Lue keskustelun säännöt.
Oi sitä aikaa kun jauhelihakin piti lihatiskiltä jonottaa eikä ollut
Edes vuorolappuja vaan kiltisti odotettiin että lihamestari suvaitsi palvella.
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhelinkopista soitettiin Neiti Aikaan ja kysyttiin mitä kello on.
Mikä on Neiti Aika? En ole ikinä kuullut.
T. 90-luvulla syntynyt
Sullako ei ole yhtäkään vanhempaa sukulaista kertomassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan tietokoneiden alkuaikoina, kun töissä joku sanoi, että voi jee kun meni korppu pilalle kun kaatui kahvia päälle.
Ihmettelin, onneksi en ääneen, että mitä se nyt haittaa jos korppu kastuu kahviin.
Luulin kahvikoripusta olevan kyse.
Kyseessä siis diskettiä edeltävä korppu.
Muistan bakeliittipuhelimet, niitä rikottiin vasaralla töissä kun tuli muovipuhelin.
Nämä siis numerokiekolla. Hienoa oli kun näihin tuli muutama värivaihto, ennen vain vaalea ja musta.
Muistan kun tuli ensimmäiset näppäinpuhelimet ja seinäpuhelimet.
Numeronnäyttöpuhelimet olivat jo tosi hienoa.
Langattomat puhelimet ja sitten ensimmäiset kännykät.
Olin alalla töissä ja näin koko historian. Muistan lapsuudesta myös ne puiset, hienot seinäpuhelimet ja nähnyt niillä soitettavankin.
Muistaako kukaan enää paksuja puhelinluetteloita joita oli kullakin verkkoalueella omansa.
Vaihtui uuteen vuosittain.
Helsingissä taisi olla useitakin, ainakin keltaiset sivut ja tavalliset omana.
Jos ei ollut omaa puhelinta voi mennä postiin ja siellä lennättimeen soittamaan.
Kaukopuhelut piti tilata ja odottaa.
Maksettiin sitten kassaan.
Vierailija kirjoitti:
Oi sitä aikaa kun asiakkaat jonotti jauhelihaa tiskiltä ja mä olin siellä kaupan takaosassa tekemässä sitä vanhanaikaisella lihamyllyllä. :) Silloin jauhelihakin oli laadukasta kuin mikä!
Kyllä minä vieläkin käyn lihamestarilla ja kiltisti odotan vuoroani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan bakeliittipuhelimet, niitä rikottiin vasaralla töissä kun tuli muovipuhelin.
Nämä siis numerokiekolla. Hienoa oli kun näihin tuli muutama värivaihto, ennen vain vaalea ja musta.
Muistan kun tuli ensimmäiset näppäinpuhelimet ja seinäpuhelimet.
Numeronnäyttöpuhelimet olivat jo tosi hienoa.
Langattomat puhelimet ja sitten ensimmäiset kännykät.
Olin alalla töissä ja näin koko historian. Muistan lapsuudesta myös ne puiset, hienot seinäpuhelimet ja nähnyt niillä soitettavankin.Muistaako kukaan enää paksuja puhelinluetteloita joita oli kullakin verkkoalueella omansa.
Vaihtui uuteen vuosittain.
Helsingissä taisi olla useitakin, ainakin keltaiset sivut ja tavalliset omana.
Minä olen 60-luvun lopulla syntynyt ja muistan hyvin puhelinluettelot. Niissä oli henkilöiden kohdalla myös ammatti :) Ja usein vain perheen isän nimi, ei rouvaa. Saati lapsia!
Ihan pienenä muistan maalla sukulaisissa nähneeni seinällä ison puhelimen, jossa oli se veivi. Ilmeisesti soitti johonkin keskukseen ja sieltä yhdistettiin. Kotona meillä oli "normaali" puhelin. Tai itse asiassa kaksi, mikä oli tosi hienoa. Toisesta pystyi kuuntelemaan jos ei laskenut luuria alas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhelinkopista soitettiin Neiti Aikaan ja kysyttiin mitä kello on.
Mikä on Neiti Aika? En ole ikinä kuullut.
T. 90-luvulla syntynyt
Osaisitko edes käyttää kiekkovalitsinpuhelinta? 90-luvun lopussa syntynyt tyttäreni ei osannut.
Mun v. 2002 syntynyt poika ihmetteli mikä on disketti, kun pyysin häntä tallentamaan erään tiedoston ja painamaan disketin kuvaa näytöllä. Selitin, että disketti on muistitikun edeltäjä , sellainen läpyskä mikä työnnettiin levyasemaan...
Tää on muuten niin totta. Mitähän noi omat 2000l syntyneet luulee sen tallwnnusnapun esittävän?
Yks juttu nauratti viikolla, kun tuli arvostele mun illallinen Ruotsi. Ja siinä oli nuoria kokkaamassa. Yhdellä tytöllä Oli filmikamera. Hän sit selitti että siellä on semmonen nauha sisällä mihin kuvat menee. Ja sitten hän avasi sen takakannen ja näytti, että tämmönen nauha. 😂👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, oli rinnakkaispuhelimet.
Voi olla kaksi puhelinta ja jos alakerrasta vastasi voi huutaa yläkertaan, että sulle tuli puhelu.
Sitten yläkerrassa oleva nosti sen toisen puhelimen luurin ja alkoi puhumaan, mutta alhaalla ei saanut ennen laskea luuria, muuten katkesi.
Näitä voi kuunnella yhtäaikaisesti, mutta jos kesken puhelun nosti toisen luurin, niin kuului naksahdus, niin siitä huomasi, että kuunnellaan.
