Lue keskustelun säännöt.
Saanko puuttua vaimoni rahankäyttöön?
24.11.2017 |
Mielipiteitä sivullisilta naisilta, onko minulla oikeus kommentoida vaimoni shoppailua vai onko se asiatonta kontrolloimista?
Tilanne on se, että olen hyväpalkkaisessa työssä, vaimoni on opiskelija. Tuloero on (väliaikaisesti) suuri. Tulojeni vuoksi vaimoni saa vain opintorahan, ei lainkaan asumistukea. Olemme sopineet että elätän vaimoni opiskeluajan maksamalla esimerkiksi asumiskustannukset kokonaan. En halua, että vaimoni tekisi töitä opiskelujen ohella koska se saattaisi hidastaa opintoja ja on suoraan pois yhteisestä ajastamme. En halua että avioliitossamme eletään kahta eriä elintasoa joten käytännön järjestely on mielestäni hyvä näin.
Mutta onko minulla oikeus kritisoida, jos vaimoni käyttää opintotukensa asioihin jotka minusta on ihan älyttömiä? Toivoisin, että vaimo sen sijaan säästäisi tai ostaisi rahoillaan jotain hyödyllistä, eikä esimerkiksi merkkilaukkuja tai tyyriitä meikkejä. Aika jos kommentoin ostoksia, niin saan vastauksena että hän päättää itse mitä rahoillaan tekee ja voi kyllä mennä töihin tai nostaa opintolainaa jos haluan että hän osallistuu elämiskustannuksiin enemmän. Itse taas en halua tätä, haluan että vaimollani on käyttörahaa mutta toivoisin silti sen järkevämpää käyttöä.
Mielipiteitä, näkökulmia?
Loin tämän keskustelun vaimoni ehdotuksesta, koska av-mammaraati on kuulema armoton ja aina oikeassa.
Kommentit (246)
Oma mieheni kun yritti kritisoida jotakin veskaostoksiani, sai nopeasti huomautuksen omista tietotekniikkaharrastuksistaan. Aika huomattavan paljon kalliimpaa. Kumpikin kävi töissä jo opintojen ohella. Jouduttiin välillä käymään edustustilaisuuksissa, missä huomasi, että myös hänelle ostamansa vaatteet ja asusteeni noteerattiin "piireihin" kuuluvana. Tajusi vasta silloin, että se on panostusta myös urakehitykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni on alunperin lähtöisin todella köyhästä perheestä. Hän on sanonut, että kun koko lapsuuden ja nuoruuden on kadehtinut muita ja niellyt harmia siitä että käytännössä koskaan ei saanut mitään hienoa itselleen, niin saa nyt nautintoa, kun voi valita sen minkä haluaa eikä sitä mikä on pakko ottaa koska on halvempi.
Ymmärrän tämän perusteen hyvin, mutta en silti tuota turhuuksiin hassaamista.
Olen tuo joka kirjoitti pitkän jaarituksen ja itselläni on aivan samanlainen tausta. Ja oireilin juuri tuolla tavalla, että piti ostella kaikkea mihin ei lapsena ollut varaa. Lapsi oli aina kauniisti puettu ja ostimme kunnollisia leluja. Ostimme jopa Artekin 120x120-kokoisen sohvapöydän Brio junarataa varten. Se oli perheemme ensimmäinen designkaluste ja sitä Brio junarataa kertyi aikamoinen kokoelma.
Tuota tuhlailua kesti aikansa ja kai se jonkinlaista terapiaa oli. Tiedän itseni lisäksi muitakin, jotka ovat oireilleet sitä köyhää lapsuutta samalla tavalla. (Tosin yhdelle se on jäänyt päälle, hänellä taisi olla vielä ankeampi lapsuus kuin minulla.) Jos on elänyt todella niukkaa elämää, niin on ihan ymmärrettävää että se sitten purkautuu jossain vaiheessa ja se ostelu voi mennä vähän överiksikin. Mutta itselläni se loppui aikanaan ja sijoitusinnostuksen myötä se shoppailu alkoi suuntautua pörssiin. Saahan sielläkin niitä mukavia shoppailukokemuksia kun pääsee ostelemaan jotain itselle mieluisia osakkeita ja joskus jopa mahtavaan alennushintaan!
Älä siis menetä toivoasi, vaimosi saattaa tuosta vielä tervehtyä!
Miehen tehtävä parisuhteessa on olla se aikuinen, joka asettaa "lapselle" eli vaimolleen rajat.
Tasa-arvon näkökulmasta toki väärin, mutta jostain syystä naiset kasvaa tässä yhteiskunnassa täysin vastuuttomiksi.
Meillä perheen talous kaatuisi, jos emäntä saisi ostaa kaikkea tyhmää järkevien asioiden sijaan. Tuttavaperheessä mies ei tee työtään eli kasvata vaimoaan ja niillä on kokoajan rahat loppu, mutta ompahan muijalla kivaa roinaa ja paljon vaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Jomman kumman kannattaisi juosta tästä suhteesta. Miten teidän elämänarvot muuten menee yksiin? Olisiko parempi erota nyt vai sitten kun on kulissit (okt, pari autoa, pari lasta, pari koiraa) pystyssä?
