Lue keskustelun säännöt.
Miksi köyhät eivät osaa suunnitella elämäänsä?
23.11.2017 |
Tiedän, että asiaa on käsitelty jo useaan otteeseen tällä palstalla, mutta siltikin ihmettelen asiaa. Törmäsin somessa tänään hyväntekeväisyydestä kertovaan postaukseen. Postaukseen oli kommentoinut sekä hyväntekeväisyyttä kehuvia ihmisiä että avun tarpeessa olevia. Kiinnitin huomiota muutamaan avun tarvitsijaan, jotka kommentoivat, että edessä on tiedossa ollut elämän muutos ja joulu. Tuo muutos sitten vie rahat ja eikä ole varaa järjestää joulua.
Jos itse tiedän joulun tulevan kerran vuodessa ja jonkin rahaa vievän muutoksen jo kuukausia ennen, niin varaudun. Näin minulle opetettiin jo lapsena ja hyvin on toiminut. Olen aina säästänyt ja se on ollut helppoa, kun en ole materian perään ja osaan suunnitella rahan käyttöä. Olen mennyt kesätöihin yläasteikäisenä, lukiossa tehnyt kesätyön ohella myös viikonlopputöitä. Nyt olen ollut työelämässä jo vuosia ja kiinteä omaisuus (velaton talo etc) hankittuna. Olen myös tehnyt lapia vain sen verran, että pystymme heidät elättämään, vaikka sekä mieheni että minä molemmat joutuisimme työttömiksi. Emme ostele turhia mutta esimerkiksi kunnon kodinkoneisiin ja ruokaan panostamme. Lasten vaatteita, leluja ja tavaroita kierrätämme ahkerasti ystäväpiirissä.
Nyt siis ihmettelen, että miten esim. joulu, lasten synttärit, muutto, teinin tai omat alkavat opiskelut, uusien renkaiden hankinta tai muu ennalta tiedetty juttu, näyttää aina tulevan joillekin yllätyksenä? Miksi näihin ei varauduta jo aikaisemmin (säästetä vähäsen, hankita tietoa etukäteen tai tarvittavia asioita)? Meillä joulu ei aiheuta kulutuksessa erityisen suurta piikkiä, kun tarpeellisia lahjoja on hankittu pitkin vuotta ja jouluruoka tehdään mahdollisimman pitkälti itse.
Sairastuminen vakavasti ei ole tarkoittamani tiedossa oleva muutos elämässä tai jos työssä käynnin kannalta tarpeellinen auto kosahtaa yhtäkkisesti ja siihen tulee todella kallis remontti.
Kommentit (227)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla meillä on lähtökohtaisesti ihan samat mahdollisuudet. Ihan alkaen perusturvasta. Osa opiskelee, saa hyvän ammatin ja toimeentulon. Osa ei viitsi opiskella, tekee huonopalkkaista työtä, on työtön, pariutuu väärien kumppanien kanssa, jää yyhooksi. Jostain tulee vapaaehtoinen työtön, yhteiskunnan elätti, jostain alkoholisti, narkkari jne...
Nämä kaikki on pitkälti ihan omia valintoja.Sosiaalinen eriarvoisuus on absoluuttinen tosiasia. Eriarvoisuus taas määrittää yksilön mahdollisuuksia. Avaa siis silmät ja katso ympärillesi: jos jaarittelusi yhdenmukaisista mahdollisuuksista olisi paikkansa pitävä, meistä kaikki olisivat toimitusjohtajia tai huippumalleja. Yksinkertaisten ihmisten on välillä vaikea ymmärtää tai pelottavaa myöntää, että jokainen meistä on oman kasvuympäristönsä ja geneettisen pohjansa tuote. Sinun ajatuksesi eivät ole todellisuudessa sinun ajatuksiasi, vaan nekin ovat syntyneet omien elämänkokemustesi ja ympäristön vaikutteiden myötä. Juuri noissa tekijöissä on eriarvoisuuden juuraikko.
Eli jos olet syntynyt alkoholistivanhemmille, joilla ei ole koulutusta ja vaikeuksia pitää työnsä (jos sellaista heillä on), niin olet automaattisesti tuomittu elämään kurjuudessa, koska olet kasvuympäristön ja geneettisen pohjasi tuote. Aika karua! Eli kaikki, joita onni ei suosinut perheen arpomisessa, niin voi suoraan tuudittautua siihen, että he eivät koskaan elämässään saavuta mitään parempaa? Jotta kurjuus ei jatkuisi sukupolvelta toiselle, niin nyt pitäisi äkkiä laatia pakkosterilisaatiolaki kaikille, jotka tarjoavat mahdolliselle jälkikasvulleen huonon kasvuympäristön ja geneettisen pohjan.
