En halua lapsia tähän kyyläysyhteiskuntaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellenikin muuten selvisi vasta vähän aikaa sitten, että jos viet alle 2-vuotiaan lapsen julkiseen terveydenhoitoon luumurtuman takia, sinua epäillään automaattisesti pahoinpitelystä. Lääkäri voi kaiketi kuitenkin haastattelun perusteella ilman mitään psykologikoulutusta vapauttaa sinut pahoinpitelyepäilystä, mutta monissa tapauksissa koko lapsi kuvataan muiden murtumien varalta ja lasu tehdään huolen takia. Varmasti tässäkin on hyvä tarkoitus, mutta tuntuu vaan hurjalta, että niin monia lapsia muka oikeasti pahoinpideltäisiin.

Tämä on todella todella loukkaavaa, kunnianloukkaus mielestäni. Eihän tässä uskalla enää elää, ettei vain joku paikka murru ja saat epäilyn lapsesi pahoinpitelystä. Sairasta!

Sulla on asenneongelma, jos tuo loukkaa kunniaasi. Etkä käsitä, miksi se on tarpeellinen. Mä tekisin mitä vaan heikompien puolesta. Tai ainakin tuon verran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristallikissa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristallikissa kirjoitti:

Apua, neuvola on jostain asiasta jotain mieltä kääk, kamalaa! Jopa tutkimustietoon perustuvasti, iääääääh!!!!! Kuolen!

:D

Tutkimustieto on kasvatuskysymyksissä yleensä sama asia kuin se sillä hetkellä eniten muodissa oleva mielipide.

Mikään "totuus" se ei ole, toisin kuin vaikka luonnontieteissä.

Sillä perusteella sitten otetaan lapsia huostaan, että sossun mielestä vanhemmat eivät tarpeeksi hyvin ole omaksuneet sitä sen hetkistä muotimielipidettä.

Eihän siihen tietoon tietenkään ole pakko luottaa, mutta jos vanhempi ei vaikkapa rokotuta lapsiaan, niin miksi sitä kuuluisi kunnioittaa? Miksi sen vanhemman mieipide menisi tutkimustiedon yli?

Suomalaisilla on merkillinen näkemys tieteen kaikkivoipaisuudesta ja auktoriteettien ylivertaisuudesta päättämään jopa heidän omista henkilökohtaisista asioistaan.

Tiedettä ja tutkimusta tehdään hyvin rajatuista aiheista ja tulokset pätevät vain niissä olosuhteissa jossa tutkimus on tehty. Tutkimuksessa käytetyt mallit ja teoriat ovat vain projektio olemassaolevasta.

Olisi täysin perusteltua väittää että voidaan saada tutkimuksen kautta positiivisia tuloksia siitä väitteestä että suomalaiset olisi tehokkainta ja taloudellisinta sulkea keskitysleireihin asumaan ja töihin.

Onneksi on olemassa kansainvälinen taho joka määrittelee ihmisoikeudet ja yksilönvapaudet jotka koskevat jopa Suomea ja suomalaisia.

Tyhmä kommentti, kun vastaväite oli, että hörhöt luottavat ulkomaisiin suosituksiin. Kaikenlisäksi oma järki ei aina mene suositusten edelle, mutta eihän ne idiootit sitä ymmärrä.

Joidenkin mutu on että hopeaa tarvitaan ihmiskehossa, vaikka tutkimukset osoittavat yksiselitteisesti että sitä paitsi ei tarvita on se myös haitallista. Voi sitä aina mutulla vetää elämänsä läpi mutta se ei tarkoita ettei olisi väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän tapamme välttää kyttäysjärjestelmää on:

1) pitää lapset kotihoidossa mahd. pitkään

2) lapsilla vakuutukset ja aina yksityiselle, kun lääkäriä tarvitaan

3) emme raportoi neuvolassa, lasten harrastuksissa tms. elämästämme ja tekemisistämme

4) emme raportoi naapureille ammateistamme, harrastuksistamme, menemisistämme tai tulemisistamme - kiitos ja hyvää päivää ovat ne asiat, mitä naapureille sanomme

5) kattava oikeusturvavakuutus

Mitä niin pahasti salattavaa teidän perheessä tapahtuu, että tarvitsette turvasuunnitelman?

