Lue keskustelun säännöt.
Miksi paremman väen lapset pärjäävät koulussa paremmin? Koulujärjestelmäkin eriyttää. Linkki
14.11.2017 |
http://m.iltalehti.fi/politiikka/201711132200529441_pi.shtml
Tässä kerrottiin, että samassakin koulussa on oikeasti luokkien välillä tasoeroja, kun luokille valitaan tahallaan joillekin parempia ja joillekin huonompia oppilaita. Mutta mikä selittää sen, että paremman väen lapset menestyvät koulussa ja huono-osaisuus periytyy?
Kommentit (222)
Huh, kylläpä on suoranaista eugeniikkaa koko ketju :0. Aivan kuin älykkyys olisi se ihmisen ominaisuus, joka määrittää hänen arvonsa. Loppupeleissä täällä selviytyvät ne, jotka lisääntyvät, ja älykkäät/rikkaat eivät tunnetusti lisäänny kovin paljoa. He suuntaavat resurssinsa vääriin asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikesta tärtä huolimatta opetusministeri kieltäytyy edes harkitsemasta peruskoulun päättökokeita,joissa nähtäisiin oppilaiden todellinen osaaminen! Nyt voi surkeassa koulussa saada arvosanan 8, kun vaivautuu pari kertaa viikossa paikalle, mutta hyvässä koulussa 8 on numero, jonka saadakseen täytyy myös osata. Sitten näillä vertailukelvottomilla todistuksilla haetaan jatko-opintoihin.
Oikeudenmukaista olisi välittömästi aloittaa päättökokeiden valmistelu vähintään 4 eri aineessa eli äidinkieli, vieras kieli (saisi olla englanti,ruotsi, venäjä,ranska jne.), matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Huomattaisiin aika äkkiä, että itäisen Helsingin kouluissa osaaminen on jotain ihan muuta kuin mitä oppilaiden todistuksissa väitetään.
Aikamoista yleistystä. Itäisessä Helsingssä sijaitsevat mm Viikin Norssi ja Kulosaaren Yhteskoulu, joissa ei tod pääse pelkällä läsnäololla mihinkään.
Ja se Viikin Norssin todistuksen 8 on valtakunnallisessa kokeessa 10!
Ymmärsitkö: nyt saa huonossa koulussa osaamattomana arvosanan 8, hyvässä osaavana 8. Valtakunnallisessa kokeessa tämä koulujen sisäiseen arvosteluasteikkoon perustuva ero katoaisi!
Eli nyt käänsitkin sen toisinpäin: hyvä koulu on huono.
Omani käyvät huippukoulua Itä-Helsingissä ja kymppi on ihan mahdollinen. Koska opetus on hyvää. He myös oppivat jo yläkoulussa oikeasti opiskelemaan, mikä näkyy sitten lukiossa ja myöhemmin.
T. Äiti ja ope
Sain Malmin yläasteella ysejä ja kymppejä. Sama jatkui Viikin norssissa. Norssissa sai kyllä ruotsista helpommin kympin. :D
Akateeminen kirjoitti:
Näin oli jo 80-luvulla. Keskiarvoni huippulukiossa oli vain 8,4, mutta kirjoituksista 5 laudaturia, ystävälläni suunnilleen samoilla koulunumeroilla vaatimattomassa koulussa B:n paperit.
Sama kokemus huippulukiosta. Odotin M:n papereita, sain yllätyksekseni laudatureita. Muilla lukiokavereilla oli sama juttu.
Vierailija kirjoitti:
Huh, kylläpä on suoranaista eugeniikkaa koko ketju :0. Aivan kuin älykkyys olisi se ihmisen ominaisuus, joka määrittää hänen arvonsa. Loppupeleissä täällä selviytyvät ne, jotka lisääntyvät, ja älykkäät/rikkaat eivät tunnetusti lisäänny kovin paljoa. He suuntaavat resurssinsa vääriin asioihin.
Riippuu vähän prioriteeteista.... Panostaako määrään vai laatuun.
Vierailija kirjoitti:
Minä väitän, että kyse on siitä, että lasta opetetaan ajattelemaan. Hänen kanssaan keskustellaan kotona niin, että ajattelu kehittyy.