Kaikki eivät voi toimitusjohtajia ja miksi niin olisikaan? Luuletko, että kaikki haluavat toimareiksi? Sen sijaan Suomessa edelleen voi kouluttaa itsensä, edetä omalla työnteollaan ja saavuttaa jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei ole mistä säästää! Tämän kirjoituksen tärkein pointti taisi olla itsensä korostaminen eli katsokaa kunka hyvä minä olen! Pinnallinen ihminen, joka ei syvempään ajatteluun kykene. Osaanotto sinulle.
Koskaan, ikinä? Miksi ei? Pitäisikö silloin miettiä, että miten niin on päässyt käymään? Voiko asialle tehdä jotain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla meillä on lähtökohtaisesti ihan samat mahdollisuudet. Ihan alkaen perusturvasta. Osa opiskelee, saa hyvän ammatin ja toimeentulon. Osa ei viitsi opiskella, tekee huonopalkkaista työtä, on työtön, pariutuu väärien kumppanien kanssa, jää yyhooksi. Jostain tulee vapaaehtoinen työtön, yhteiskunnan elätti, jostain alkoholisti, narkkari jne...
Nämä kaikki on pitkälti ihan omia valintoja.Sosiaalinen eriarvoisuus on absoluuttinen tosiasia. Eriarvoisuus taas määrittää yksilön mahdollisuuksia. Avaa siis silmät ja katso ympärillesi: jos jaarittelusi yhdenmukaisista mahdollisuuksista olisi paikkansa pitävä, meistä kaikki olisivat toimitusjohtajia tai huippumalleja. Yksinkertaisten ihmisten on välillä vaikea ymmärtää tai pelottavaa myöntää, että jokainen meistä on oman kasvuympäristönsä ja geneettisen pohjansa tuote. Sinun ajatuksesi eivät ole todellisuudessa sinun ajatuksiasi, vaan nekin ovat syntyneet omien elämänkokemustesi ja ympäristön vaikutteiden myötä. Juuri noissa tekijöissä on eriarvoisuuden juuraikko.
Eli jos olet syntynyt alkoholistivanhemmille, joilla ei ole koulutusta ja vaikeuksia pitää työnsä (jos sellaista heillä on), niin olet automaattisesti tuomittu elämään kurjuudessa, koska olet kasvuympäristön ja geneettisen pohjasi tuote. Aika karua! Eli kaikki, joita onni ei suosinut perheen arpomisessa, niin voi suoraan tuudittautua siihen, että he eivät koskaan elämässään saavuta mitään parempaa? Jotta kurjuus ei jatkuisi sukupolvelta toiselle, niin nyt pitäisi äkkiä laatia pakkosterilisaatiolaki kaikille, jotka tarjoavat mahdolliselle jälkikasvulleen huonon kasvuympäristön ja geneettisen pohjan.
Kaikki eivät voi toimitusjohtajia ja miksi niin olisikaan? Luuletko, että kaikki haluavat toimareiksi? Sen sijaan Suomessa edelleen voi kouluttaa itsensä, edetä omalla työnteollaan ja saavuttaa jotain.
En usko, että hän tarkoitti tuota. Voi saavuttaa tai voi olla saavuttamatta. Jos olisin syntynyt tavalliseen perheeseen niin todennäköisesti olisin hyvässä työssä ja tienaisin hyvin. En ole typerä, olen ihan suhteellisen älykäs mielestäni ja pärjännyt aina koulussa hyvin. Mutta kun aika ja energia on mennyt oman mielenterveyden parantamiseen ja toivun edelleen, olen joutunut hylkäämään ainakin toistaiseksi opiskelu- ja työhaaveet. Töitä pystyn tekemään oman jaksamisen mukaan, samoin opiskelemaan.
Eikö ikinä saa ääneen sanoa että tyhmä ihminen ei osaa suunnitella yhtään mitään nykyistä hetkeä pidemmälle. Eiköhän siinä ole ihan hyvä syy että koulut (suomessa ilmaisia btw) jäi käymättä ja oikeat ammatit hankkimatta.
