Tuttu jätti miehensä kun tämä oli liian kiltti. Auttakaa ymmärtämään?

12121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiseni mainitsee tuolloin tällöin, että olen jääräpää, joka tekee asiat niinkuin itse haluaa.

Omasta mielestä pyrin ottamaan hänen mielipiteensä huomioon aina. Haluan vaan tehdä asiat oikein. Mikähän siinäkin oikein mättää?

Odotan naisten vastauksia mielenkiinnolla...

Kuvittelet todella, että tuon kuvailusi perusteella kukaan pystyisi tekemään minkäänlaisia päätelmiä parisuhteesi dynamiikasta???

Kuitenkin ns. kilttimies on hypoteesi, josta pystytään tekemään tarkkojakin analyysejä. Miksi tuosta esimerkistäni, joka on tosielämästä, ei kykene antamaan kuin tuon antamasi vastauksen? Sekin hieman agressiivinen. Niinkö teidänkin dynamikka toimii? Toinen kysyy ja toinen antaa ylimielisen vastauksen?

No täällähän kilttimiehet avaa aivoituksiaan aamusta iltaan joka jumalan päivä. Jos vaimosi tekisi samaa, niin kyllä täällä pystyttäisiin jotain sanomaan teidän parisuhteesta. Nyt ei yhtään mitään.

Valitsin itse makuuhuoneen verhot, koska vaimon valitsemat eivät kelvanneeet minulle. Ostin , teetätin ja ripustin paikoilleen. Eivät olleet vaimon mieleen, mutta tuossa ne nyt kuitenkin roikkuvat. Tässä yksi esimerkki. Remontoimme keittiön. Laitatin klinkkerilattian, keskiharmaan. Ei vaimon mieleen. Hän sai valita kaapistot ja työtasot ja välitilan materiaalit. 

Tässä esimerkkejä jääräpäisyydestäni. Analysoi!

Ei kuulosta miellyttävältä tai toimivalta minun korvaani. Minusta keittiön pitäisi olla kokonaisuus. Ja toki makuuhuoneenkin. Ei toki niin, että hän sanelee ja sinä et pidä, mutta ei toisinkaan päin. Kuulostaa ahdistavalta. 

Verhot ostin tietynlaiset, koska en osaa nukkua valoisassa.

Klinkkerin halusin puhtaanapidon helppouden vuoksi. Sävyt rimmaa niissä.

Koti on elämistä varten, eikä mikään Ikeakuvasto.

Mies, joka pakottaa naisen lopettamaan tupakoinnin, on hyvä mies, mutta mies, joka pakottaa naisen katselemaan rumia verhoja, on huono mies. Kyllä tämä nyt pitäis tajuta.

Mutta millainen on nainen, joka pakottaa miehensä valvomaan pitsiverhojen vuoksi? Nauttii toisen unettomuudesta? Tulee mieleen muutama ikävämpi ilmaus.

*Se verho- ja klinkkerimies

Totta kai verholla voi olla ominaisuuksien mukaan reunaehdot.

Itse en kyllä voisi muutenkaan laittaa pitsiverhoja huoneeseen, jossa miehen olisi tarkoitus harrastaa seksiä ja nukkua. 

Hyvä, että sinä ymmärsit tuon. Moni muu on pitänyt jyräämisenä noita muutamaa ponttiani. Minä valitsin klinkkerit keittiön lattiaan ja verhot makuuhuoneeseen. Sekä poistatin sen peijjakkaan kissavainajasta tehdyn maalauksen makuuhuoneeseen.

Olenko despootti kuten muutamat ovat julistaneet. Ylimielinen jyrääjä ja ties mitä?

Kilttimies en ole, enkä tule. Ja minulla on muutama, kuten sanoit, "reunaehto". Ja niistä en tingi, muusta kylläkin.

Reunaehdot on hyvä olla jokaisella ja sitten neuvottelutaitoa niiden käsittelyyn. Taisit vähän provota, kun esitit niin jyrkkää vai oletko oikeasti despootti reunaehtojesi kanssa?

Tämä nyt on tällainen perusmanipulaatori, joka saa jotain infantiilia tyydytystä siitä että esittää provosoivia väitteitä ja sitten palaa todellisuuteen tipoittain tietoa tihkuttamalla. Näin voi harjoittaa pitkään setämäistä tärkeilyä ja päsmäröintiä ja olla aina "oikeassa".

Kilttimies on vässykkä vähäisine mielipiteineen. Kun taas mies jolla on vankat käsitykset on päsmäilevä tärkeilijä ja vieläpä setämies.Taitaa teille naisille jäädä varsin ohut siivu niitä sopivia, siis niitä nk. "normaaleja" miehiä. Ja näkyyhän tuo erotilastoissakin, jotka kertovat naisten erohalukkuudesta. Koeajon jälkeen ei nyksäkään kohta enää kelpaa. Onneksi me olemme vaimoni kanssa "vakka ja kansi". Jo tuon parikymmentä vuotta.

Nykyajan trendinä naisten keskuudessa on edellyttää tietynlaista sopuilevaa ja myötäilevää perusmiestä, josta sitten liiton koittaessa muokataan itselleen sopiva tollukka. Kuitenkaan juuri niitä erotilastoja katsellessa havaitsee, että muokkaukset eivät ole kovinkaan onnistuneita. Ilmeisesti naisten tulisi hieman joustaa vaateissaan. Muuten alkaa taas uuden etsiskely ja löytämisen vaikeudesta väninä.

Juu. Näinhän se menee.

Me homogeeninen massa ja yhden ajatuksen formaatti @NAISET vaihdamme sen perusmallimiehemme nimenomaan trendien mukaan.

Ja kaikki @NAISET tekevät aina samanlaiset valinnat, ja tietenkin toistamme aina ja uudestaan samat virheet - mistä kärsimään joutuu se Viaton Väliinputoaja, se Kunnollinen Tavallinen Perusmies! - emmekä koskaan opi niistä virheistämme mitään.

Jos @yessica_anselika95 Lahdenseudulta lähtee Tindertreffeiltä suoraan jatkoille @peteboy_88:n kaa (jonka ainoa meriitti on voitto "Suomen rumin tatska" - skabasta 3v sitten), eikä kumpikaan näistä vatipäistä ymmärrä huolehtia ehkäisystä (kaikesta muusta sähläilyistään puhumattakaan), niin sekin on valinta josta välittömine ja välillisine seurauksineen kollektiivisesti vastuussa olemme me: @NAISET.

Koska:

1. @yessica_anselika95 = @NAINEN > kaikki @NAISET = @yessica_anselika95. [MOT]

2. @peteboy_88 on takuulla jännämies koska onnistui pokaamaan 1 kpl @NAISIA

Ja yhtälön jakojäännöksen paikalta itsensä uhriutumasta löytää aina se Kunnollinen Palstamies mallia @kiltti (omasta mielestään)....

.... Koska:

3. Ylipäätään Kaikki @NAISET.

Ei aivan kaikki naiset, vaan melkein puolet eroista tapahtuu naisten aloitteesta. Voi olle, että luku on jo yli puolet. Ne, jotka eivät eroa ovat löytäneet sen vähemmistönä piileskelevän normaalimiehen.

Muuten tuo tekstisi on tyypillistä henkilöön käyvää naispuhetta, jota te täällä viljelette, ettekä itse esdes huomaa, tai tunnusta sitä.

Oivalliset kumppanit tollukkamiehille!

Itse asiassa n. 80% eroista tapahtuu naisten aloitteista.

Tuo, ja tämä ketju, osoittaa selkeästi miten kuvio toimii. Naiset haluavat eri elämänvaiheissa erilaisia miehiä. Se mies jota kutsutaan "elämänkumppaniksi", ahkera ja luotettava, sopii parhaiten vaiheeseen jossa yhteistä aikaa on vähiten.

Ruuhkavuosia ennen halutaan menevämpi ja temperamenttisempi mies jonka kanssa saa "ihania muistoja". Ja sen jälkeen alkaa "ihanan kevyttä/Uusi Minä"-elämänvaihe jossa betamies heitetään ulos ja eletään taas.

Lähde?

Vierailija kirjoitti:

12121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme että miehestä ei ole "vastusta" naiselle kun ne vaikeimmatkin naiset neuvovat miehiä kohtelemaan naisia "ystävällisesti ja kohteliaasti".Miehen pahin virhe on uskoa naisten neuvoja.

Kummastuttaa se että te jaatte täällä tätä neuvoa mutta ette ilmeisesti itse toteuta sitä? Miksi? Siinähän on varma konsti saada nainen, rupeat vain käyttäytymään naisia kohtaan epäystävällisesti ja epäkohteliaasti. Mutta ei. Naisettomana täällä edelleenkin valitat vaikka pomminvarma menetelmä on tiedossa.

Ei se niin helppoa ole, miehen pitää olla myös pitkä, jykeväleukainen ja matalaääninen, jotta naiset innostuu. Jos lyhyt, pienileukainen ja kimeä-ääninen mies käyttäytyy epäystävällisesti, niin naiset pitää sitä vaan vastenmielisenä kusipäänä.

Voin myöntää tämän johonkin pisteeseen asti (olen nainen.) Kunnon m*lkkuilua en siedä keneltäkään, mutta kyllä pienet urpoudet saa helpommin anteeksi jos on miehekäs, matala ääni jne. 

Pätee moneen muuhunkin asiaan. Naiset ovat siksi pahimpia kaksinaismoralisteja, että heillä on eri miehille eri säännöt.