Terve itsetunto.

Menee kyllä vakavasti paranoidisuuden puolelle. Ei ketään normaaleissa kotioloissa elelevää ruveta "kyttäämään".

Netistä noita juttuja juu saa aina lukea, että lastensuojelu vaan tullut ja vienyt. Mutta kyllä näissä tarinoissa on paljon jätetty kertomatta. Tiedän itse lähipiiristä parikin tapausta, jossa on tarvittu lastensuojelun tukea. Kun tuki on saatu ja elämä palannut mallilleen, niin asiakkuus on päättynyt.

Mutta asiakkuus ei ala, mikäli jotain ei ole pielessä. Eri asia sitten tietty, jos vanhempi ei itse suostu näkemään jotain ongelmakohtaa.

Tuo teidän pitkälle viety turvasuunnitelma kertoo jo itsessään, että itsekin arvelet teidän perheessä olevan jotain, joka ei kestä päivänvaloa.

Olet vain kateellinen.

Yhteiskunnan palvelut ovat vähäosaisia varten. Eikö ole hyvä että jotkut ihmiset ovat valmiita maksamaan käyttämistään palveluista ihan itse? He näitä neuvola- ja terveyskeskuspalveluita enemmän tarvitsevat kuin me.

Joo mut noi syyt oli vähän niin kuin X Fileseista.

Onnittelut! Puhuit juuri kuin minun suullani. Ei muuta kuin pidä pintasi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lapselle on kuritus hyväksi, ei lapsi huomaa jos vähän juodaan jne.

Ei kurittomuuskaan ole lapselle hyväksi, vaikka sen kuinka sanotaankin parantavan lapsen itsetuntoa.

Mitä juomiseen tulee, niin nyky-yhteiskunnan asenne alkoholiin on sairas. Tippakin alkoholia on portti alkoholismiin ja 30-vuotialta kysellään papereita kun ostavat kotikaljaa.

Silloin kun alkoholi menee oman lapsen edelle on se ongelma. Humalassa ei tulisi hoitaa lapsia. Ja nyt ei puhuta viinilasillisesta.

Toisekseen, kurittomuus on yksi asia, fyysinen kuritus on toinen. Vanhempi joka itkee kotona sitä ettei lapset ikinä tule käymään voi katsoa peiliin, koska itse on lapsensa kasvattanut.

Minkähän takia päihdeongelmat ovat juuri Suomessa niin valtava ongelma? Muualla kyse on ihan marginaali-ilmiöstä, mutta Suomessa epäillään jokaista siideripullon ostajaa ongelmakäyttäjäksi, jolle ei edes kaupassa myydä sitä yhtä siideripulloa ennen aamuyhdeksää. Ja miksi juuri Suomessa ihmiset haluavat olla mieluummin kännissä kuin vaikka perheensä kanssa? Olisko ideoita? Mutuna sanoisin, että ihmisten itsetunto on kyttäämisellä pilattu.

Suomessa on ihan oikea päihdeongelma eikä vaan jotain epäilyjä jos joku juo siiderin. Suurella enemmistöllä ei ole mitään ongelmaa eikä kukaan niin väitäkään.

Heitetäänkö hyvinvointiyhteiskunta sitten saman tien romukoppaan? Koska se että yhteiskunta tukee ja auttaa vaatii myös jotain kansalaiselta ja ylipäänsä sen että huomataan avun ja tuen tarvitsijat. Pistetään verot nollille ja kukin huolehtii itsestään, ei tarvitse enää kärsiä alakulosta sen takia että joku kyttää.

En ole elämäni aikana kertaakaan kokenut että minua kytätään, mistäköhän johtuu. Ei varmaan ole kytätty tai sitten en ole niin sairaalloisen vainoharhainen.

Todennäköisesti olet itse kyttääjä ja kiusaaja.

