Mikä olisi kohtuullinen summa maksaa miesystävälle kuussa, jos muutamme yhteen hänen omistusasuntoonsa?
Hän maksaa lainaa noin 450 kuussa, jonka lisäksi yhtiövastike 250 kuussa. Olisiko tuon yhtiövastikkeen maksaminen + sähkölasku ok, vai pitäisikö maksaa enemmän?
Kommentit (349)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ei missään nimessä muuta kuin juoksevat kulut tai puolet niistä.Ei toisen omaisuutta tarvitse kasvattaa. Sitten ostetaan yhteinen asunto.
Mutta omaa omaisuutta voi kasvattaa keräämällä säästöjä, kun maksaa vain käyttökuluja.
No sehän on täysin reilua, asunnon omistaja kasvattaa omaa omaisuuttaan maksamalla asuntoa ja toinen puoliso kerää säästöjä.
Niin mutta asunnon omistaja joutuu hoitamaan remontit, kun asunto kuluu käytössä. Toinen vaan keräilee säästöjä...
Niin ja myydessään asunnon saa korkeamman hinnan kun on remontoinut asuntoaan.
Asuntooni tehtiin juuri täysremontti. En ole kuitenkaan aikeissa myydä tätä seuraavaan 15 vuoteen, ja silloin uusi omistaja varmaan remontoi tämän uudelleen...
Tuntuu hullulta, ettei olla valmiita maksamaan 100-200 euroa kuussa ylimääräistä, että saa asua tosi edullisesti toisen omistamassa asunnossa. Asuntoni vuokra on 1200 euroa vuokramarkkinoilla. Jos kumppanini ei olisi valmis maksamaan edes 150 euroa ylimääräistä kuussa asunnon käytöstä vaan haluaisi vain maksaa puolet käyttökuluista, niin hieman ihmettelisin. Pieniä kuluja on aina. Tänä vuonna ostettiin uusi etuovi, laatoitettiin terassi, tehtiin maalaushommia jne...
Jos maksaisin muuta kuin juoksevia kuluja minun pitäisi päästä vaikuttamaan myös asunnon valintaan. Ei ole pakko asua mörskässä, jossa vaihdettava ovia ym. Moni asuu lähes uudessa kerrostalossa, jossa ei seuraavaan 10 vuoteen ole tulossa kuin takuukorjauksia.
Vierailija kirjoitti:
Höpsis. Jos asunnon omistaja asuisi yksin, maksaisi hän yksin vastikkeen + sähkön + internetin. Sisäänmuuttajan maksaessa näistä puolet, pienenee asunnon omistajan kuukausimenot jo parhaimmillaan monella sadalla. Myös asunnon omistaja voittaa yhdessäasumisesta.
Kaksiossa nuo kulut ovat ehkä 300€ luokkaa. Jos siipeilijä maksaisi näistä puolet, niin asunnon omistaja hyötyisi peräti 150€/kk. Siipeilijä joutuisi yksin asuessaan maksamaan noista vähintään 800€/kk ja säästäisi näin 650€/kk. Näinkö tämä sinusta menee oikein? Asunnon omistaja kantaa kaiken riskin ja säästää 150€/kk kun siipeilijällä puolestaan ei ole mitään riskejä ja hän säästää 650€/kk?
Jotenkin tässä ketjussa tulee niin selkeästi ilmi, minkälaisella talousymmärryksellä varustetut ihmiset on tuomittu vuokra-asujiksi koko loppuelämän ajaksi. Ei mene perusasiat perille vaikka rautalangasta vääntäisi.
Lainanlyhennystä maksat vain, jos osa velasta on sinun nimissäsi. Vai ostatko hänelle asuntoa? Yhtiövastikkeen ja muut kulut voi puolittaa, niillä ei omaisuus kartu.
Vierailija kirjoitti:
Jos maksat enemmän kuin puolet vastikkeesta, sen ylittävä summa on asunnon omistajalle pääomatuloa josta hänen kuuluu ilmoittaa veroilmoituksessa ja maksaa veroa 30%. Vaihtoehtoisesti lahjaveroa jos alat noin vain lahjoittamaan hänelle rahaa.
Jos vastike on vaikka 300€ ja homma hoidetaan ilman vuokrasopimusta, niin tämähän hoituu vaikka sillä että asukki maksaa kaikki yhteiset ruuat ja asumiskulut hoidetaan sillä. Vain idiootti alkaa tehdä tällaisessa tilanteessa sopimuksia, joista koituu veroseuraamuksia.
