MIksi ei kysytä laajassa tutkimuksessa suoraan pojilta,miksi koulu ei maistu ja mitä siellä pitäisi tehdä toisin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa muissa maissa ymmärretään koulutuksen tärkeys elämässä ja myöhemmissä opinnoissa, Suomessa ei. Kaipa tämä on sitä curling-vanhemmuutta, ei saa vaatia eikä pelotella lasta tulevaisuudella. Monessa muussa maassa lapset ymmärtävät, että p**seily koulussa ei johda hyvään tulevaisuuteen eikä niin pääse parhaisiin kouluihin. Suomessa olet suosittu jos häiriköit etkä ota koulua tosissasi, muu on "nörttien nössöilyä".

Voisko se olla siitä, että monissa muissa maissa koulutuksella ON merkitystä elämässä? Täällä voi hoitaa koulut kunnialla ja joutua silti leipäjonoon

Tai, jos jättää koulut käymättä niin voi päästä kansanedustajaksi, ministeriksi tai vaikka yrittäjäksi.  

Millään muulla kuin hyvillä suhteilla, ei ole todellisessa elämässä merkitystä.    Paitsi jos kuuluu vähemistöön, niin voi päästä helpommin yliopistoon. 

Jotenkin vain nämä koulumenestyksen erot sukupuolten välillä häviävät heti, kun mennään sellaisiin kouluihin mihin päästään hakumenettelyn kautta ja missä vanhemmat ovat itse pääsääntöisesti korkeasti koulutettuja ja lastensa koulunkäynnistä kiinnostuneita - eli ns. eliittikouluihin. Se mikä näissä kouluissa on mielestäni erityisen merkittävää on että näissä kouluissa vallitsevassa kulttuurissa koulumenestys ja sen eteen työskentely on arvostettu asia eikä pilkan ja halveksunnan kohde, toisin kuin suurimmassa osassa Suomen kouluja. Niin kauan kuin varsinkin poikien mielestä kolulussa menestyvät ovat hikkyjä ja muutenkin noloja, ja vanhempien mielestä pojat ovat poikia ja antaa niiden nyt pelata, tulee poikien keskimääräinen koulumenestys olemaan huonompi. Ei koulun muuttaminen mitään auta, jos ongelma on ympäröivän kulttuurin asenteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluhan on helpompaa ja hauskempaa kuin koskaan ennen.

Juuri siksi pojat eivät menesty. He tarvitsevat kuria, koska ovat luonnostaan huonompia keskittymään. Heillä on biologia, joka ohjaa keskimäärin paljon enemmän toiminnallisuuteen. Siksi he tarvitsevat pakottamista, rangaistuksia ja kilpailua, jotta selviäisivät eteenpäin.

Pakottamalla ja rangaistuksen uhalla kukaan ei kyllä opi mitään, korkeintaan oppii jotain ulkoa, jonka unohtaa seuraavana päivänä. Hyvä opettaja innostaa oppimaan ja saa tylsänkin aineen vaikuttamaan kiinnostavalta. Siinä ei opettajan sukupuoli merkitse mitään.

Oikein vilkkaille ja keskittymiskyvyttömille paras paikka on pienluokka, jossa on vain muutama oppilas. Opettaja ehtii antaa jokaiselle tarpeeksi huomiota, joten huomion perässä ei tarvitse riehua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa muissa maissa ymmärretään koulutuksen tärkeys elämässä ja myöhemmissä opinnoissa, Suomessa ei. Kaipa tämä on sitä curling-vanhemmuutta, ei saa vaatia eikä pelotella lasta tulevaisuudella. Monessa muussa maassa lapset ymmärtävät, että p**seily koulussa ei johda hyvään tulevaisuuteen eikä niin pääse parhaisiin kouluihin. Suomessa olet suosittu jos häiriköit etkä ota koulua tosissasi, muu on "nörttien nössöilyä".

Voisko se olla siitä, että monissa muissa maissa koulutuksella ON merkitystä elämässä? Täällä voi hoitaa koulut kunnialla ja joutua silti leipäjonoon

Tai, jos jättää koulut käymättä niin voi päästä kansanedustajaksi, ministeriksi tai vaikka yrittäjäksi.  

Millään muulla kuin hyvillä suhteilla, ei ole todellisessa elämässä merkitystä.    Paitsi jos kuuluu vähemistöön, niin voi päästä helpommin yliopistoon. 