Voi tietty olla missä paikassa vaan ne eri puhelimet. Niistä maksettiin rinnakkaispuhelinmaksua, jos maksoi myös lisäkaapelista niin voi olla eri rakennuksessakin se toinen puhelin.
Ne puhelinluettelon tiedot maksoivat.
Jos oli vain herran nimi ja osoite meni perusmaksu.
En muista maksoiko jo ammatti, mutta ainakin lisänimet maksoivat.
Vai oliko niin, että yksi rivi tietoa oli perusmaksulla ja lisärivit maksoivat lisää.
Olen ollut joskus töissä nimikkeellä luettelotoimittaja, mutta niin kauan jo aikaa siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oi sitä aikaa kun pillutkin olivat karvaisia
Maitoa myytiin muovipussissa, mitä piti käsitellä varoen. Usein siihen pussiin tuli rikkeymä ja maitoa valui mihin sattuu. Pusseja leikatttiin matonkuteiksi ja kudottiin matoiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kaipaisin maailman, joka olisi hieman hitaampi ja ystävällisempi. Nykyään lähtökohtaisesti palvelua ei ole ja jos saa huonoa palvelu ja reklamoi siitä, niin lähtökohtaisesti asiakas on väärässä/ei voi mitään/asiakkaan omalla vastuulla hoitaa kaikki itsepalveluna.
Olisi ihanaa asioida kaupassa, jossa tietää hinnan olevan hyvä, eikä tarvitse vertailla tai tilata kiinasta ja josta menee kauppiaan perheelle suoraan palkka ilman, että yhtiö taustalla tavoittelee maksimaalista voittoa. Haluaisin, että kauppias tietäisi minut ja huutelisi, jotta päivää rouva xxx.
Haluaisin myös, että palattaisiin siihen, että Suomessa valmistetaan tuotteita. Muumimukeja en ole enää vuosiin ostanut ja kyllä kismittää, kun Marimekonkin vaatteet on nykyään silkin, villan ja puuvillan sijaan synteettisiä ja valmistettu Romaniassa tai Turkissa.
Surullista.
N28
No ei kyllä ollut palvelu parempaa 80-luvulla.
Oli. Ja palvelua ylipäänsä sai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori, luin vain alun. (Vanha sokea... :)
Vanhaan hyvään aikaan jauhelihakin oli kunnollista. Ei tullut paiston aikana puolta pannua vettä. (Mahdetaanko nykyään jauheliha pestä jo valmiiksi tehtaalla, ettei mammojen tarvitse sitä enää huuhtaista?). :D
Jos jauheliha kusee kaikki nesteet pois niin paistat liian alhaisella lämpötilalla.
Toinen vaihtoehto tietysti on, ettet ole ostanut Snellmannin jauhelihaa, jota ei ole pakastettu ja sitten sulatettu myyntiä varten, toisin kuin muiden valmistajien jauhelihat.
Ostin joskus Snellmanin paistijauhelihaa, joka oli suurten rasvamöykkyjen vuoksi syömäkelvotonta.
Seuraavan jauhelihan osti Stockan palvelupisteestä ja oli hyvää.
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edes vuorolappuja vaan kiltisti odotettiin että lihamestari suvaitsi palvella.
Kaipaan samaa palvelua edelleen. Kauppahalli on ainut paikka missä jauhetaan liha asiakkaan silmien edessä.
Vierailija kirjoitti:
Sori, luin vain alun. (Vanha sokea... :)
Vanhaan hyvään aikaan jauhelihakin oli kunnollista. Ei tullut paiston aikana puolta pannua vettä. (Mahdetaanko nykyään jauheliha pestä jo valmiiksi tehtaalla, ettei mammojen tarvitse sitä enää huuhtaista?). :D
No eipä taida tulla vettä, jos tulisi niin se räiskyisi aivan hirveästi siinä rasvan seassa.
Puhelinluettelot jaettiin joka talouteen ainakin vielä vuonna 2010, olin nimittäin silloin postilla töissä ja niitä jaoin. Sen jälkeen en muista onko tullut kotiin mutta posteista on saanut jokainen sen hakea jos on halunnut.
Olin kaupassa töissä ja usein jo tulovaiheessa noita maitopusseja oli monesti rikki. Ne vaan sitten heitettiin roskiin.
Maalaiskaupassa myytiin naulojakin, erikokoisia.
Pelkäsin kun joku osti kilon nelituumasia tai jotain.
Kysyin joltain työkaverilta, kun en erottanut mikä on mitäkin, varsinkin kun eivät olleet enää omassa laatikossa josta voisi katsoa.
Leikkeleet leikattiin tiskillä siivuiksi. Sitä oli jostain syystä kiva katsella.
Samoin leivät yms pyydettiin tiskiltä.
Pullonpalauruksen muistan, samoin kioskin irtokarkit. Puhelimet myös, oli hienoa osata mahdollisimman nopeasti pyörittää numero. Eikä tiennyt kuka perheenjäsen vastaa.
Jne jne.
Vierailija kirjoitti:
Muistan tietokoneiden alkuaikoina, kun töissä joku sanoi, että voi jee kun meni korppu pilalle kun kaatui kahvia päälle.
Ihmettelin, onneksi en ääneen, että mitä se nyt haittaa jos korppu kastuu kahviin.
Luulin kahvikoripusta olevan kyse.
Kyseessä siis diskettiä edeltävä korppu.
Korppu ei edeltänyt diskettiä, vaan on sama asia. Lerppu edelsi korppua.
Hauska tarina kuitenkin :)
Ikävä sitä, että 50mk riitti sekä bussilippuun että vaatteeseen. 10e ei meilläpäin riitä edestakaiseen bussimatkaan, saati sitten takkiin 🤔