Lue keskustelun säännöt.
Miksi paremman väen lapset pärjäävät koulussa paremmin? Koulujärjestelmäkin eriyttää. Linkki
14.11.2017 |
http://m.iltalehti.fi/politiikka/201711132200529441_pi.shtml
Tässä kerrottiin, että samassakin koulussa on oikeasti luokkien välillä tasoeroja, kun luokille valitaan tahallaan joillekin parempia ja joillekin huonompia oppilaita. Mutta mikä selittää sen, että paremman väen lapset menestyvät koulussa ja huono-osaisuus periytyy?
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai olla tyytyväinen itseeni ja lapseeni. Lapsen pitäisi kai kaikilla mittapuilla olla huono koulussa. Minä olen matalapalkka-alalla osa-aikatöitä tekevä yksinhuoltajaäiti, asutaan Vantaalla betonilähiössä ja lapsi käy alueen huonomaineista koulua. Mutta lapsella menee koulu hyvin. Kaikki tämän syksyn koearvosanat ovat olleet 7 ja 10- välillä ja wilma-merkinnät yhtä lukuunottamatta positiivisia. Haluan ettei lapseni tarvitse rämpiä samanlaista suota kuin äitinsä. Onneksi Helsingin paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet on lähellä
Ei mene koulu hyvin.
Koulu menee hyvin kun ei ole seiskaa tai kasia ollenkaan.
Ja sinähän et arvioi lainkaan opetuksen tasoa.
No tässä on yksi iso ero. On perheitä joissa kasi miinusta pidetään hyvänä arvosanana. Itse jos olisin vienyt kotiin sellaisen kokeen niin en todellakaan olisi saanut kehuja vaan kehoituksen kerrata ja lukea seuraaviin kokeisiin paremmin. Eri standardit. Ja Helsingin eliittilukioihin on tosiaan se n. 9 - 9.5 keskiarvoraja.
Niin. Tossa on juuri se ero. Kuvitellaan että kasi on jo riittävä.
Onneksi kaikki peruskoulun päättävät eivät hae Helsingin muutamaan lukioon. Kasi on sama kuin hyvä ja se riittää useimmiten maakuntien lukioihin mainiosti. Totta kai kiitettävät olisi vielä parempia. Ei ole mitään järkeä erityttää peruskoulua vielä enemmän, päinvastoin pitäisi palata takaisin perinteiseen oikeaan opettamiseen ja oppimiseen kaikenmaailman ilmiöoppimisennsijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun lukiosta tulee ainoa väylä jatko-opintoihin yliopistoissa, on aika selvää, että jo yläkoulussa alkaa valikoituminen tiettyihin lukioihin ja valmennuskurssien myynti. Tätä kokoomusministeri haluaakin. Samalla tukiopetus/erityisopetus/avustajat on karsittu ja suuri joukko jää vaikke tarvitsemaansa tukea ja näissä on muitakin kuin rääväsuu häiriköitä. Pienelle joukolle annetaan valmiudet ja iso massa jää nuolemaan näppejään!
Huono-osaisissa perheissä resurssit ei ehkä keskimäärin riitä lasten kasvatukseen niin hyvin. Kyllä sen itsestäänkin huomaa; jos on itse sairas, on pitkään raha tiukassa tms huolet painaa päälle, niin kyllä se verottaa ihan hirmuisesti jaksamista niiden lasten suhteen. Jos taas tuntee itsensä terveeksi, arkielämä rullaa sujuvasti ja tilillä on aina sen verran rahaa ettei tarvitse laskuista huolehtia, niin kyllä siinä on ihan eri tavalla energiaa hoitaa niitä lastenkin (lukuisia) asioita.