Millä tavalla? En ole ikinä tehnyt lasua, en oikeastaan edes soittanut poliiseja tai tehnyt mitään kantelua. En ole myöskään ikinä kritisoinut ja päivitellyt faktoja tietämättä muita äitejä tai vanhempia. Minua ei kytätä koska en kuulu riskiryhmään. Ehkä niissä kytättävissä nähdään suurempia riskejä. Edes työttömänä tai raskaana kukaan ei puuttunut mihinkään mitä tein, en kyllä myöskään tehnyt typeryyksiä koska itse uskoin että se ei haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellenikin muuten selvisi vasta vähän aikaa sitten, että jos viet alle 2-vuotiaan lapsen julkiseen terveydenhoitoon luumurtuman takia, sinua epäillään automaattisesti pahoinpitelystä. Lääkäri voi kaiketi kuitenkin haastattelun perusteella ilman mitään psykologikoulutusta vapauttaa sinut pahoinpitelyepäilystä, mutta monissa tapauksissa koko lapsi kuvataan muiden murtumien varalta ja lasu tehdään huolen takia. Varmasti tässäkin on hyvä tarkoitus, mutta tuntuu vaan hurjalta, että niin monia lapsia muka oikeasti pahoinpideltäisiin.

Tämä on todella todella loukkaavaa, kunnianloukkaus mielestäni. Eihän tässä uskalla enää elää, ettei vain joku paikka murru ja saat epäilyn lapsesi pahoinpitelystä. Sairasta!

Tätit tietää, että sairaalahoitoon joutuu Suomessa vuosittain 300 pahoinpideltyä lasta. Tutkimusten mukaan lasten pahoinpitely on melko yleistä. Kansainvälisen kirjallisuuden perusteella kaikista alle viisivuotiaiden lasten tapaturmakäynneistä 10 %:ssa on osuutta pahoinpitelyllä. Arvioiden mukaan alle kolmivuotiaiden lasten murtumista 25 % olisi tahallisesti tuotettuja ja lasten palovammoista 10 %.

Jos näitä tutkimuksia pidetään toiminnan ohjenuorina, ymmärtäähän sen, että jokainen vanhempi on epäilty.

Ihan nyt tähän aiheeseen, miten ajattelitte seuloa ne pahoinpitelyt onnettomuuksista, jos lasua ei saisi tehdä?

Meinaatteko, että vanhempi tunnustaa asian lääkärille?  Vai miten?

Ei kai tässä ollut kyse mistään oikeudenkäynneistä vaan siitä, että ihan tavallisia perheitä kytätään ja syyllistetään usein täysin syyttä.

Miksi triggeröidyt siitä? Etkö YMMÄRRÄ sen tarvetta? Taistoja? Oletko vähän tyhmä ja yksinkertainen? Sunlaistes kanssa elämä Suomessa on just raskasta. Muuta Irlantiin, Euroopan köyhin elintaso.

No, sanotaanko, että Suomi on ääri-valtiokeskeinen maa, jolloin se haluaa luonnollisesti puuttua myös lapseesi aivan liiaksi. Koskee kaikkea muutakin, kuin lapsiin liittyviä asioita.

Viime viikolla tuli mieleen, että Suomi on tarkemmin ajateltuna sellainen maa, jossa elämän hallinnan tunnetta ei lähtökohtaisesti haluta antaa yksilöille, valtion ollessa vain sivussa "seuraava" ja lähinnä tarvittaessa saatavilla oleva sivuroolin ottava toimija.

