Tuttu jätti miehensä kun tämä oli liian kiltti. Auttakaa ymmärtämään?

Miten miehen tulee oikeaoppisesti dominoida naistaan? Käytännön esimerkkejä kiitos, myös sieltä makuuhuoneen ulkopuolelta.

Minäpä tulkkaan. Mies oli selkärangaton nössö, jolla ei ollut omaa mielipidettä mistään, vaan oli aina samaa mieltä kuin muut läsnäolijat. Kas näin. 

Ei kukaan haluu nynneröä, ovimattoa. Munaa pitää olla!

Miehiä ei haittaa naisten kiltteys/saamattomuus. Seksillä ja ulkonäöllä on merkitystä.

Hei AP! Onko tämä sun naistuttava alkoholisti-isän tytär? Mä olen huomannut, että usein alkoholisti-isän tytär hankkii aikuisena itselleen alkoholistipuolison, vaikka itse olisikin raitis. Nämä naiset ajattelevat alitajuisesti, että he eivät kelpaa kenellekään kunnolliselle kiltille miehelle ja he nimenomaan hakeutuvat renttujen seuraan kun he ovat lapsena tottuneet siihen, että heillä ei ole mitään arvoa.

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan haluu nynneröä, ovimattoa. Munaa pitää olla!

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miten munaton mies tekee jonkun asian, miten munallinen tekee sen? Tai tekemättä jättää? Missä menee munattomuuden raja?

Vierailija kirjoitti:

Se on sitä että miehellä ei ole mitään mielipidettä mihinkään, hän ei innostu asioista eikä lähde sosiaaliseen elämään mukaan, haluaa vain kyhjöttää kotona ja kaikki käy, päätä sinä.

Minä olen tuollainen ja sanoisin, ettei tuo ole kiltteyttä, vaan masennusta.

Tästä keskustelusta huomaa että eron ja ongelmien syy ei ole kiltteys vaikka joku osapuoli sitä sanaa käyttäisikin. Täällä puhutut ominaisuudet on rajattomuutta, välttelyä, passiivis-aggressiivisuutta, ahdistusta, haluttomuutta, kypsymättömyyttä, välinpitämättömyyttä ja laiskuutta. Muutaman nimetäkseni. Kiltteys taas on ystävällisyyttä kohteliaisuutta ja muiden huomioimista terveellä tavalla. Omassa elämässä olen törmännyt siihen että nämä ihmiset (useimmiten miehet) itse valjastaa kiltteysilmaisun tähän väärään käyttöön, he itse määrittelevät itsensä kilteiksi ja mustamaalaavat naisen pahaksi ja syylliseksi kun tämä ei arvosta kilttiä miestä. Oikeasti taustalla on aggressio-ongelma jossa mies pakenee tunteita ja keskusteluja koska ei ole niihin kykenevä mikä taas saa toisen osapuolen raivoihinsa kun mies "lipeää" tosipaikan tullen. 

Sitten on toki näitäkin ihmisiä, jotka on rajattomia ja miellyttäjiä perheen ulkopuolella ja sitten omalle perheelle ollaan ihan kamalia.

"Kiltti mies" saa niskakarvat nousemaan pystyyn.

On kokemusta, en halua enää ikinä. En sen puoleen minkäään muunkaanlaista miestä.

Kun koko ajan saa potkia eteenpäin.  Hidas nahjus. Jos kerran niin on että itse ja yksin pitää kaikesta päättää ja kaikki tehdä ja kaikki hommata niin mieluummin sitten kokonaan yksin.  Kun toinen vain "ihan sama, sinä tiedät. Päätä sinä."

No väkivaltainen ei ole, mutta kun mitään keskusteluakaan ei saa aikaan kun vaan myöntelee ja tyytyy kaikkeen.  Ei mitmään mielipidettä.

Joku ehkä jaksaa, minä en jaksanut.

Liika kiltteys molemmissa sukupuolissa on todella ärsyttävää ja jollain tapaa myös tuhoisaa. 

Kynnysmattona oleminen luo ympärilleen ongelmia, vaikka tarkoitus on varmaankin päinvastainen. 

Parisuhdekumppanina tuollainen on raskas ja usein vaikuttaa myös seksuaalienergiaan, lasten kasvattajana ylikiltteys ja yliempaattisuus saa aikaan vain turvattomuutta, ystävänäkään liian kiltti ei ole hyvä vaan buustaa tekemään huonoja valintoja jne. 

Jees jees -ihmiset on perseestä, niistä ei oikeasti tiedä, ovatko lintuja vai kaloja. Hehän komppaavat aina kulloistakin seuraa. Epäluotettavia, alistuvia ovimattoja, joita kukaan ei pitemmän päälle jaksa. Kommunikaatio tökkii, kun eri mieltä oleminen on niin vaikeaa. 

Kiltit ovat usein myös rajattomia ja se on hirveää ihmissuhteissa. 

Mulla on ollut tällainen avomies nuorena. Kaikki kävi, kaikki oli ok, hän nöyrtyi ja suostui mihin vain. Selkäranka puuttui täysin ja hän uhriutui välittömästi, oli asia tai yhteys mikä vain. Ja se itkeminen ja herkistely. Inhosin sitä ja ahdistuin. Erosin ja otin alfa-miehen. Nyt jo 20 vuotta takana.

Ei ikinä enää turhanpäiväistä kiltteilyä. 

Liian pieni penis.