Lapsen näkökulmasta katsottuna, on varmasti helpompaa menestyä koulussa, harrastuksissa ja kaverisuhteissa jos saa kaikkeen tuen vanhemmilta. Jos taas joutuu jo pienestä pitäen huolehtimaan kaikesta itse, niin ei välttämättä a. jaksa kaikkea b. edes ymmärrä mikä kaikki on tärkeää ja kuinka paljon se omaan tulevaisuuteen vaikuttaa. Itse esim. jouduin jo ihan ekaluokkalaisesta huolehtimaan itse läksyistäni; jos en huolehtinut niin voivoi. Aamulla noustiin itse ylös, tehtiin itse aamupala, huolehdittiin koulutarvikkeet ja vaatteet, itsensä kouluun jne. Kyllä siinä periaatteessa tosi reipas ja omatoiminen oli, mutta tosi yksin kuitenkin jo tosi pienestä saakka. Ja mihinkään harrastuksiin minua ei viety/ totutettu, sen maailman olen saanut ihan itse opetella aikuisena; miten olla harrastusryhmässä ja kuinka tärkeää ne harrastuksetkin on.
Entäpä tilanne, jossa tavallisen duunariperheen lapselle on luettu ja opetettu paljon asioita ja kouluun on panostettu alusta asti. Todistus vilisee kymppejä ja kiitettäviä. Tosin koulu ei järjestä lapselle riittävän haastavaa puuhaa, ja lapsi tylsistyy... apuopena saa toimia, mutta siinä ne haasteet.
Jossain tutkimuksessa oli jaettu oppilaita sattumanvaraisesti eri ryhmiin.
Toisille opettajille kerrottiin että he opettavat ryhmää jossa on erityisen lahjakkaita lapsia ja toisille opettajille että luokan lapset ovat heikkotasoisia ja oppivat asioita huonosti.
Niin vain kävi, että opettajat jotka luulivat opettavansa lahjakkaita lapsia, opettivat paremmin ja oppilaiden arvosanat olivat hyviä ja oppivat asiat siis hyvin, vastasvasti opettajat jotka luuli opettavansa niitä vähemmän hyviä oppilaita, eivät viitsineet opettaa niin hyvin ja oppilaiden arvosanat ja oppiminen jäivät heikoiksi.
Voisiko olla mahdollista että koulumenestykseen vaikuttaa siis kodin lisäksi opettajan alitajuinen suhtautuminen lapsiin. Esim että jos opettaja tietää että toinen on esim lääkärin lapsi ja toinen vaikkapa työttömän lapsi niin vaikka nämä molemmat lapset pärjäisi koulussa yhtä hyvin, opettaja antaa paremman arvosanan sille lääkärin lapselle kun sille työttömän lapselle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei paremman väen lisääntymistä voisi tukea ja huonomman haitata? Jos kerran erot ovat noin selkeitä eivätkä selity sattumalla
Vierailija kirjoitti:
Huono-osaisissa perheissä resurssit ei ehkä keskimäärin riitä lasten kasvatukseen niin hyvin. Kyllä sen itsestäänkin huomaa; jos on itse sairas, on pitkään raha tiukassa tms huolet painaa päälle, niin kyllä se verottaa ihan hirmuisesti jaksamista niiden lasten suhteen. Jos taas tuntee itsensä terveeksi, arkielämä rullaa sujuvasti ja tilillä on aina sen verran rahaa ettei tarvitse laskuista huolehtia, niin kyllä siinä on ihan eri tavalla energiaa hoitaa niitä lastenkin (lukuisia) asioita.
