Miksi paremman väen lapset pärjäävät koulussa paremmin? Koulujärjestelmäkin eriyttää. Linkki

Parempiosaisissa perheissä kannustetaan ja jopa vaaditaan tuloksia. Oppimista seurataan ja ollaan kiinnostuneita lapsesta.

Sitten on perheitä, joilla on jo asenne sellainen, että koulutus on turhaa. Ollaan jopa jo 3. polven toimeentuloasiakkaita. Ei ole kukaan kannustamassa yrittämään, jotta saisi kunnon arvosanat

Jep, juuri tuosta se johtuu, minkä ensimmäinen vastaaja kertoi. Aika pitkälti kyse on mallioppimisesta. Jos kasvaa kotona siihen, että koulutus kannattaa ja tottuu tekemään töitä saavutusten eteen, se kantaa myöhempäänkin elämään. Poikkeuksia toki on kumpaankin suuntaan, mutta isolla pensselillä maalattuna se menee juuri noin.

Olen ollut joskus nuorena tyttönä opettajana syrjäseudulla pari vuotta ja koulutusvihamielisyys joillakin kansanosilla oli kyllä kuin metrinen leka espoolaistaustaisen porvariplikan otsaan. Opettavainen kokemus.

Korkeasti koulutetut vanhemmat tukevat lapsiensa koulunkäyntiä enemmän ja toisaalta vaativat lapsiltaan enemmän sekä korostavat koulutuksen tärkeyttä.

Tästä päästään eroon, kun otetaan lapset pois vanhemmiltaan imetyksen loputtua ja kasvatetaan kaikki valtion koulukodeissa. Näin vanhempien vaikutus lapsiinsa minimoidaan ja yhteiskunta on tasa-arvoisempi.

Suomi sitoutui EU jäsenyyden myötä palauttamaan yhteiskunnan 1800-luvun tapaiseksi luokkayhteiskunnaksi. Tavoitteena on luoda maahan suuri työtä tekevä ryysyköyhälistö. Hyödyt korjaa pieni yläluokka ja niukaksi kutistuva keskiluokka. Liberalismi ja monikulttuuri ovat luokkayhteiskunnan uudelleen brändäykseen käytettyjä termejä. Koulujärjestelmän ja yleissivistyksen alasajo on olennainen osa hanketta.   

Vierailija kirjoitti:

Parempiosaisissa perheissä kannustetaan ja jopa vaaditaan tuloksia. Oppimista seurataan ja ollaan kiinnostuneita lapsesta.

Sitten on perheitä, joilla on jo asenne sellainen, että koulutus on turhaa. Ollaan jopa jo 3. polven toimeentuloasiakkaita. Ei ole kukaan kannustamassa yrittämään, jotta saisi kunnon arvosanat

Ei pelkästään, veikkaan että alemman tason saavuttaneissa kouluissa on myös paljon enemmän häiriöitä luokissa ja jostain "mystisestä" syystä näitä ei esiinny niissä kouluissa joissa paremman väen kakarat opiskelevat.

Koulun valinta laadun perusteella ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, pikemminkin sitä tehdään paljon enemmän esim. briteissä ja usa:ssa.

Lapsen koulussa opetus on täyttä kuraa (ehkä kieltenopetusta lukuunottamatta), joten täytyy kotona opettaa. Arvosanat 9-10 välillä, jos pelkän kouluopetuksen varassa olisi, arvosanat 7-8. 90-luvulla oli todellakin eri meininki kouluissa. Nykyään kouluista on tullut päivähoitopaikkoja erilaisille.

Esimerkki kannustaa, kun kaikki ympärillä osaa kieliä ja muutakin ja käyttää niitä niin miksi lapsikin ei haluaisi oppia? Kyllä mun 5 v osaa jo vähän englantia ja ruotsia ja italiaa. Tietää että kielistä on iloa

Ja kaikesta tärtä huolimatta opetusministeri kieltäytyy edes harkitsemasta peruskoulun päättökokeita,joissa nähtäisiin oppilaiden todellinen osaaminen! Nyt voi surkeassa koulussa saada arvosanan 8, kun vaivautuu pari kertaa viikossa paikalle, mutta hyvässä koulussa 8 on numero, jonka saadakseen täytyy myös osata. Sitten näillä vertailukelvottomilla todistuksilla haetaan jatko-opintoihin.