Kannattaa opiskella maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi niin voi päästä maanviljelysteknikon avustajaksi. Suomi pähkinänkuoressa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa muissa maissa ymmärretään koulutuksen tärkeys elämässä ja myöhemmissä opinnoissa, Suomessa ei. Kaipa tämä on sitä curling-vanhemmuutta, ei saa vaatia eikä pelotella lasta tulevaisuudella. Monessa muussa maassa lapset ymmärtävät, että p**seily koulussa ei johda hyvään tulevaisuuteen eikä niin pääse parhaisiin kouluihin. Suomessa olet suosittu jos häiriköit etkä ota koulua tosissasi, muu on "nörttien nössöilyä".

Voisko se olla siitä, että monissa muissa maissa koulutuksella ON merkitystä elämässä? Täällä voi hoitaa koulut kunnialla ja joutua silti leipäjonoon

Tai, jos jättää koulut käymättä niin voi päästä kansanedustajaksi, ministeriksi tai vaikka yrittäjäksi.  

Millään muulla kuin hyvillä suhteilla, ei ole todellisessa elämässä merkitystä.    Paitsi jos kuuluu vähemistöön, niin voi päästä helpommin yliopistoon. 

Kannattaa opiskella maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi niin voi päästä maanviljelysteknikon avustajaksi. Suomi pähkinänkuoressa

Eikä väliä vaikka valmistuttuasi ryssisit työmaalla totaalisesti vaikkapa romauttamalla sillan, voit päästä silti EK:n hallituksen puheenjohtajaksi. Kun vaan on sopivat suhteet olemassa.

Mun mielestä se on hyvä asia että koulussa joutuu opettelemaan odottelemaan ja sietämään tylsyyttä. Elämässä tätä joutuu kohtaamaan muutenkin niin miks koulussa sit pitäisi olla erilaista.

Huomasin yläasteella että ne lapset joiden perheessä oli tiukempi kuri jne sopeutuivat kouluun paremmin vs ne jotka ovat saaneet olla rajatta kotona niin ei oikein saa siitä koulun tyylistä kiinni.

Muistan myös sen että koulusta kiinnostuneita oppilaita syrjittiin. En saanut yhtään merkintää yläasteen aikana ja meidän luokalla jaettiin aina patukat kerran viikossa jos ei ollut saanut merkintöjä. Sain aina paskaa niskaan sitten muilta oppilailta :D

Yks asia mitä itse muuttaisin ois se että annettais oppilaille enemmän vapaat kädet omien kiinnostuksen kohteiden etsinnässä. Sais vapaammin tehdä esitelmiä ja lukea niitä kirjoja mitä tahtoo. Ja opettajia ja oppilaita pitäs yrittää enemmän tuoda yhteen jotenkin henkisesti. Tutustumista toisiinsa. Arvostusta ihmiseltä toiselle.

N19

Englannin sanaston voisi opetella peleistä. Mutta nekin on melkein kaikki lapsilta kielletty, ellei kyseessä ole joku äärimmäisen tylsä viranomaisten "yhteistyössä" teettämä propagandapeli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa muissa maissa ymmärretään koulutuksen tärkeys elämässä ja myöhemmissä opinnoissa, Suomessa ei. Kaipa tämä on sitä curling-vanhemmuutta, ei saa vaatia eikä pelotella lasta tulevaisuudella. Monessa muussa maassa lapset ymmärtävät, että p**seily koulussa ei johda hyvään tulevaisuuteen eikä niin pääse parhaisiin kouluihin. Suomessa olet suosittu jos häiriköit etkä ota koulua tosissasi, muu on "nörttien nössöilyä".

Voisko se olla siitä, että monissa muissa maissa koulutuksella ON merkitystä elämässä? Täällä voi hoitaa koulut kunnialla ja joutua silti leipäjonoon

Tai, jos jättää koulut käymättä niin voi päästä kansanedustajaksi, ministeriksi tai vaikka yrittäjäksi.  

Millään muulla kuin hyvillä suhteilla, ei ole todellisessa elämässä merkitystä.    Paitsi jos kuuluu vähemistöön, niin voi päästä helpommin yliopistoon. 

