Koulukiusaamisen vähättely ja uhrien syyllistäminen " sä olet aikuinen, et voi syyttää mennyttä ongelmistasi"
Lytätty itsevarmuus, vaikeudet luottaa, alituinen fiilis että muu nauravat sinulle, masennus, päihteisiin pakeneminen....
Ja meidän "pitäisi päästä yli, lakata möyrimästä menneissä?"
Kommentit (385)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä ketjut menee oudoksi kun kyse kiusaamisesta.
Kousaamisen vuoksi tehdään itsemurhia ja täällä jotkut vain hekottelee. Ei taida ÄO olla kovin korkea.
Mitä kuuluu niille, jotka kiusasivat sitä Mandia?
ÄO ei taida olla kovin korkea kun et tunnista trollia?
Jaahas. Täällä näköjään sitten on toooodella tyhmiä ihmisiä.
Eipä se kivalta tuntunut kun itseä kiusattiin töissä. Kiusaaja oli keski-ikäinen, lihava ja kouluttamaton ihminen.
Kaiken huipuksi eukko vielä teetätti työssäkin muilla.
Vierailija kirjoitti:
Eipä se kivalta tuntunut kun itseä kiusattiin töissä. Kiusaaja oli keski-ikäinen, lihava ja kouluttamaton ihminen.
Kaiken huipuksi eukko vielä teetätti työssäkin muilla.
Ja kukaan ei tehnyt mitään koska....?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusatuissa on jotain itsekästä, kun he kirjoittavat elämäkerrassaan itsestään sitä sankaria ja kaikista muista syypäitä kaikkiin ongelmiin. Itsekäästi kieltäydytään ottamaan vastuuta omasta elämästään ja kaiken hyvän pitäisi tulla ilman todellista vastuuta kun joku silloin kerran ala-asteella...
Ikään kuin kieltäydytään paranemasta, koska ei olisi enää mitään millä hakea sympatiaa.
Minä en ainakaan hae mitään sympatiaa. En osaa sellaista nääs ottaa vastaan.
En mitään muuta halua, kuin että minulle ei olla ilkeitä. En kestä enää lyttäämistä ja alentavaa kohtelua.
En edes halua mitään ihailua, rakkautta, tai mitään positiivista. Haluan ja pystyn ottamaan vastaan neutraalia kohtelua.
Minua itkettää kommenntisi jossa syytät rikottuja ihmisiä, että he muka tahallaan ovat parantumatta.
Kaikki eivät ole samanlaisia huomiohuoria kuin sinä. Kaikki eivät huomiota todellakaan halua.
Nostappa se katse omasta navasta peiliin ja mieti vähän miksi olet tuossa jamassa.
Olen kuule nostanut. Olen terapiassa käynyt vuosia.
Minä en päivittäin muistele miten se ja se kiusaaja kohteli minua silloin ja silloin kuin paskaa.
En piehtaroi menneissä.
Opettelen nyt pitämään puoliani ja määrittelemään rajojani.
En tule koskaan arvostamaan, kunnioittamaan tai ihailemaan kiusaaajia. Te olette aina minun silmissäni heikkoja ja vastenmielisiä ihmisiä.
Välttelen ja halveksin teitä.
Tulen myös aina puolustamaan kiusaamianne ihmisiä, enkä katso vierestä kun kohtelette toisia kuin paskaa.
Mieti itse miksi olet tuollainen perse? Ota sinä oma pääsi omasta persereijästäsi ulos.
Voisit muutenkin ulkoilla vähän enemmän. Kakara!
Käytöksesi on karhunpalvelus kiusatuille, eikä puolustamista.
Vierailija kirjoitti:
Eipä se kivalta tuntunut kun itseä kiusattiin töissä. Kiusaaja oli keski-ikäinen, lihava ja kouluttamaton ihminen.
Kaiken huipuksi eukko vielä teetätti työssäkin muilla.
Jota koit olevasi oikeutettu katsomaan nenän varttasi pitkin ja kun hän teki samoin syytit häntä kiusaamisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niinhän se on. Mennyt on mennyttä, ei sille mitään voi. Mutta tulevaisuudelle voi.
Eli jos sahaan sulta käden poikki, ni "ei mahda mitään koita vaan pärjätä yhdellä". Entäs kun tulen huomenna sahaamaan jalkaa?