Oikeudenmukaista olisi välittömästi aloittaa päättökokeiden valmistelu vähintään 4 eri aineessa eli äidinkieli, vieras kieli (saisi olla englanti,ruotsi, venäjä,ranska jne.), matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Huomattaisiin aika äkkiä, että itäisen Helsingin kouluissa osaaminen on jotain ihan muuta kuin mitä oppilaiden todistuksissa väitetään.

Vierailija kirjoitti:

Suomi sitoutui EU jäsenyyden myötä palauttamaan yhteiskunnan 1800-luvun tapaiseksi luokkayhteiskunnaksi. Tavoitteena on luoda maahan suuri työtä tekevä ryysyköyhälistö. Hyödyt korjaa pieni yläluokka ja niukaksi kutistuva keskiluokka. Liberalismi ja monikulttuuri ovat luokkayhteiskunnan uudelleen brändäykseen käytettyjä termejä. Koulujärjestelmän ja yleissivistyksen alasajo on olennainen osa hanketta.   

Kyllä ne ns köyhät ihan itse ne kakariensa tulokset ryssivät. Tänään juuri Iltalehdessä taas siitä.

Kannattaa yrittää saada lapsi jollekin erikoisluokalle, esim. Kieliluokalle.

Meillä lapset ovat englanninkielisessä opetuksessa. Ryhmäkoko on pieni, yläkoulussa jopa 10 oppilasta. Alakoulussa olevan lapsen luokalla on 17 oppilasta. Oppilaat tulevat yleensä sellaisista sosioekonomisista oloista joissa kannustetaan opiskelemaan ja pääsykoekin karsii, vaikka se nyt testaa lähinnä englannin osaamista. Lähes kaikki suomalaislapset ovat ulkomailla asuneiden perheiden lapsia ja ulkomaalaiset työn takia Suomeen muuttaneiden perheiden lapsia.

Koska opetusmateriaalia on enkuksi melko vähän, joutuvat opettajat näkemään enemmän vaivaa tuntien valmisteluun ja enkkua opettaa aina natiivi englanninkielinen.

Vierailija kirjoitti:

Ja kaikesta tärtä huolimatta opetusministeri kieltäytyy edes harkitsemasta peruskoulun päättökokeita,joissa nähtäisiin oppilaiden todellinen osaaminen! Nyt voi surkeassa koulussa saada arvosanan 8, kun vaivautuu pari kertaa viikossa paikalle, mutta hyvässä koulussa 8 on numero, jonka saadakseen täytyy myös osata. Sitten näillä vertailukelvottomilla todistuksilla haetaan jatko-opintoihin.

Oikeudenmukaista olisi välittömästi aloittaa päättökokeiden valmistelu vähintään 4 eri aineessa eli äidinkieli, vieras kieli (saisi olla englanti,ruotsi, venäjä,ranska jne.), matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Huomattaisiin aika äkkiä, että itäisen Helsingin kouluissa osaaminen on jotain ihan muuta kuin mitä oppilaiden todistuksissa väitetään.

Aikamoista yleistystä. Itäisessä Helsingssä sijaitsevat mm Viikin Norssi ja Kulosaaren Yhteskoulu, joissa ei tod pääse pelkällä läsnäololla mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Ja kaikesta tärtä huolimatta opetusministeri kieltäytyy edes harkitsemasta peruskoulun päättökokeita,joissa nähtäisiin oppilaiden todellinen osaaminen! Nyt voi surkeassa koulussa saada arvosanan 8, kun vaivautuu pari kertaa viikossa paikalle, mutta hyvässä koulussa 8 on numero, jonka saadakseen täytyy myös osata. Sitten näillä vertailukelvottomilla todistuksilla haetaan jatko-opintoihin.

Oikeudenmukaista olisi välittömästi aloittaa päättökokeiden valmistelu vähintään 4 eri aineessa eli äidinkieli, vieras kieli (saisi olla englanti,ruotsi, venäjä,ranska jne.), matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Huomattaisiin aika äkkiä, että itäisen Helsingin kouluissa osaaminen on jotain ihan muuta kuin mitä oppilaiden todistuksissa väitetään.

Meillä ainakin matematiikan valtakunnallinen koe ohjaa 9. luokan päättöarvostelua. Opettaja sanoi suoraan ettei matikasta voi saada kymppiä jos ei saa 9. luokan valtakunnallisesta kokeesta kymppiä. Ja näin se myös meni.

Suoraan sanoen minusta on ihan hyvä että luokkia muodostaessa huomioidaan myös tasot. Se mahdollistaa täsmäopetuksen.

