Mikä olisi kohtuullinen summa maksaa miesystävälle kuussa, jos muutamme yhteen hänen omistusasuntoonsa?

vuokra kämpästä -60%. Joka koostuu 50%yks koska "maksatte yhdessä vuokraa" ja toinen 10%yks asevelialennusta.

Vierailija kirjoitti:

Entäs kun hän myy asunnon, paljonko sinä saat asunnosta silloin?

Miksi AP:n pitäisi saada asunnosta jotain? Ei puhuttu mitään lainan maksusta. 

Minun mielestä puolet kuluista olisi ok. Eli puolet vastikkeesta, sähköstä, vedestä yms. Mies maksaa toisen puolen ja lainan.

Eipä tää keskustelu hirveesti enää etene. Mielestäni sopiva korvaus asumisesta on välillä puolet puolet juoksevista kuluista ja hoitovastike kokonaan sekä puolet muista juoksevista kuluista. Moni näkyy asettuvan samoille linjoille.

Erittäin tärkeää on pyrkiä laittamaan oikeasti säästöön merkittävä osa näin asumisesta säästyvistä rahoista. Mikäli pysytte lopun elämäänne yhdessä se on iso hyöty molemmille, kun jossain vaiheessa säästöjen tuototkin voivat tuoda mukavaa lisätuloa tai isompaan muuttaessa pystyy olemaan ehkä jopa tasavertainen "yhtiökumpoani". Mikäli ero tulee ei jää puille paljaille ja on ainakin jotenkin hyötynyt yhteisestä ajasta taloudellisestikin.

Vierailija kirjoitti:

Eipä tää keskustelu hirveesti enää etene. Mielestäni sopiva korvaus asumisesta on välillä puolet puolet juoksevista kuluista ja hoitovastike kokonaan sekä puolet muista juoksevista kuluista. Moni näkyy asettuvan samoille linjoille.

Erittäin tärkeää on pyrkiä laittamaan oikeasti säästöön merkittävä osa näin asumisesta säästyvistä rahoista. Mikäli pysytte lopun elämäänne yhdessä se on iso hyöty molemmille, kun jossain vaiheessa säästöjen tuototkin voivat tuoda mukavaa lisätuloa tai isompaan muuttaessa pystyy olemaan ehkä jopa tasavertainen "yhtiökumpoani". Mikäli ero tulee ei jää puille paljaille ja on ainakin jotenkin hyötynyt yhteisestä ajasta taloudellisestikin.

Tulipahan epäselvästi ilmaistua itsenään. Sius esimerkkinä tässä tapauksessa välillä 125€+ puolet sähkölaskusta ja ruokakuluista (mikäli samoissa eväissä ovat) viiva 250€+ sähkölaskusta ja ruokakuluista puolet. Ainakin mikäli ei ole hirmuista tuloeroa joka selittäisi muunlaisen ratkaisun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on juoksevat kulut (vastike/pakolliset laskut) n. 500-600€/kuussa. Lainaa ei ole. 

Omaani vastaavia asuntoja samalla alueella vuokrataan 3800-4200€:n kuukausivuokralla.

Tuolla teidän logiikallanne minun tulisi ottaa mies tähän asumaan 250-300€ kuukausi korvausta vastaan tai muuten kartutan omaisuuttani hänen siivellään?

Vai kartuttaisinko omaisuuttani vain silloin, jos minulla olisi vielä lainaa asunnosta?

Kyllä nuo alemmista sosiaaliluokista olevat pyrkyrit edottaa kilometrien päästä.

