pointin? Ai niin, kokkaamassa, pesemässä pyykkiä, imuroimassa, tekemässä lasten kanssa läksyjä jne. Kaikkea tätä mieluummin ja teenkin.

Onko jotku niin köyhiä ettei ole varaa maksaa luokkaretkistä? Pitää mokkapalakaupalla ne rahoittaa? Kyllä näköjään lapsiperjeiden sosiaalitukia pitäisi hieman korottaa.

Pakko kommentoida yleisellä tasolla: talkootyön ja silkan rahan maksajia on hyvin hankala erottaa ja tuhoaa koko talkootyön ajatuksen. Lisäksi sellaisen vaihtoehdon tarjoaminen talkootyön rinnalle johtaisi ennen pitkää siihen, ettei saada enää riittävää volyymia vanhempia järjestämään ylipäätään yhtään mitään ja se taas pakottaa kaikki maksamaan sellaisia summia rahaa johon varaa ei ole. Pahimmassa tapauksessa touhutätinä tai -setänä on ihminen jolle 200e ei ole ongelma, mutta kuinka moni pienituloinen saa kursittua tuon kasaan? Oman tyttäreni luokka kerää retkirahat ihan käteisellä mutta yhteisestä sopimuksesta summat ovat maltillisia ja ottavat kaikki huomioon.

Itse olen seuratoiminnassa mukana ja ideologia on se että niillä 2 talkoovkl vuodessa ( vain toinen päivä, vuoro 3-5h) saadaan hankittua sen verran pätäkkää seuralle että harrastaminen on edelleen kohtuuhintaista ja kaikkien tavoitettavissa. Niistä jos lähdetään luopumaan niin kausimaksut alkaa nousta niin että heikompaa hirvittää.

Vierailija kirjoitti:

Onko jotku niin köyhiä ettei ole varaa maksaa luokkaretkistä? Pitää mokkapalakaupalla ne rahoittaa? Kyllä näköjään lapsiperjeiden sosiaalitukia pitäisi hieman korottaa.

Joo, samaa mietin. Miksei voi laittaa koululaisia kerjäämään muki kädessä koulun eteen ohikulkijoilta rahaa luokkaretkeen? Saisi saman summan helpommalla kuin järjestämällä myyjäisiä, joissa vanhemmat ostelevat sosiaalisen paineen pakottamina toistensa tekeleitä, ja lapset saisivat olla osallisina yhteisön köyhimpien kokemuksessa. Että empatiakyky kasvaisi.

Talkoomamma kirjoitti:

Pakko kommentoida yleisellä tasolla: talkootyön ja silkan rahan maksajia on hyvin hankala erottaa ja tuhoaa koko talkootyön ajatuksen. Lisäksi sellaisen vaihtoehdon tarjoaminen talkootyön rinnalle johtaisi ennen pitkää siihen, ettei saada enää riittävää volyymia vanhempia järjestämään ylipäätään yhtään mitään ja se taas pakottaa kaikki maksamaan sellaisia summia rahaa johon varaa ei ole. Pahimmassa tapauksessa touhutätinä tai -setänä on ihminen jolle 200e ei ole ongelma, mutta kuinka moni pienituloinen saa kursittua tuon kasaan? Oman tyttäreni luokka kerää retkirahat ihan käteisellä mutta yhteisestä sopimuksesta summat ovat maltillisia ja ottavat kaikki huomioon.

Itse olen seuratoiminnassa mukana ja ideologia on se että niillä 2 talkoovkl vuodessa ( vain toinen päivä, vuoro 3-5h) saadaan hankittua sen verran pätäkkää seuralle että harrastaminen on edelleen kohtuuhintaista ja kaikkien tavoitettavissa. Niistä jos lähdetään luopumaan niin kausimaksut alkaa nousta niin että heikompaa hirvittää.

Mä ymmärrän tuon harrastustoiminnassa, mutta en peruskoulussa. Koulussa ei ole lukukausimaksuja, seuramaksuja eikä mitään jäsenmaksujakaan, joihin tulisi korotuspaineita, mikäli talkootyön määrä vähenisi. Ja kannatan juuri tuota mitä sinunkin tyttärelläsi on, että retkirahat kerätään käteisellä ja pidetään summat maltillisina. Lisäksi kannattaisin sitä, että jos summa on siltikin perheen vähävaraisuuden vuoksi kohtuuton, tällaiset peruskoulun edellyttämät luokkaretket laskettaisiin menoksi myös toimeentulotukea maksettaessa eikä katsottaisi sitä maksettavan toimeentulotuen perusosasta. 

Nää on niitä juttuja, jotka estää edes harkitsemasta lapsia, vaikka mies niitä haluaisi. Tuo asetelma oli vakio lapsuudessani ja nää asenteet elää edelleen oikeassa elämässä hyvin vahvasti. Toki jossain korkeakoulutettujen nuorten vanhempien parissa voi olla erilaista, mutta siitä en tiedä käytännön tasolla mitään...

Oma mies on juuri sen tyylinen, että hän nyt vaan päättää mitä kuuluu tehdä ja mitä ei, suurin osa ikävistä jutuista jääkin sitten tekemättä. Kodin puhtaus esim. on hänestä ihan turhuutta, mutta välillä onnistuu silti nalkuttamaan siivoukseni tasosta. Tekisinkö kaiken lapsiin liittyvän sitten yksin, miksi mikään muuttuisi kun hommat oikeasti lisääntyy ja pakollisten asioiden määrä kasvaa 90 %?