Naulan kantaan. Omat vanhempani ovat käyneet vain kansakoulun, mutta isäni keskusteli kanssani paljon ja aiheesta kuin aiheesta. Hän seurasi politiikkaa aktiivisesti ja puhuimme siitä. Minulta ei vaadittu koulumenestystä, mutta opiminen oli minulle helppoa. Tein kaksi akateemista tutkintoa.
Itse keskustelen myös lasteni kanssa paljon ja kysyn heidän mielipiteitään erilaisiin ilmiöihin. Koulun suhteen olen sanonut, että niin kauan kuin osaaminen on kasin tasolla, niin hyvä on. Kummankin osaaminen on reilusti yli sen, vaikka en vaadi. Poika on itse keksinyt yläasteella, että hänen pitää nostaa keskiarvo niin, että pääseen hyvään lukioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Malmi Vice kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikesta tärtä huolimatta opetusministeri kieltäytyy edes harkitsemasta peruskoulun päättökokeita,joissa nähtäisiin oppilaiden todellinen osaaminen! Nyt voi surkeassa koulussa saada arvosanan 8, kun vaivautuu pari kertaa viikossa paikalle, mutta hyvässä koulussa 8 on numero, jonka saadakseen täytyy myös osata. Sitten näillä vertailukelvottomilla todistuksilla haetaan jatko-opintoihin.
Oikeudenmukaista olisi välittömästi aloittaa päättökokeiden valmistelu vähintään 4 eri aineessa eli äidinkieli, vieras kieli (saisi olla englanti,ruotsi, venäjä,ranska jne.), matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Huomattaisiin aika äkkiä, että itäisen Helsingin kouluissa osaaminen on jotain ihan muuta kuin mitä oppilaiden todistuksissa väitetään.
Aikamoista yleistystä. Itäisessä Helsingssä sijaitsevat mm Viikin Norssi ja Kulosaaren Yhteskoulu, joissa ei tod pääse pelkällä läsnäololla mihinkään.
Ja se Viikin Norssin todistuksen 8 on valtakunnallisessa kokeessa 10!
Ymmärsitkö: nyt saa huonossa koulussa osaamattomana arvosanan 8, hyvässä osaavana 8. Valtakunnallisessa kokeessa tämä koulujen sisäiseen arvosteluasteikkoon perustuva ero katoaisi!
Eli nyt käänsitkin sen toisinpäin: hyvä koulu on huono.
Omani käyvät huippukoulua Itä-Helsingissä ja kymppi on ihan mahdollinen. Koska opetus on hyvää. He myös oppivat jo yläkoulussa oikeasti opiskelemaan, mikä näkyy sitten lukiossa ja myöhemmin.
T. Äiti ja ope
Sain Malmin yläasteella ysejä ja kymppejä. Sama jatkui Viikin norssissa. Norssissa sai kyllä ruotsista helpommin kympin. :D
itä hgin huippukoulu? Kulosaariko? Kuliksessa käy myös muitakin kun Kulosaarelaisia.
Avainsana on kaveripiiri. Murrosikäinen hakee hyväksyntää kavereilta, eriytyy vahemmistaan ja jopa kapinoi vanhempiaan vastaan huonolla koulumenestyksellä. Itse olin tällainen nuori ja vedin koulun 7-8. luokalla aivan leikiksi. Viisastuin kasin kesälomalla ja ysillä paransin niin, että pääsin juuri ja juuri lukioon. Nyt ihan kiva koulutus ja oma yritys.
Ja tosiaan, tulin järkiini kun menit välit kavereihin ja päädyin sitten kaveeraamaan enemmän näiden "nössöjen" kympin tyttöjen kanssa. Jouduin kiusatuksi. Näin myöhemmin ajateltuna kaikki meni lopulta paremmin kuin hyvin. Tuosta ekasta kaveriporukasta kun muutama on jo kuollut aineisiin ja harva on edes ammattitutkinnon sittemmin suorittanut.