Jos kuvittelette sen asunnon omistajan pistävän teidän kustannuksella rahoiksi, niin miksi ette kääntäisi kuvioita ympäri, eli ottaisitte itse muutamia satoja tonneja lainaa ja  sitten ottaisitte miehen asuntoonne asumaan parilla sadalla kuussa (se kun on reilua)? :D 

Täsdäelämässä on hienoa se ettei juuri mitään oikeasti TARVITSE tehdä. Sinä voit jättää miehen joka ei jaa sinun arvomaailmaasi ja toisaalta hän voi jättää sinut. Itse en olisi miehen kanssa joka laskee kaupassa jäävänsä minulle velkaa muutaman euron, koska hän otti kärryyn jugurttia jota minä en syö, enkä toisaalta miehen kanssa joka laskisi kuinka paljon minusta hyötyy jos muutamme yhteen. Onneksi ei tarvitsekaan :)

Ei liity mitenkään. Minä en puhunut tarpeista/pakoista vaan reiluudesta. En ikinä muuttaisin miehen asuntoon pelkkien vesilaskujen ja vastaavien hinnalla, koska minulle tärkeää on tasapuolinen parisuhde, enkä ole luonteeltani hyväksikäyttäjä.  Samaa toivon mieheltä. 

Täällähän nimenomaan nämä asuntolokit ovat laskeskelleet sitä kuka hyötyy ja mistä. Jos muuttaja maksaa koko 250€:n vastikkeen+ puolet laskuista on asunnon omistaja riistäjä, joka kasvattaa omaisuuttansa. Miettikääpä saisitteko yhtään mistään (edes sossusta) asunnon sillä hinnalla, jonka olisitte kumppanillenne valmiita maksamaan?

Tässä taas palaamme alkuperäiseen pointtiini, minä olen suhteessa rakkaudesta, sinä ilmeisesti dollarin kuvat silmissä. Jokainen tyylillään :)

Ei sinulla ole pointtia. Lauot vain lapsellisia one linereita. Yhteenkään kysymykseeni et ole kyennyt vastaamaan.  Sitä paitsi, mitä tulee rakkauteen, niin kyllä se kahden aikuisen ihmisen välillä alkaa laimeta, mikäli toinen puolisoista ei kanna korttansa kekoon, enkä nyt puhu jugurteista.

Minä näen tuon asian niin, että jos asuisin miehelläni, tahtoisin maksaa hänelle käypää vuokraa, enkä hiluja. Näin olisimme tasavertaisessa suhteessa. Ja sama vice versa. En ymmärrä millä tavalla se tekee minusta rahanahneen? 

Minusta olisi oikeasti mielenkiintoista kuinka moni näistä, joiden mielestä kumppanille pitäisi maksaa 0-200€ asumisesta suostuisi tilanteeseen, jossa itse olisi asunnon omistajan asemassa? Jostain syystä kukaan ei tahdo/kykene tuohon vastaamaan?

Meillä on juuri tällainen tilanne.  Asumme yhdessä, asunnon omistan minä.  Puolisoni maksaa puolet vastikkeesta, sähköstä, netistä, ja oman vesimaksunsa. Minä maksan puolet vastikkeesta, sähköstä, netistä ja oman vesimaksuni. Lisäksi maksan lainanlyhennykset itse kokonaan. t. Nainen

Vierailija kirjoitti:

Maksan miehelleni hoitovastikkeen kokonaisuudessaan, joka on 220€. Lisäksi maksan vesimaksut, jotka ovat yhteensä 30€. Mies maksaa 700€ lainaansa, korkoja ja lainakuluja. Muut normaalit menot maksetaan puoliksi. Mielestäni saan asua todella halvalla, koska tämän kämpän vuokra olisi noin 1100 kuukaudessa. Enemmänkin olisin valmis maksamaan, jos mies suostuisi. Miehen mielestä avioliitossa ei tärkeää ole mitä kukin maksaa, kunha pärjätään hyvin.

Luultavasti rahoitusvastikkeen pistetään puoliksi sitten joskus, kun vaikkapa putkiremontti tulee ajankohtaiseksi. Riippuu tosin paljon sen hetkisestä taloustilanteesta. Hyvin ollaan 15 vuotta pärjätty ja molemmat ovat tyytyväisiä.