Kannattaa opiskella maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi niin voi päästä maanviljelysteknikon avustajaksi. Suomi pähkinänkuoressa

Eikä väliä vaikka valmistuttuasi ryssisit työmaalla totaalisesti vaikkapa romauttamalla sillan, voit päästä silti EK:n hallituksen puheenjohtajaksi. Kun vaan on sopivat suhteet olemassa.

Kun arkkitehti suunnittelee homekoulun, saa palkkioksi uuden työn paremmalla palkalla.  Niillähän on suuret palkat sen vuoksi että työ on niin vastuunalaista, melkein niin kuin kansanedustajilla.   Molemmilla toki yhteistä, hyvät suhteet.    Yhtään homekoulua ei valmistuisi, jos arkkitehti joutuisi maksamaan uuden rakentamisen, kun entinen homehtuu.  Sama vastuu sinne opetuksen suunnitteluun, niin ei tarvitsisi katsoa jalkojen välistä, sitä kuka on hyvä oppilas. 

Vierailija kirjoitti:

Omasta perspektiivistäni opettajana voin sanoa kaksi asiaa. 

Yksi, miesopettaja ei ole automaattisesti kovempi kurinpitäjä. Useimmat miesopettajat eivät pidä ollenkaan yhtä hyvin kuria kuin tiukat naisopet - käsitys änkyttävistä kilteistä kympin tytöistä ja vänrikkimäisistä kovan linjan miehistä on jostain 50-luvulta, niin ei enää ole. Monet nykyajan opemiehet ovat enemmänkin oppilaidensa kavereita kuin auktoriteetteja. 

Kaksi. Suomalaisilta lapsilta puuttuu kunnianhimoa, varsinkin pojilta. Monissa muissa maissa ymmärretään koulutuksen tärkeys elämässä ja myöhemmissä opinnoissa, Suomessa ei. Kaipa tämä on sitä curling-vanhemmuutta, ei saa vaatia eikä pelotella lasta tulevaisuudella. Monessa muussa maassa lapset ymmärtävät, että p**seily koulussa ei johda hyvään tulevaisuuteen eikä niin pääse parhaisiin kouluihin. Suomessa olet suosittu jos häiriköit etkä ota koulua tosissasi, muu on "nörttien nössöilyä".

       Elävätkö opettajat omassa kuplassaan?  voiko omaa kuplaa nähdä?.   Onko ne oppilaat kuitenkin älykkäämpiä joukkona kuin se opettaja yksin,  sellaista väitetään aikuiskouluttajien opetuksessa.  (358/348 ja aiemmat lainaukset)  Jos oppilaat näkevät ympärillään kokoajan tuollaisia esimerkkejä, niin mitä luulet että päättelevät?  

pohjmies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta perspektiivistäni opettajana voin sanoa kaksi asiaa. 

Yksi, miesopettaja ei ole automaattisesti kovempi kurinpitäjä. Useimmat miesopettajat eivät pidä ollenkaan yhtä hyvin kuria kuin tiukat naisopet - käsitys änkyttävistä kilteistä kympin tytöistä ja vänrikkimäisistä kovan linjan miehistä on jostain 50-luvulta, niin ei enää ole. Monet nykyajan opemiehet ovat enemmänkin oppilaidensa kavereita kuin auktoriteetteja. 

Kaksi. Suomalaisilta lapsilta puuttuu kunnianhimoa, varsinkin pojilta. Monissa muissa maissa ymmärretään koulutuksen tärkeys elämässä ja myöhemmissä opinnoissa, Suomessa ei. Kaipa tämä on sitä curling-vanhemmuutta, ei saa vaatia eikä pelotella lasta tulevaisuudella. Monessa muussa maassa lapset ymmärtävät, että p**seily koulussa ei johda hyvään tulevaisuuteen eikä niin pääse parhaisiin kouluihin. Suomessa olet suosittu jos häiriköit etkä ota koulua tosissasi, muu on "nörttien nössöilyä".

       Elävätkö opettajat omassa kuplassaan?  voiko omaa kuplaa nähdä?.   Onko ne oppilaat kuitenkin älykkäämpiä joukkona kuin se opettaja yksin,  sellaista väitetään aikuiskouluttajien opetuksessa.  (358/348 ja aiemmat lainaukset)  Jos oppilaat näkevät ympärillään kokoajan tuollaisia esimerkkejä, niin mitä luulet että päättelevät?  