Tämä verottajan koura tulee kuvioon myös silloin, jos tasavertaisuuden nimissä hankitaan yhteinen vuokra-asunto ja omistusasunto laitetaan vuokralle. Asunnon omistaja joutuu silloin maksamaan vuokratuotoista veroa ja tämä tulee pariskunnalle ylimääräiseksi rasitteeksi. Samaten he maksavat vuokrassaan sitä veroa, jonka vuokranantaja puolestaan maksaa verottajalle. Verokuormaa tulee monesta suunnasta.
Meidän perheessä on sellainen ajattelu, että "pidetään rahat perheen piirissä". Pyrimme siis hoitamaan asiat niin, ettei verottaja ole koko ajan viemässä välistä. Autamme lapsen omistusasuntoon niin että hänen ei tarvitse maksaa ulkopuoliselle. Alkuun hän maksaa meille toki vuokraa Kelan avulla, kunnes on valmiudessa nostamaan asuntolainaa ja ostamaan asunnon (lahjaverottomalla alennushinnalla) itselleen. Vaikka hän maksaakin aluksi vuokraa, niin se vuokraan tarvittava raha tulee Kelalta ja se raha pysyy perheen piirissä. Tarkoittaa sitä, että sen sijaan että hän vaurastuttaisi ulkopuolista vuokraloordia Kelan rahoilla, hän vaurastuttaa omia vanhempiaan ja saa myöhemmin suuremman perinnön.
Avoliittoon ei kannata lähteä ennen kuin on valmis puhaltamaan yhteen hiileen puolisonsa kanssa. Avoliitossa puolison tulot vaikuttavat asumistukeen ja myös toimeentulotukeen, joten enemmän tai vähemmän ollaan kuitenkin taloudellisessa liitossa vaikka pyrkimys olisi tulla omillaan toimeen. Asumisen kustannuksen jakamisessa pitää löytää ratkaisu, joka hyödyttää molempia osapuolia suurin piirtein tasapuolisesti. Tämä ei onnistu jos vuokra-asujilla on niin heikko ymmärrys raha-asioista kuin tässä keskustelussa on tullut ilmi. Ja väkisinkin tulee mieleen, että nämä ihmiset (useimmiten naiset) ovat vuokralla juurikin siitä syystä, kun raha-asioista ei ymmärretä edes alkeita. Tämä jo sinällään voi olla vaka syy olla ryhtymättä vakavaan parisuhteeseen tällaisen naisen kanssa. Heikolla talousymmärryksellä varustettu nainen vie helposti miehenkin köyhyyteen. Kun taas raha-asioissa fiksu, vaikkakin ehkä pienituloinen, nainen voi auttaa perhettä vaurastumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on juoksevat kulut (vastike/pakolliset laskut) n. 500-600€/kuussa. Lainaa ei ole.
Omaani vastaavia asuntoja samalla alueella vuokrataan 3800-4200€:n kuukausivuokralla.
Tuolla teidän logiikallanne minun tulisi ottaa mies tähän asumaan 250-300€ kuukausi korvausta vastaan tai muuten kartutan omaisuuttani hänen siivellään?
Vai kartuttaisinko omaisuuttani vain silloin, jos minulla olisi vielä lainaa asunnosta?
Kyllä nuo alemmista sosiaaliluokista olevat pyrkyrit edottaa kilometrien päästä.
Jos kuvittelette sen asunnon omistajan pistävän teidän kustannuksella rahoiksi, niin miksi ette kääntäisi kuvioita ympäri, eli ottaisitte itse muutamia satoja tonneja lainaa ja sitten ottaisitte miehen asuntoonne asumaan parilla sadalla kuussa (se kun on reilua)? :D
Täsdäelämässä on hienoa se ettei juuri mitään oikeasti TARVITSE tehdä. Sinä voit jättää miehen joka ei jaa sinun arvomaailmaasi ja toisaalta hän voi jättää sinut. Itse en olisi miehen kanssa joka laskee kaupassa jäävänsä minulle velkaa muutaman euron, koska hän otti kärryyn jugurttia jota minä en syö, enkä toisaalta miehen kanssa joka laskisi kuinka paljon minusta hyötyy jos muutamme yhteen. Onneksi ei tarvitsekaan :)
Ei liity mitenkään. Minä en puhunut tarpeista/pakoista vaan reiluudesta. En ikinä muuttaisin miehen asuntoon pelkkien vesilaskujen ja vastaavien hinnalla, koska minulle tärkeää on tasapuolinen parisuhde, enkä ole luonteeltani hyväksikäyttäjä. Samaa toivon mieheltä.