Täh? Miksei se asunto oo teidän yhteinen? Vai venaatteko te sun ensiasuntoetua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksan miehelleni hoitovastikkeen kokonaisuudessaan, joka on 220€. Lisäksi maksan vesimaksut, jotka ovat yhteensä 30€. Mies maksaa 700€ lainaansa, korkoja ja lainakuluja. Muut normaalit menot maksetaan puoliksi. Mielestäni saan asua todella halvalla, koska tämän kämpän vuokra olisi noin 1100 kuukaudessa. Enemmänkin olisin valmis maksamaan, jos mies suostuisi. Miehen mielestä avioliitossa ei tärkeää ole mitä kukin maksaa, kunha pärjätään hyvin.

Luultavasti rahoitusvastikkeen pistetään puoliksi sitten joskus, kun vaikkapa putkiremontti tulee ajankohtaiseksi. Riippuu tosin paljon sen hetkisestä taloustilanteesta. Hyvin ollaan 15 vuotta pärjätty ja molemmat ovat tyytyväisiä.

Täh? Miksei se asunto oo teidän yhteinen? Vai venaatteko te sun ensiasuntoetua?

Mikäli asunto on ostettu ennen suhdetta, eihän siinä ole järjen hiventä alkaa siihen byrokratiaan, että myisi puolet toiselle, kun ostaja joko menettää ensiasunnon ostajan edun, jonka voisi hyödyntää mikäli muuttavat vaikka isompaan, tai joutuu maksamaan varainsiirtoveroja valtion kassaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on juoksevat kulut (vastike/pakolliset laskut) n. 500-600€/kuussa. Lainaa ei ole. 

Omaani vastaavia asuntoja samalla alueella vuokrataan 3800-4200€:n kuukausivuokralla.

Tuolla teidän logiikallanne minun tulisi ottaa mies tähän asumaan 250-300€ kuukausi korvausta vastaan tai muuten kartutan omaisuuttani hänen siivellään?

Vai kartuttaisinko omaisuuttani vain silloin, jos minulla olisi vielä lainaa asunnosta?

Kyllä nuo alemmista sosiaaliluokista olevat pyrkyrit edottaa kilometrien päästä.

Jos kuvittelette sen asunnon omistajan pistävän teidän kustannuksella rahoiksi, niin miksi ette kääntäisi kuvioita ympäri, eli ottaisitte itse muutamia satoja tonneja lainaa ja  sitten ottaisitte miehen asuntoonne asumaan parilla sadalla kuussa (se kun on reilua)? :D 

Täsdäelämässä on hienoa se ettei juuri mitään oikeasti TARVITSE tehdä. Sinä voit jättää miehen joka ei jaa sinun arvomaailmaasi ja toisaalta hän voi jättää sinut. Itse en olisi miehen kanssa joka laskee kaupassa jäävänsä minulle velkaa muutaman euron, koska hän otti kärryyn jugurttia jota minä en syö, enkä toisaalta miehen kanssa joka laskisi kuinka paljon minusta hyötyy jos muutamme yhteen. Onneksi ei tarvitsekaan :)

Ei liity mitenkään. Minä en puhunut tarpeista/pakoista vaan reiluudesta. En ikinä muuttaisin miehen asuntoon pelkkien vesilaskujen ja vastaavien hinnalla, koska minulle tärkeää on tasapuolinen parisuhde, enkä ole luonteeltani hyväksikäyttäjä.  Samaa toivon mieheltä. 

Täällähän nimenomaan nämä asuntolokit ovat laskeskelleet sitä kuka hyötyy ja mistä. Jos muuttaja maksaa koko 250€:n vastikkeen+ puolet laskuista on asunnon omistaja riistäjä, joka kasvattaa omaisuuttansa. Miettikääpä saisitteko yhtään mistään (edes sossusta) asunnon sillä hinnalla, jonka olisitte kumppanillenne valmiita maksamaan?