Samaa mieltä. Eiköhän noin isot eroavaisuudet rahankäytössä tule aiheuttamaan isompia riitoja tulevaisuudessa.
No en minä vaimosi tapauksessa tuollaisia turhuuksia ostelisi, en ainakaan usein. En pidä muutenkaan siitä ajatuksesta, että eläisin toisen kustannuksella, olisi minulle enemmänkin kiusallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma mieheni kun yritti kritisoida jotakin veskaostoksiani, sai nopeasti huomautuksen omista tietotekniikkaharrastuksistaan. Aika huomattavan paljon kalliimpaa. Kumpikin kävi töissä jo opintojen ohella. Jouduttiin välillä käymään edustustilaisuuksissa, missä huomasi, että myös hänelle ostamansa vaatteet ja asusteeni noteerattiin "piireihin" kuuluvana. Tajusi vasta silloin, että se on panostusta myös urakehitykseen.
Mutta sinä kävit töissä ja tienasit omat veskasi. Sinulla oli ihan hyvät perustelut ampua takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vaimo on fiksu, hoitaa opinnot kunnolla, ottaa työpaikan ja säästää samalla kaikessa hiljaisuudessa sivuun. Sitten etsii paremman miehen kuin ap.
Juuri tuota minäkin tulin heti ajatelleeksi. Eli salee naisella on salainen tili, jonne menee kuukaudessa sen verran rahaa, että valmistumisen ja eron jälkeen voi ostaa itselleen kivan merenrantayksiön.
Omat säästöt + miehen hankkimasta omaisuudesta puolet = ihan kiva pesämuna eron jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on vain huolenpitoa, itsekin toivoisin että mies välillä puuttuisi omiin älyttömyyksiini, kun olen aikamoinen impulssiostaja (tälläkin hetkellä kaapit täynnä kerran-kaksi pidettyjä vaatteita). Olen siis itsekin opiskelija ja osa-aikatöissä, mies kokoaikatöissä ja maksaa elämästä enemmän.
Ajateltiin kyllä yhdessä tehdä inventaario ja myydä ylimääräistä tavaraa ja vaatteita, itse ajattelin tsempata ja pitää jonkun älä osta mitään -kuukauden. :)
Mun kokemuksen mukaan shoppailevat "opiskelijat" jotka elävät miehen rahoilla eivät valmistu koskaan. Jos valmistuvat niin parin kuukauden päästä siitä on pullat uunissa eikä voi mennä töihin. Ostella voi toki ja aina löytyy syy miksi miehen pitää se ymmärtää. En ole koskaan tavannut ihmistä jonka opiskelut olisivat kärsineet työnteosta. Päinvastoin. Tietty on niitä jotka ovat tarpeettomasti ottaneet opiskelua häiritseviä työtunteja mutta heillä ei ole tarkoituskaan opiskella nopealla aikavälillä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mieheni kun yritti kritisoida jotakin veskaostoksiani, sai nopeasti huomautuksen omista tietotekniikkaharrastuksistaan. Aika huomattavan paljon kalliimpaa. Kumpikin kävi töissä jo opintojen ohella. Jouduttiin välillä käymään edustustilaisuuksissa, missä huomasi, että myös hänelle ostamansa vaatteet ja asusteeni noteerattiin "piireihin" kuuluvana. Tajusi vasta silloin, että se on panostusta myös urakehitykseen.
Mutta sinä kävit töissä ja tienasit omat veskasi. Sinulla oli ihan hyvät perustelut ampua takaisin.
että myös hänelle ostamansa vaatteet ja asusteeni noteerattiin "piireihin"...huutonaurua :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikin provo. Mikäli on totta, niin onpahan paskakasaan nainen kätensä lykännyt. Tuo on vasta alkusoittoa.
Minäkin alan epäillä, että kontrollointi ilmenee muutenkin. Se ei yleensä koskaan jää vain yhyeen asiaan.
Totta. Näyttäytyy usein ensin pienissä asioissa, mitä tulee koko ajan lisää ajan kanssa. Mitä syödään/ruokaa laitetaan? Miten nainen pukeutuu? Kuinka usein siivotaan? Mitä katsotaan televisiosta? Milloin tavataan kenenkin sukulaisia tai kavereita jne. Lapset vain pahentavat tilannetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se että vapaaehtoisesti elättää puolisoa, ei saa johtaa minkäänlaiseen vallankäytön asemaan, koska "minä maksan". Sellainen henkilö on todella epävarma itsestään ja asemastaan parisuhteessa.
Anna vaimollesi opiskelurauha ja anna hänen käyttää vähäiset käyttörahansa miten itse tahtoo. Itse olen aina halunnut itselle kivoja vaatteita, kenkiä, meikkejä yms. Se on ollut myös pääkopalle jonkinsortin terapiaa. Tietty mies on aika ajoin marmattanut moisesta "tuhlailusta". Olen kuitenkin aina pitänyt huolen siitä, että ensin huolehdin laskut, lasten kulut ja sen jälkeen on minun mieltymysten vuoro.
