Oletko hyväksynyt tulevan kuolemasi?
Jokainen meistä kuolee ennemmin tai myöhemmin. Joskus paljon aiemmin kuin olisi itse uskonutkaan. Oletko hyväksynyt tämän vai oletko niitä jotka ei halua edes ajatella asiaa?
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Saarnaaja 9:5 kertoo seuraavasti: Sillä elävät tietävät kuolevansa, mutta kuolleet eivät tiedä yhtään mitään.Eli sanonta hän meni taivaaseen ei ole sopusoinnussa Raamatun opetusten kanssa.Johannes 5:28 älkää ihmetelkö sillä tulee hetki jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen äänensä.Eli kuolema on unenkaltainen tila, josta lopulta herätetään.
tämä on jehovien HAPATUSOPPIA JA TÄYSIN VÄÄRIN,
jEESUS MENI TUONELAAN PUHUMAAN VANGITTUINA OLEVILLE SIELUILLE
HÄN Nousi KUOLLEISTA ENSIMMÄISENÄ JA KOKO KRISTINUSKO PERUSTUU SIIHEN USKOON, KEN EI USKO TÄTÄ EI OLE KRISTITTYKÄÄN
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan syntynyt enkä koskaan kuole. Tämä ajallinen kulkuneuvoni jota kehoksi kutsutaan toki on syntynyt ja kuoleekin. Olen käyttänyt eri kulkuneuvoja jo monia, monia, monen elämän aikana. Kun tämä keho on palvellut loppuun, lähden tästä ja omaksun seuraavan. Se tulee olemaan sellainen keho ja sellaisissa olosuhteissa, jotka palvelevat henkisiä kehitystehtäviäni kun tämä nykyinen ei enää palvelisi.
Heh, hinduheikin haaveita...
Kuolema tulee, kun tulee. Minulla ei ole kiirettä. Toisaalta olen kuunnellut parinkin vanhuksen ankeis-valitusta, kumpia pääsis,jo pois. Ei se pitkä elämäkään aina ole tavoittelemisen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Itseni puolesta olen hyväksynyt vaikkakin kuolemantapa pelottaa. Ja se, etten pääsekään taivaaseen. Mutta lasten takia hirvittää. En halua hylätä heitä.
Anna elämäsi hallinta Jeesukselle niin pelastut jo tässä ajassa ja tulevassa.
Rukoile vaikka näin:
Isä Jumala, olen niin paljon tehnyt syntiä tässä ajassa ja haluan lähteä seuramaan Poikaasi Jeesusta. Vapahtaja Jeesus Kristus - anna anteeksi syntini, puhdista ja pelasta minut, auta minua tekemään parannusta kaikista pahoista teoistani ja anna voimaa lähteä seuraamaan Sinua ja pidä minut pelastuksen tiellä elämäni loppuun asti. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Amen.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan niin hyviä ihmisiä : D :D
Kukaan ei ole tarpeeksi hyvä taivaaseen ilman Jeesusta.
Eikä Jeesuksen kanssakaan, ei ole kysymys ihmisen hyvyydestä, vaan Jumalan hyvyydestä.
Ei kuolema pelota vaan se, että ennen sitä joutuu toisten armoille ja mahdollisesti sellasessa kunnossa jossa ei ilmaista omaa tahtoa ja toiveita. Kestämättömät kivut eri syistä olisi painajainen.
Pitkä ikä ei ole tavoite muutoin kun ehdoilla, että kroppa toimii, ajatukset ja aistit toimivat niin että voi lukea ja katsoa ja kuunnella.
Minä vastustan kuolemista loppuun asti!
Minulla on teoria jolla väitän että ihminen syntyy uudestaan. Jos ikuisuus on aikaa, niin muutaman sentiljoonan vuoden jälkeen ne kaikki samat geenit ja atomit asettuvat riviin samaan järjestykseen, niin että syntyy täydellinen kopio, niin tällöinhän sen pitää olla uusi minä. Kloonatessahan ei kopioidu kuin dna.
Jeesus vie taivaaseen ja pian alkaa tempaus jonne pääsevät viisaat neitsyet ei edes kaikki uskovaiset
En, enkä tule koskaan hyväksymään. Haluan elää ikuisesti ja teen kaikkeni, jotta se olisi mahdollista. Ikävä kyllä suurella todennäköisyydellä synnyin aivan liian aikaisin, jotta tämä olisi mahdollista. Todennäköisesti maksan sievoisen summan rahaa, että joku jäädyttää kroppani heti kuolemani jälkeen. Ikävä kyllä tuo firma on mennyt todennäköisesti nurin tai rahani ovat loppuneet ennen kuin keksitään keino palauttaa minut henkiin.