Tässä taas palaamme alkuperäiseen pointtiini, minä olen suhteessa rakkaudesta, sinä ilmeisesti dollarin kuvat silmissä. Jokainen tyylillään :)

Ei sinulla ole pointtia. Lauot vain lapsellisia one linereita. Yhteenkään kysymykseeni et ole kyennyt vastaamaan.  Sitä paitsi, mitä tulee rakkauteen, niin kyllä se kahden aikuisen ihmisen välillä alkaa laimeta, mikäli toinen puolisoista ei kanna korttansa kekoon, enkä nyt puhu jugurteista.

Minä näen tuon asian niin, että jos asuisin miehelläni, tahtoisin maksaa hänelle käypää vuokraa, enkä hiluja. Näin olisimme tasavertaisessa suhteessa. Ja sama vice versa. En ymmärrä millä tavalla se tekee minusta rahanahneen? 

Minusta olisi oikeasti mielenkiintoista kuinka moni näistä, joiden mielestä kumppanille pitäisi maksaa 0-200€ asumisesta suostuisi tilanteeseen, jossa itse olisi asunnon omistajan asemassa? Jostain syystä kukaan ei tahdo/kykene tuohon vastaamaan?

Meillä on juuri tällainen tilanne.  Asumme yhdessä, asunnon omistan minä.  Puolisoni maksaa puolet vastikkeesta, sähköstä, netistä, ja oman vesimaksunsa. Minä maksan puolet vastikkeesta, sähköstä, netistä ja oman vesimaksuni. Lisäksi maksan lainanlyhennykset itse kokonaan. t. Nainen

Sinä olet se häviäjä tuossa. Eihän siinä mitään, jos se on itsellesi ok. Itse en suostuisi riskittä ilmaiseksi ketään asuttamaan. Paitsi lapsia tietysti ja ehkä väliaikaisesti jotain tuttua hätätilanteessa.

Minä maksoin exälle puolet yhtiövastikkeesta + laskuista, koska tämä on se siihen asumiseen menevä summa. Laina on miehen ja sen maksettuaan hän omistaa asunnon sataprosenttisesti.

Sinuna en lähtisi maksamaan tuota enempää, naurettavaa jos maksat koko vastikkeen, kun asunnosta et omista palaakaan.

Minä maksoin vastikkeen ja puolet kuluista. Hyvin sain säästettyä pääomaa itselle eikä tarvinnut huolehtia remonttikuluista. Asunto oli sen verran iso ja kallis, ettei mitään mahiksia ostaa puolia siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Minä maksoin exälle puolet yhtiövastikkeesta + laskuista, koska tämä on se siihen asumiseen menevä summa. Laina on miehen ja sen maksettuaan hän omistaa asunnon sataprosenttisesti.

Sinuna en lähtisi maksamaan tuota enempää, naurettavaa jos maksat koko vastikkeen, kun asunnosta et omista palaakaan.

Ei omista ei... siis ei kanna mitään taloudellista riskiäkään siihen liittyen, asuu erittäin halvalla (sanoisin halvemmalla, kuin muutoin on mitenkään mahdollista) ja voi asumisesta säästyneet rahat sijoittaa miten haluaa. Tulonsiirtoa suoraan omistajalta kumppanille. Mikäs siinä, jos omistajalle sopii tuo.

Puolet yhtiövastikkeesta ja sähköstä. Mies vastaa lainakuluista koska hänen asunto, tod.näk käärii myydessä pientä voittoakin siitä.

Vierailija kirjoitti:

Puolet yhtiövastikkeesta ja sähköstä. Mies vastaa lainakuluista koska hänen asunto, tod.näk käärii myydessä pientä voittoakin siitä.