Lapsen näkökulmasta katsottuna, on varmasti helpompaa menestyä koulussa, harrastuksissa ja kaverisuhteissa jos saa kaikkeen tuen vanhemmilta. Jos taas joutuu jo pienestä pitäen huolehtimaan kaikesta itse, niin ei välttämättä a. jaksa kaikkea b. edes ymmärrä mikä kaikki on tärkeää ja kuinka paljon se omaan tulevaisuuteen vaikuttaa. Itse esim. jouduin jo ihan ekaluokkalaisesta huolehtimaan itse läksyistäni; jos en huolehtinut niin voivoi. Aamulla noustiin itse ylös, tehtiin itse aamupala, huolehdittiin koulutarvikkeet ja vaatteet, itsensä kouluun jne. Kyllä siinä periaatteessa tosi reipas ja omatoiminen oli, mutta tosi yksin kuitenkin jo tosi pienestä saakka. Ja mihinkään harrastuksiin minua ei viety/ totutettu, sen maailman olen saanut ihan itse opetella aikuisena; miten olla harrastusryhmässä ja kuinka tärkeää ne harrastuksetkin on.
Olet ihan oikeassa.
Tutkimusten valossa harrastukset korreloivat menestymisen kanssa, voivat estää syrjäytymistä. Kuitenkin jatkuvasti törmää siihen mantraan, ettei lapsi tarvitse harrastuksia. Että vähempikin riittää. Näinhän se on, mutta mitä suurempi osa on harrastusten piirissä, sitä syrjäyttävänpi vaikutus harrastusten ulkopuolelle jääminen on. Harrastukset vaativat paitsi taloudellista myös ajallista panostamista vanhemmilta. Se on epämukavuuksille menemistä useimmille vanhemmille, mutta osa hyväksyy sen osaksi vanhemmuutta, osalle se on turhaa extraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
http://m.iltalehti.fi/politiikka/201711132200529441_pi.shtml
Tässä kerrottiin, että samassakin koulussa on oikeasti luokkien välillä tasoeroja, kun luokille valitaan tahallaan joillekin parempia ja joillekin huonompia oppilaita. Mutta mikä selittää sen, että paremman väen lapset menestyvät koulussa ja huono-osaisuus periytyy?
Koska parempiosaiset syövät parempaa ravintoa joista aivot kehittyvät. On myös stimuloivampi ja parempi ympäristö, Rooma on jotain muutakin kuin teoreettinen asia, hän on siellä käynyt.
Eikä unohdeta pariutumiskäytäntöjä älykkäät eivät hyväksy tyhmiä partnereiksi.
Lähinnä onkin menossa siihen suuntaan ettei peruskoulu kauan enää kelpaa hieman paremmanosaisille, lapset osaavat jo lukea, osataan jo 4 kieltä, ollaan matkustettu eikä kouluruuan taso ole hyväksyttävä margariineinen ja rypsiöljyineen. Hankitaan kotopetusta tms ja peruskouluun jää ainoastaan ne kaikkein tyhmimmät ja köyhimmät, rikollisimmat yms alaluokka joista työttömät luuserivanhemmat ottavat lomaa.
Nykyajan epätieteellisen ja epätoden "oman onnensa seppä" -ihanteen yhä vallitessa, nostan nyt valtavan p*skamyrskyn kun kerron totuuden.
Totuus piilee geeneissä. Hyvällä sukulinjalla on ollut aikaa jalostua vuosisatojen kuluessa, ja rikas suku on yleensä hyvä suku. Linja, jossa on hyvät ja otolliset geenit alan kuin alan taitamiseen. Se fakta, että jokin suku on joskus onnistunut haalimaan itselleen valtaa ja varakkuutta, ei kerro pelkästään varakkuuden periytymisestä vaan siitä että jokin geenilinja on niin älykäs ja edukas että se ei ole onnistunut pelkästään säilyttämään mahti-asemansa, vaan myös kartuttamaan lisää varallisuutta seuraavien sukupolvien aikana.