Omien lasteni kaveripiirin aion syynätä täikammalla lävitse hyvin tarkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai olla tyytyväinen itseeni ja lapseeni. Lapsen pitäisi kai kaikilla mittapuilla olla huono koulussa. Minä olen matalapalkka-alalla osa-aikatöitä tekevä yksinhuoltajaäiti, asutaan Vantaalla betonilähiössä ja lapsi käy alueen huonomaineista koulua. Mutta lapsella menee koulu hyvin. Kaikki tämän syksyn koearvosanat ovat olleet 7 ja 10- välillä ja wilma-merkinnät yhtä lukuunottamatta positiivisia. Haluan ettei lapseni tarvitse rämpiä samanlaista suota kuin äitinsä. Onneksi Helsingin paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet on lähellä
Hyvä juttu :) sitten vielä kannustat tähtäämään korkeakouluun , sillä tutkimusten mukaan hyvin pärjäävistä lapsista suurempi osa koulutettujen Vanhempien lapsista kuin kouluttamattomien vanhempien lapsista suorittaa korkeakoulututkinnon. Eli lapsen saavuttamaan lopulliseen koulutustasoon vaikuttaa koulumenestyksen lisäksi usein myös se, mistä sosioekonomisesta taustasta on lähtöisin. Perustuu siihen , että matalasti koulutettujen lapset eivät usko itseensä ja taitoihinsa niin vahvasti kuin korkeasti koulutettujen lapset . Koulutettujen lapset saavat myös paremmin henkistä ja taloudellista tukea kotoaan korkeakouluopintoihin .
T. Kasvatustieteilijä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai olla tyytyväinen itseeni ja lapseeni. Lapsen pitäisi kai kaikilla mittapuilla olla huono koulussa. Minä olen matalapalkka-alalla osa-aikatöitä tekevä yksinhuoltajaäiti, asutaan Vantaalla betonilähiössä ja lapsi käy alueen huonomaineista koulua. Mutta lapsella menee koulu hyvin. Kaikki tämän syksyn koearvosanat ovat olleet 7 ja 10- välillä ja wilma-merkinnät yhtä lukuunottamatta positiivisia. Haluan ettei lapseni tarvitse rämpiä samanlaista suota kuin äitinsä. Onneksi Helsingin paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet on lähellä
Ei mene koulu hyvin.
Koulu menee hyvin kun ei ole seiskaa tai kasia ollenkaan.
Ja sinähän et arvioi lainkaan opetuksen tasoa.
No tässä on yksi iso ero. On perheitä joissa kasi miinusta pidetään hyvänä arvosanana. Itse jos olisin vienyt kotiin sellaisen kokeen niin en todellakaan olisi saanut kehuja vaan kehoituksen kerrata ja lukea seuraaviin kokeisiin paremmin. Eri standardit. Ja Helsingin eliittilukioihin on tosiaan se n. 9 - 9.5 keskiarvoraja.
Niin. Tossa on juuri se ero. Kuvitellaan että kasi on jo riittävä.
Onneksi kaikki peruskoulun päättävät eivät hae Helsingin muutamaan lukioon. Kasi on sama kuin hyvä ja se riittää useimmiten maakuntien lukioihin mainiosti. Totta kai kiitettävät olisi vielä parempia. Ei ole mitään järkeä erityttää peruskoulua vielä enemmän, päinvastoin pitäisi palata takaisin perinteiseen oikeaan opettamiseen ja oppimiseen kaikenmaailman ilmiöoppimisennsijaan.
Selkeä ero tulee näkyviin lukiossa. Maakuntien kasit kirjoittavat C:tä ja M:ää, hyvien koulujen kasit E:tä ja jopa L:ää.
kaseilla ei pääse nk huippulukioihin joissa ka on reippaasti yli 9.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempiosaisissa perheissä kannustetaan ja jopa vaaditaan tuloksia. Oppimista seurataan ja ollaan kiinnostuneita lapsesta.
Sitten on perheitä, joilla on jo asenne sellainen, että koulutus on turhaa. Ollaan jopa jo 3. polven toimeentuloasiakkaita. Ei ole kukaan kannustamassa yrittämään, jotta saisi kunnon arvosanat
Ei pelkästään, veikkaan että alemman tason saavuttaneissa kouluissa on myös paljon enemmän häiriöitä luokissa ja jostain "mystisestä" syystä näitä ei esiinny niissä kouluissa joissa paremman väen kakarat opiskelevat.