Naiset myös ajattelevat eri tavalla kuin miehet. Miehet osaavat paremmin erottaa ulkonäön ja luonteen toisistaan, naisille ratkaisee kokonaisvaikutelma ja tunne joka miehestä syntyy. Huonosti käyttäytyvä komistus tai statusmies onkin "ihana" ja "kiva", ja nainen oikeasti uskoo rakastuneensa miehen _luonteeseen_.

Kuten taannoinen tutkimus osoitti, haastatteluissa naiset kertoivat rakastuvansa luonteeseen, mutta valintojen perusteella ratkaisikin ulkonäkö, raha ja status.

Tarkoitatko sitä tutkimusta, jossa naisille näytettiin miesten kuvia ja osalle porukasta kerrottiin myös miehen koulutus ja ammatti? Onko sinulla tullut mieleen se, että osa ihmisistä pitää älykkyyttä puoleensavetävänä ominaisuutena? Pelkän valokuvan perusteella kukaan ei valitse itselleen puolisoa. Tyhmää ja ilkeää ihmistä ei kestä kymmeniä vuosia oli tämä miten jykeväleukainen tahansa.

Tilanteessa jossa naisilla oli tiedossa ainoastaan ulkonäkö ja kuvaus luonteesta, ulkonäkö ratkaisi. Ellei ulkonäkö ollut tietyllä tasolla, luonteen merkitys oli 0%. Sen sijaan epäsopiva luonne annettiin helposti anteeksi, jos mies oli komea.

Raha ja status muutti asetelmia siten että isompituloisen miehen ulkonäkö ja luonne arvioitiin paremmiksi. Esim. ulkonäöllisesti kutosen pankkivirkailijamiehestä tulikin investointipankkiirina kasin mies.

Tämä on yksi syy lisää miksi ei kannata kuunnella mitä naiset sanovat. Nainen uskoo itsekin ihastuvansa "luonteeseen", mutta todellisuudessa ratkaisevaa olikin ulkonäön, rahan ja statuksen halo-efekti.

Jos se vaan ei ollut ihana. En minäkään ketä tahansa kilttiä miestä huolisi, vaikka mieluummin ottaisinkin kiltin kuin jännämiehen. Jos se mies on vaan tylsä, ei ole mitään yhteistä, eikä siinä ole mitään muuta kivaa kuin se kiltteys. Itsekin olen yhden kilttimiehen jättänyt, kun ei vaan tuntunut oikealta. Pitäisikö muka hampaat irvessä olla yhdessä vaikka toinen ei kiinnostaisi pätkääkään, ihan vaan siksi koska onhan se ns. hyvä mies?

No  voi hyvät hyssykät  on aikoihin eletty !!   Siis  jos kiltti mies jätetään ja erotetaan lapsistaan  niin täytyy kyllä  ajatella ,että onko  yläkopassa vikaa , ja pitäisiköhän kävästä psykiatrilla  tämän äidin  !!   Ei kyl tervejärkinen tollasta tee!   Jos lapsia , niin hyvähän on että  isä on kiltti. Voisi olla toisinkin! juoppo, väkivaltainen  ymym

Vierailija kirjoitti:

Näin miehenä yritän miettiä jättäisinkö naista jos tämä olisi "liian kiltti". En oikein ymmärrä ongelmaa, siis millä tavalla liian kiltti? Antaa liian helposti anteeksi? On erityisen ymmärtäväinen? Auttaa muita vaikka aina ei kannattaisi?

Okei, ehkä tuo viimeinen on sellainen ominaisuus joka voisi ärsyttää, mutta en tiedä olisiko syy jättää.

Ehkä tämä on isompi ongelma naisille miehissä. Auttakaa ymmärtämään vaikka ihan esimerkeillä millainen mies on liian kiltti?

Jos se oli semmonen perässävedettävä, joka ei riidan pelossa halunnut antaa mielipidettään mihinkään? Tai ei uskalla/osaa riidellä ollenkaan?? Elämä tällaisen ihmisen kanssa käy pidemmän päälle rasittavaksi, kun itse joutuu tekemään kaikki päätökset.

Kiltti mies on täydellinen, jos hän suinkin haluaa seksiä. Omalle kohdalleni on vain osunut useampi kiltti mies, jolle seksi onkin sitten ollut toissijainen juttu, kun taas minulle se on yksi suhteen kulmakivistä.

Kiltin miehen pitää myös olla älykäs, mutta moni älykäs mies tuppaa olemaan kyyninen ja/tai sarkastinen ja/tai besserwisseri, eli siinäkin mielessä kyse on harvinaisuudesta.

Antakaa minulle siis kiltti mies, joka haluaa intohimoista seksiä vähintään kolmesti viikossa ja on valmis keskustelemaan kaikesta gravitaatiolinsseistä tetrakvarkkeihin ja edelleen Trumpin hiuslisäkkeeseen ilman päällepäsmäröintiä, niin olen onnellinen.

Harmi, että lottovoittokin taitaa olla todennäköisempi kuin tällaisen miehen osuminen kohdalle edes akateemisissa piireissä.

12121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme että miehestä ei ole "vastusta" naiselle kun ne vaikeimmatkin naiset neuvovat miehiä kohtelemaan naisia "ystävällisesti ja kohteliaasti".Miehen pahin virhe on uskoa naisten neuvoja.

Kummastuttaa se että te jaatte täällä tätä neuvoa mutta ette ilmeisesti itse toteuta sitä? Miksi? Siinähän on varma konsti saada nainen, rupeat vain käyttäytymään naisia kohtaan epäystävällisesti ja epäkohteliaasti. Mutta ei. Naisettomana täällä edelleenkin valitat vaikka pomminvarma menetelmä on tiedossa.

Ei se niin helppoa ole, miehen pitää olla myös pitkä, jykeväleukainen ja matalaääninen, jotta naiset innostuu. Jos lyhyt, pienileukainen ja kimeä-ääninen mies käyttäytyy epäystävällisesti, niin naiset pitää sitä vaan vastenmielisenä kusipäänä.

Voin myöntää tämän johonkin pisteeseen asti (olen nainen.) Kunnon m*lkkuilua en siedä keneltäkään, mutta kyllä pienet urpoudet saa helpommin anteeksi jos on miehekäs, matala ääni jne. 

Pätee moneen muuhunkin asiaan. Naiset ovat siksi pahimpia kaksinaismoralisteja, että heillä on eri miehille eri säännöt.

Naiset myös ajattelevat eri tavalla kuin miehet. Miehet osaavat paremmin erottaa ulkonäön ja luonteen toisistaan, naisille ratkaisee kokonaisvaikutelma ja tunne joka miehestä syntyy. Huonosti käyttäytyvä komistus tai statusmies onkin "ihana" ja "kiva", ja nainen oikeasti uskoo rakastuneensa miehen _luonteeseen_.

Kuten taannoinen tutkimus osoitti, haastatteluissa naiset kertoivat rakastuvansa luonteeseen, mutta valintojen perusteella ratkaisikin ulkonäkö, raha ja status.

Nyt kysyn suoraan: oletko täysin päästäsi vialla? Nimittelet kaksinaismoralismiksi sitä että nainen pitää toista miestä parempana kuin toista? Siis mitä HELVETTIÄ? Etkö oikeasti tajua, että nainen ei ole miehille tasan jaettava hyödyke vaan ihminen. Totta kai nainen hyväksyy toisilta miehiltä sitä mitä ei hyväksy toisilta. Totta kai nainen suosii valitsemaansa miestä. Totta kai nainen hylkii miestä joka ei häntä miellytä. Miten pihalla pitää ihmisen olla, kun luulee voivansa paheksua tätä?

Alat ulista statuksesta ja rahasta siksi, että yrität saada typerykset selittelemään valintojaan sinulle. Ihan kuin sinulla olisi mitään oikeutta vaatia selitystä yhdeltäkään naiselta.

Mun nähdäkseni kumppanin pitää olla sellainen ihminen, jonka kanssa tykkää viettää aikaa. Mä ihmettelin pitkään, että miksen ihastu kiltteihin miehiin. Sitten tajusin: en myöskään ystävysty kilttien naisten kanssa, vaan mun kaverit on kaikki vähän sekopäitä. Vaikka oon yrittänyt olla ystävä rauhallisten ja mukavien tyyppien kanssa, lopulta joudun kuitenkin luovuttamaan, koska en koe, että mulla on tällaisten henkilöiden kanssa mitään yhteistä. 

Mä en ajattele miestä minään mun omien tarpeiden tyydyttäjänä niin kuin en ajattele ystäviänikään. Kiltteys ja mukautuvaisuus eivät siis ole itseisarvoja. Sen sijaan mielenkiintoisuus ja samanhenkisyys ovat itseisarvoja. Ei mua haittaa kiltteys, mutta pelkkä kiltteys ei riitä, täytyy myös olla persoonallisuutta. 

Kiltin miehen on parasta olla samanhenkisen naisen kanssa. Mutta usein ne kiltit hakevat säpinää vähän eloisammasta naisesta ja ihmettelevät sitten, miksi suhteet kariutuvat. Ne kariutuvat, jos vaan toinen on vastuussa säpinästä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiseni mainitsee tuolloin tällöin, että olen jääräpää, joka tekee asiat niinkuin itse haluaa.

Omasta mielestä pyrin ottamaan hänen mielipiteensä huomioon aina. Haluan vaan tehdä asiat oikein. Mikähän siinäkin oikein mättää?