Täällähän nimenomaan nämä asuntolokit ovat laskeskelleet sitä kuka hyötyy ja mistä. Jos muuttaja maksaa koko 250€:n vastikkeen+ puolet laskuista on asunnon omistaja riistäjä, joka kasvattaa omaisuuttansa. Miettikääpä saisitteko yhtään mistään (edes sossusta) asunnon sillä hinnalla, jonka olisitte kumppanillenne valmiita maksamaan?
Tässä taas palaamme alkuperäiseen pointtiini, minä olen suhteessa rakkaudesta, sinä ilmeisesti dollarin kuvat silmissä. Jokainen tyylillään :)
Ei sinulla ole pointtia. Lauot vain lapsellisia one linereita. Yhteenkään kysymykseeni et ole kyennyt vastaamaan. Sitä paitsi, mitä tulee rakkauteen, niin kyllä se kahden aikuisen ihmisen välillä alkaa laimeta, mikäli toinen puolisoista ei kanna korttansa kekoon, enkä nyt puhu jugurteista.
Minä näen tuon asian niin, että jos asuisin miehelläni, tahtoisin maksaa hänelle käypää vuokraa, enkä hiluja. Näin olisimme tasavertaisessa suhteessa. Ja sama vice versa. En ymmärrä millä tavalla se tekee minusta rahanahneen?
Minusta olisi oikeasti mielenkiintoista kuinka moni näistä, joiden mielestä kumppanille pitäisi maksaa 0-200€ asumisesta suostuisi tilanteeseen, jossa itse olisi asunnon omistajan asemassa? Jostain syystä kukaan ei tahdo/kykene tuohon vastaamaan?
Meillä on juuri tällainen tilanne. Asumme yhdessä, asunnon omistan minä. Puolisoni maksaa puolet vastikkeesta, sähköstä, netistä, ja oman vesimaksunsa. Minä maksan puolet vastikkeesta, sähköstä, netistä ja oman vesimaksuni. Lisäksi maksan lainanlyhennykset itse kokonaan. t. Nainen
Sinä olet se häviäjä tuossa. Eihän siinä mitään, jos se on itsellesi ok. Itse en suostuisi riskittä ilmaiseksi ketään asuttamaan. Paitsi lapsia tietysti ja ehkä väliaikaisesti jotain tuttua hätätilanteessa.
Ei, puolisoni ei asu ilmaiseksi. Hän maksaa puolet asumismenoista eli asumisesta aiheutuvista kustannuksista.
Jos pariskunnan toinen osapuoli maksaisi toisen omistaman asunnon lainaa tilanne, niin olisi sama kuin vuokralla asuttaessa vuokra maksettaisiin puoliksi ja sen lisäksi toinen antaisi puolisolle rahaa.
Ei nyt ihan sentään. Jos olette vuokralla kummankaan ei ole tarvinut sitoa pääomiaan asumiseen (eivät vapaasti käytettävissä ja tuotto pelkällä arvonnousulla mitätön) ja kantaa riskiä vaikkapa kalliista remontista yhtiössä, tai omakotitalossa kaikista mahdollisista remonteista.
Ei hiffaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on juoksevat kulut (vastike/pakolliset laskut) n. 500-600€/kuussa. Lainaa ei ole.
Omaani vastaavia asuntoja samalla alueella vuokrataan 3800-4200€:n kuukausivuokralla.
Tuolla teidän logiikallanne minun tulisi ottaa mies tähän asumaan 250-300€ kuukausi korvausta vastaan tai muuten kartutan omaisuuttani hänen siivellään?
Vai kartuttaisinko omaisuuttani vain silloin, jos minulla olisi vielä lainaa asunnosta?
Kyllä nuo alemmista sosiaaliluokista olevat pyrkyrit edottaa kilometrien päästä.