No mitä muuta sä voit?
Kasvattaa uuden kädenkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran uhri, aina uhri. Ei ole ihme ettei kierre katkea, jos ei itse osaa yhtään päästä yli uhriutumispoterostaan. Nää kiusatut on välillä kuin alkoholisteja. Auttaako AA ryhmä? Ainiin taas tuli kiusatta,, sori vaan.
Kai sinä ymmärrät, että suurimmassa osaa tapauksista kiusattu ei päätä uhriutua, vaan hänen mielensä on vaurioitunut, jonka vuoksi ajattelee kuten ajattelee?
Jos sinua tarpeeksi kauan kiusataan; nimitellään, alistetaan, arvostellaan, syrjitään ja ehkä jopa lyödään, hakataan, potkitaan, seurataan kotiovelle samalla perään huudellen ja kiviä heitellen, totut siihen ja opit pelkäämään ja olemaan varuillasi.
Tarpeeksi kauan kestänyt nimittely, nöyryyttäminen ja muiden vakuuttelu siitä ettet riitä etkä kelpaa jättää jälkensä ja alat itsekin uskoa siihen. Uskot lopulta itsekin että olet arvoton ja kaikin puolin väärä, jos vuosia valtaosa ympärilläsi olevista ihmisistä uskottelee sinulle niin. Jos sinut vuosiksi eristetään muista, et opi mitä on terve ystävyys, miten todellisuudessa ansaitsisit tulla kohdelluksi.
Noista muistoista ja traumoista ei niin vaan päästä yli, ne jättävät jälkensä lopun elämäksi ja ottaa paljon työtä ja aikaa päästä eteenpäin ja oppia uskomaan toisin, luottamaan ihmisiin. Harvemmin (ex)kiusattu tahtoo uhriutua ja rypeä itsesäälissä, hänen itsetuntonsa, luotto ihmisiin ja itseensä on vain yksinkertaisesti vääristynyt ja palasina. Se nyt vain on sitä miten ihmismieli toimii, halusit tai kykenet sinä sitä ymmärtämään tai et.
Annan sulle vielä pienen vertauskuvan, jos yksinkertaisena tapauksena ymmärtäisit paremmin tämän avulla. Potki ja lyö koiraasi kerta toisensa jälkeen. Koira oppii pelkäämään sinua, eikä päästä sinua enää lähelleen. Hän alkaa ajan myötä menettää luottamustaan myös kaikkiin muihin ihmisiin. Ottaa aikaa, että koira toipuu pelostaan ja oppii taas luottamaan sinuun tai ihmisiin ylipäätään.
Just tämä, että kaikki muut on suurinpiirtein potentiaalisia koiranhakkajia ja sinä olet se koiraparka. Nämä jututhan on ihankuin jonkin sortin sosiaalipornoa. Ei noissa tapauksissa mitkään terapiat auta, jos ei ihminen itse kykene yhtään uskomaan muuhun kuin omaan koiran asemaansa. No on terapeutille asiakkaita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niinhän se on. Mennyt on mennyttä, ei sille mitään voi. Mutta tulevaisuudelle voi.
Eli jos sahaan sulta käden poikki, ni "ei mahda mitään koita vaan pärjätä yhdellä". Entäs kun tulen huomenna sahaamaan jalkaa?
No mitä muuta sä voit?
Kasvattaa uuden kädenkö?
Itsetuntoaan voi kehittää ja käden voi korvata proteesilla. Tai sitten voi vaan jäädä säälimään itseään.
Vierailija kirjoitti:
Eipä se kivalta tuntunut kun itseä kiusattiin töissä. Kiusaaja oli keski-ikäinen, lihava ja kouluttamaton ihminen.
Kaiken huipuksi eukko vielä teetätti työssäkin muilla.
Jota et voinut olla haukkumatta työpaikalla aina tilaisuuden tullen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä ketjut menee oudoksi kun kyse kiusaamisesta.
Kousaamisen vuoksi tehdään itsemurhia ja täällä jotkut vain hekottelee. Ei taida ÄO olla kovin korkea.
Mitä kuuluu niille, jotka kiusasivat sitä Mandia?