Ei huonosta ja tyhmästä suvusta menestyneitä lapsia tule, vaan tyhmiä ja huonoja. Hyvä, jalopiirteinen ja varakas suku luo varakkuutta ja menestystä pelkällä geenien jatkamisellaan, ja siihen heillä pitää olla kaikki mahdollisuudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvät geenit, älykkyys -> akateemista lahjakkuutta -> koulumenestys -> hyvä työ, hyvä elämänhallinta, sivistys, ymmärrys terveellisistä elämtavoista jne. -> periytyvät jälkeläisille
Tyhmän geenit, yksinkertaisuus -> huono koulumenestys -> negatiivinen asenne sen myötä kouluun -> heikko pärjääminen työelämässä tai ei lainkaan työelämää, heikko elämänhallinta, ei ymmärrystä edes mistä kaikki johtuu -> periytyvät jälkeläiselle
Eli geenit, kapasiteetti, mallioppiminen, asenne....siinäpä ne. Kertaantuvat monessa asiassa sukupolvesta toiseen. Pelkkä vanhempien asenne- ja kasvatusvaikutus ei määritä kaikkea. Tyhmän geeneillä varustetusta ei taiota millään vippaskonsteilla akateemisesti lahjakasta oppilasta.
Vihdoin joku tuli mainitsemaan geenit. Vähintään yhtä tärkeä mitä vanhempien tarjoama asenneympäristö. Jos pää on jalostettu ajattelemaan jo monen sukupolven ajan, niin ero on kuin ranskanbulldogilla ja vinttikoiralla juoksukilpailuissa kun koulunpenkillä istutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täysin vanhempien syy. Kaljan juonti ym muu itsekäs toiminta kiinnostaa enemmän kuin lapsen elämä. Tietenkin asia on näin, eihän se lapsen syy voi olla.
geenithän ne. Paremmin menestyvillä on keskimäärin korkeampi äo ja täten myös niiden lapsilla on keskimäärin korkeampi äo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän kaikilla kolmella lapsella on eri biologiset äidit ja isät.
Yhden olivat akateemisia, tämä lapsi heittäen huippulukioon, sieltä samoin yliopistoon.
Toisen lapsen bio-vanhemmilla ammatillinen koulutus, lapsi keskitason menestyksellä lukion läpi koko ajan kannustusta ja pientä painostustakin vaatien.
Kolmannen vanhemmilla ei ole mitään koulutusta, en ole varma, saivatko edes peruskoulua läpi. Lapsen opettaja on puhunut mukautettuun opetukseen siirtämisestä.
Oma "tutkimustulokseni": Ympäristöllä vain vähän vaikutusta lapsen menestymiseen, perimä on se, joka määrää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai olla tyytyväinen itseeni ja lapseeni. Lapsen pitäisi kai kaikilla mittapuilla olla huono koulussa. Minä olen matalapalkka-alalla osa-aikatöitä tekevä yksinhuoltajaäiti, asutaan Vantaalla betonilähiössä ja lapsi käy alueen huonomaineista koulua. Mutta lapsella menee koulu hyvin. Kaikki tämän syksyn koearvosanat ovat olleet 7 ja 10- välillä ja wilma-merkinnät yhtä lukuunottamatta positiivisia. Haluan ettei lapseni tarvitse rämpiä samanlaista suota kuin äitinsä. Onneksi Helsingin paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet on lähellä
Ei mene koulu hyvin.
Koulu menee hyvin kun ei ole seiskaa tai kasia ollenkaan.
Ja sinähän et arvioi lainkaan opetuksen tasoa.
No tässä on yksi iso ero. On perheitä joissa kasi miinusta pidetään hyvänä arvosanana. Itse jos olisin vienyt kotiin sellaisen kokeen niin en todellakaan olisi saanut kehuja vaan kehoituksen kerrata ja lukea seuraaviin kokeisiin paremmin. Eri standardit. Ja Helsingin eliittilukioihin on tosiaan se n. 9 - 9.5 keskiarvoraja.
Niin. Tossa on juuri se ero. Kuvitellaan että kasi on jo riittävä.