Tietenkin omistaja vastaa lainasta ja eihän tuo väärin ole, jos omistajaa ei haittaa. Ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että kumppani on tulonsiirron kohteena, kun ei ole tarve pitää sidottuna merkittävää pääomaa (ei arvonnousu ole taattu edes ja tuottoprosentti yleensä pieni), tai maksaa lainan korkoja. Itse en kehtaisi olla hyväntekeväisyyskohde, pieni kompensaatio rahallisesti tai vaikka kotitöissä olisi kohtuullinen.

Asutte miehen kanssa, joten jaatte asumiskustannukset. Asunto on miehen joten hän perii sinulta puolesta asunnosta vuokran sillä hintatasolla joka alueella on. Miehenä en suostuisi vähempään, täytyy ottaa huomioon myös asunnon kunnon rapistuminen kun on yksi lattioiden naarmuttaja enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Puolet yhtiövastikkeesta ja sähköstä. Mies vastaa lainakuluista koska hänen asunto, tod.näk käärii myydessä pientä voittoakin siitä.

Mitäpä jos ei käärikään? Vaan tulee tappiota.

Entäs remontit, osallistuuko nainen uuden jääkaapin ostoon kun entinen hajoaa? Vai onko pelkällä yhtiövastikkeen puolikkaalla asumassa. Sellaisen kämpän haluaisi kuka vaan, mutta näköjään vain nainen voi vaatia, hohhoijaa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on juoksevat kulut (vastike/pakolliset laskut) n. 500-600€/kuussa. Lainaa ei ole. 

Omaani vastaavia asuntoja samalla alueella vuokrataan 3800-4200€:n kuukausivuokralla.

Tuolla teidän logiikallanne minun tulisi ottaa mies tähän asumaan 250-300€ kuukausi korvausta vastaan tai muuten kartutan omaisuuttani hänen siivellään?

Vai kartuttaisinko omaisuuttani vain silloin, jos minulla olisi vielä lainaa asunnosta?

Kyllä nuo alemmista sosiaaliluokista olevat pyrkyrit edottaa kilometrien päästä.

Jos kuvittelette sen asunnon omistajan pistävän teidän kustannuksella rahoiksi, niin miksi ette kääntäisi kuvioita ympäri, eli ottaisitte itse muutamia satoja tonneja lainaa ja  sitten ottaisitte miehen asuntoonne asumaan parilla sadalla kuussa (se kun on reilua)? :D 

Täsdäelämässä on hienoa se ettei juuri mitään oikeasti TARVITSE tehdä. Sinä voit jättää miehen joka ei jaa sinun arvomaailmaasi ja toisaalta hän voi jättää sinut. Itse en olisi miehen kanssa joka laskee kaupassa jäävänsä minulle velkaa muutaman euron, koska hän otti kärryyn jugurttia jota minä en syö, enkä toisaalta miehen kanssa joka laskisi kuinka paljon minusta hyötyy jos muutamme yhteen. Onneksi ei tarvitsekaan :)

Ei liity mitenkään. Minä en puhunut tarpeista/pakoista vaan reiluudesta. En ikinä muuttaisin miehen asuntoon pelkkien vesilaskujen ja vastaavien hinnalla, koska minulle tärkeää on tasapuolinen parisuhde, enkä ole luonteeltani hyväksikäyttäjä.  Samaa toivon mieheltä. 

Täällähän nimenomaan nämä asuntolokit ovat laskeskelleet sitä kuka hyötyy ja mistä. Jos muuttaja maksaa koko 250€:n vastikkeen+ puolet laskuista on asunnon omistaja riistäjä, joka kasvattaa omaisuuttansa. Miettikääpä saisitteko yhtään mistään (edes sossusta) asunnon sillä hinnalla, jonka olisitte kumppanillenne valmiita maksamaan?