Koulun valinta laadun perusteella ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, pikemminkin sitä tehdään paljon enemmän esim. briteissä ja usa:ssa.
Koulu saatetaan valita jossain Helsingissä, mutta käytännössä lähes kaikki menevät lähikouluunsa. Useimmissa kunnissa on vain yksi ainoa yläkoulu ja lukio. Koulun valinta laadun perusteella nimenomaan ei ole suomalainen ilmiö.
lähikoulu, yläaste painotus mm fysiikka, stadin lääkis
Vierailija kirjoitti:
Jossain tutkimuksessa oli jaettu oppilaita sattumanvaraisesti eri ryhmiin.
Toisille opettajille kerrottiin että he opettavat ryhmää jossa on erityisen lahjakkaita lapsia ja toisille opettajille että luokan lapset ovat heikkotasoisia ja oppivat asioita huonosti.
Niin vain kävi, että opettajat jotka luulivat opettavansa lahjakkaita lapsia, opettivat paremmin ja oppilaiden arvosanat olivat hyviä ja oppivat asiat siis hyvin, vastasvasti opettajat jotka luuli opettavansa niitä vähemmän hyviä oppilaita, eivät viitsineet opettaa niin hyvin ja oppilaiden arvosanat ja oppiminen jäivät heikoiksi.
Voisiko olla mahdollista että koulumenestykseen vaikuttaa siis kodin lisäksi opettajan alitajuinen suhtautuminen lapsiin. Esim että jos opettaja tietää että toinen on esim lääkärin lapsi ja toinen vaikkapa työttömän lapsi niin vaikka nämä molemmat lapset koulussa yhtä hyvin, opettaja antaa paremman arvosanan sille lääkärin lapselle kun sille työttömän lapselle?
Sinähän tulkitset siteeraamaasi tutkimusta ihan omavaltaisesti. Ko. Tutkimuksen mukaan opettaja panostaa enemmän hyvään luokkaan. Mitä arvosanoihin tulee niin toisella oppillaalla voi olla vahva numero toisella heikko. Ei ole siitä onko lääkärin vai työttömän lapsi nykypäivänä. Miten opettaja sen edes tietaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossain tutkimuksessa oli jaettu oppilaita sattumanvaraisesti eri ryhmiin.
Toisille opettajille kerrottiin että he opettavat ryhmää jossa on erityisen lahjakkaita lapsia ja toisille opettajille että luokan lapset ovat heikkotasoisia ja oppivat asioita huonosti.
Niin vain kävi, että opettajat jotka luulivat opettavansa lahjakkaita lapsia, opettivat paremmin ja oppilaiden arvosanat olivat hyviä ja oppivat asiat siis hyvin, vastasvasti opettajat jotka luuli opettavansa niitä vähemmän hyviä oppilaita, eivät viitsineet opettaa niin hyvin ja oppilaiden arvosanat ja oppiminen jäivät heikoiksi.
Voisiko olla mahdollista että koulumenestykseen vaikuttaa siis kodin lisäksi opettajan alitajuinen suhtautuminen lapsiin. Esim että jos opettaja tietää että toinen on esim lääkärin lapsi ja toinen vaikkapa työttömän lapsi niin vaikka nämä molemmat lapset koulussa yhtä hyvin, opettaja antaa paremman arvosanan sille lääkärin lapselle kun sille työttömän lapselle?Sinähän tulkitset siteeraamaasi tutkimusta ihan omavaltaisesti. Ko. Tutkimuksen mukaan opettaja panostaa enemmän hyvään luokkaan. Mitä arvosanoihin tulee niin toisella oppillaalla voi olla vahva numero toisella heikko. Ei ole siitä onko lääkärin vai työttömän lapsi nykypäivänä. Miten opettaja sen edes tietaisi.