Sen sijaan Suomi on maa, jossa ihmiset on täydellisesti saatu sisäistämään ajatus ja tunne siitä, että valtio on ensisijainen toimija ja itseisarvo, ja jonka tarpeet katsotaan ensiksi, ja joka ohjaa, holhoaa, määrää, kieltää ja opastaa (silloinkin kun ei tarvetta), ja jonka suuntaan yksilön on ensiksi käännettävä katseensa, ennen kuin itse toimii asioiden suhteen tai ottaa vastuuta niistä. Suomessa kun elää, niin on tunne kuin täällä oltaisiin valtiota varten, eikä määräävä tekijä ja itseisarvo olisi ne ihmisten elämät. Valtio ei ole sivuroolissa Suomessa, vaan se tunkee elämääsi joka ikisessä asiassa lähes, mitä teet. Kiellettyjä ja muuten säänneltyjä asioita on reilusti enemmän, kuin niitä, mihin valtio ei Suomessa puutu millään tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän tapamme välttää kyttäysjärjestelmää on:

1) pitää lapset kotihoidossa mahd. pitkään

2) lapsilla vakuutukset ja aina yksityiselle, kun lääkäriä tarvitaan

3) emme raportoi neuvolassa, lasten harrastuksissa tms. elämästämme ja tekemisistämme

4) emme raportoi naapureille ammateistamme, harrastuksistamme, menemisistämme tai tulemisistamme - kiitos ja hyvää päivää ovat ne asiat, mitä naapureille sanomme

5) kattava oikeusturvavakuutus

Mitä niin pahasti salattavaa teidän perheessä tapahtuu, että tarvitsette turvasuunnitelman?

Terve itsetunto.

Menee kyllä vakavasti paranoidisuuden puolelle. Ei ketään normaaleissa kotioloissa elelevää ruveta "kyttäämään".

Netistä noita juttuja juu saa aina lukea, että lastensuojelu vaan tullut ja vienyt. Mutta kyllä näissä tarinoissa on paljon jätetty kertomatta. Tiedän itse lähipiiristä parikin tapausta, jossa on tarvittu lastensuojelun tukea. Kun tuki on saatu ja elämä palannut mallilleen, niin asiakkuus on päättynyt.

Mutta asiakkuus ei ala, mikäli jotain ei ole pielessä. Eri asia sitten tietty, jos vanhempi ei itse suostu näkemään jotain ongelmakohtaa.

Tuo teidän pitkälle viety turvasuunnitelma kertoo jo itsessään, että itsekin arvelet teidän perheessä olevan jotain, joka ei kestä päivänvaloa.

"Eri asia sitten tietty, jos vanhempi ei itse suostu näkemään jotain ongelmakohtaa."

Eli isoveli valvoo ja päättää milloin et näe ongelmakohtia omassa elämässäsi. Tässä kohtaa kuvaan astuu se narsistinen virkamies joka huvittelee sinulla ja lähimmäisilläsi. Moni ihminen havahtuu tähän vasta kuin kafkalainen kohtalo sattuu omalle kohdalle.

Niin! Se täällä todellakin tarvitaan ja isolla luudalla. Kaiken maailman roskat sen kuin lisääntyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisekseen, kurittomuus on yksi asia, fyysinen kuritus on toinen. Vanhempi joka itkee kotona sitä ettei lapset ikinä tule käymään voi katsoa peiliin, koska itse on lapsensa kasvattanut.

Ennen käytännössä kaikkia lapsia kuritettiin ruumiillisesti ja –tadaa– silti tulivat aikuisina vanhemmillaan käymään.

Ei se tukkapölly oikeasti aiheuta mitään elinikäistä katkeruutta ja traumaa. Päähän potkiminen voi aiheuttaakin, mutta ei ei enää olekaan mitään kuritusta.

Ei todellakaan kaikki lapsia kuritettu fyysisesti, on ollut aina myös vanhempia jotka eivät näe tarpeelliseksi pahoinpidellä lapsiaan.

Ja jos kerran kaikista kasvaa normaaleja, miksi on niin paljon onnettomia, masentuneita, päihde- ja mielenterveysongelmaisia, käytöshäiriöisiä jne? Ei ne asiat ehkä ollut ennenkään niin auvoisesti.

Niin, sitä mukaa kun lasten fyysinen kuritus on vähentynyt, masennus on lisääntynyt.

Miksi tätä tosiasiaa joku alapeukuttaisi? Wikipedian mukaan masennuslääkkeiden käyttö on kasvanut Suomessa vuosi vuodelta. Niitä käytti vuonna 2008 kahdeksan prosenttia suomalaista. Suomen Psykologiliiton mukaan Suomessa noin miljoona henkilöä käyttää Kelan korvaamia psyykenlääkkeitä, ja pelkästään masennuslääkkeitä käyttää noin 440 000 suomalaista.