Jos kuvittelette sen asunnon omistajan pistävän teidän kustannuksella rahoiksi, niin miksi ette kääntäisi kuvioita ympäri, eli ottaisitte itse muutamia satoja tonneja lainaa ja sitten ottaisitte miehen asuntoonne asumaan parilla sadalla kuussa (se kun on reilua)? :D
Täsdäelämässä on hienoa se ettei juuri mitään oikeasti TARVITSE tehdä. Sinä voit jättää miehen joka ei jaa sinun arvomaailmaasi ja toisaalta hän voi jättää sinut. Itse en olisi miehen kanssa joka laskee kaupassa jäävänsä minulle velkaa muutaman euron, koska hän otti kärryyn jugurttia jota minä en syö, enkä toisaalta miehen kanssa joka laskisi kuinka paljon minusta hyötyy jos muutamme yhteen. Onneksi ei tarvitsekaan :)
Ei liity mitenkään. Minä en puhunut tarpeista/pakoista vaan reiluudesta. En ikinä muuttaisin miehen asuntoon pelkkien vesilaskujen ja vastaavien hinnalla, koska minulle tärkeää on tasapuolinen parisuhde, enkä ole luonteeltani hyväksikäyttäjä. Samaa toivon mieheltä.
Täällähän nimenomaan nämä asuntolokit ovat laskeskelleet sitä kuka hyötyy ja mistä. Jos muuttaja maksaa koko 250€:n vastikkeen+ puolet laskuista on asunnon omistaja riistäjä, joka kasvattaa omaisuuttansa. Miettikääpä saisitteko yhtään mistään (edes sossusta) asunnon sillä hinnalla, jonka olisitte kumppanillenne valmiita maksamaan?
Tässä taas palaamme alkuperäiseen pointtiini, minä olen suhteessa rakkaudesta, sinä ilmeisesti dollarin kuvat silmissä. Jokainen tyylillään :)
Ei sinulla ole pointtia. Lauot vain lapsellisia one linereita. Yhteenkään kysymykseeni et ole kyennyt vastaamaan. Sitä paitsi, mitä tulee rakkauteen, niin kyllä se kahden aikuisen ihmisen välillä alkaa laimeta, mikäli toinen puolisoista ei kanna korttansa kekoon, enkä nyt puhu jugurteista.
Minä näen tuon asian niin, että jos asuisin miehelläni, tahtoisin maksaa hänelle käypää vuokraa, enkä hiluja. Näin olisimme tasavertaisessa suhteessa. Ja sama vice versa. En ymmärrä millä tavalla se tekee minusta rahanahneen?
Minusta olisi oikeasti mielenkiintoista kuinka moni näistä, joiden mielestä kumppanille pitäisi maksaa 0-200€ asumisesta suostuisi tilanteeseen, jossa itse olisi asunnon omistajan asemassa? Jostain syystä kukaan ei tahdo/kykene tuohon vastaamaan?
Meillä on juuri tällainen tilanne. Asumme yhdessä, asunnon omistan minä. Puolisoni maksaa puolet vastikkeesta, sähköstä, netistä, ja oman vesimaksunsa. Minä maksan puolet vastikkeesta, sähköstä, netistä ja oman vesimaksuni. Lisäksi maksan lainanlyhennykset itse kokonaan. t. Nainen
Sinä olet se häviäjä tuossa. Eihän siinä mitään, jos se on itsellesi ok. Itse en suostuisi riskittä ilmaiseksi ketään asuttamaan. Paitsi lapsia tietysti ja ehkä väliaikaisesti jotain tuttua hätätilanteessa.
Ei, puolisoni ei asu ilmaiseksi. Hän maksaa puolet asumismenoista eli asumisesta aiheutuvista kustannuksista.
Jos pariskunnan toinen osapuoli maksaisi toisen omistaman asunnon lainaa tilanne, niin olisi sama kuin vuokralla asuttaessa vuokra maksettaisiin puoliksi ja sen lisäksi toinen antaisi puolisolle rahaa.
Ei nyt ihan sentään. Jos olette vuokralla kummankaan ei ole tarvinut sitoa pääomiaan asumiseen (eivät vapaasti käytettävissä ja tuotto pelkällä arvonnousulla mitätön) ja kantaa riskiä vaikkapa kalliista remontista yhtiössä, tai omakotitalossa kaikista mahdollisista remonteista.
Jatkaen omaan viestiini, oletan tuolla "lainan maksamisella" tarkoitettavan, että maksaisi yli puolet kuluista. Tietenkään toisen lainanlyhennyksiä ei pidä hoitaa ilman että ainakin velkakirja tehtäisiin.
1. Selvitä paljonko vastaavan asunnon vuokra olisi, maksat siitä puolet
2. Puolet sähkölaskusta ja
3. Jätelaskusta/vesilaskusta
4. Ruuista puolet
5. Omat mielihalusi, eli mitä vain itse käytät, shampoot, pesuaineet jne.
6. Kun käytte ulkona, maksat osuutesi
Tässä kuitenkin säästät puolet sen vuokran määrästä, jonka joutuisit maksamaan, jos asuisit yksin.
