Mitä kappaletta ette voi kuunnella itkemättä ja miksi?
Itselläni PMMP:n Lautturi. Sanat liippaavat liian läheltä. Toinen samaa teemaa käsittelevä kappale Johanna Kurkelan Prinsessalle, jossa hyvästellään läheinen viimeiselle matkalle.
Kommentit (997)
Bryan Adamsin Heaven.
Kun aloimme seurustella poikaystäväni kanssa ja olimme vastarakastuneita, hän kertoi biisin muistuttavan minua hänestä ja kuuntelimme sitä yhdessä paljon. Toisin sanoen, biisi muistuttaa minua nyt aina poikaystävästäni ja niistä ihanista ajoista kun rakastuimme.
CMX:n Siivekäs tuo jostain syystä palan kurkkuun, en tiedä miksi. Toinen on saman bändin Karsikkopuu.
Dire Straitsin Romeo and Juliet, Eric Claptonin (See you) in heaven, Georg Otsin Saarenmaan valssi
Current 93 - Earth covers Earth
En ole millään tavalla uskonnollinen, mutta virsi Maa on niin kaunis. Tämä oli viimeinen virsi äitini hautajaisissa (olin tuolloin 22-vuotias). En muista mitään muuta hautajaisista kuin tämän virren, ja edelleenkään en voi sitä laulaa. Vaan alan aina itkemään.
Dmitri Hvorostovskin Kurjet, Zhuravli.
Varsinkin, kun hän on tänään menehtynyt.
Koskettava esitys, muutkin esitykset koskettavia.
Hieno ääni ja ihminen.
Siskon ja miehensä häätanssilaulua... 5 viikkoa häiden jälkeen sisko menetti miehensä kolarissa .... :,(
Koko Jenni Vartiaisen tuotanto ja siksi koska korviin sattuu niin paljon kamala tuska kuunnella sitä huohotusta
Suvi Teräsniskan Hei mummo. Oma rakas mummini kuoli 2 vuotta sitten ja jouluisin menimme aina hänen luokseen. En pysty itkemättä kuuntelemaan.
Elastinen- Oo siellä jossain mun. Tuo kaukosuhteen pelot ja epävarmuudet ylös vaikka suhde kestänyt 3 vuotta.
Apulanta - Valot pimeyksien reunoilla
Raffe Leppäsen Hän.
"Kun kerran työstä kesken jäin niin itkemässä hänet näin, kuin maailman loppu ois... ja tasan vuosi sitten kun taas saimme kevään ootetun, hän kuihtui pois..." 😥
Mä itken teidän tarinoille :´( Surua monenlaista.
Tämä laulu soi radiossa, kun olin nuori - jotenkin liikuttavat sanat:
Katsohan on tuolla puu, se kukkii joka kesäkuu mun pihallain
Hän istutti sen aikanaan, ja nauroin hänen taimeaan, oksa vain
Kun ensilumi peitti sen, hän suojas taimen varoen, sitä vaali niin
Ja hän sisään juoksi tohkeissaan ja melkein kaatui juostessaan,
nauroin kyyneliin
Hän oli keiju, mikä lie. Ja usein sanoin: totta vie, sinut suuhun syön
Toi kerran kotiin koiranpennun, piti sitä peiton alla koko yön
Kun tv:tä me katseltiin, hän uskoi jopa mainoksiin, niin muistan sen
Ja vuoksi jonkun nyyhkyleffan hän itki joskus salaa hieman häpeillen
On aivan kuin uneen
Nyt taas palaisin
Muiston kun unohtuneen
Taas saan jostakin
Hän rikkoi pölynimurin ja pelkäs että suuttuisin, sen piiloon vei
Kun sängyn alta löysin sen, hän sanoi mulle vältellen, se toimi ei
Kun kerran työstä kesken jäin, niin itkemässä hänet näin, kuin maailman loppu ois
Ja tasan vuosi sitten kun taas saimme kevään ootetun, hän kuihtui pois
On aivan kuin uneen
Nyt taas palaisin
Muiston kun unohtuneen
Taas saan jostakin
Se oli aamu toukokuun, kun lehteen puhkes oksat puun ja heräsin
Niin huomasin, et yksinään oli joutunut hän lähtemään pois jonnekin
Ja niin kuin tyhjän näyttämön, hän jätti taa tän yksiön, nyt hiljaisen
Ja nyt kun vuosi siitä on, saa puukin jälleen kukinnon, kuin muistaen
Katsohan on tuolla puu, se kukkii joka kesäkuu mun pihallain
Hän istutti sen aikanaan, ja nauroin hänen taimeaan, oksa vain.