Köyhyys on jatkuva tila, ja lähes ainoa todellisuus. Ei ehkä osata säästää, vanhemmat eivät opettaneet, koska olivat kait itsekin köyhiä.
Köyhä saattaa tuhlata asioihin, mitkä tuottavat lyhyellä tähtäimellä mielihyvää. Kuten tupakointi ja herkuttelu. Toisaalta rikkaat tekee samaa, mutta se ei ole pois niiden budjetista.
Köyhä saattaa ajatella että tuhlaan kaiken nyt, koska ei ole varmaa milloin seuraavan kerran on rahaa.
Köyhyys on muutakin kuin rahallista köyhyyttä. Se on rakenteellinen ongelma. Kaikkien ei ole mahdollista olla rikas, tai edes keskituloinen. Se on mahdoton yhtälö! Jos rahallinen rikkaus = koulutus, kaikille ei riitä koulupaikkoja.
Ihminen näkee oman tilanteensa suhteessa muihin ihmisiin. Suomessa köyhä bubiruusu voi olla alinta pohjasakkaa, mutta Filippiinien slummien asukkaisiin todella rikas.
Hassua että köyhyys assosioidaan usein päihteisiin. Päihdeongelmia on myös rikkailla, mutta niillä se ei kuormita niin paljon elämää, koska rahalla voi kompensoida. Ostaa terveyspalveluja yksityiseltä, maksaa siivoamisesta jne.
Köyhä voi olla rahallisesti yhtä köyhä, vaikka lopettaisi dokaamisen ja röökaamisen. Mutta saattaa saada tilalle muita juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö ikinä saa ääneen sanoa että tyhmä ihminen ei osaa suunnitella yhtään mitään nykyistä hetkeä pidemmälle. Eiköhän siinä ole ihan hyvä syy että koulut (suomessa ilmaisia btw) jäi käymättä ja oikeat ammatit hankkimatta.
Eikö ikinä saa sanoa ääneen, että ihminen joka ei elä sitä oikeasti köyhän todellisuutta on aika jäävi sanomaan mitä se oikeasti on. Ja koulu on näennäisesti ehkä ilmainen mutta onko sittenkään.. Jollain ne kirjat ja muut koulumateriaalit on kuitenkin kustannettava, kouluun jollain matkustettava ja se ei ole halpaa lystiä se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ikinä saa ääneen sanoa että tyhmä ihminen ei osaa suunnitella yhtään mitään nykyistä hetkeä pidemmälle. Eiköhän siinä ole ihan hyvä syy että koulut (suomessa ilmaisia btw) jäi käymättä ja oikeat ammatit hankkimatta.
Eikö ikinä saa sanoa ääneen, että ihminen joka ei elä sitä oikeasti köyhän todellisuutta on aika jäävi sanomaan mitä se oikeasti on. Ja koulu on näennäisesti ehkä ilmainen mutta onko sittenkään.. Jollain ne kirjat ja muut koulumateriaalit on kuitenkin kustannettava, kouluun jollain matkustettava ja se ei ole halpaa lystiä se.
Jonkun täytyy sanoa jotain, jos köyhät ovat lamaantuneet omaan tilanteeseensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkään suunnitteleminen on vitun vaikeaa, jos ei tiedä, milloin saa seuraavan kerran rahaa ja mistä. Jos joutuu hakemaan toimeentulotukea, ei voi säästää, vaikka vähän pystyisi nipistämäänkin säästöön, koska sitten vain saa vähemmän toimeentulotukea seuraavassa kuussa.