Odotan naisten vastauksia mielenkiinnolla...

Kuvittelet todella, että tuon kuvailusi perusteella kukaan pystyisi tekemään minkäänlaisia päätelmiä parisuhteesi dynamiikasta???

Kuitenkin ns. kilttimies on hypoteesi, josta pystytään tekemään tarkkojakin analyysejä. Miksi tuosta esimerkistäni, joka on tosielämästä, ei kykene antamaan kuin tuon antamasi vastauksen? Sekin hieman agressiivinen. Niinkö teidänkin dynamikka toimii? Toinen kysyy ja toinen antaa ylimielisen vastauksen?

No täällähän kilttimiehet avaa aivoituksiaan aamusta iltaan joka jumalan päivä. Jos vaimosi tekisi samaa, niin kyllä täällä pystyttäisiin jotain sanomaan teidän parisuhteesta. Nyt ei yhtään mitään.

Valitsin itse makuuhuoneen verhot, koska vaimon valitsemat eivät kelvanneeet minulle. Ostin , teetätin ja ripustin paikoilleen. Eivät olleet vaimon mieleen, mutta tuossa ne nyt kuitenkin roikkuvat. Tässä yksi esimerkki. Remontoimme keittiön. Laitatin klinkkerilattian, keskiharmaan. Ei vaimon mieleen. Hän sai valita kaapistot ja työtasot ja välitilan materiaalit. 

Tässä esimerkkejä jääräpäisyydestäni. Analysoi!

Ei kuulosta miellyttävältä tai toimivalta minun korvaani. Minusta keittiön pitäisi olla kokonaisuus. Ja toki makuuhuoneenkin. Ei toki niin, että hän sanelee ja sinä et pidä, mutta ei toisinkaan päin. Kuulostaa ahdistavalta. 

Verhot ostin tietynlaiset, koska en osaa nukkua valoisassa.

Klinkkerin halusin puhtaanapidon helppouden vuoksi. Sävyt rimmaa niissä.

Koti on elämistä varten, eikä mikään Ikeakuvasto.

Mies, joka pakottaa naisen lopettamaan tupakoinnin, on hyvä mies, mutta mies, joka pakottaa naisen katselemaan rumia verhoja, on huono mies. Kyllä tämä nyt pitäis tajuta.

Mutta millainen on nainen, joka pakottaa miehensä valvomaan pitsiverhojen vuoksi? Nauttii toisen unettomuudesta? Tulee mieleen muutama ikävämpi ilmaus.

*Se verho- ja klinkkerimies

Totta kai verholla voi olla ominaisuuksien mukaan reunaehdot.

Itse en kyllä voisi muutenkaan laittaa pitsiverhoja huoneeseen, jossa miehen olisi tarkoitus harrastaa seksiä ja nukkua. 

Hyvä, että sinä ymmärsit tuon. Moni muu on pitänyt jyräämisenä noita muutamaa ponttiani. Minä valitsin klinkkerit keittiön lattiaan ja verhot makuuhuoneeseen. Sekä poistatin sen peijjakkaan kissavainajasta tehdyn maalauksen makuuhuoneeseen.

Olenko despootti kuten muutamat ovat julistaneet. Ylimielinen jyrääjä ja ties mitä?

Kilttimies en ole, enkä tule. Ja minulla on muutama, kuten sanoit, "reunaehto". Ja niistä en tingi, muusta kylläkin.

Reunaehdot on hyvä olla jokaisella ja sitten neuvottelutaitoa niiden käsittelyyn. Taisit vähän provota, kun esitit niin jyrkkää vai oletko oikeasti despootti reunaehtojesi kanssa?

Tämä nyt on tällainen perusmanipulaatori, joka saa jotain infantiilia tyydytystä siitä että esittää provosoivia väitteitä ja sitten palaa todellisuuteen tipoittain tietoa tihkuttamalla. Näin voi harjoittaa pitkään setämäistä tärkeilyä ja päsmäröintiä ja olla aina "oikeassa".

Kilttimies on vässykkä vähäisine mielipiteineen. Kun taas mies jolla on vankat käsitykset on päsmäilevä tärkeilijä ja vieläpä setämies.Taitaa teille naisille jäädä varsin ohut siivu niitä sopivia, siis niitä nk. "normaaleja" miehiä. Ja näkyyhän tuo erotilastoissakin, jotka kertovat naisten erohalukkuudesta. Koeajon jälkeen ei nyksäkään kohta enää kelpaa. Onneksi me olemme vaimoni kanssa "vakka ja kansi". Jo tuon parikymmentä vuotta.

Nykyajan trendinä naisten keskuudessa on edellyttää tietynlaista sopuilevaa ja myötäilevää perusmiestä, josta sitten liiton koittaessa muokataan itselleen sopiva tollukka. Kuitenkaan juuri niitä erotilastoja katsellessa havaitsee, että muokkaukset eivät ole kovinkaan onnistuneita. Ilmeisesti naisten tulisi hieman joustaa vaateissaan. Muuten alkaa taas uuden etsiskely ja löytämisen vaikeudesta väninä.

Juu. Näinhän se menee.

Me homogeeninen massa ja yhden ajatuksen formaatti @NAISET vaihdamme sen perusmallimiehemme nimenomaan trendien mukaan.

Ja kaikki @NAISET tekevät aina samanlaiset valinnat, ja tietenkin toistamme aina ja uudestaan samat virheet - mistä kärsimään joutuu se Viaton Väliinputoaja, se Kunnollinen Tavallinen Perusmies! - emmekä koskaan opi niistä virheistämme mitään.

Jos @yessica_anselika95 Lahdenseudulta lähtee Tindertreffeiltä suoraan jatkoille @peteboy_88:n kaa (jonka ainoa meriitti on voitto "Suomen rumin tatska" - skabasta 3v sitten), eikä kumpikaan näistä vatipäistä ymmärrä huolehtia ehkäisystä (kaikesta muusta sähläilyistään puhumattakaan), niin sekin on valinta josta välittömine ja välillisine seurauksineen kollektiivisesti vastuussa olemme me: @NAISET.

Koska:

1. @yessica_anselika95 = @NAINEN > kaikki @NAISET = @yessica_anselika95. [MOT]

2. @peteboy_88 on takuulla jännämies koska onnistui pokaamaan 1 kpl @NAISIA

Ja yhtälön jakojäännöksen paikalta itsensä uhriutumasta löytää aina se Kunnollinen Palstamies mallia @kiltti (omasta mielestään)....

.... Koska:

3. Ylipäätään Kaikki @NAISET.

Ei aivan kaikki naiset, vaan melkein puolet eroista tapahtuu naisten aloitteesta. Voi olle, että luku on jo yli puolet. Ne, jotka eivät eroa ovat löytäneet sen vähemmistönä piileskelevän normaalimiehen.

Muuten tuo tekstisi on tyypillistä henkilöön käyvää naispuhetta, jota te täällä viljelette, ettekä itse esdes huomaa, tai tunnusta sitä.

Oivalliset kumppanit tollukkamiehille!

Miten saisin sinut ja kaltaisesi ymmärtämään tämän yksinkertaisen perusasian:

Ei. Ole. Olemassa. Sellaista. Ihmisen. Alalajityyppiä. Jonka. Voisi. Niputtaa. Vain. Yhdeksi. Identtisesti. Toimivaksi. Joukkioksi. Joka. Ei. Kykene. Itsenäiseen. Ajatteluun.

- Vieläpä. Vähättelevästi. Puhua. Vain. Jostain. Massasta. Nimeltä. "Naiset".

Tämä on nyt kolmas kerta kun yritän tuoda tämän faktan esille.

Tuntuu kyllä käsittämättöltä että vielä tänä päivänä löytyy jossain setämies-harhoissa eläviä vanhan koulun tyyppejä jotka eivät kykene mieltämään ja jäsentämään sitä todellisuutta minkä keskellä he itse elävät, muuten kuin tällaisten yksinkertaisten yleistysten kautta:

"Naiset luulevat"... ,"Naisten tulisi ymmärtää...".

Siis oikeasti.

Täysin hedelmätöntä muutenkin jankuttaa jostain eroprosenteista keskustelussa jota käydään aiheesta 'kiltteyden-käsite parisuhteessa / käytännön kokemuksia elämisestä parisuhteessa "kiltiksi" itsensä määrittelevän henkilön kanssa' - etc.

Toki aihe sinällään sivuaa myös eroasiaa, jos/kun suhde nk "kiltin" kanssa on päätynyt eroon.

- Varsinkaan jos ainoa substanssi on tuoda toistuvasti esiin omia mutu-tuntumia siitä miten Ryhmä @NAISTEN sopulilaumamainen kollektiivinen käytös on se todellinen vaaramomentti joka tämänpäivän parisuhteiden kestävyyttä uhkaa...

Eli taas: "NAISTEN pitäisi tarkastella käytöstään..."

En myöskään edusta kirjoittaessani kuin omaa subjektiivista mielipidettäni joka on rakentunut oman yksilöllisen kokemuspohjani varaan, ja pidätän itselläni myös oikeuden itsenäiseen ajatteluun, eli vastaan vain omista argumentaatioistani.

Minulla ei ole minkäänlaista mandaattia esiintyä yhdenkään toisen naispuolisen henkilön nimissä - koko populaatiosta puhumattakaan.