Minä väitän, että kyse on siitä, että lasta opetetaan ajattelemaan. Hänen kanssaan keskustellaan kotona niin, että ajattelu kehittyy.

Luulisin että "alemman tason kouluissa" on myös opettajien sitoutuminen työhön ja työmotivaatio huonompi mikä näkyy tietysti myös oppilaiden menestyksessä. 

Vierailija kirjoitti:

Minä väitän, että kyse on siitä, että lasta opetetaan ajattelemaan. Hänen kanssaan keskustellaan kotona niin, että ajattelu kehittyy.

Lisäksi lapselle luetaan pienestä pitäen jotta sanavarasto ja mielikuvitus kehittyvät.

Lukeminen ja suomen kieli on avainasemassa. Sitä ei vaan edes kaikki opettajatkaan tajua, miten tärkeä asia se on.

Pitää kai olla tyytyväinen itseeni ja lapseeni. Lapsen pitäisi kai kaikilla mittapuilla olla huono koulussa. Minä olen matalapalkka-alalla osa-aikatöitä tekevä yksinhuoltajaäiti, asutaan Vantaalla betonilähiössä ja lapsi käy alueen huonomaineista koulua. Mutta lapsella menee koulu hyvin. Kaikki tämän syksyn koearvosanat ovat olleet 7 ja 10- välillä ja wilma-merkinnät yhtä lukuunottamatta positiivisia. Haluan ettei lapseni tarvitse rämpiä samanlaista suota kuin äitinsä. Onneksi Helsingin paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet on lähellä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kaikesta tärtä huolimatta opetusministeri kieltäytyy edes harkitsemasta peruskoulun päättökokeita,joissa nähtäisiin oppilaiden todellinen osaaminen! Nyt voi surkeassa koulussa saada arvosanan 8, kun vaivautuu pari kertaa viikossa paikalle, mutta hyvässä koulussa 8 on numero, jonka saadakseen täytyy myös osata. Sitten näillä vertailukelvottomilla todistuksilla haetaan jatko-opintoihin.

Oikeudenmukaista olisi välittömästi aloittaa päättökokeiden valmistelu vähintään 4 eri aineessa eli äidinkieli, vieras kieli (saisi olla englanti,ruotsi, venäjä,ranska jne.), matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Huomattaisiin aika äkkiä, että itäisen Helsingin kouluissa osaaminen on jotain ihan muuta kuin mitä oppilaiden todistuksissa väitetään.

Aikamoista yleistystä. Itäisessä Helsingssä sijaitsevat mm Viikin Norssi ja Kulosaaren Yhteskoulu, joissa ei tod pääse pelkällä läsnäololla mihinkään.

Ja se Viikin Norssin todistuksen 8 on valtakunnallisessa kokeessa 10!

Ymmärsitkö: nyt saa huonossa koulussa osaamattomana arvosanan 8, hyvässä osaavana 8. Valtakunnallisessa kokeessa tämä koulujen sisäiseen arvosteluasteikkoon perustuva ero katoaisi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kaikesta tärtä huolimatta opetusministeri kieltäytyy edes harkitsemasta peruskoulun päättökokeita,joissa nähtäisiin oppilaiden todellinen osaaminen! Nyt voi surkeassa koulussa saada arvosanan 8, kun vaivautuu pari kertaa viikossa paikalle, mutta hyvässä koulussa 8 on numero, jonka saadakseen täytyy myös osata. Sitten näillä vertailukelvottomilla todistuksilla haetaan jatko-opintoihin.

Oikeudenmukaista olisi välittömästi aloittaa päättökokeiden valmistelu vähintään 4 eri aineessa eli äidinkieli, vieras kieli (saisi olla englanti,ruotsi, venäjä,ranska jne.), matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Huomattaisiin aika äkkiä, että itäisen Helsingin kouluissa osaaminen on jotain ihan muuta kuin mitä oppilaiden todistuksissa väitetään.

Aikamoista yleistystä. Itäisessä Helsingssä sijaitsevat mm Viikin Norssi ja Kulosaaren Yhteskoulu, joissa ei tod pääse pelkällä läsnäololla mihinkään.

Ja se Viikin Norssin todistuksen 8 on valtakunnallisessa kokeessa 10!

Ymmärsitkö: nyt saa huonossa koulussa osaamattomana arvosanan 8, hyvässä osaavana 8. Valtakunnallisessa kokeessa tämä koulujen sisäiseen arvosteluasteikkoon perustuva ero katoaisi!

Mitä väliä? Ylioppilaskoe on sitten valtakunnallinen.