Jos nainen ei tykkää kiltistä miehestä niin yksi vaihtoehto on ma tu laiset. He eivät ole kilttejä naiselle.

Vierailija kirjoitti:

Liika kiltteys molemmissa sukupuolissa on todella ärsyttävää ja jollain tapaa myös tuhoisaa. 

Kynnysmattona oleminen luo ympärilleen ongelmia, vaikka tarkoitus on varmaankin päinvastainen. 

Parisuhdekumppanina tuollainen on raskas ja usein vaikuttaa myös seksuaalienergiaan, lasten kasvattajana ylikiltteys ja yliempaattisuus saa aikaan vain turvattomuutta, ystävänäkään liian kiltti ei ole hyvä vaan buustaa tekemään huonoja valintoja jne. 

No saa kyllä huonoista valinnoistaan syyttää vain itseään, jos ei ole mitään kotrollia, vaan tarvitse cheerleader joukot siihen taustalle tukemaan omissa päätöksissä

12121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

alfanarttu88 kirjoitti:

Jatkan vielä, että tiedän omasta kaveripiiristä tapauksen, jossa eräs naispuolinen erittäin päällepäsmäröivä kaverini alkoi seurustella porukkamme kilteimmän miehen kanssa. Myöhemmin hän päätti suhteen, koska ei jaksanut miehen kiltteyttä ja sitä, ettei tämä sanonut hänelle koskaan vastaan. Minua voimakastahtoisena naisena suututti aina katsella, miten ystäväni kohteli poikaystäväänsä, joka on myös minun hyvä ystäväni. Aikani sitä sivusta eri tilanteissa seurattuani ja ystäväni puheita aiheesta kuultuani sanoin hänelle pariin eri otteeseen kahden kesken, että voisiko hän kohdella miestä vähän asiallisemmin. Siis heidän eronsa jälkeen, kun edelleen samassa kaveripiirissä pyörivät ja sama omistavan törkeä ja alistava käytös miestä kohtaan jatkui. Siinä näki ihan reaalielämässä, miten toinen ei osaa yhtään puolustautua, vaikka

Sinulla näyttäisi olevan lukemisen ymmärtäminen aika heikkoa. 

En usko että kyseessä on taaskaan siitä, että mies olisi liian kiltti, vaan että mies on liian PASSIIVINEN.

Kaikki päätökset jää aina naisen tehtäväksi. Kaikki suunnitelmat jää aina naisen tehtäväksi. 

Jostain syystä ihmiset kuvittelee, että passiivinen = kiltti, vaikka ei oikeasti näin ole. 

Siinä tulee olo, että on enemmän äiti sille miehelle, kuin puoliso. 

Täällä entinen ylikiltti. On mielenkiintoista lukea näitä! 

Minä kasvoin lapsesta asti tahdottomaksi ja ylikiltiksi myötäilijäksi, näkymättömäksi palvelijaksi, joka oli aina virittynyt toisten tarpeisiin. Minut oli murskattu henkisesti niin täysin. Kiltteydestä sain kehuja, se olikin ainoa asia mikä minussa oli muka hyvää. Ei minulla ollut minuutta. Oli vain ainainen ahdistus ja paha olo. 

Olisin halunnut olla aina vain omissa oloissani, mutta ihmiset olivat aina kimpussa, vaatimassa jotain. Siltä se tuntui. On vaikea selittää mielenmaisemaa, jossa puolustautuminen ja oman tahdon ilmaisu on niin mahdotonta, ettei se käy edes mielessä. Sama, kun joku vaatisi sinua lentämään! 

Joten olin passiivinen ja vetäytyvä. Ärsytti muiden jatkuva höykkääminen kimpussa. En olisi edes halunnut heidän seuraansa. Välillä yritin ilmaista itseäni ja toiveitani arasti, mutta minut jyrättiin täysin. Jos ilmaisin mitään tunteitani tai tahtoani, minua nöyryytettiin. 

Oli valaiseva, mutta kipeä hetki tajuta, että ongelma oli minussa. Olin vilpittömästi luullut olevani ihan hyvä ihminen. Tajusinkin olevani sairas päästäni. 

Siitä oivalluksesta on monta vuotta. Matka kohti terveyttä on ollut pitkä. 

Muita ylikilttejä paikalla? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan haluu nynneröä, ovimattoa. Munaa pitää olla!

 

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miten munaton mies tekee jonkun asian, miten munallinen tekee sen? Tai tekemättä jättää? Missä menee munattomuuden raja?

No esim. Sosiaalisissa riitatilanteissa puolustaa naistaan verbaalisesti. Niin tai jos joku yrittää ryöstää, menee väliin. On siis sankari. Kilttimies ei uskalla, on hiljaa, pakenee.

Itse olen aina ollut oma itseni, tarkoittaen ehfottomasti toisten huomioonottamista ja kunnioittamista mutta kuinka ollakaan ihmiset eivät siedä ketään joka on heidän kanssaan eri mieltä, saati toimivat eri tavoin. Ihmisiä täytyy mielistellä, ei kuitenkaan ilmiselvästi, vaan neutraalisti valehdellen ja nyökytellen heidän näkemyksiään. Potkut on tullut jokaisesta ystävyys- ja parisuhteesta tuomalla esiin omat näkökantani ja toimintatapani. Aivan turha kunnioittaa ihmisiä, jotka eivät siedä kuin omaa erinomaisuuttaan ja sitä miten heidän tapansa ja tyylinsä on ainoa oikea.