Tässä taas palaamme alkuperäiseen pointtiini, minä olen suhteessa rakkaudesta, sinä ilmeisesti dollarin kuvat silmissä. Jokainen tyylillään :)

Ei sinulla ole pointtia. Lauot vain lapsellisia one linereita. Yhteenkään kysymykseeni et ole kyennyt vastaamaan.  Sitä paitsi, mitä tulee rakkauteen, niin kyllä se kahden aikuisen ihmisen välillä alkaa laimeta, mikäli toinen puolisoista ei kanna korttansa kekoon, enkä nyt puhu jugurteista.

Minä näen tuon asian niin, että jos asuisin miehelläni, tahtoisin maksaa hänelle käypää vuokraa, enkä hiluja. Näin olisimme tasavertaisessa suhteessa. Ja sama vice versa. En ymmärrä millä tavalla se tekee minusta rahanahneen? 

Minusta olisi oikeasti mielenkiintoista kuinka moni näistä, joiden mielestä kumppanille pitäisi maksaa 0-200€ asumisesta suostuisi tilanteeseen, jossa itse olisi asunnon omistajan asemassa? Jostain syystä kukaan ei tahdo/kykene tuohon vastaamaan?

Meillä on juuri tällainen tilanne.  Asumme yhdessä, asunnon omistan minä.  Puolisoni maksaa puolet vastikkeesta, sähköstä, netistä, ja oman vesimaksunsa. Minä maksan puolet vastikkeesta, sähköstä, netistä ja oman vesimaksuni. Lisäksi maksan lainanlyhennykset itse kokonaan. t. Nainen

Sinä olet se häviäjä tuossa. Eihän siinä mitään, jos se on itsellesi ok. Itse en suostuisi riskittä ilmaiseksi ketään asuttamaan. Paitsi lapsia tietysti ja ehkä väliaikaisesti jotain tuttua hätätilanteessa.

Ei, puolisoni ei asu ilmaiseksi. Hän maksaa puolet asumismenoista eli asumisesta aiheutuvista kustannuksista.

Jos pariskunnan toinen osapuoli maksaisi toisen omistaman asunnon lainaa tilanne, niin olisi sama kuin vuokralla asuttaessa vuokra maksettaisiin puoliksi ja sen lisäksi toinen antaisi puolisolle rahaa.

Peke kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolet yhtiövastikkeesta ja sähköstä. Mies vastaa lainakuluista koska hänen asunto, tod.näk käärii myydessä pientä voittoakin siitä.

Mitäpä jos ei käärikään? Vaan tulee tappiota.

Entäs remontit, osallistuuko nainen uuden jääkaapin ostoon kun entinen hajoaa? Vai onko pelkällä yhtiövastikkeen puolikkaalla asumassa. Sellaisen kämpän haluaisi kuka vaan, mutta näköjään vain nainen voi vaatia, hohhoijaa..

Entä sitten, vaikkei käärisikään? Ei se sisäänmuuttajan vika ole, että puoliso on päättänyt ottaa riskin ja sijoittaa asuntoon. Ei sisäänmuuttajan kuulu maksaa ylimääräistä sen vuoksi. 

En ottaisi itsekään ketään "loisimaan" asuntooni ilman, että toinen maksaa asumisestaan siellä yhtään ja jota itse maksan itselleni, joten mielestäni kohtuullista olisi maksaa vähintään sähkölasku ja oma osuus vedestä. Periaatteessa kaikesta muusta siis puolet, paitsi lainasta ja ei se minun mielestä ole mitään riistoa missään nimessä. En edes kehtaisi olla maksamatta mitään.

nolla euroa, jos kotityöt tehdään tasan ja seksiä harrastetaan silloin kun molemmat sitä haluaa,

tai jos höyli olet, niin korkeintaan puolet vastikkeesta,

miehet aina erossa höynäyttää naisia

Jos maksat enemmän kuin puolet vastikkeesta, sen ylittävä summa on asunnon omistajalle pääomatuloa josta hänen kuuluu ilmoittaa veroilmoituksessa ja maksaa veroa 30%. Vaihtoehtoisesti lahjaveroa jos alat noin vain lahjoittamaan hänelle rahaa.