Lasten fyysinen kurittaminen on vähentynyt samaan aikaan, erityisesti 2000-luvulla asenteet kaikkea fyysistä kurittamista kohtaan ovat jyrkentyneet.

You do the math.

Ei tuo tarkoita sitä että masennus olis lisääntynyt tai yleistynyt vaan sitä että masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt. Samoin jos diagnooseja tehdään enemmän, tarkoittaa se sitä että diagnoosien määrä on kasvanut. Jos lasten fyysinen kurittaminen on vähentynyt, on se vähentynyt. Vaikka samalla ajanjaksolla on Suomeen tullut yhä enemmän maahanmuuttajia, ei varmaan voida sanoa että maahanmuuton lisääntyessä fyysinen kuritus vähenee? Vai oletko eri mieltä?

Tämä on vähän tällasta kausaalisuhteiden alkeet -juttua.

Aivan samalla tavalla on mahdotonta osoittaa, että lasten fyysisen kurituksen väheneminen muka jollain tavalla lisäisi onnellisuutta.

En itse kannata fyysistä kuritusta, mutta sen kategorinen kieltäminen kaikissa tilanteissa kaikilta lapsilta ei taatusti kasvata vanhempien onnellisuutta vaan nimenomaan lisää kyttäämistä joka paikassa. Nykyään lastensuojelu puuttuu aina vaan herkemmin aina vaan pienempiin ongelmiin, niin että kohta koko kansa on lastensuojelun piirissä. Onko tässä mitään järkeä? Tuloksena on ultratasapäinen hajuton, mauton, ja luonteeton kansa, joka on pulassa välittömästi kun johonkin asiaan ei ole olemassa sääntöä. Terveen järjen käyttö on nykyään huolestuttavan vähäistä.

Vierailija kirjoitti:

No, sanotaanko, että Suomi on ääri-valtiokeskeinen maa, jolloin se haluaa luonnollisesti puuttua myös lapseesi aivan liiaksi. Koskee kaikkea muutakin, kuin lapsiin liittyviä asioita.

Viime viikolla tuli mieleen, että Suomi on tarkemmin ajateltuna sellainen maa, jossa elämän hallinnan tunnetta ei lähtökohtaisesti haluta antaa yksilöille, valtion ollessa vain sivussa "seuraava" ja lähinnä tarvittaessa saatavilla oleva sivuroolin ottava toimija.

Sen sijaan Suomi on maa, jossa ihmiset on täydellisesti saatu sisäistämään ajatus ja tunne siitä, että valtio on ensisijainen toimija ja itseisarvo, ja jonka tarpeet katsotaan ensiksi, ja joka ohjaa, holhoaa, määrää, kieltää ja opastaa (silloinkin kun ei tarvetta), ja jonka suuntaan yksilön on ensiksi käännettävä katseensa, ennen kuin itse toimii asioiden suhteen tai ottaa vastuuta niistä. Suomessa kun elää, niin on tunne kuin täällä oltaisiin valtiota varten, eikä määräävä tekijä ja itseisarvo olisi ne ihmisten elämät. Valtio ei ole sivuroolissa Suomessa, vaan se tunkee elämääsi joka ikisessä asiassa lähes, mitä teet. Kiellettyjä ja muuten säänneltyjä asioita on reilusti enemmän, kuin niitä, mihin valtio ei Suomessa puutu millään tavalla.

.... yhdellä sanalla määriteltynä, Suomi on hyvin autoritäärinen maa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no, näin arkikielellä puhuessa se ongelmakohta voi olla esim. sellainen, että vanhempi käyttää tukistamista tms. fyysistä käsiksi käymistä osana kurinpitoa. Sitä kun valitettavan moni vanhempi ei vieläkään näe laittomana pahoinpitelynä, vaan "pikkunuhteluna".