Suomessa yritysten johtajissa ja päättäjissä on paljon huonosti koulutettuja, jotka eivät halua itseään pätevämpiä töihin.  Paitsi joitakin äärimäisen kapea-alaisen osaamisen experttejä, niitä on valitettavan vähän kun niitä ei ole tarvittu kymmeneen vuoteen. Siitä johtuu työvoimapula, ei ole älykästä keskittyä sellaiseen mistä ei kuitenkaan saa töitä.. 

Vierailija kirjoitti:

pohjmies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta perspektiivistäni opettajana voin sanoa kaksi asiaa. 

Yksi, miesopettaja ei ole automaattisesti kovempi kurinpitäjä. Useimmat miesopettajat eivät pidä ollenkaan yhtä hyvin kuria kuin tiukat naisopet - käsitys änkyttävistä kilteistä kympin tytöistä ja vänrikkimäisistä kovan linjan miehistä on jostain 50-luvulta, niin ei enää ole. Monet nykyajan opemiehet ovat enemmänkin oppilaidensa kavereita kuin auktoriteetteja. 

Kaksi. Suomalaisilta lapsilta puuttuu kunnianhimoa, varsinkin pojilta. Monissa muissa maissa ymmärretään koulutuksen tärkeys elämässä ja myöhemmissä opinnoissa, Suomessa ei. Kaipa tämä on sitä curling-vanhemmuutta, ei saa vaatia eikä pelotella lasta tulevaisuudella. Monessa muussa maassa lapset ymmärtävät, että p**seily koulussa ei johda hyvään tulevaisuuteen eikä niin pääse parhaisiin kouluihin. Suomessa olet suosittu jos häiriköit etkä ota koulua tosissasi, muu on "nörttien nössöilyä".

       Elävätkö opettajat omassa kuplassaan?  voiko omaa kuplaa nähdä?.   Onko ne oppilaat kuitenkin älykkäämpiä joukkona kuin se opettaja yksin,  sellaista väitetään aikuiskouluttajien opetuksessa.  (358/348 ja aiemmat lainaukset)  Jos oppilaat näkevät ympärillään kokoajan tuollaisia esimerkkejä, niin mitä luulet että päättelevät?  

Suomessa yritysten johtajissa ja päättäjissä on paljon huonosti koulutettuja, jotka eivät halua itseään pätevämpiä töihin.  Paitsi joitakin äärimäisen kapea-alaisen osaamisen experttejä, niitä on valitettavan vähän kun niitä ei ole tarvittu kymmeneen vuoteen. Siitä johtuu työvoimapula, ei ole älykästä keskittyä sellaiseen mistä ei kuitenkaan saa töitä.. 

Edellisestä voimme päätellä, suuri työttömyys ei olekaan työvoimareservi, vaan ankkuri joka upottaa koko laivan.  Hyvä työllisyys pitää työvoiman terveenä ja muuntautumiskykyisenä, sitä eivät päättäjämme tiedä.  Ja turha niille sitä on kertoakaan, osaavat kuulemma asiat paremin, ja hillotolppa on käsillä.  Saattaa vain pelastusrenkaat loppua kesken, kun kolahtaa.  Nämä nykyset on keksineet titanikin uudelleen.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojat eivät pärjää nykymuotoisessa koulussa, vaan vanha koulumestari, karttakeppi & karsseri -menetelmä sopii heille noin yleisesti paremmin. Selvät vaatimukset ja rajat.

Ikävintä peruskoulussa on se, että pojat luokitellaan ainakin yläasteella automaattisesti pahoiksi. Oma poikani sai huutia kotitaloustinnilla opettajalta kun hän pedanttina luonteena kysyi kuinka monta grammaa suolaa reseptin teelusikan puolikas tarkalleen tarkoittaa.

Hän on innostunut ruoanlaitosta jo alakoulussa ja tekee kotona ruokaa sekä leipoo käyttäen aineiden mittauksen apuna digivaakaa. Hänen ja opettajan maailmat törmäsivät näköjään rajusti tuon kysymyksen vuoksi ja opettaja syytti poikaa opetuksen häiritsemisestä.