ÄO ei taida olla kovin korkea kun et tunnista trollia?
Jaahas. Täällä näköjään sitten on toooodella tyhmiä ihmisiä.
Jo kyseisen kirjain yhdistelmän käyttäminen kertoo paljon. Puhumattakaan usean vokaalin käyttämisestä. Eikä muiden haukkuminenkaan kovin kypsää kuvaa anna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, olen aikuinen joka on kasvanut aikuiseksi koulukiusaajiensa kanssa. Sitten kun maagisesti olen täyttänyt 18 vuotta, pitäisi sitten jotenkin olla eheä "aikuinen" ihminen, jonka pitää unohtaa menneet, joista ei tosin ole juurikaan aikaa. Ja kun suurin osa elämästä on mennyt lytättynä ja yksinäisenä, aikuisuusko puhdistaa paletin ja yhtäkkiä sitä kykeneekin kaikkeen taidoilla ja valmiuksilla, joita ei koskaan saanut?
TÄMÄ
Kyse ei ole välttämättä,lahjakkuudesta vaan, kiusatun persoona rikkoontuu ja muovautuu kokemusta vastaavaksi. Koskee myös kiusaajia, molemmat hajoaa minänsä puolesta, kiusaaja selviää kauemmin vallan avulla. En puhu nyt esim. Psykopaateista tai niistä jotka ovat jo synnynnäisesti tai muuten lähtökohtaisesti sairaita. Peter Enke oli aika lahjakas ja moni muukin. Alistajalla ja Alistetulla murenee ihmisyys. Tämä on enemmän tai vähemmän väkivaltayhteiskunta. Tanskalaiset taitaa olla edelläkävijöitä hyvinvoinnissa.
Niinpä niin. Ei näitä asioita voi ymmärtää, ennen kuin on kokenut vuosien rääkkäämisen. Että anteeksi, kun olen uhri. Se on hieman eri asia kuin UHRIUTUMINEN. -.-
Vierailija kirjoitti:
Niinpä niin. Ei näitä asioita voi ymmärtää, ennen kuin on kokenut vuosien rääkkäämisen. Että anteeksi, kun olen uhri. Se on hieman eri asia kuin UHRIUTUMINEN. -.-
Anteeksi etten ole uhri ja olen suhteessa sinuun niin paljon huonompi ihminen, että te koette jotenkin olevanne oikeutettuja itsekyydessänne haukkumaan meitä, kun teillä on niin vaikeaa. Voitte ihan vapaasti haukkua keski-ikäiseksi, lihavaksi, kouluttautumattomaksi, jne, mutta meidän pitäsi vain ymmärtää ja yrittää suhtautua neutraallisti teidän hyökätessä hyeenalauman lailla joukolla saatanallisesti syyllistämään, kun yritämme löytään niitä sanoja joista kuvittelemme olevan apua.
Jos, että noita sanoja halua kuulla pitäkää tieto itsellänne älkää tuoko joka käänteessä asiaa esille. En ymmärrä miksi aikuisen ihmisen enää työelämässä yms pitää tuoda asia esille tai avautua siitä iltapäivälehdissä ja sitten ihmetellä kun lunta tulee tupaan. Kyllähän teidän kokemuksella pitäisi jo tietää ettei pelkkä empatia ja sympatia säteile, kun sitä ihanne maailmaa ei ole.
Potkittu koira oppii pelkäämään ojentuvaa kättä ja ryömimään pöydän alle.
Henkisesti potkittu ihminen oppii teeskenlemään näkymätöntä ja olemaan luottamatta ihmisiin.
Kiusaaminen on eräänlaista aivopesua, kun kuulet vuosia olevasi ruma ja tyhmä alat uskoa siihen.
Siitä tulee minäkuvasi, ja olemuksesi peruskivi.
En IKINÄ hae huomiota millään "yhyy, minua on kiusattu"-kortilla, en jumalauta tahdo edes puhua asiasta!
Mutta se näkyy, jos on vähänkin kauemmin kanssani se näkyy. Epävakaa persoonallisuushäiriö, dissosisaatiohäiriö, vaikea masennus. Kävin terapiassa vuosia, en kokenut siitä lässytyksestä olevan mitään apua. Olen työkyvyttömyys-eläkkeellä ja aloitan aamun lääkedosetin napsauttamisella auki.