Toki näinkin pitkästä keskustelusta löytyy ajatuksia jotka minäkin allekirjoitan - joku toinen on osannut pukea sanoiksi ne mietteet joita itse vasta haparoiden yritin tavoitella - toisaalta voi käydä niinkin että jokin oma kommenttini sattuu osumaan kohdilleen jonkun toisen palstalaisen mietteiden kanssa (ihan sukupuolesta riippumatta...).

Vilpittömästi toivon että jatkossa myös arvoisa kirjoittajakollega kunnioittaa meitä muitakin ihan samanlaisina ja tasavertaisina yksilöinä minkälaiseksi hän itse itsensä määrittelee, ja jättää yllälainatun tekstin tyyppiset koko yhtä ihmisryhmää vähättelevät ja mitätöivät yleistykset kirjoitustensa ulkopuolelle.

Kiitos.

Jk. Miksikö tartuin nyt tähän asiaan, toistuuhan tämäntyyppiset, yleensä kirjoittajansa kapea-alaista ja kehittymätöntä ajatusmaailmaa heijastavat kommentit täällä päivittäin ja ihan toistuvasti?

Syyni on yksinkertainen: jonkun yksittäisen ja väsyneen provoyrityksen kohdalla ei todellakaan kannata vaivautua, mutta tässä keskustelussa on ihan toisen tason potentiaalia ja niin monia tasokkaita kirjoituksia että olisi sääli antaa sen upota tai harhautua tämänkaltaisiin ummehtuneisiin pseudoargumentaatioihin, jotka pahimmillaan toistuvasti esitetään tällaisella "anna-kun-setä-nyt-vähän-neuvoo-ja-kertoo-kokemuksesta-miten-nämä-hommat-oikeasti-menee" - moodilla.

Jk 2. Ei liity nyt tähän, mutta aiemmin samaa genreä edustivat nämä herrahenkilöt joille kaikki naiset olivat vain settiä "Tytöt". Ne kuuskymppisetkin.

Riitti että puhuttelija koki olevansa valta-asemassa kohderyhmäänsä nähden.

Ei palata enää siihen, eihän?

12121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiseni mainitsee tuolloin tällöin, että olen jääräpää, joka tekee asiat niinkuin itse haluaa.

Omasta mielestä pyrin ottamaan hänen mielipiteensä huomioon aina. Haluan vaan tehdä asiat oikein. Mikähän siinäkin oikein mättää?

Odotan naisten vastauksia mielenkiinnolla...

Kuvittelet todella, että tuon kuvailusi perusteella kukaan pystyisi tekemään minkäänlaisia päätelmiä parisuhteesi dynamiikasta???

Kuitenkin ns. kilttimies on hypoteesi, josta pystytään tekemään tarkkojakin analyysejä. Miksi tuosta esimerkistäni, joka on tosielämästä, ei kykene antamaan kuin tuon antamasi vastauksen? Sekin hieman agressiivinen. Niinkö teidänkin dynamikka toimii? Toinen kysyy ja toinen antaa ylimielisen vastauksen?

No täällähän kilttimiehet avaa aivoituksiaan aamusta iltaan joka jumalan päivä. Jos vaimosi tekisi samaa, niin kyllä täällä pystyttäisiin jotain sanomaan teidän parisuhteesta. Nyt ei yhtään mitään.

Valitsin itse makuuhuoneen verhot, koska vaimon valitsemat eivät kelvanneeet minulle. Ostin , teetätin ja ripustin paikoilleen. Eivät olleet vaimon mieleen, mutta tuossa ne nyt kuitenkin roikkuvat. Tässä yksi esimerkki. Remontoimme keittiön. Laitatin klinkkerilattian, keskiharmaan. Ei vaimon mieleen. Hän sai valita kaapistot ja työtasot ja välitilan materiaalit. 

Tässä esimerkkejä jääräpäisyydestäni. Analysoi!

Ei kuulosta miellyttävältä tai toimivalta minun korvaani. Minusta keittiön pitäisi olla kokonaisuus. Ja toki makuuhuoneenkin. Ei toki niin, että hän sanelee ja sinä et pidä, mutta ei toisinkaan päin. Kuulostaa ahdistavalta. 

Verhot ostin tietynlaiset, koska en osaa nukkua valoisassa.

Klinkkerin halusin puhtaanapidon helppouden vuoksi. Sävyt rimmaa niissä.

Koti on elämistä varten, eikä mikään Ikeakuvasto.

Mies, joka pakottaa naisen lopettamaan tupakoinnin, on hyvä mies, mutta mies, joka pakottaa naisen katselemaan rumia verhoja, on huono mies. Kyllä tämä nyt pitäis tajuta.

Mutta millainen on nainen, joka pakottaa miehensä valvomaan pitsiverhojen vuoksi? Nauttii toisen unettomuudesta? Tulee mieleen muutama ikävämpi ilmaus.

*Se verho- ja klinkkerimies

Totta kai verholla voi olla ominaisuuksien mukaan reunaehdot.

Itse en kyllä voisi muutenkaan laittaa pitsiverhoja huoneeseen, jossa miehen olisi tarkoitus harrastaa seksiä ja nukkua. 

Hyvä, että sinä ymmärsit tuon. Moni muu on pitänyt jyräämisenä noita muutamaa ponttiani. Minä valitsin klinkkerit keittiön lattiaan ja verhot makuuhuoneeseen. Sekä poistatin sen peijjakkaan kissavainajasta tehdyn maalauksen makuuhuoneeseen.

Olenko despootti kuten muutamat ovat julistaneet. Ylimielinen jyrääjä ja ties mitä?

Kilttimies en ole, enkä tule. Ja minulla on muutama, kuten sanoit, "reunaehto". Ja niistä en tingi, muusta kylläkin.

Reunaehdot on hyvä olla jokaisella ja sitten neuvottelutaitoa niiden käsittelyyn. Taisit vähän provota, kun esitit niin jyrkkää vai oletko oikeasti despootti reunaehtojesi kanssa?

Tämä nyt on tällainen perusmanipulaatori, joka saa jotain infantiilia tyydytystä siitä että esittää provosoivia väitteitä ja sitten palaa todellisuuteen tipoittain tietoa tihkuttamalla. Näin voi harjoittaa pitkään setämäistä tärkeilyä ja päsmäröintiä ja olla aina "oikeassa".

Kilttimies on vässykkä vähäisine mielipiteineen. Kun taas mies jolla on vankat käsitykset on päsmäilevä tärkeilijä ja vieläpä setämies.Taitaa teille naisille jäädä varsin ohut siivu niitä sopivia, siis niitä nk. "normaaleja" miehiä. Ja näkyyhän tuo erotilastoissakin, jotka kertovat naisten erohalukkuudesta. Koeajon jälkeen ei nyksäkään kohta enää kelpaa. Onneksi me olemme vaimoni kanssa "vakka ja kansi". Jo tuon parikymmentä vuotta.

Nykyajan trendinä naisten keskuudessa on edellyttää tietynlaista sopuilevaa ja myötäilevää perusmiestä, josta sitten liiton koittaessa muokataan itselleen sopiva tollukka. Kuitenkaan juuri niitä erotilastoja katsellessa havaitsee, että muokkaukset eivät ole kovinkaan onnistuneita. Ilmeisesti naisten tulisi hieman joustaa vaateissaan. Muuten alkaa taas uuden etsiskely ja löytämisen vaikeudesta väninä.

Juu. Näinhän se menee.

Me homogeeninen massa ja yhden ajatuksen formaatti @NAISET vaihdamme sen perusmallimiehemme nimenomaan trendien mukaan.

Ja kaikki @NAISET tekevät aina samanlaiset valinnat, ja tietenkin toistamme aina ja uudestaan samat virheet - mistä kärsimään joutuu se Viaton Väliinputoaja, se Kunnollinen Tavallinen Perusmies! - emmekä koskaan opi niistä virheistämme mitään.

Jos @yessica_anselika95 Lahdenseudulta lähtee Tindertreffeiltä suoraan jatkoille @peteboy_88:n kaa (jonka ainoa meriitti on voitto "Suomen rumin tatska" - skabasta 3v sitten), eikä kumpikaan näistä vatipäistä ymmärrä huolehtia ehkäisystä (kaikesta muusta sähläilyistään puhumattakaan), niin sekin on valinta josta välittömine ja välillisine seurauksineen kollektiivisesti vastuussa olemme me: @NAISET.

Koska:

1. @yessica_anselika95 = @NAINEN > kaikki @NAISET = @yessica_anselika95. [MOT]

2. @peteboy_88 on takuulla jännämies koska onnistui pokaamaan 1 kpl @NAISIA

Ja yhtälön jakojäännöksen paikalta itsensä uhriutumasta löytää aina se Kunnollinen Palstamies mallia @kiltti (omasta mielestään)....

.... Koska:

3. Ylipäätään Kaikki @NAISET.

Ei aivan kaikki naiset, vaan melkein puolet eroista tapahtuu naisten aloitteesta. Voi olle, että luku on jo yli puolet. Ne, jotka eivät eroa ovat löytäneet sen vähemmistönä piileskelevän normaalimiehen.

Muuten tuo tekstisi on tyypillistä henkilöön käyvää naispuhetta, jota te täällä viljelette, ettekä itse esdes huomaa, tai tunnusta sitä.

Oivalliset kumppanit tollukkamiehille!

Itse asiassa n. 80% eroista tapahtuu naisten aloitteista.

Tuo, ja tämä ketju, osoittaa selkeästi miten kuvio toimii. Naiset haluavat eri elämänvaiheissa erilaisia miehiä. Se mies jota kutsutaan "elämänkumppaniksi", ahkera ja luotettava, sopii parhaiten vaiheeseen jossa yhteistä aikaa on vähiten.