Onneksi kaikki peruskoulun päättävät eivät hae Helsingin muutamaan lukioon. Kasi on sama kuin hyvä ja se riittää useimmiten maakuntien lukioihin mainiosti. Totta kai kiitettävät olisi vielä parempia. Ei ole mitään järkeä erityttää peruskoulua vielä enemmän, päinvastoin pitäisi palata takaisin perinteiseen oikeaan opettamiseen ja oppimiseen kaikenmaailman ilmiöoppimisennsijaan.
Selkeä ero tulee näkyviin lukiossa. Maakuntien kasit kirjoittavat C:tä ja M:ää, hyvien koulujen kasit E:tä ja jopa L:ää.
Vierailija kirjoitti:
Meidän kaikilla kolmella lapsella on eri biologiset äidit ja isät.
Yhden olivat akateemisia, tämä lapsi heittäen huippulukioon, sieltä samoin yliopistoon.
Toisen lapsen bio-vanhemmilla ammatillinen koulutus, lapsi keskitason menestyksellä lukion läpi koko ajan kannustusta ja pientä painostustakin vaatien.
Kolmannen vanhemmilla ei ole mitään koulutusta, en ole varma, saivatko edes peruskoulua läpi. Lapsen opettaja on puhunut mukautettuun opetukseen siirtämisestä.
Oma "tutkimustulokseni": Ympäristöllä vain vähän vaikutusta lapsen menestymiseen, perimä on se, joka määrää.
Missä iässä nämä lapset siirtyivät teidän vaikutuspiiriin?
Vierailija kirjoitti:
Meidän kaikilla kolmella lapsella on eri biologiset äidit ja isät.
Yhden olivat akateemisia, tämä lapsi heittäen huippulukioon, sieltä samoin yliopistoon.
Toisen lapsen bio-vanhemmilla ammatillinen koulutus, lapsi keskitason menestyksellä lukion läpi koko ajan kannustusta ja pientä painostustakin vaatien.
Kolmannen vanhemmilla ei ole mitään koulutusta, en ole varma, saivatko edes peruskoulua läpi. Lapsen opettaja on puhunut mukautettuun opetukseen siirtämisestä.
Oma "tutkimustulokseni": Ympäristöllä vain vähän vaikutusta lapsen menestymiseen, perimä on se, joka määrää.
No tiedemaailma tuntee mm kaksostutkimuksia joiden perusteella nimenomaan kasvuympäristön virikkeellisyys ja laadukas ravinto nostavat lapsen älykkyysosamäärää jopa 15 pisteellä, eli todella oleellisesti. Ehkäpä sinä olen kasvattanut, tukenut ja ruokkinut lapsiasi omien (ennakko)asenteidesi mukaan eriarvoisesti, ja tulos on nyt sitten tuollainen?
Vierailija kirjoitti:
Voisiko näillä pien- ja erityisluokilla olla kokonaisvaikutusta oppimistuloksiin?
Noita luokkia käyvien oppilaiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.
Tietenkin tällä on vaikutusta Pisatuloksiin.
Kaikki eivät saa edes samaa opetusta sosioekonomisesta asemasta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Geenit taitaa olla kielletty sana tässä ketjussa?
No nekin, mutta oikeasti harva on niin vähälahjainen että ei selviydy peruskoulusta edes auttavin arvosanoin, jos aidosti yrittää ja perhe tukee koulunkäyntiä ja oppimista.
Suomessa kantasuomalaisten lasten osaamisen heikentyminen tuskin johtuu siitä että lapset on geneettisesti tyhmempiä kuin ennen, vaan ympäristöstä.
Jo koulu ohjaa lapset alisuorittamaan toitottamalla, miten arvosana 8 = "hyvä". Ei ole. 7 ja 8 ovat "tyydyttäviä" ja 9 ja 10 "kiitettäviä". Kasin suoritukseen tyytyjällä on iso ongelma edessä, kun tekisi mieli opiskelemaan aloille, jonne ei käytännössä ilman ysiä tai kymppiä ole mitään asiaa.