Mä muistan omista kouluajoista sen, että koulussa puhuttiin esim siitä mitä vanhemmat tekee työkseen, perheestä yleensä jne, varmaan nykyäänkin? Ja jo omana kouluaikana huomasi kuinka ns parempien perheiden lapset sai helpommin parempia numeroita todistukseen kun duunariperheiden/yh:n lapset, vaikka koenumerot olis ollut samat ja osallistuminen tunnilla suunnilleen samanlaista.
Tuossa tukimuksessa pointti oli se, että ei ollut mitään oikeasti parempaa ja huonompaa luokkaa, vaan sattumanvaraisesti ryhmiin jaettuja lapsia.
Eli opettajan ennakkokäsitykset, joita voi muodostua vanhempien ammatin lisäksi ihan vaikka pukeutumisen perusteella, voi vaikuttaa siihen kuinka hän "näkee" oppilaan osaamisen.
Meilläkin kiltin tytön näköiset/hyvästä perheestä jne sai todistukseen numeroksi 9 tai 10, mutta ihan yhtä hyvin kokeessa pärjänneet, vähän epäsovinnaisemmat, "huonompien" perheiden lapset, jotka myös tunnilla osallistuvat sai numeroksi 7 tai 8.
Joten uskon tuohon tutkimukseen ja tiedän omakohtaisesti että ennakkokäsitys oppilaasta voi vaikuttaa tosi paljon.
Onhan täälläkin puhuttu miten "parempien" perheiden lapset on parempia koulussa kun "huonompien" perheiden. Eli ihan perusteltua ajatella että esim vanhempien ammatti voi vaikuttaa arviointiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opetan yläkoulussa. Minulla ei ole yleensä mitään hajua siitä, mitä oppilaiden huoltajat tekevät työkseen. Oppilaan pukeutuminen ei tunnu nykyään kertovan juuri mitään perheen varallisuudesta. Rikas käyttää ihan samoja rytkyjä kuin köyhempikin. Vaatteiden kunnosta voisi ehkä jotain päätellä, mutta sellaisen seuraamiseen ei ole aikaa eikä kiinnostusta.
Kotitausta kuitenkin näkyy joissain lapsissa selvästi. Toisilla on hyvä sanavarasto, toisilla taas ei. Toisten kotona seurataan aikaa ja tapahtumia, toisten kotona mietitään vain milloin ryypätään ja miten paljon.
Vierailija kirjoitti:
Opetan yläkoulussa. Minulla ei ole yleensä mitään hajua siitä, mitä oppilaiden huoltajat tekevät työkseen. Oppilaan pukeutuminen ei tunnu nykyään kertovan juuri mitään perheen varallisuudesta. Rikas käyttää ihan samoja rytkyjä kuin köyhempikin. Vaatteiden kunnosta voisi ehkä jotain päätellä, mutta sellaisen seuraamiseen ei ole aikaa eikä kiinnostusta.
Kotitausta kuitenkin näkyy joissain lapsissa selvästi. Toisilla on hyvä sanavarasto, toisilla taas ei. Toisten kotona seurataan aikaa ja tapahtumia, toisten kotona mietitään vain milloin ryypätään ja miten paljon.
Pienillä paikkakunnilla opettajat tietävät. Esim se korkeakoulutettu yläluokka on aina keskenään.
T. Entinen lohjalainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää kai olla tyytyväinen itseeni ja lapseeni. Lapsen pitäisi kai kaikilla mittapuilla olla huono koulussa. Minä olen matalapalkka-alalla osa-aikatöitä tekevä yksinhuoltajaäiti, asutaan Vantaalla betonilähiössä ja lapsi käy alueen huonomaineista koulua. Mutta lapsella menee koulu hyvin. Kaikki tämän syksyn koearvosanat ovat olleet 7 ja 10- välillä ja wilma-merkinnät yhtä lukuunottamatta positiivisia. Haluan ettei lapseni tarvitse rämpiä samanlaista suota kuin äitinsä. Onneksi Helsingin paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet on lähellä
Hyvä juttu :) sitten vielä kannustat tähtäämään korkeakouluun , sillä tutkimusten mukaan hyvin pärjäävistä lapsista suurempi osa koulutettujen Vanhempien lapsista kuin kouluttamattomien vanhempien lapsista suorittaa korkeakoulututkinnon. Eli lapsen saavuttamaan lopulliseen koulutustasoon vaikuttaa koulumenestyksen lisäksi usein myös se, mistä sosioekonomisesta taustasta on lähtöisin. Perustuu siihen , että matalasti koulutettujen lapset eivät usko itseensä ja taitoihinsa niin vahvasti kuin korkeasti koulutettujen lapset . Koulutettujen lapset saavat myös paremmin henkistä ja taloudellista tukea kotoaan korkeakouluopintoihin .