Ruuhkavuosia ennen halutaan menevämpi ja temperamenttisempi mies jonka kanssa saa "ihania muistoja". Ja sen jälkeen alkaa "ihanan kevyttä/Uusi Minä"-elämänvaihe jossa betamies heitetään ulos ja eletään taas.

Kumpi saa tarpeekseen ja lähtee: se joka kohtelee toista huonosti vai se jota kohdellaan huonosti?

Jännämiehen nousevat ja laskevat pakarat vei voiton.

Kukaan ei jaksa vuositolkulla mitään perässävedettävää lammasta katsella, on sitten mies tai nainen

Vierailija kirjoitti:

Mun nähdäkseni kumppanin pitää olla sellainen ihminen, jonka kanssa tykkää viettää aikaa. Mä ihmettelin pitkään, että miksen ihastu kiltteihin miehiin. Sitten tajusin: en myöskään ystävysty kilttien naisten kanssa, vaan mun kaverit on kaikki vähän sekopäitä. Vaikka oon yrittänyt olla ystävä rauhallisten ja mukavien tyyppien kanssa, lopulta joudun kuitenkin luovuttamaan, koska en koe, että mulla on tällaisten henkilöiden kanssa mitään yhteistä. 

Mä en ajattele miestä minään mun omien tarpeiden tyydyttäjänä niin kuin en ajattele ystäviänikään. Kiltteys ja mukautuvaisuus eivät siis ole itseisarvoja. Sen sijaan mielenkiintoisuus ja samanhenkisyys ovat itseisarvoja. Ei mua haittaa kiltteys, mutta pelkkä kiltteys ei riitä, täytyy myös olla persoonallisuutta. 

Kiltin miehen on parasta olla samanhenkisen naisen kanssa. Mutta usein ne kiltit hakevat säpinää vähän eloisammasta naisesta ja ihmettelevät sitten, miksi suhteet kariutuvat. Ne kariutuvat, jos vaan toinen on vastuussa säpinästä. 

Ihmiset valitsee usein etenkin nuorempana kumppaneita tietoisesti tai tiedostamattomasti sen perusteella, minkä ympäristö viestii olevan ok. Etenkin naisia suojellaan huonoilta miehiltä ja heille toivotaan kilttiä miestä. Miehiä ei samalla tavalla ohjailla, mutta toki heilläkin on kumppaninvalinnassa kriteerejä, joihin ympäristö on vaikuttanut. Voi käydä niin, että nainen päätyy valitsemaan kumppanikseen kiltin miehen, jonka kanssa ei viihdy. Eihän siitä tietenkään pidemmän päälle tule mitään. Sitten ympäristö kauhistelee, että kuinka se jätti niin kiltin miehen ja otti tilalle kamalan rentun. 

Mikäli on sellainen ihminen, ettei 

Mikäli on sellainen ihminen, että tykkää kokeilla rajoja ja kyseenalaistaa esimerkiksi normeja, ei kiltin miehen kanssa olemisesta tule yhtään mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun nähdäkseni kumppanin pitää olla sellainen ihminen, jonka kanssa tykkää viettää aikaa. Mä ihmettelin pitkään, että miksen ihastu kiltteihin miehiin. Sitten tajusin: en myöskään ystävysty kilttien naisten kanssa, vaan mun kaverit on kaikki vähän sekopäitä. Vaikka oon yrittänyt olla ystävä rauhallisten ja mukavien tyyppien kanssa, lopulta joudun kuitenkin luovuttamaan, koska en koe, että mulla on tällaisten henkilöiden kanssa mitään yhteistä. 

Mä en ajattele miestä minään mun omien tarpeiden tyydyttäjänä niin kuin en ajattele ystäviänikään. Kiltteys ja mukautuvaisuus eivät siis ole itseisarvoja. Sen sijaan mielenkiintoisuus ja samanhenkisyys ovat itseisarvoja. Ei mua haittaa kiltteys, mutta pelkkä kiltteys ei riitä, täytyy myös olla persoonallisuutta. 

Kiltin miehen on parasta olla samanhenkisen naisen kanssa. Mutta usein ne kiltit hakevat säpinää vähän eloisammasta naisesta ja ihmettelevät sitten, miksi suhteet kariutuvat. Ne kariutuvat, jos vaan toinen on vastuussa säpinästä. 

Ihmiset valitsee usein etenkin nuorempana kumppaneita tietoisesti tai tiedostamattomasti sen perusteella, minkä ympäristö viestii olevan ok. Etenkin naisia suojellaan huonoilta miehiltä ja heille toivotaan kilttiä miestä. Miehiä ei samalla tavalla ohjailla, mutta toki heilläkin on kumppaninvalinnassa kriteerejä, joihin ympäristö on vaikuttanut. Voi käydä niin, että nainen päätyy valitsemaan kumppanikseen kiltin miehen, jonka kanssa ei viihdy. Eihän siitä tietenkään pidemmän päälle tule mitään. Sitten ympäristö kauhistelee, että kuinka se jätti niin kiltin miehen ja otti tilalle kamalan rentun. 

Mikäli on sellainen ihminen, ettei 

Mä seurustelin monta vuotta maailman kilteimmän miehen kanssa. Teimme asiat hyvin pitkälti mun ehdoilla. Mies mukautui kaikkeen ja tykkäs musta maailman eniten. Aloin tuntea, etten halua jäädä suhteeseen ja päätin sen. 

Mulla oli vuosikaudet huono omatunto. Kuinka olin niin tyhmä, etten jäänyt kiltin miehen luo? Teinkö elämäni suurimman virheen? Välillä yritin pakottaa itseäni palaamaan takaisin hänen luokseen, mutten ikinä saanut sitä aikaiseksi, kun ei vaan kiinnostanut. 

Nyt jälkikäteen oon tajunnut, että mun on turha tuntea huonoa omatuntoa. Mieshän mukautui ja oli kiltti omasta tahdostaan. Hän halusi, että asiat tehdään mun ehdoilla. Mä tein hänen elämästään jännittävää ja tapahtumarikasta. Hän ikään kuin nautti kyydistä, kun mä ohjasin autoa ja katsoin karttaa. 

Nyt elän sellaisessa suhteessa, johon mies tuo paljon säpinää. Oon ollut tyytyväinen, mutta oon myös tajunnut, että tässä suhteessa mulla on vaarana ajautua vapaamatkustajaksi. Suhteeseen täytyy panostaa ja kiltti ei anna usein muuta panosta kuin "tehään mitä sä haluut" -asenteensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiseni mainitsee tuolloin tällöin, että olen jääräpää, joka tekee asiat niinkuin itse haluaa.

Omasta mielestä pyrin ottamaan hänen mielipiteensä huomioon aina. Haluan vaan tehdä asiat oikein. Mikähän siinäkin oikein mättää?

Odotan naisten vastauksia mielenkiinnolla...

Kuvittelet todella, että tuon kuvailusi perusteella kukaan pystyisi tekemään minkäänlaisia päätelmiä parisuhteesi dynamiikasta???

Kuitenkin ns. kilttimies on hypoteesi, josta pystytään tekemään tarkkojakin analyysejä. Miksi tuosta esimerkistäni, joka on tosielämästä, ei kykene antamaan kuin tuon antamasi vastauksen? Sekin hieman agressiivinen. Niinkö teidänkin dynamikka toimii? Toinen kysyy ja toinen antaa ylimielisen vastauksen?

No täällähän kilttimiehet avaa aivoituksiaan aamusta iltaan joka jumalan päivä. Jos vaimosi tekisi samaa, niin kyllä täällä pystyttäisiin jotain sanomaan teidän parisuhteesta. Nyt ei yhtään mitään.

Valitsin itse makuuhuoneen verhot, koska vaimon valitsemat eivät kelvanneeet minulle. Ostin , teetätin ja ripustin paikoilleen. Eivät olleet vaimon mieleen, mutta tuossa ne nyt kuitenkin roikkuvat. Tässä yksi esimerkki. Remontoimme keittiön. Laitatin klinkkerilattian, keskiharmaan. Ei vaimon mieleen. Hän sai valita kaapistot ja työtasot ja välitilan materiaalit. 

Tässä esimerkkejä jääräpäisyydestäni. Analysoi!

Ei kuulosta miellyttävältä tai toimivalta minun korvaani. Minusta keittiön pitäisi olla kokonaisuus. Ja toki makuuhuoneenkin. Ei toki niin, että hän sanelee ja sinä et pidä, mutta ei toisinkaan päin. Kuulostaa ahdistavalta. 

Verhot ostin tietynlaiset, koska en osaa nukkua valoisassa.

Klinkkerin halusin puhtaanapidon helppouden vuoksi. Sävyt rimmaa niissä.

Koti on elämistä varten, eikä mikään Ikeakuvasto.

Mies, joka pakottaa naisen lopettamaan tupakoinnin, on hyvä mies, mutta mies, joka pakottaa naisen katselemaan rumia verhoja, on huono mies. Kyllä tämä nyt pitäis tajuta.

Mutta millainen on nainen, joka pakottaa miehensä valvomaan pitsiverhojen vuoksi? Nauttii toisen unettomuudesta? Tulee mieleen muutama ikävämpi ilmaus.

*Se verho- ja klinkkerimies

Totta kai verholla voi olla ominaisuuksien mukaan reunaehdot.