Nyt on lisäksi toisen turva.
Ei ole sanomista, jos eroatte joskus.
Siirrä rahat tilin kautta, erittele viestiin sisältö.
Itse ostaisin mieheltä 51 % asunnon osakkeista ja sen jälkeen kulut 50 / 50.
Tienaa täällä ——> https://csl.ink/2NbH vastailemalla kyselyihin. Helppoa rahaa 👌 sitten katsot kuun lopussa paljonko oot tienannut ja maksat vaikka ne, ei muuta. Koska sitten ku se asunnon myy, et saa kuitenkaan mitään osuutta siitä 😎👌💰
Mielenkiintoista huomata, että olet valmis ottamaan yhteiskunnalta kaiken saatavissa olevan vaikka veronmaksuhalukkuutesi on olematon. Suomalainen kelagold
Vierailija kirjoitti:
Puolet yhtiövastikkeesta ja sähköstä. Mies vastaa lainakuluista koska hänen asunto, tod.näk käärii myydessä pientä voittoakin siitä.
Ja sinä se vasta kääritkin voittoa, kun maksaat vaan puolet kuluista ja säästät satoja euroja kuukaudessa vuokran maksussa.
Puolet siitä mitä maksaisitte vastaavasta kämpästä, jos olisitte vuokralla täysin ulkopuolisella henkilöllä. Yhtään pienempi summa on jalomielisyyttä mieheltä. En tajua miten se on eri tilanne, että kämpän sattuu omistamaan puoliso. Jos oman puolison "omaisuuden karttuminen" ärsyttää, voi nainen varmaan ottaa lainaa ja ostaa puolet kämpästä, jos se miehelle sopii. Olisi täysin käsittämätöntä maksaa vain puolet vastikkeesta ja puolet juoksevista menoista ja tienata satoja euroja kuussa miehen tekemän sijoituksen avulla, niin että itsellä ei ole mitään riskejä. Mies kuitenkin maksaa asunnon remontit, ylläpidon, hajoavat kodinkoneet ja kaikki muut yllätysmenot, joten kyllä hänkin on oikeutettu hyötymään siitä, että on kaksi ihmistä jakamassa asumismenot.
Minä maksan vastaavassa tilanteessa puolet vastikkeesta, mies maksaa oman puolikkaansa ja hoitaa lainaa. Muut kulut (vesi, sähkö, netin lisänopeus, Netflix ym. viihdepalvelut) suunnilleen puoliksi, kuten ruokakulutkin (pl. työpaikkalounaat).
Ihmettelijä2 kirjoitti:
Puolet siitä mitä maksaisitte vastaavasta kämpästä, jos olisitte vuokralla täysin ulkopuolisella henkilöllä. Yhtään pienempi summa on jalomielisyyttä mieheltä. En tajua miten se on eri tilanne, että kämpän sattuu omistamaan puoliso. Jos oman puolison "omaisuuden karttuminen" ärsyttää, voi nainen varmaan ottaa lainaa ja ostaa puolet kämpästä, jos se miehelle sopii. Olisi täysin käsittämätöntä maksaa vain puolet vastikkeesta ja puolet juoksevista menoista ja tienata satoja euroja kuussa miehen tekemän sijoituksen avulla, niin että itsellä ei ole mitään riskejä. Mies kuitenkin maksaa asunnon remontit, ylläpidon, hajoavat kodinkoneet ja kaikki muut yllätysmenot, joten kyllä hänkin on oikeutettu hyötymään siitä, että on kaksi ihmistä jakamassa asumismenot.
Meillä esim. oli pitkään se tilanne, että minä ensin opiskelin ja sitten olin hetken työtön. Omistusasunnon ja valmistumisen jälkeen myös miehen tulojen vuoksi en ollut oikeutettu opintotuen asumislisään tai yleiseen asumistukeen eli nettotuloni olivat alle 600€. Niillä tuloilla ei kovin kallista asuntoa olisi maksettu eikä mikään pankki olisi myöntänyt asuntolainaa. Ei taitaisi myöntää vieläkään, kun määräaikaisten työsopimusten ketjussa tiedän tulotilanteeni maks puoli vuotta eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhennä lainaa! Pankissa teette asian mukaiset paperit. Näin teki ystäväni ja näin tekisin myös itse. Vastine puoliksi. En missään nimessä suostuisi vain kulujen maksajaksi. Röyhkeää ja rakkaudetonta, jos mies on sellaista ehdottanut.