Olen käynyt kuoleman rajoilla kolmesti. Ei siinä mitään pelkäämistä ole. Poistut tilaan, joka vallitsi ennen syntymääsi. Matkalla sinne kohtaat edesmenneitä.
Mieheni kanssa ollaan sovittu, että jos menee tila siihen, että jompikumpi makaa kasvina jossain tai kärsii järkyttävistä tuskista, niin saa avustaa itsemurhassa.
Kohta pitää valtuuttaa toimenpiteeseen jälkikasvu. Riskinä on nimittäin, että itse ei enää tajua eikä kykene.
Miten kasvina voi tehdä itsemurhan? Eikös se silloin ole murha?
Nykyään paremmin kuin jossain vaiheessa, mutta kuolemahan on sellainen asia, joka on helppo sanoa hyväksyvänsä, kun se ei kosketa itseä millään tavalla. Moni kuolemalle naureskeleva on hädässä kun oma kuolema onkin yhtäkkiä todellisuutta.
Olen. Suorastaan odotan sitä sen jälkeen, kun psyykenlääkkeet pilasi elämäni. Ensin liian pitkään käytetyt masennuslääkkeet, ja niistä vieroitus, sitten hain apua osastolta ja minut tuhottiin useilla eri psyykenlääkkeillä joita syötettiin pakolla jotka teki elämästäni helvetin ja en edes tiennyt että kärsimys tavoilla mitä koin on mahdollista. Olen lääkkeiden myötä menettänyt suuren osan itsestäni seksuaalisuus ja parisuhde nyt mukaanlukien. Nytkin kärvistelen bentsovieroituksessa miettien joka päivä jaksanko enää. Bentsoihin jäin koukkuun osastolla. Ainut toivon kipinä on että kun pääsen viimeisimmästä lääkkeestä eli bentsosta eroon, nämä vieroitusoireet ja haitat lääkkeistä ja kidutus kehossani loppuu. Kuolema tuntuisi vapautukselta tästä tuskasta. Ennen halusin elää mutta mikään ei ole kuin ennen sen jälkeen kun aloin lapata pillereitä suuhun.
En. Pelkään kuolemaa ja ajatuskin siitä tuottaa fobiaan verrattavaa ahdistusta. Toivon että loppuelämäni tulee olemaan niin onnellinen, että en ehdi ajatella kuolemaa. En halua viettää puolta elämästäni ajatellen "oivoivoi, kohta minä varmaan kuolen" enkä kuoleman lähestyessä murehtia elämätöntä elämää. Onko kuolemanpelkoon lääkettä? Kokeilisin mielelläni.
Mietin paljon enkä ole sitä ymmärtänyt enkä oikeastaan hyväksytytkään. Luulen kuitekin, että kuoleman lähestyessä asian paremmin hyväksyy. Jos äkkikuolee, niin sittenhän sitä ei kerkiä tajuta ollenkaan.
Aion kuolla oman käteni kautta, jotta voin kontrolloida sitä koska ja millaisissa oloissa lähden. Tämä tietysti edellyttäen, että en menehdy esim. äkilliseen sairaskohtaukseen tai jää auton alle ns. ennenaikaisesti. Mitä todennäköisemmin teen itsemurhan ennen 70 ikävuotta. Tarkkaa ajankohtaa en tietenkään ole vielä päättänyt sillä se on monen tekijän summa. Terveydentila jne.
Koska en usko jumalaan enkä kuolemanjälkeiseen elämään, en näe mitään syytä miksi kuolemaa pitäisi pelätä. Oleellista on kuolla nopeasti ja ilman kärsimystä ja mielellään siinä vaiheessa kun elämäkin on vielä ihan siedettävää. Ihminen ei voi omasta syntymästään päättää, mutta kuolemastaan voi. Kun on sopiva hetki ja asiat järjestyksessä, niin sitten vain valokytkimestä maailma pimeäksi.
Maikkari uutisoi miehestä jonka syöpää ei pystytty enää parantamaan. Oli syönyt ns. taikasieniä sairauden aiheuttamiin pelkotiloihin. Jo ensimmäinen käyttökerta poisti kuolemanpelon.
Ei hellarit ole enää raamatullisia - ovat äärikarismaatikoita ja menestysteologisia nykyään, harhahoppisia.
En tiedä ovatko koskaan raamatullisia oikeasti olleetkaan - ainakin itselläni ollut lukemattomia huonoja kokemuksia baptistina.