Itse en kyllä voisi muutenkaan laittaa pitsiverhoja huoneeseen, jossa miehen olisi tarkoitus harrastaa seksiä ja nukkua. 

Hyvä, että sinä ymmärsit tuon. Moni muu on pitänyt jyräämisenä noita muutamaa ponttiani. Minä valitsin klinkkerit keittiön lattiaan ja verhot makuuhuoneeseen. Sekä poistatin sen peijjakkaan kissavainajasta tehdyn maalauksen makuuhuoneeseen.

Olenko despootti kuten muutamat ovat julistaneet. Ylimielinen jyrääjä ja ties mitä?

Kilttimies en ole, enkä tule. Ja minulla on muutama, kuten sanoit, "reunaehto". Ja niistä en tingi, muusta kylläkin.

Reunaehdot on hyvä olla jokaisella ja sitten neuvottelutaitoa niiden käsittelyyn. Taisit vähän provota, kun esitit niin jyrkkää vai oletko oikeasti despootti reunaehtojesi kanssa?

Tämä nyt on tällainen perusmanipulaatori, joka saa jotain infantiilia tyydytystä siitä että esittää provosoivia väitteitä ja sitten palaa todellisuuteen tipoittain tietoa tihkuttamalla. Näin voi harjoittaa pitkään setämäistä tärkeilyä ja päsmäröintiä ja olla aina "oikeassa".

Kilttimies on vässykkä vähäisine mielipiteineen. Kun taas mies jolla on vankat käsitykset on päsmäilevä tärkeilijä ja vieläpä setämies.Taitaa teille naisille jäädä varsin ohut siivu niitä sopivia, siis niitä nk. "normaaleja" miehiä. Ja näkyyhän tuo erotilastoissakin, jotka kertovat naisten erohalukkuudesta. Koeajon jälkeen ei nyksäkään kohta enää kelpaa. Onneksi me olemme vaimoni kanssa "vakka ja kansi". Jo tuon parikymmentä vuotta.

Nykyajan trendinä naisten keskuudessa on edellyttää tietynlaista sopuilevaa ja myötäilevää perusmiestä, josta sitten liiton koittaessa muokataan itselleen sopiva tollukka. Kuitenkaan juuri niitä erotilastoja katsellessa havaitsee, että muokkaukset eivät ole kovinkaan onnistuneita. Ilmeisesti naisten tulisi hieman joustaa vaateissaan. Muuten alkaa taas uuden etsiskely ja löytämisen vaikeudesta väninä.

Juu. Näinhän se menee.

Me homogeeninen massa ja yhden ajatuksen formaatti @NAISET vaihdamme sen perusmallimiehemme nimenomaan trendien mukaan.

Ja kaikki @NAISET tekevät aina samanlaiset valinnat, ja tietenkin toistamme aina ja uudestaan samat virheet - mistä kärsimään joutuu se Viaton Väliinputoaja, se Kunnollinen Tavallinen Perusmies! - emmekä koskaan opi niistä virheistämme mitään.

Jos @yessica_anselika95 Lahdenseudulta lähtee Tindertreffeiltä suoraan jatkoille @peteboy_88:n kaa (jonka ainoa meriitti on voitto "Suomen rumin tatska" - skabasta 3v sitten), eikä kumpikaan näistä vatipäistä ymmärrä huolehtia ehkäisystä (kaikesta muusta sähläilyistään puhumattakaan), niin sekin on valinta josta välittömine ja välillisine seurauksineen kollektiivisesti vastuussa olemme me: @NAISET.

Koska:

1. @yessica_anselika95 = @NAINEN > kaikki @NAISET = @yessica_anselika95. [MOT]

2. @peteboy_88 on takuulla jännämies koska onnistui pokaamaan 1 kpl @NAISIA

Ja yhtälön jakojäännöksen paikalta itsensä uhriutumasta löytää aina se Kunnollinen Palstamies mallia @kiltti (omasta mielestään)....

.... Koska:

3. Ylipäätään Kaikki @NAISET.

Ei aivan kaikki naiset, vaan melkein puolet eroista tapahtuu naisten aloitteesta. Voi olle, että luku on jo yli puolet. Ne, jotka eivät eroa ovat löytäneet sen vähemmistönä piileskelevän normaalimiehen.

Muuten tuo tekstisi on tyypillistä henkilöön käyvää naispuhetta, jota te täällä viljelette, ettekä itse esdes huomaa, tai tunnusta sitä.

Oivalliset kumppanit tollukkamiehille!

Miten saisin sinut ja kaltaisesi ymmärtämään tämän yksinkertaisen perusasian:

Ei. Ole. Olemassa. Sellaista. Ihmisen. Alalajityyppiä. Jonka. Voisi. Niputtaa. Vain. Yhdeksi. Identtisesti. Toimivaksi. Joukkioksi. Joka. Ei. Kykene. Itsenäiseen. Ajatteluun.

- Vieläpä. Vähättelevästi. Puhua. Vain. Jostain. Massasta. Nimeltä. "Naiset".

Tämä on nyt kolmas kerta kun yritän tuoda tämän faktan esille.

Tuntuu kyllä käsittämättöltä että vielä tänä päivänä löytyy jossain setämies-harhoissa eläviä vanhan koulun tyyppejä jotka eivät kykene mieltämään ja jäsentämään sitä todellisuutta minkä keskellä he itse elävät, muuten kuin tällaisten yksinkertaisten yleistysten kautta:

"Naiset luulevat"... ,"Naisten tulisi ymmärtää...".

Siis oikeasti.

Täysin hedelmätöntä muutenkin jankuttaa jostain eroprosenteista keskustelussa jota käydään aiheesta 'kiltteyden-käsite parisuhteessa / käytännön kokemuksia elämisestä parisuhteessa "kiltiksi" itsensä määrittelevän henkilön kanssa' - etc.

Toki aihe sinällään sivuaa myös eroasiaa, jos/kun suhde nk "kiltin" kanssa on päätynyt eroon.

- Varsinkaan jos ainoa substanssi on tuoda toistuvasti esiin omia mutu-tuntumia siitä miten Ryhmä @NAISTEN sopulilaumamainen kollektiivinen käytös on se todellinen vaaramomentti joka tämänpäivän parisuhteiden kestävyyttä uhkaa...

Eli taas: "NAISTEN pitäisi tarkastella käytöstään..."

En myöskään edusta kirjoittaessani kuin omaa subjektiivista mielipidettäni joka on rakentunut oman yksilöllisen kokemuspohjani varaan, ja pidätän itselläni myös oikeuden itsenäiseen ajatteluun, eli vastaan vain omista argumentaatioistani.

Minulla ei ole minkäänlaista mandaattia esiintyä yhdenkään toisen naispuolisen henkilön nimissä - koko populaatiosta puhumattakaan.

Toki näinkin pitkästä keskustelusta löytyy ajatuksia jotka minäkin allekirjoitan - joku toinen on osannut pukea sanoiksi ne mietteet joita itse vasta haparoiden yritin tavoitella - toisaalta voi käydä niinkin että jokin oma kommenttini sattuu osumaan kohdilleen jonkun toisen palstalaisen mietteiden kanssa (ihan sukupuolesta riippumatta...).

Vilpittömästi toivon että jatkossa myös arvoisa kirjoittajakollega kunnioittaa meitä muitakin ihan samanlaisina ja tasavertaisina yksilöinä minkälaiseksi hän itse itsensä määrittelee, ja jättää yllälainatun tekstin tyyppiset koko yhtä ihmisryhmää vähättelevät ja mitätöivät yleistykset kirjoitustensa ulkopuolelle.

Kiitos.

Jk. Miksikö tartuin nyt tähän asiaan, toistuuhan tämäntyyppiset, yleensä kirjoittajansa kapea-alaista ja kehittymätöntä ajatusmaailmaa heijastavat kommentit täällä päivittäin ja ihan toistuvasti?

Syyni on yksinkertainen: jonkun yksittäisen ja väsyneen provoyrityksen kohdalla ei todellakaan kannata vaivautua, mutta tässä keskustelussa on ihan toisen tason potentiaalia ja niin monia tasokkaita kirjoituksia että olisi sääli antaa sen upota tai harhautua tämänkaltaisiin ummehtuneisiin pseudoargumentaatioihin, jotka pahimmillaan toistuvasti esitetään tällaisella "anna-kun-setä-nyt-vähän-neuvoo-ja-kertoo-kokemuksesta-miten-nämä-hommat-oikeasti-menee" - moodilla.

Jk 2. Ei liity nyt tähän, mutta aiemmin samaa genreä edustivat nämä herrahenkilöt joille kaikki naiset olivat vain settiä "Tytöt". Ne kuuskymppisetkin.

Riitti että puhuttelija koki olevansa valta-asemassa kohderyhmäänsä nähden.

Ei palata enää siihen, eihän?

Oho. Äläs nyt alles laske.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiseni mainitsee tuolloin tällöin, että olen jääräpää, joka tekee asiat niinkuin itse haluaa.

Omasta mielestä pyrin ottamaan hänen mielipiteensä huomioon aina. Haluan vaan tehdä asiat oikein. Mikähän siinäkin oikein mättää?

Odotan naisten vastauksia mielenkiinnolla...

Kuvittelet todella, että tuon kuvailusi perusteella kukaan pystyisi tekemään minkäänlaisia päätelmiä parisuhteesi dynamiikasta???