Tukistaminen on Suomessa ongelmakohta, mutta esim. Virossa se ei sitä olekaan, kun siellä se on laillista.

Jotenkin siinä kohtaa on tavan vanhemman vaikea nähdä, miten hän tukistamalla syyllistyy vakavaan lapsen kehityksen vaarantavaan pahoinpitelyyn niin kuin sossutäti asiaa kuvailee. Olisi mennyt laivalla Tallinnaan, niin siellä se olisi ihan asiallinen kasvatuskeino.

No sit PITÄÄ MENNÄ SINNE TALLINNAAN. Muutenkin alkeellisiin oloihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellenikin muuten selvisi vasta vähän aikaa sitten, että jos viet alle 2-vuotiaan lapsen julkiseen terveydenhoitoon luumurtuman takia, sinua epäillään automaattisesti pahoinpitelystä. Lääkäri voi kaiketi kuitenkin haastattelun perusteella ilman mitään psykologikoulutusta vapauttaa sinut pahoinpitelyepäilystä, mutta monissa tapauksissa koko lapsi kuvataan muiden murtumien varalta ja lasu tehdään huolen takia. Varmasti tässäkin on hyvä tarkoitus, mutta tuntuu vaan hurjalta, että niin monia lapsia muka oikeasti pahoinpideltäisiin.

Tämä on todella todella loukkaavaa, kunnianloukkaus mielestäni. Eihän tässä uskalla enää elää, ettei vain joku paikka murru ja saat epäilyn lapsesi pahoinpitelystä. Sairasta!

Tätit tietää, että sairaalahoitoon joutuu Suomessa vuosittain 300 pahoinpideltyä lasta. Tutkimusten mukaan lasten pahoinpitely on melko yleistä. Kansainvälisen kirjallisuuden perusteella kaikista alle viisivuotiaiden lasten tapaturmakäynneistä 10 %:ssa on osuutta pahoinpitelyllä. Arvioiden mukaan alle kolmivuotiaiden lasten murtumista 25 % olisi tahallisesti tuotettuja ja lasten palovammoista 10 %.

Jos näitä tutkimuksia pidetään toiminnan ohjenuorina, ymmärtäähän sen, että jokainen vanhempi on epäilty.

Ihan nyt tähän aiheeseen, miten ajattelitte seuloa ne pahoinpitelyt onnettomuuksista, jos lasua ei saisi tehdä?

Meinaatteko, että vanhempi tunnustaa asian lääkärille?  Vai miten?

Ei kai tässä ollut kyse mistään oikeudenkäynneistä vaan siitä, että ihan tavallisia perheitä kytätään ja syyllistetään usein täysin syyttä.

Miksi triggeröidyt siitä? Etkö YMMÄRRÄ sen tarvetta? Taistoja? Oletko vähän tyhmä ja yksinkertainen? Sunlaistes kanssa elämä Suomessa on just raskasta. Muuta Irlantiin, Euroopan köyhin elintaso.

Silti elämä niin paljon mukavampaa kuin Suomessa. Raha ei merkitse kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisekseen, kurittomuus on yksi asia, fyysinen kuritus on toinen. Vanhempi joka itkee kotona sitä ettei lapset ikinä tule käymään voi katsoa peiliin, koska itse on lapsensa kasvattanut.

Ennen käytännössä kaikkia lapsia kuritettiin ruumiillisesti ja –tadaa– silti tulivat aikuisina vanhemmillaan käymään.

Ei se tukkapölly oikeasti aiheuta mitään elinikäistä katkeruutta ja traumaa. Päähän potkiminen voi aiheuttaakin, mutta ei ei enää olekaan mitään kuritusta.

Tulivatkohan?

Suomi - maa, jossa et saa edes omalta pihaltasi kaataa puuta ilman kunnan lupaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lapselle on kuritus hyväksi, ei lapsi huomaa jos vähän juodaan jne.

Ei kurittomuuskaan ole lapselle hyväksi, vaikka sen kuinka sanotaankin parantavan lapsen itsetuntoa.