Minä olen elellyt aika pitkiä aikoja elämässäni saamatta edes sitä toimeentulotukea. Jatkossa en aio enää siihen tilanteeseen päätyä vaan pidän huolen siitä, että päädyn tilanteen tullen johonkin tukiin oikeuttavaan tilanteeseen. Silloin yritin opiskella tutkintoani loppuun enkä saanut enää opintotukea ja oli paperilla omaisuutta, jota ei noin vain pystynyt muuttamaan rahaksi. Aina ei jaksa pistää kovaa kovaa vastaan ja vaatia kaikkea mahdollista edes viranomaisilta. Silloin olisi pitänyt oikeuskeinoin vaatia myymään asunto, jossa läheinen ihminen asui ja josta omistin osuuden eikä kellään muulla ollut käytännössä mahdollisuutta tai halua lunastaa minun osuuttani. Onneksi olin oppinut tarpeen tullen elämään tosi vähällä ja niin tein, kun tilin saldo alkoi olla vähissä eikä tietoa, milloin saan rahaa. Helvetin stressaavaa se kyllä oli ja ei sille mitään voinut, jos joulu oli lähestymässä sellaisessa tilanteessa. Joulukuussa tuli onneksi usein veronpalautuksia, kun oli usein mennyt pienemmät palkat tai palkkiot sivutuloverokortilla :)
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsytti, kun facebookissa brother christmas jakaa lidlin lahjakortteja. Siellä sit ihminen, jolla on ulkomaan reissukuvia omalla sivulla, on vailla lahjakorttia varattomuuden vuoksi. Antaisi todellisten tarvitsijoiden saada nuo avut. Ei niin, että itselle hamutaan yksinhuoltajuuttaan hyödyntäen asioita. Pyh.. ei ollut todellista köyhyyttä..
Kyllä se porukka kuule tutkii noiden vinkujien taustat.
Ei siellä anneta lahjakortteja takuulla sellaisille, joilla on varaa reissata milloin minnekin.
Jos se oli sellainen tyyppi, joka vinkkas köyhälle tutulleen sitä korttia.
Näin kävis ainakin mun tapauksessani.
Mun sivuilla olis matkakuvia, kaverin ei.
Ja kaikki tarvitsijat ei edes ole facessa.
Ne facetyypit vinkkaa takuulla sellaisiakin tapauksia....BC lle.
Tuliko sellainen juttu mieleen?
Ei tainnut tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Useissa tutkimuksissa on todettu, että jatkuva rahasta huolehtiminen vaikuttaa kognitiivisiin kykyihin aikalailla. Eli köyhillä on ihan aidostikin vähemmän kapasiteettiä käytettävänä, myös suunnitteluun.
Oletko ihan varma, olisiko kurja kohtelu syynä ettei ole kognitiivisia kykyjä?
Laskeminen ja suunnittelu ehkäisisi dementiaa voi pohtia näinkin.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, meneekö tämä nyt vähän aiheen vierestä, mutta itse olen hieman ihmetellyt, miten hyvä ystäväni, joka on lapseton ja jolla on käsittääkseni parempipalkkainen työ, valittaa aina rahapulaansa minulle kahden lapsen yh-kaupankassalle. Viime viikolla esim pyysin häntä erääseen tapahtumaan ja ensimmäinen vastaus oli, että ei ole oikein rahaa. Hiljattain keskustelimme muutenkin rahankäytöstä ja mainitsin, että minulle on kuitenkin kertynyt pienestä palkasta huolimatta jonkin verran säästöjä, johon ystäväni sanoi, että hänellä ei ole mitään säästöjä. Mielestäni hän ei ole edes kova tuhlailemaan eikä biletä tms. Asui vuosia vuokralla, kuten minäkin, joten näinä vuosina ei ole rahaa uponnut asuntolainoihinkaan. Joko olen ymmärtänyt hänen palkkatasonsa ihan väärin tai sitten hänellä sitä rahaa uppoaa johonkin näkymättömään. Tuli vain mieleen, että näin me ihmiset olemme erilaisia.
Rahapulaan riittää että käy joka päivä kaupassa ja ostaa ylimääräisiä turhuuksia.Tai tilailee pizzaa kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä on kyllä kamalaa lukea yhdessä maailman rikkaimmista maissa, joissa on lähes maailman suurimmat tuet lapsiperheille alkaen neuvolapalveluista ja peruskoulusta jne.
Kun on nähnyt "oikean" köyhyyden, niin kaikenlaisia ajatuksia tulee mieleen.
Olemmekin tilanteessa, jossa ei enää kannattaisi ottaa velkaa, koska kyllä se joskus tulee maksettavaksi ja tuskin kukaan haluaisi käydä töissä, jos täsmälleen saman toimeentulon saa olemalla kotona. Siitä seuraa, että verotulot vähenevät ja kaikki ovat sitten oikeasti köyhiä. Esimerkiksi se haukuttu peruskoulu maksaa 80 000 euroa per lapsi, mutta tuskinpa siitä monikaan osaa olla kiitollinen. Monissa rikkaissakin maissa lasten koulussa käynnistä maksetaan. Köyhille on joitain maksuttomia kouluja, joissa käyvien on todella ponnisteltava, jos haluaa jatkaa opintoja vaikka stipendien avulla peruskoulun jälkeen, vain fiksuimmat ja ahkerimmat pärjäävät.