Kuitenkin ns. kilttimies on hypoteesi, josta pystytään tekemään tarkkojakin analyysejä. Miksi tuosta esimerkistäni, joka on tosielämästä, ei kykene antamaan kuin tuon antamasi vastauksen? Sekin hieman agressiivinen. Niinkö teidänkin dynamikka toimii? Toinen kysyy ja toinen antaa ylimielisen vastauksen?

No täällähän kilttimiehet avaa aivoituksiaan aamusta iltaan joka jumalan päivä. Jos vaimosi tekisi samaa, niin kyllä täällä pystyttäisiin jotain sanomaan teidän parisuhteesta. Nyt ei yhtään mitään.

Valitsin itse makuuhuoneen verhot, koska vaimon valitsemat eivät kelvanneeet minulle. Ostin , teetätin ja ripustin paikoilleen. Eivät olleet vaimon mieleen, mutta tuossa ne nyt kuitenkin roikkuvat. Tässä yksi esimerkki. Remontoimme keittiön. Laitatin klinkkerilattian, keskiharmaan. Ei vaimon mieleen. Hän sai valita kaapistot ja työtasot ja välitilan materiaalit. 

Tässä esimerkkejä jääräpäisyydestäni. Analysoi!

Ei kuulosta miellyttävältä tai toimivalta minun korvaani. Minusta keittiön pitäisi olla kokonaisuus. Ja toki makuuhuoneenkin. Ei toki niin, että hän sanelee ja sinä et pidä, mutta ei toisinkaan päin. Kuulostaa ahdistavalta. 

Verhot ostin tietynlaiset, koska en osaa nukkua valoisassa.

Klinkkerin halusin puhtaanapidon helppouden vuoksi. Sävyt rimmaa niissä.

Koti on elämistä varten, eikä mikään Ikeakuvasto.

Mies, joka pakottaa naisen lopettamaan tupakoinnin, on hyvä mies, mutta mies, joka pakottaa naisen katselemaan rumia verhoja, on huono mies. Kyllä tämä nyt pitäis tajuta.

Mutta millainen on nainen, joka pakottaa miehensä valvomaan pitsiverhojen vuoksi? Nauttii toisen unettomuudesta? Tulee mieleen muutama ikävämpi ilmaus.

*Se verho- ja klinkkerimies

Totta kai verholla voi olla ominaisuuksien mukaan reunaehdot.

Itse en kyllä voisi muutenkaan laittaa pitsiverhoja huoneeseen, jossa miehen olisi tarkoitus harrastaa seksiä ja nukkua. 

Hyvä, että sinä ymmärsit tuon. Moni muu on pitänyt jyräämisenä noita muutamaa ponttiani. Minä valitsin klinkkerit keittiön lattiaan ja verhot makuuhuoneeseen. Sekä poistatin sen peijjakkaan kissavainajasta tehdyn maalauksen makuuhuoneeseen.

Olenko despootti kuten muutamat ovat julistaneet. Ylimielinen jyrääjä ja ties mitä?

Kilttimies en ole, enkä tule. Ja minulla on muutama, kuten sanoit, "reunaehto". Ja niistä en tingi, muusta kylläkin.

Reunaehdot on hyvä olla jokaisella ja sitten neuvottelutaitoa niiden käsittelyyn. Taisit vähän provota, kun esitit niin jyrkkää vai oletko oikeasti despootti reunaehtojesi kanssa?

Tämä nyt on tällainen perusmanipulaatori, joka saa jotain infantiilia tyydytystä siitä että esittää provosoivia väitteitä ja sitten palaa todellisuuteen tipoittain tietoa tihkuttamalla. Näin voi harjoittaa pitkään setämäistä tärkeilyä ja päsmäröintiä ja olla aina "oikeassa".

Kilttimies on vässykkä vähäisine mielipiteineen. Kun taas mies jolla on vankat käsitykset on päsmäilevä tärkeilijä ja vieläpä setämies.Taitaa teille naisille jäädä varsin ohut siivu niitä sopivia, siis niitä nk. "normaaleja" miehiä. Ja näkyyhän tuo erotilastoissakin, jotka kertovat naisten erohalukkuudesta. Koeajon jälkeen ei nyksäkään kohta enää kelpaa. Onneksi me olemme vaimoni kanssa "vakka ja kansi". Jo tuon parikymmentä vuotta.

Nykyajan trendinä naisten keskuudessa on edellyttää tietynlaista sopuilevaa ja myötäilevää perusmiestä, josta sitten liiton koittaessa muokataan itselleen sopiva tollukka. Kuitenkaan juuri niitä erotilastoja katsellessa havaitsee, että muokkaukset eivät ole kovinkaan onnistuneita. Ilmeisesti naisten tulisi hieman joustaa vaateissaan. Muuten alkaa taas uuden etsiskely ja löytämisen vaikeudesta väninä.

Juu. Näinhän se menee.

Me homogeeninen massa ja yhden ajatuksen formaatti @NAISET vaihdamme sen perusmallimiehemme nimenomaan trendien mukaan.

Ja kaikki @NAISET tekevät aina samanlaiset valinnat, ja tietenkin toistamme aina ja uudestaan samat virheet - mistä kärsimään joutuu se Viaton Väliinputoaja, se Kunnollinen Tavallinen Perusmies! - emmekä koskaan opi niistä virheistämme mitään.

Jos @yessica_anselika95 Lahdenseudulta lähtee Tindertreffeiltä suoraan jatkoille @peteboy_88:n kaa (jonka ainoa meriitti on voitto "Suomen rumin tatska" - skabasta 3v sitten), eikä kumpikaan näistä vatipäistä ymmärrä huolehtia ehkäisystä (kaikesta muusta sähläilyistään puhumattakaan), niin sekin on valinta josta välittömine ja välillisine seurauksineen kollektiivisesti vastuussa olemme me: @NAISET.

Koska:

1. @yessica_anselika95 = @NAINEN > kaikki @NAISET = @yessica_anselika95. [MOT]

2. @peteboy_88 on takuulla jännämies koska onnistui pokaamaan 1 kpl @NAISIA

Ja yhtälön jakojäännöksen paikalta itsensä uhriutumasta löytää aina se Kunnollinen Palstamies mallia @kiltti (omasta mielestään)....

.... Koska:

3. Ylipäätään Kaikki @NAISET.

Ei aivan kaikki naiset, vaan melkein puolet eroista tapahtuu naisten aloitteesta. Voi olle, että luku on jo yli puolet. Ne, jotka eivät eroa ovat löytäneet sen vähemmistönä piileskelevän normaalimiehen.

Muuten tuo tekstisi on tyypillistä henkilöön käyvää naispuhetta, jota te täällä viljelette, ettekä itse esdes huomaa, tai tunnusta sitä.

Oivalliset kumppanit tollukkamiehille!

Miten saisin sinut ja kaltaisesi ymmärtämään tämän yksinkertaisen perusasian:

Ei. Ole. Olemassa. Sellaista. Ihmisen. Alalajityyppiä. Jonka. Voisi. Niputtaa. Vain. Yhdeksi. Identtisesti. Toimivaksi. Joukkioksi. Joka. Ei. Kykene. Itsenäiseen. Ajatteluun.

- Vieläpä. Vähättelevästi. Puhua. Vain. Jostain. Massasta. Nimeltä. "Naiset".

Tämä on nyt kolmas kerta kun yritän tuoda tämän faktan esille.

Tuntuu kyllä käsittämättöltä että vielä tänä päivänä löytyy jossain setämies-harhoissa eläviä vanhan koulun tyyppejä jotka eivät kykene mieltämään ja jäsentämään sitä todellisuutta minkä keskellä he itse elävät, muuten kuin tällaisten yksinkertaisten yleistysten kautta:

"Naiset luulevat"... ,"Naisten tulisi ymmärtää...".

Siis oikeasti.

Täysin hedelmätöntä muutenkin jankuttaa jostain eroprosenteista keskustelussa jota käydään aiheesta 'kiltteyden-käsite parisuhteessa / käytännön kokemuksia elämisestä parisuhteessa "kiltiksi" itsensä määrittelevän henkilön kanssa' - etc.

Toki aihe sinällään sivuaa myös eroasiaa, jos/kun suhde nk "kiltin" kanssa on päätynyt eroon.

- Varsinkaan jos ainoa substanssi on tuoda toistuvasti esiin omia mutu-tuntumia siitä miten Ryhmä @NAISTEN sopulilaumamainen kollektiivinen käytös on se todellinen vaaramomentti joka tämänpäivän parisuhteiden kestävyyttä uhkaa...

Eli taas: "NAISTEN pitäisi tarkastella käytöstään..."

En myöskään edusta kirjoittaessani kuin omaa subjektiivista mielipidettäni joka on rakentunut oman yksilöllisen kokemuspohjani varaan, ja pidätän itselläni myös oikeuden itsenäiseen ajatteluun, eli vastaan vain omista argumentaatioistani.

Minulla ei ole minkäänlaista mandaattia esiintyä yhdenkään toisen naispuolisen henkilön nimissä - koko populaatiosta puhumattakaan.

Toki näinkin pitkästä keskustelusta löytyy ajatuksia jotka minäkin allekirjoitan - joku toinen on osannut pukea sanoiksi ne mietteet joita itse vasta haparoiden yritin tavoitella - toisaalta voi käydä niinkin että jokin oma kommenttini sattuu osumaan kohdilleen jonkun toisen palstalaisen mietteiden kanssa (ihan sukupuolesta riippumatta...).