Muissa asioissa ihana, kultainen, hellä, antelias, hauska mies jonka kanssa on välillä tosi mahtavaa kahdestaan, haluaisi lapsia, vaikka olen luetellut kaikki omat epäilykseni. Hän ohittaa ne ihan totaalisesti tai ehdottaa että hän voi käydä töissä (enkö minäkin...?) tai sanoo, että kyllä hän sitten ryhdistäytyisi. Eikä osaa vastata miten se hektinen arki, univaje ja vitutus parantaa jaksamista. Voi kuulemma elää ilman lapsiakin, mutta olenko sitten omalta osaltani itsekäs, jos jään suhteeseen ja siten estän nämä järjenvastaiset perhesuunnitelmat. Voikohan tämä toimia pidemmän päälle :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma mieheni ruksi lappuun, että voi tuoda joulumyyjäisiin jotain myytävää. Ostaa siis kaupasta ja vie paikan päälle. Minä en tarjoutunut tekemään edes sitä, yritän selvitä rahalla jos mahdollista ja jos ei onnistu niin en osallistu. 

Siellä myyjäisissä on aina ne samat tyypit, samat naiset vuodesta toiseen, eikä sinne heidän joukkoon ole entisen kiusatun helppo mennä. Eikä tämä perustelukaan oikeastaan edes kuulu tähän. Ne tekee, ketkä haluaa. Vapaaehtoistahan se on. 

Tavallaan ymmärrän tämän erinomaisen hyvin ja kiitettävästi. - Silti toisinaan ärsyttää, että syystä tai toisesta vaikuttaa juurikin sille, että ne on aina samat tyypit, jotka vuodesta toiseen jaksavat ja viitsivät osallitua. Kun on kerran kyse vapaaehtoisuudesta, niin jos ja kun sitten rahat käytetään, niin voidaanko sivuuttaa ne jotka eivät ole osallistuneet, tai heidän lapsensa? - Jos ei voida sivuuttaa, niin miksi ei? Kulkeeko ajatus niin, että jos "vapaaehtoistelee" niin sitten täytyy uhrautua ja raataa aina kaikkien puolesta, eikä vain pienemmän joukon puolesta ja edestä.      

Ei, kun pitää pyytää niiltä rahaa niihin yhteisiin menoihin. Kun minä en jaksa enkä halua osallistua mihinkään vapaaehtoistoimintoihin rahankeruun vuoksi, niin miksi minä en saa kuitata osallistumattomuuttani riihikuivalla käteisellä?

Minä maksan vanhempainyhdistyksen pakollisen jäsenmaksun ja olen valmis maksamaan lisää siitä, ettei tarvitse osallistua koulun diskon, harrastuksen joulumyyjäisten taikka ystävänpäiväbileitten järjestelyihin. Haluan olla rauhassa.

Huh. Onneks ei tarvii asua näiden metsäläisten keskuudessa, kuulostaa masentavalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap miksi olet rasisti?? Kohdistat vihaa yhtä ryhmää kohtaan ja syylistät heitä !!! Pahimman tason lokeirointia !! Pitäisi tehdä ilmotusta rasmukselle...

Ai nykyään miehet ovat jo oma rotunsa.

No eikö ne oo aina ollut? Ihan kuin toiselta planeetalta :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät ne myyntipöytien takana seisovat äidit välttämättä ole sen kiinnostuneempia seisomaan siellä kuin nekään, jotka kieltäytyvät koko hommasta tai haluavat selvitä rahalla. Omaa omaatuntoa on helppo rauhoitella pilkkaamalla niitä äitejä, jotka aina osallistuvat ja arvostelemalla kuinka he muka oikein nauttivat kun saavat järjestää ja organisoida.

Kyllä niillä osallistuvillakin äideillä on muutakin elämää, mutta joskus kakaroiden juttuihin on vain osallistuttava. Jonkun on myytävä, sillä jos kaikista jutuista yritettäisiin selvitä rahalla, nousisi hirveä älämölö rahastamisesta. Jonkun on lähdettävä luokkaretkille valvojaksi, jonkun on valvottava discoiltoja jne. Siihenhän ne osallistumattomat luottavat, että aina on joku, joka ei pysty tuottamaan lapsille pettymystä.

Jos nämä äidit eivät halua osallistua, he sanovat sen ääneen eivätkä heittäydy marttyyreiksi. Ei omassa lapsuudessani ollut koskaan mitään koulun myyjäisiä. Luokkaretkiin kerättiin rahat vanhemmilta ja vähävaraisten perheiden lasten osuuden maksoi koulu. Vanhempia ei myöskään tarvittu luokkaretkille valvojiksi. Joskus toisena valvojana oli koulun vahtimestari, joskus toinen opettaja, joskus rehtori jne, mutta ei koskaan kenenkään lapsen vanhempi. 

Ajat ovat muuttuneet. Koulu ei maksa enää mitään ja marttyyreitäkin on pakko olla. Jos kaikki vain sanoisivat, että ei kiinnosta, koskaan ei lapsilla olisi mitään kivaa. Jos tekee mukuloita, sitä sitoutuu myös osallistumaan heidän elämäänsä, eikä vain maksamaan siitä. 

Suomessa on lain mukaan ilmainen peruskoulu. Eihän koulu enää mitään maksakaan, teidän tättähäärien takia, kohta koko peruskoulu on maksullinen, siihen tää johtaa, kun kaikki vaan suostuu tollaseen ja aina ollaan ruinaamassa vanhemmilta rahaa tai sitä sun tätä osallistumista. Ei ole lainmukaista, täällä pitäis koulutapahtumat olla koulujen rahottamia.

Opettelehan sinäkin sanomaan ei, niin alkaa tulla asioihin tolkku.