Kyllä, monet ovat ahdistavan köyhiä, mutta tuskin se mikään normaali on Suomessa, että maha nälästä kuristen pitää mennä ulos likaisen viltin alle nukkumaan.
Lähes jokainen suomalainen keski-ikäinen ja vanha on elänyt melkoisessa "köyhyydessä" verrattuna tämän päivän perheisiin, kunnes meni vaikka sinne paskaduudiin ja alkoi vähitellen pärjätä ja oli jopa mahdollisuus päästä asuntoon, jossa on sisävessa ja suihku. Se tuntui oikeasti ylellisyydeltä.
Monesti se äärimmäinen rahan puute on kuitenkin tilapäinen elämänvaihe ja useimmat sieltä ponnistelee pinnalle, kun ei todellakaan heittäydy johonkin pikavippikierteeseen ja elää niinkuin monet tiukoilla olevat täälläkin ovat kertoneet elävänsä.
Suomessa olisi satojen miljoonien edestä enemmän oikeutettuja yhteiskunnallisiin tukiin, mutta he jättävät ne hakematta. Toisaalta on sitten niitä, jotka opettelevat ja laskelmoivat, miten toimimalla saisi mahdollisimman suuret edut, eikä siinä pienet huijauksetkaan paljon omaa tuntoa häiritse.
Täytyy vain elää suu mahdollisimman lähellä säkkia ja lohduttaa itseään sillä, että köyhästi eläneenä myöhemmin parempien aikojen koittaessa osaa todella nauttia niistä pienistäkin iloista, joihin ei ollut aiemmin varaa.
Mä haluaisin nähdä, kun joku elää 10 vuotta alle 1000e/kk kuukausituloilla ja tienaa vuodessa sen 3000-7000 euroa ja säästää siinä ja samalla nauttii niistä kymmenestä elinvuodestaan edes jotenkuten.
Elän pääasiassa todella kitsaasti, en meikkaa, en juuri osta vaatteita (käytän esim. äitini ja sukulaisten vanhoja, kierrätyskeskuksista ostettuja, esim. UFF on minulle liian kallis ostospaikka), syön terveellisesti ja pyrin panostamaan ruuan laatuun ja samalla hinta-laatu -suhteeseen. Harrastan edullisia ja ilmaisia juttuja, joista on iloa muillekin, esim. vapaaehtoistyötä.
Tästä huolimatta en saa juuri säästettyä. Joka kuukausi yritän laittaa 50-100e säästöön, mutta yleensä se menee viimeistään seuraavassa kuussa johonkin laskuun tai ruokaan. Enkä saa edes kaikkia laskujani maksettua näillä tuloilla, kun pitäisi jotain syödäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä haluaisin nähdä, kun joku elää 10 vuotta alle 1000e/kk kuukausituloilla ja tienaa vuodessa sen 3000-7000 euroa ja säästää siinä ja samalla nauttii niistä kymmenestä elinvuodestaan edes jotenkuten.
Elän pääasiassa todella kitsaasti, en meikkaa, en juuri osta vaatteita (käytän esim. äitini ja sukulaisten vanhoja, kierrätyskeskuksista ostettuja, esim. UFF on minulle liian kallis ostospaikka), syön terveellisesti ja pyrin panostamaan ruuan laatuun ja samalla hinta-laatu -suhteeseen. Harrastan edullisia ja ilmaisia juttuja, joista on iloa muillekin, esim. vapaaehtoistyötä.
Tästä huolimatta en saa juuri säästettyä. Joka kuukausi yritän laittaa 50-100e säästöön, mutta yleensä se menee viimeistään seuraavassa kuussa johonkin laskuun tai ruokaan. Enkä saa edes kaikkia laskujani maksettua näillä tuloilla, kun pitäisi jotain syödäkin.
Mikä on nauttimista? Ulkomaanmatka kerran kuussa vai?
"Näin minulle opetettiin jo lapsena ja hyvin on toiminut."
Nyt sitten aivot päälle ja miettimään tämän perusteella, että miksi köyhät eivät osaa tuota, minkä sinä osaat.
Tyhmyys aiheuttaa köyhyyttä. Ei kukaan ole oletusarvoisesti köyhä, mutta jos on tyhmä on aivan selvää että köyhtyy ja on kohta yhteiskunnan elätti.