Vilpittömästi toivon että jatkossa myös arvoisa kirjoittajakollega kunnioittaa meitä muitakin ihan samanlaisina ja tasavertaisina yksilöinä minkälaiseksi hän itse itsensä määrittelee, ja jättää yllälainatun tekstin tyyppiset koko yhtä ihmisryhmää vähättelevät ja mitätöivät yleistykset kirjoitustensa ulkopuolelle.

Kiitos.

Jk. Miksikö tartuin nyt tähän asiaan, toistuuhan tämäntyyppiset, yleensä kirjoittajansa kapea-alaista ja kehittymätöntä ajatusmaailmaa heijastavat kommentit täällä päivittäin ja ihan toistuvasti?

Syyni on yksinkertainen: jonkun yksittäisen ja väsyneen provoyrityksen kohdalla ei todellakaan kannata vaivautua, mutta tässä keskustelussa on ihan toisen tason potentiaalia ja niin monia tasokkaita kirjoituksia että olisi sääli antaa sen upota tai harhautua tämänkaltaisiin ummehtuneisiin pseudoargumentaatioihin, jotka pahimmillaan toistuvasti esitetään tällaisella "anna-kun-setä-nyt-vähän-neuvoo-ja-kertoo-kokemuksesta-miten-nämä-hommat-oikeasti-menee" - moodilla.

Jk 2. Ei liity nyt tähän, mutta aiemmin samaa genreä edustivat nämä herrahenkilöt joille kaikki naiset olivat vain settiä "Tytöt". Ne kuuskymppisetkin.

Riitti että puhuttelija koki olevansa valta-asemassa kohderyhmäänsä nähden.

Ei palata enää siihen, eihän?

Oho. Äläs nyt alles laske.

Mitä älyn säkenöintiä, antisi keskustelulle on korvaamaton!

(Ihan siltä varalta, että olet näitä uuslukutaidottomia moukkia, pitänee avata, että tämä oli sarkasmia.)

En jaksanut kahlata koko ketjua läpi, joten anteeksi jos tässä tulee toistoa. Mutta voi olla, että tuon kiltin miehen ex on luonteeltaan samanlainen kuin minä, eli kaipaa parisuhteessaan vahvaa, dominoivaa miestä. Ja dominoivalla en tosiaankaan tarkoita mitään liivijengiläistä mulkkua tms. "jännämiestä", vaan henkisesti vahvaa ja määrätietoista miestä. Itse olen tasa-arvon kannattaja, mutta omassa elämässäni haluan miehen olevan minun perheeni pää. Ns. kilttimiehissä ei mielestäni ole mitään vikaa, olen yhtä lailla "kiltti" nainen itsekin. "Kiltin" miehen kanssa en vaan tuntisi oloani parisuhteessa oikeaksi, vaikka "kiltit" miehet ovat mielestäni esim. kavereina ja työkavereina huippuja.

Joku voi nyt ihan hyvällä syyllä kysyä, että mitäs ap:n tutun eksä sitten alunperin valitsi kilttimiehen? Omalta kohdaltani voin kertoa, että itselläni meni useampi vuosi hyväksyä itsessäni se ominaisuus, että oikeasti haluan olla parisuhteessa ns. alisteisessa/perinteisessä asemassa. Etenkin, kun yhteiskunnallisissa kysymyksissä maailmankatsomukseni on hyvinkin liberaali ja feministinen. Siten minäkin seurustelin muutaman vuoden kiltin ja herkän miehen kanssa, kun en voinut myöntää itselleni, että parisuhdeasioissa arvomaailmani onkin kuin 1800-luvulta.

12121212 kirjoitti:

alfanarttu88 kirjoitti:

Minä olen luonteeltani voimakastahtoinen päällepäsmäri ja minua ei sinänsä haittaa, jos mies on kiltti ja lempeä, eli olisimme ikään kuin vanhanaikaisessa miehen ja naisen roolissa, mutta minä miehen ja mieheni naisen roolissa. Niksi olisi osata tällöin juurikin hillitä sitä omaa voimaani ja olla se kiltti leijona, joka kohtelee hellempää kumppaniaan hellästi. 

Minulla on esimerkiksi ystävyyssuhteita, jossa toinen kaveri on kuvaillun kaltainen perässä vedettävä ja tekisi tyyliin kaiken, mitä sanon. Saan siinä kohtalaisesti haastaa omaa dominoivaa luonnettani, etten jyrää kaveriani kaikessa, vaan huomioin häntä ja hänen mielipiteitään. Yksi niksi tähän on olla ns. hyvä johtaja ja tehdä päätöksiä sen mukaan, mikä hyödyttää kaikkia, välillä asettaa se kaverin etu oman edelle, jne., sekä keskustella niistä päätöksistä yhdessä, vaikka toinen olisikin "juu kyl se käy" -tyyppi niin hän ainakin tietää syyt, miksi näin tehdään, eikä kuvittele, että menisin vain oman etuni mukaan.

Toisille ihmisille se päätöksenteko nyt vaan on vaikeampaa ja mielestäni miehelläkin on oikeus olla sellainen. Itse tykkään tehdä päätöksiä, mutta minun ei ole pakko jyrätä sitä omaa mielipidettäni. Hyväksyn senkin mahdollisuuden, että voin olla väärässä ja olen valmis kompromisseihin ja toisen ehdottamiin ratkaisuihin, jos tämä perustelee ne hyvin. Teemme mieheni ja kavereiden kanssa välistä isompia projekteja, joissa joutuu miettimään asioita useammalta kantilta.

Koen, että olen itse luonteeltani ns. johtajatyyppiä. Senkin kanssa voi yrittää kasvaa ihmisenä, päällepäsmäristä hyväksi johtajaksi, joka huomioi muutkin kuin itsensä ja asettaa yhteisön, ystävän tai puolison edun tarvittaessa vaikka omansa edelle.

Parisuhteessa ymmärrän, että niillä naisilla, joilla on tarve saada olla perinteisessä, hiukan alisteisessa naisen asemassa, se itseä alistuvampi puoliso (jos nyt tämä termi sallitaan), voi tuntua epäkiihottavalta. Henkilökohtaisesti kokisin tuon parempana kuin sellaisen miehen, jolla on joku pakkomielle olla perheenpäänä jossain naista alistavassa roolissa, koska siihen oma luonteeni ei taivu. Voin joko itse olla se perheen pää tai sitten parhaassa tapauksessa se tasapuolinen kumppani. Viimeinen on tietty reiluin kaikkia kohtaan, jos luonteet sillä tavoin kohtaavat, että kumpikin saa sanoa sanansa.

Makuuhuoneen puolella kyllä pakko sanoa, että minua sytyttää enemmän, jos saan päällepäsmäröidä siellä ja mies on siinä messissä. Tiedä sitten, olenko vähän oudompi nainen, mutta ei se menoa haittaa. :D

Seksin osalta kaltaisiasi lienee n. 1% naisista. Olet sikäli hyvässä asemassa että miehissä sinulle sopivia on n. 15%.

Itse haluaisin tasa-arvoisen suhteen, sellaisen jonka naiset _väittävät_ haluavansa leikkiessään vahvaa ja itsenäistä, modernia feministiä. Jopa sellaiseen on vaikeaa löytää kumppania, lähes kaiikki tapaamani naiset ovat lopulta halunneet alistua ja sieltä pinnan alta on löytynyt se sama mieskäsitys joka ei ole muuttunut miksikään sitten kivikauden.

Outoa että miehet ovat kehittyneet, naiset eivät.

Minun ei itse asiassa tarvitse "tyytyä" tuohon 15%:iin, koska voin ihan hyvin seurustella myös samanvertaisen miehen tai sellaista itseäni lievempää dominanssia osoittavan miehen kanssa. Ainoa ongelma tulee, jos mies haluaa dominoida minua, siihen ei oma luonteeni taivu. Olen tyytyväinen ollessani joko tasoissa tai niskan päällä, joskin jälkimmäisessä pitää tehdä töitä, jotta se toimisi ja molemmat olisivat tyytyväisiä.

Nykyinen kumppanini on vähän jäärä, mutta itse olen vielä jääräpäisempi. En koe sitä mitenkään hienoksi ja miehekkääksi, jos hän rupeaa vänkäämään kanssani jostain, onneksi molemmilta löytyy kykyä kompromisseihin. Olen seurustellut myös säyseämpien miesten kanssa, enkä kokenut sitä säyseyttä mitenkään ongelmaksi tai epämiehekkääksi, ihan yhtä ihania ja seksikkäitä olivat nämä exätkin. Ei minua haitannut olla suhteessa se ns. henkisesti vahvempi osapuoli, joka loppuviimein tekee päätökset. Piti vaan ottaa se kumppanikin huomioon. (Exiä ovat ihan muista syistä.)

Mun eksä oli "liian kiltti", ei tosin sen vuoksi erottu, mutta jälkikäteen tajusin, miksi joskus ärsytti ihan pirusti esim. Tilanteet kun jotain piti valita. On todella raivostuttavaa, jos aikuinen mies ei kykene kertomaan omaa mielipidettään, vaan on täysin perässä vedettevä. Tai jos suunnitellaan lomamatkaa, ja tämä liian kiltti ehdottaa vaikka "mennään Barcelonaan" ja minä vastaan "liian kylmä tuohon aikaan vuodesta" ja mies luovuttaa heti! "Ok ei sitten sinne." Liiallisen kiltteyden huomaa myös siitä, että mistään ei osata suuttua tai kiukustua, vaan kaikki asiat suodatetaan hiljaa. Kyllä tunteitaan ja mielipiteitään saa tuoda julki!