Mitä juomiseen tulee, niin nyky-yhteiskunnan asenne alkoholiin on sairas. Tippakin alkoholia on portti alkoholismiin ja 30-vuotialta kysellään papereita kun ostavat kotikaljaa.

Silloin kun alkoholi menee oman lapsen edelle on se ongelma. Humalassa ei tulisi hoitaa lapsia. Ja nyt ei puhuta viinilasillisesta.

Toisekseen, kurittomuus on yksi asia, fyysinen kuritus on toinen. Vanhempi joka itkee kotona sitä ettei lapset ikinä tule käymään voi katsoa peiliin, koska itse on lapsensa kasvattanut.

Minkähän takia päihdeongelmat ovat juuri Suomessa niin valtava ongelma? Muualla kyse on ihan marginaali-ilmiöstä, mutta Suomessa epäillään jokaista siideripullon ostajaa ongelmakäyttäjäksi, jolle ei edes kaupassa myydä sitä yhtä siideripulloa ennen aamuyhdeksää. Ja miksi juuri Suomessa ihmiset haluavat olla mieluummin kännissä kuin vaikka perheensä kanssa? Olisko ideoita? Mutuna sanoisin, että ihmisten itsetunto on kyttäämisellä pilattu.

Suomessa on ihan oikea päihdeongelma eikä vaan jotain epäilyjä jos joku juo siiderin. Suurella enemmistöllä ei ole mitään ongelmaa eikä kukaan niin väitäkään.

Heitetäänkö hyvinvointiyhteiskunta sitten saman tien romukoppaan? Koska se että yhteiskunta tukee ja auttaa vaatii myös jotain kansalaiselta ja ylipäänsä sen että huomataan avun ja tuen tarvitsijat. Pistetään verot nollille ja kukin huolehtii itsestään, ei tarvitse enää kärsiä alakulosta sen takia että joku kyttää.
En ole elämäni aikana kertaakaan kokenut että minua kytätään, mistäköhän johtuu. Ei varmaan ole kytätty tai sitten en ole niin sairaalloisen vainoharhainen.

Sama täällä. Mutta mä tiedän, etttä se mulla johtuu kasvatuksesta. Kasvatettiin ottamaan muutkin kuin itsensä ja omat mielipiteet huomioon. Itseasiassa itseä ja omia mielipiteitä ei sitten sallittukkaan huomioida, mutta se on jo toinen tarina.

Vierailija kirjoitti:

Olen tavallinen, koulutettu ja työssäkäyvä nainen, parhaassa lapsentekoiässä. En ole varma haluanko lapsia kuitenkaan hankkia. Tuntuu että lasten saamisen jälkeen yksityisyytesi katoaa, yhtäkkiä kaikilla on oikeus neuvoa, arvioida ja kritisoida kaikkea mitä teet. Ahdistaa ajatus että yhtäkkiä yhteiskunnalle kuuluu raskausmahani koko ja raskausaikana syödyt juustot, se milloin lapseni alkaa syödä soseita, miten imetän, miten puen ja kasvatan lapseni, miten parisuhteeni voi, miltä kotini näyttää, mihin kouluun laitan lapseni. Ahdistaa ajatus että unohtuneesta neuvolakäynnistä, tahrasta lapsen vaatteissa tai mustelmasta lapsen polvessa voi seurata lastensuojeluilmoitus, ahdistaa jo etukäteen ne katseet mitä ihmisiltä saa kun uhmaikäinen saa raivokohtauksen karkkihyllyllä tai kun yrittäâ rattaiden kanssa tunkea täpötäyteen ratikkaan. En tiedä haluanko lapsia tällaiseen yhteiskuntaan, vaikka ymmärrän että holhouksella on perimmiltään hyvä tarkoitus.

Äitinä oppii hyvin hyssyttelelmään. "Juu en syö juustoja". "Juu, imetän vielä". "Juu, lapsi saa soseita." "Juu, ostamme vaatteet uusina." "Juu, parisuhde voi hyvin." " Juu, juu." Sitten teet, miten itse haluat.