Vierailija kirjoitti:
Antti Tuisku - Peto On Irti
Mitä itkettävää tässä muka on? Tai no lähinnä tän biisin typeryys itkettää, ei muu.
Vierailija kirjoitti:
Dmitri Hvorostovskin Kurjet, Zhuravli.
Varsinkin, kun hän on tänään menehtynyt.
Koskettava esitys, muutkin esitykset koskettavia.
Hieno ääni ja ihminen.
Voi kuinka surullista. En tiennyt että hän on kuollut.
Tässä hän on myös itkettävän hyvä Jonas Kaufmannin kanssa: Helmenkalastajien duetto
Loppuu näihin sanoihin, tässä englanninnoksesta:
Oh yes, let us swear to remain friends!
Yes, it is she, the goddess,
who comes to unite us this day.
And, faithful to my promise,
I wish to cherish you like a brother!
It is she, the goddess,
who comes to unite us this day!
Yes, let us share the same fate,
let us be united until death!
lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Au_fond_du_temple_saint
Vierailija kirjoitti:
Tämä laulu soi radiossa, kun olin nuori - jotenkin liikuttavat sanat:
Katsohan on tuolla puu, se kukkii joka kesäkuu mun pihallain
Hän istutti sen aikanaan, ja nauroin hänen taimeaan, oksa vain
Kun ensilumi peitti sen, hän suojas taimen varoen, sitä vaali niin
Ja hän sisään juoksi tohkeissaan ja melkein kaatui juostessaan,nauroin kyyneliin
Hän oli keiju, mikä lie. Ja usein sanoin: totta vie, sinut suuhun syön
Toi kerran kotiin koiranpennun, piti sitä peiton alla koko yön
Kun tv:tä me katseltiin, hän uskoi jopa mainoksiin, niin muistan sen
Ja vuoksi jonkun nyyhkyleffan hän itki joskus salaa hieman häpeillenOn aivan kuin uneen
Nyt taas palaisin
Muiston kun unohtuneen
Taas saan jostakinHän rikkoi pölynimurin ja pelkäs että suuttuisin, sen piiloon vei
Kun sängyn alta löysin sen, hän sanoi mulle vältellen, se toimi ei
Kun kerran työstä kesken jäin, niin itkemässä hänet näin, kuin maailman loppu ois
Ja tasan vuosi sitten kun taas saimme kevään ootetun, hän kuihtui poisOn aivan kuin uneen
Nyt taas palaisin
Muiston kun unohtuneen
Taas saan jostakinSe oli aamu toukokuun, kun lehteen puhkes oksat puun ja heräsin
Niin huomasin, et yksinään oli joutunut hän lähtemään pois jonnekin
Ja niin kuin tyhjän näyttämön, hän jätti taa tän yksiön, nyt hiljaisen
Ja nyt kun vuosi siitä on, saa puukin jälleen kukinnon, kuin muistaenKatsohan on tuolla puu, se kukkii joka kesäkuu mun pihallain
Hän istutti sen aikanaan, ja nauroin hänen taimeaan, oksa vain.
Kappale on Markku Suomisen esittämä Hän
Kaunis tarina, samalla kertaa jotenkin niin lämminhenkinen ja samalla kovin haikea esitys...
Stairway To Heaven.
Sanat eivät itsessään ole surulliset, kauniit kylläkin ja ne voi tulkita monella tapaa. Biisi vaan on yksi parhaista ikinä, taideteos. Herkistyn aina kun kuulen sen. Nykyään vielä herkemmin kuin ennen, koska jostakin syystä mun tuli kuunneltua tätä biisiä paljon silloin kun siskoni pari vuotta sitten kävi läpi pahan syövän. Biisi tuo aina nuo ajat mieleeni.