Itse asiassa mies ei ole ehdottanut mitään, vaan ajattelin itse noin, kun kertoi exänsä maksaneen tuon vastikkeen. Myöhemmin, jos suhteemme toimisi myös arjessa, voisin ajatella, että tekisimme lainasopimusta yhdessä. En mitään vuokrasopimusta ala tekemään, koska silloinhan mies joutuisi maksamaan vuokratuloista varmaan veroa? En tiiä. ap.
Menkää nyt suoraan naimisiin Maistraatissa ilman mitään avioehtoja asumiseen ja tuloihin liittyen. Tasaatte kaikki asumiskulut (juoksevat kulut, lainan lyh. ja korot). Rakkaus ja Maistraatissa solmittu juridinen sopimus auttavat vaikeiden hetkien yli.
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun hän myy asunnon, paljonko sinä saat asunnosta silloin?
Kuinkas paljon normaalista, vapailta markkinoilta saadusta (ja hintavammasta) vuokra-asunnosta saa kun omistaja päättää sen myydä?
Luulen, että ne, jotka maksaisivat vain puolet kuluista, saavat todennäköisesti asumis- ja toimeentulotukea eivätkä näin näe molemmin puolista hyötyä, jos lisäksi maksettaisiin se vastike. Itse maksan kallista vuokraa ja ilomielin maksaisin tuon 250 euron vastikkeen ja puolet muista kuluista ja samalla säästäisin muutaman satasen ylimääräistä sijoituksiin kuussa. Näin molemmat hyötyvät ja ovat tyytyväisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelijä2 kirjoitti:
Puolet siitä mitä maksaisitte vastaavasta kämpästä, jos olisitte vuokralla täysin ulkopuolisella henkilöllä. Yhtään pienempi summa on jalomielisyyttä mieheltä. En tajua miten se on eri tilanne, että kämpän sattuu omistamaan puoliso. Jos oman puolison "omaisuuden karttuminen" ärsyttää, voi nainen varmaan ottaa lainaa ja ostaa puolet kämpästä, jos se miehelle sopii. Olisi täysin käsittämätöntä maksaa vain puolet vastikkeesta ja puolet juoksevista menoista ja tienata satoja euroja kuussa miehen tekemän sijoituksen avulla, niin että itsellä ei ole mitään riskejä. Mies kuitenkin maksaa asunnon remontit, ylläpidon, hajoavat kodinkoneet ja kaikki muut yllätysmenot, joten kyllä hänkin on oikeutettu hyötymään siitä, että on kaksi ihmistä jakamassa asumismenot.
Meillä esim. oli pitkään se tilanne, että minä ensin opiskelin ja sitten olin hetken työtön. Omistusasunnon ja valmistumisen jälkeen myös miehen tulojen vuoksi en ollut oikeutettu opintotuen asumislisään tai yleiseen asumistukeen eli nettotuloni olivat alle 600€. Niillä tuloilla ei kovin kallista asuntoa olisi maksettu eikä mikään pankki olisi myöntänyt asuntolainaa. Ei taitaisi myöntää vieläkään, kun määräaikaisten työsopimusten ketjussa tiedän tulotilanteeni maks puoli vuotta eteenpäin.
Tuollaisessa tilanteessa se nyt on selvä, ettei pienellä opintotuella tai vaikka peruspäivärahalla puolta pienehköistäkään kuluista ehkä pysty hoitamaan, kun yhdessä asuessa ei saa lisätukiaisia. Kyllä sen verran varmaan liki jokainen on rakastaan valmis tukemaan.
Mies maksaa lainansa itse ja muut asumiskulut puoliksi.
Näin me joskus tehtiin ja avattiin yksi yhteinen tili johon kumpikin laittoi saman verran rahaa josta nuo muut asumiskulut maksettiin.
öö.. voi tuota naisen logiikkaa; alun perin joku kummentoi että "Mies vastaa lainakuluista koska hänen asunto, tod.näk käärii myydessä pientä voittoakin siitä", ja siitä kommentti, että "Mitäpä jos ei käärikään?"
Mutta antaapa olla., vastataan vaikka näin:
Entä sitten, vaikka käärisikin? Ei se asunnonomistajan vika ole, että puoliso ei halua ottaa riskiä ja sijoittaa asuntoon. Silloin sisäänmuuttajan kuuluu maksaa vuokransa sen vuoksi.