Tätä elämää kiusaajat ilmeisesti minulle toivoivat, ja toivomansa saivat.
Vierailija kirjoitti:
Potkittu koira oppii pelkäämään ojentuvaa kättä ja ryömimään pöydän alle.
Henkisesti potkittu ihminen oppii teeskenlemään näkymätöntä ja olemaan luottamatta ihmisiin.
Kiusaaminen on eräänlaista aivopesua, kun kuulet vuosia olevasi ruma ja tyhmä alat uskoa siihen.
Siitä tulee minäkuvasi, ja olemuksesi peruskivi.
Niin. Kyllä mä tuon ymmärrän. En ole kiusattu enkä kiusaaja. Suhtaudun muihin ihmisiin neutraalisti. Paitsi tietenkin niihin, jotka ovat mulle tärkeitä. Mutta en mä voi tehdä yhtään mitään, mikä muuttaisi kiusatun menneisyyden toisenlaiseksi. En voi myöskään tehdä mitään, millä kiusattu pääsisi eroon ajatuksistaan ja eteenpäin elämässään. Joskus tuntuu, että kiusatut kuvittelevat meidän muiden voivan tehdä jotain asialle. Emme me voi.
Vierailija kirjoitti:
Potkittu koira oppii pelkäämään ojentuvaa kättä ja ryömimään pöydän alle.
Henkisesti potkittu ihminen oppii teeskenlemään näkymätöntä ja olemaan luottamatta ihmisiin.
Kiusaaminen on eräänlaista aivopesua, kun kuulet vuosia olevasi ruma ja tyhmä alat uskoa siihen.
Siitä tulee minäkuvasi, ja olemuksesi peruskivi.
Jep. Päivän sanat: dehumanisaatio, ehdollistaminen, behaviorismi ja pavlovin koirat.
Vierailija kirjoitti:
En IKINÄ hae huomiota millään "yhyy, minua on kiusattu"-kortilla, en jumalauta tahdo edes puhua asiasta!
Mutta se näkyy, jos on vähänkin kauemmin kanssani se näkyy. Epävakaa persoonallisuushäiriö, dissosisaatiohäiriö, vaikea masennus. Kävin terapiassa vuosia, en kokenut siitä lässytyksestä olevan mitään apua. Olen työkyvyttömyys-eläkkeellä ja aloitan aamun lääkedosetin napsauttamisella auki.
Tätä elämää kiusaajat ilmeisesti minulle toivoivat, ja toivomansa saivat.
Siitä "lässytyksestä" ei olekaan apua, jos sinne terapiaan menee asenteella "mun ei tarvi tehä mitään, terapeutti parantaa mut". Kyllä sitä ajatusmaailmaa pitää itse aktiivisesti muuttaa, terapeutti voi vaan ohjata sitä oikeaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En IKINÄ hae huomiota millään "yhyy, minua on kiusattu"-kortilla, en jumalauta tahdo edes puhua asiasta!
Mutta se näkyy, jos on vähänkin kauemmin kanssani se näkyy. Epävakaa persoonallisuushäiriö, dissosisaatiohäiriö, vaikea masennus. Kävin terapiassa vuosia, en kokenut siitä lässytyksestä olevan mitään apua. Olen työkyvyttömyys-eläkkeellä ja aloitan aamun lääkedosetin napsauttamisella auki.
Tätä elämää kiusaajat ilmeisesti minulle toivoivat, ja toivomansa saivat.
Siitä "lässytyksestä" ei olekaan apua, jos sinne terapiaan menee asenteella "mun ei tarvi tehä mitään, terapeutti parantaa mut". Kyllä sitä ajatusmaailmaa pitää itse aktiivisesti muuttaa, terapeutti voi vaan ohjata sitä oikeaan suuntaan.
Joidenkin kohdalla kyse voi olla ajattelutavasta. Koska joku muu (kiusaaja) on tilanteen aiheuttanut, jonkun muun (terapeutin) pitää tilanne parantaa. Ei ymmärretä tai ei haluta ymmärtää, että terapeutti ei pysty tekemään sitä. Vain kiusattu itse pystyy, jos pystyy.
ÄO ei taida olla kovin korkea kun et tunnista trollia?