Meillä yksi klassikko oli punaisen maidon käyttö laihalla lapsella. "Juu, rasvatonta maitoa annetaan."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisekseen, kurittomuus on yksi asia, fyysinen kuritus on toinen. Vanhempi joka itkee kotona sitä ettei lapset ikinä tule käymään voi katsoa peiliin, koska itse on lapsensa kasvattanut.

Ennen käytännössä kaikkia lapsia kuritettiin ruumiillisesti ja –tadaa– silti tulivat aikuisina vanhemmillaan käymään.

Ei se tukkapölly oikeasti aiheuta mitään elinikäistä katkeruutta ja traumaa. Päähän potkiminen voi aiheuttaakin, mutta ei ei enää olekaan mitään kuritusta.

Tulivatkohan?

En minä ainakaan käy isääni katsomassa. Oli väkivaltainen juoppo.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että energiaa menee todella paljon valvontaan, mutta varsinaista apua saa hakea ja vaatia kisojen ja koirien kanssa. Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja käytöshäiriöitä koulussa niin lasu-kirjaukset kyllä luonnistuu mutta kunnon psykologisista tutkimuksista, terapiasta ja tukiopetuksesta saa taistella verisesti. Lastensuojelu ei niiden kanssa auta pätkän vertaa. Samoin vaikeasti masentuneesta nuoresta voidaan tehdä monia lasuja, mutta psykiatrinen hoito ei järjesty millään. Lastensuojelu ei valitettavasti ole reitti avun piiriin kuin poikkeustapauksissa.

Tää on kyllä hyvä huomio ja todella Suomalaista!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisekseen, kurittomuus on yksi asia, fyysinen kuritus on toinen. Vanhempi joka itkee kotona sitä ettei lapset ikinä tule käymään voi katsoa peiliin, koska itse on lapsensa kasvattanut.

Ennen käytännössä kaikkia lapsia kuritettiin ruumiillisesti ja –tadaa– silti tulivat aikuisina vanhemmillaan käymään.

Ei se tukkapölly oikeasti aiheuta mitään elinikäistä katkeruutta ja traumaa. Päähän potkiminen voi aiheuttaakin, mutta ei ei enää olekaan mitään kuritusta.

Ei todellakaan kaikki lapsia kuritettu fyysisesti, on ollut aina myös vanhempia jotka eivät näe tarpeelliseksi pahoinpidellä lapsiaan.

Ja jos kerran kaikista kasvaa normaaleja, miksi on niin paljon onnettomia, masentuneita, päihde- ja mielenterveysongelmaisia, käytöshäiriöisiä jne? Ei ne asiat ehkä ollut ennenkään niin auvoisesti.

90+ prosenttia kuritettiin ennen ruumiillisesti kotona. Ja jos ei kotona niin tapahtunut, niin isolla todennäköisyydellä sitten hoidossa tai koulussa (viivoittimesta sormille, karttakeppiä tms).

Ihmisten onnettomuus ja masennus eivät muuten ainakaan ole vähentyneet viime vuosikymmeninä. Kuten ei myöskään lasten kurittomuus.

Höpö höpö, mikä prosentti! Mun lähipiiristä, enkä miehen, tunne ketään! Kurittaminen tekee alistujia, pieniä työläisiä, jotka alistuu ja tyytyy. Surkeaa sellainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän tapamme välttää kyttäysjärjestelmää on:

1) pitää lapset kotihoidossa mahd. pitkään

2) lapsilla vakuutukset ja aina yksityiselle, kun lääkäriä tarvitaan

3) emme raportoi neuvolassa, lasten harrastuksissa tms. elämästämme ja tekemisistämme

4) emme raportoi naapureille ammateistamme, harrastuksistamme, menemisistämme tai tulemisistamme - kiitos ja hyvää päivää ovat ne asiat, mitä naapureille sanomme

5) kattava oikeusturvavakuutus

Mitä niin pahasti salattavaa teidän perheessä tapahtuu, että tarvitsette turvasuunnitelman?

Terve itsetunto.

Ei ole terve. Suojelette haurauttanne, häviäjät.

Tarkotit kai 'vaurauttanne'? Olet vain kateellinen.