Poika oppi, että koulussa pääsee vähimmällä kun on mahdollisimman hiljaa ja tekee kaiken vasemmalla kädellä eikä kysele opettajilta tarkempaa informaatiota. Hän alkoi luottamaan enemmän netistä löytyvään tietoon kuin opettajien kertomaan tietoon. Eli toimii se näköjään henkinenkin karttakeppi oppilaan vaientamisessa mutta seuraako siitä sitten käytännössä mitään hyvää onkin asia erikseen. Kyllä opettajakin voi sanoa, ettei osaa sanoa tarkkaa grammamäärää koska teelusikoiden koko vaihtelee prosentuaalisesti paljon.

Tuo on kuitenkin helppo kysymys, jos hallitsee prosentit ja grammat.  Lasketaan vain taaksepäin valmiin annoksen halutusta suolaisuus prosentista.  (suolapitoisuus).  

No tunnen/tieädn kymmeniä, ellen jopa satoja poikia jotks pärjää koulussa hyvin ja viitsivät opiskella. Kysykää niiltä vanhemmilta missä mättää. Tiedän myös tyttöjä joita ei opiskelu kiinnosta.

Miksi yleistät että pojilla menee koulu huonosti? Olet varmaan itse nainen.

- Ja kyllä, minäkin olen nainen, mutta tiedän sentään sen että myös meillä voi koulu mennä huonosti.

Jos kyse teinistä..niin

1. vie lapsonen steissille katsomaan miten köyhät elää

2. kerro et jos arvosanat ei oo hyviä ..rahan tulo LOPPUU kun peruskoulu käyty

3. Kerro että syrjäytyneet kuolee yksin ja nuorena kuset housussa

Vierailija kirjoitti:

No tunnen/tieädn kymmeniä, ellen jopa satoja poikia jotks pärjää koulussa hyvin ja viitsivät opiskella. Kysykää niiltä vanhemmilta missä mättää. Tiedän myös tyttöjä joita ei opiskelu kiinnosta.

Jos on nätti ja hyvät tisut..niin elättäjä löytyy

ooh runkuti

Haudassa oleva luu kirjoitti:

Miksi yleistät että pojilla menee koulu huonosti? Olet varmaan itse nainen.

- Ja kyllä, minäkin olen nainen, mutta tiedän sentään sen että myös meillä voi koulu mennä huonosti.

Sulla varmaan menikin

Johtuko laiskuudesta vai tyhmyydestä?

kerro lisää

Haudassa oleva luu kirjoitti:

Miksi yleistät että pojilla menee koulu huonosti? Olet varmaan itse nainen.

- Ja kyllä, minäkin olen nainen, mutta tiedän sentään sen että myös meillä voi koulu mennä huonosti.

Minäkin olen nainen ja tiedän että miehet tykkäävät nuorista blondeista ja pihvistä.

Haudassa oleva luu kirjoitti:

Miksi yleistät että pojilla menee koulu huonosti? Olet varmaan itse nainen.

- Ja kyllä, minäkin olen nainen, mutta tiedän sentään sen että myös meillä voi koulu mennä huonosti.

Varmasti nykyään on myös enemmän niitä tyttöjäkin joilla koulu menee huonosti, mutta esim. poikien huonoon käytökseen, läksyjen tekemättömyyteen ja tunneille osallistumattomuuteen puututaan herkemmin kuin tyttöjen.

Vierailija kirjoitti:

Opettajia on monenlaista ja monenlaatuista. Jos haluaa opettaa perinteisellä tavalla tehokkaasti niin silloin opettajan pitää olla todella hyvä puhuja ja sana hallussa, silloin joka iikka poikiakin myöten kuuntelee opetusta. Omina kouluvuosina tälläisiä oli ala-asteen musiikinopettaja, ylä-asteen maatieteen opettaja ja armeijan joukko-osaston luutnantti. Näiden koulutuksissa ne laiskat mopopojatkin pärjäsi hyvin.

Ikävä kyllä jokaista yhtä supliikki-opettajaa kohden löytyy alakouluista tuplamäärä monotonisia tekstinlukijoita joita opettaminen kiinnostaa vielä vähemmän kuin oppilaita oppiminen. Yläasteen matikanmaikka kohautti olkapäitään kun jäin yhtälötunneilla jälkeen sairastumisen takia, pyysin erikseen tukiopetusta mitä ei herunut, joten yhtäkkiä kasin arvosanat romahti vitosiin.

Opettajaksi opiskelin KOSKA:

hiihtoloma, kesäloma, syysloma, joululoma