Vierailija kirjoitti:
Mä haluaisin nähdä, kun joku elää 10 vuotta alle 1000e/kk kuukausituloilla ja tienaa vuodessa sen 3000-7000 euroa ja säästää siinä ja samalla nauttii niistä kymmenestä elinvuodestaan edes jotenkuten.
Elän pääasiassa todella kitsaasti, en meikkaa, en juuri osta vaatteita (käytän esim. äitini ja sukulaisten vanhoja, kierrätyskeskuksista ostettuja, esim. UFF on minulle liian kallis ostospaikka), syön terveellisesti ja pyrin panostamaan ruuan laatuun ja samalla hinta-laatu -suhteeseen. Harrastan edullisia ja ilmaisia juttuja, joista on iloa muillekin, esim. vapaaehtoistyötä.
Tästä huolimatta en saa juuri säästettyä. Joka kuukausi yritän laittaa 50-100e säästöön, mutta yleensä se menee viimeistään seuraavassa kuussa johonkin laskuun tai ruokaan. Enkä saa edes kaikkia laskujani maksettua näillä tuloilla, kun pitäisi jotain syödäkin.
1 000 €/kk tulot kymmenen vuoden ajan? Onko kyseessä henkilö, joka ei käy töissä ja elää tuilla? Vai henkilö, joka käy töissä?
Vierailija kirjoitti:
Mä haluaisin nähdä, kun joku elää 10 vuotta alle 1000e/kk kuukausituloilla ja tienaa vuodessa sen 3000-7000 euroa ja säästää siinä ja samalla nauttii niistä kymmenestä elinvuodestaan edes jotenkuten.
Elän pääasiassa todella kitsaasti, en meikkaa, en juuri osta vaatteita (käytän esim. äitini ja sukulaisten vanhoja, kierrätyskeskuksista ostettuja, esim. UFF on minulle liian kallis ostospaikka), syön terveellisesti ja pyrin panostamaan ruuan laatuun ja samalla hinta-laatu -suhteeseen. Harrastan edullisia ja ilmaisia juttuja, joista on iloa muillekin, esim. vapaaehtoistyötä.
Tästä huolimatta en saa juuri säästettyä. Joka kuukausi yritän laittaa 50-100e säästöön, mutta yleensä se menee viimeistään seuraavassa kuussa johonkin laskuun tai ruokaan. Enkä saa edes kaikkia laskujani maksettua näillä tuloilla, kun pitäisi jotain syödäkin.
Mun kulut on 850€ kuukka. Kaikki muu menee säästöön, ellen törsää niitä ja en todellakaan saa käteen kuin pikkaisen yli tonnin kuussa....
Vierailija kirjoitti:
"Näin minulle opetettiin jo lapsena ja hyvin on toiminut."
Nyt sitten aivot päälle ja miettimään tämän perusteella, että miksi köyhät eivät osaa tuota, minkä sinä osaat.
Köyhät ovat köyhiä, koska heille ei ole kukaan neuvonut missään vaiheessa elämää, että rahaa voi laittaa säästöön? Jos vanhemmat eivät osaa asiasta sanoa, niin kyllä asia koulussa tai jossain muussa yhteydessä on aivan varmasti käsitelty! Ei se ole salaisuus.
En tiedä, meneekö tämä nyt vähän aiheen vierestä, mutta itse olen hieman ihmetellyt, miten hyvä ystäväni, joka on lapseton ja jolla on käsittääkseni parempipalkkainen työ, valittaa aina rahapulaansa minulle kahden lapsen yh-kaupankassalle. Viime viikolla esim pyysin häntä erääseen tapahtumaan ja ensimmäinen vastaus oli, että ei ole oikein rahaa. Hiljattain keskustelimme muutenkin rahankäytöstä ja mainitsin, että minulle on kuitenkin kertynyt pienestä palkasta huolimatta jonkin verran säästöjä, johon ystäväni sanoi, että hänellä ei ole mitään säästöjä. Mielestäni hän ei ole edes kova tuhlailemaan eikä biletä tms. Asui vuosia vuokralla, kuten minäkin, joten näinä vuosina ei ole rahaa uponnut asuntolainoihinkaan. Joko olen ymmärtänyt hänen palkkatasonsa ihan väärin tai sitten hänellä sitä rahaa uppoaa johonkin näkymättömään. Tuli vain mieleen, että näin me ihmiset olemme erilaisia.