Naisen elämä on nykyään muutoinkin sopivan rankkaa; pieni tuhlailu on paikallaan. Olen sitä mieltä, että vaimollesi kuuluu laukut, vaatteet yms. kiva, joka sinun mielestä voi tuntua turhalta. Tsemppaa vaimoasi, jotta hän jaksaa opiskella. Lopeta kyttäys ja iloitse siitä, että sinulla on noin loisto vaimo. Huonomminkin sinulla mies-paralla asiat voisivat olla.
Olen täysin vaimosi puolella :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko vaimosi ulkonäkökeskeinen pissis? Mä en ole ikinä ymmärtänyt kenenkään turhaa shoppailua. Maailma hukkuu paskaan ja siltikin on vaan pakko ostaa, "koska olen sen arvoinen".
Tehtäväsi on puuttua vaimosi idioottimaiseen rahankäyttöön.
Älähän nyt...sinä et osaa ottaa muita huomioon kun kuljet kirpparivaatteista, ja ostat shampoosi alepasta, eikä edes av-mamman mies huolisi sinua, kun olet tasoa Tarja, etkä Maria.
Voisitko kertoa vähän lukuja: minkä hintaisia laukkuja vaimosi on ostanut ja kuinka usein/monta? Vaikea kommentoida, onko puuttumishalusi kohtuullinen, kun ei yhtään tiedä millaisista summista puhutaan. Paljonko vaimollasi siis on käytettävissään henkilökohtaisiin menoihinsa kuukaudessa?
Kysyn vaan koska itse elin vuosia 1400 euron nettotuloilla eikä se estänyt minua ostamasta kalliita vaatteita. Säästin sitten muussa, esim. en juuri syönyt ulkona. Kunhan pysytään käytettävien tulojen sallimissa rajoissa, jokainen saa kyllä mielestäni priorisoida ostoksensa miten haluaa. Monille vaatimattomammista oloista tuleville ns. luksuskulutus on terapiaa, sinuna soisin sen vaimollesi (kunhan nyt ei puhuta monesta tonnista kuussa vaan henkilökohtaiset kokonaismenot pysyvät sanotaan alle 600-1000 eurossa). Summat suuntaa-antavia, teidän täytyy itse miettiä mihin teillä on varaa asumisen yms pakollisen lisäksi.
Meillä oli entisen avomiehen kanssa tuollainen diili. Ensin elätti toinen, sitten toinen. Suhde kaatui myöhemmin luonne-eroihin ihan hyvässä hengessä. Laskettiin, että aika tasan meni rahallisesti. Eikä kumpikaan todellakaan puuttunut toisen ostoksiin, kunhan laskut oli ensin maksettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mieheni kun yritti kritisoida jotakin veskaostoksiani, sai nopeasti huomautuksen omista tietotekniikkaharrastuksistaan. Aika huomattavan paljon kalliimpaa. Kumpikin kävi töissä jo opintojen ohella. Jouduttiin välillä käymään edustustilaisuuksissa, missä huomasi, että myös hänelle ostamansa vaatteet ja asusteeni noteerattiin "piireihin" kuuluvana. Tajusi vasta silloin, että se on panostusta myös urakehitykseen.
Mutta sinä kävit töissä ja tienasit omat veskasi. Sinulla oli ihan hyvät perustelut ampua takaisin.
että myös hänelle ostamansa vaatteet ja asusteeni noteerattiin "piireihin"...huutonaurua :D
Esimerkiksi rahoitusalalla, siellä vihreämmällä oksalla nuo merkitsevät yllättävän paljon.
Opintoraha on verojen jälkeen 225€/kk. Jos ei sen enempää "tuhlaa" kuukaudessa, niin anna olla.
Vierailija kirjoitti:
Mun kokemuksen mukaan shoppailevat "opiskelijat" jotka elävät miehen rahoilla eivät valmistu koskaan. Jos valmistuvat niin parin kuukauden päästä siitä on pullat uunissa eikä voi mennä töihin. Ostella voi toki ja aina löytyy syy miksi miehen pitää se ymmärtää. En ole koskaan tavannut ihmistä jonka opiskelut olisivat kärsineet työnteosta. Päinvastoin. Tietty on niitä jotka ovat tarpeettomasti ottaneet opiskelua häiritseviä työtunteja mutta heillä ei ole tarkoituskaan opiskella nopealla aikavälillä
Onko sulla vaikeuksia ymmärtää lukemaasi?
Ap:n vaimo kävi töissä ja elätti miehen, kun tämä opiskeli. Nyt lompakkoloismies ei haluakaan elättää vaimoaan tämän opiskellessa, mutta ei suostu päästämään vaimoa töihinkään, vaikka vaimo itse on sitä ehdottanut. Ap on alistava kontrollifriikki ja veikkaan vahvasti eroa vaimon aloitteesta.
Onko vaimosi ulkonäkökeskeinen pissis? Mä en ole ikinä ymmärtänyt kenenkään turhaa shoppailua. Maailma hukkuu paskaan ja siltikin on vaan pakko ostaa, "koska olen sen arvoinen".
Tehtäväsi on puuttua vaimosi idioottimaiseen rahankäyttöön.