T. Kasvatustieteilijä
Lasta täytyy motivoida, kannustaa, kehua, arvostaa myös koulua, opettajia jne nimimerkillä ei akateeminen
Vierailija kirjoitti:
Jossain tutkimuksessa oli jaettu oppilaita sattumanvaraisesti eri ryhmiin.
Toisille opettajille kerrottiin että he opettavat ryhmää jossa on erityisen lahjakkaita lapsia ja toisille opettajille että luokan lapset ovat heikkotasoisia ja oppivat asioita huonosti.
Niin vain kävi, että opettajat jotka luulivat opettavansa lahjakkaita lapsia, opettivat paremmin ja oppilaiden arvosanat olivat hyviä ja oppivat asiat siis hyvin, vastasvasti opettajat jotka luuli opettavansa niitä vähemmän hyviä oppilaita, eivät viitsineet opettaa niin hyvin ja oppilaiden arvosanat ja oppiminen jäivät heikoiksi.
Voisiko olla mahdollista että koulumenestykseen vaikuttaa siis kodin lisäksi opettajan alitajuinen suhtautuminen lapsiin. Esim että jos opettaja tietää että toinen on esim lääkärin lapsi ja toinen vaikkapa työttömän lapsi niin vaikka nämä molemmat lapset pärjäisi koulussa yhtä hyvin, opettaja antaa paremman arvosanan sille lääkärin lapselle kun sille työttömän lapselle?
Keskiarvo ja tunti osaaminen.
Kannattaisi perehtyä nerouden historiaan ja nerouden perusolemukseen. Aika harva tietää, että suurin osa neroista on tullut alemmista sosiaaliluokista, tai korkeintaan keskiluokasta. Yläluokasta todellisia neroja ei käytännöllisesti katsoen ole esiintynyt lainkaan, vaikka yläluokalle opintie oli aina pedattu valmiiksi.
Merkittävä osa neroista on ollut autodidaktiivisia eli itseoppineita yksilöitä, joilla ei ole ollut mitään formaalia koulutusta.
Mielenkiintoista on se, että nerojen jälkeläiset (jos niitä ylipäänsä on) ovat joko täysin keskinkertaisia tai sitten mielisairaita yksilöitä.
Nerous ei ainakaan periydy. Tuskin älykkyyskään, vaan kyseessä on taantuva ominaisuus, joten evoluutio itsessään on aika mahdoton asia, kun huomioidaan se tosiasia, että tyhmyys todellakin periytyy.
Viikonlopun Iltasanomissahan se kerrotaan täysin selvästi. Aino Saarisen väitöskirja tuo esille faktat. Niistä ei vaan meillä ole välitetty.
Opetusmenetelmät on nykyään sellaiset, että vain pitkälle koulutetut, hyvin motivoituneet vanhemmat pystyvät kannustamaan kouluikäisiä niin, että tuloksia tulee.
Oppimistulokset on laskeneet, koska itseohjautuvuus ja digitaaliset oppimateriaalit. Siinä se.
Avoimet luokkatilat, täysin perseestä.
Oppilailla kännykät käsissä.
Varakkaat vanhemmat maksavat siitä, että lapsensa saavat tukiopetusta kotonaan iltaisin. Artikkelissa sanotaan suoraan, että koko peruskoulun idea romuttuu tässä tilanteessa.
"Suomessa kouluja on kehitetty tekemällä niistä pöhinäkonttoreita, joissa tärkeää on, että oppilailla on kivaa, kokolattiamatto, uusimmat laitteet ja hienolta kuulostava muuntuva tiloja."
Mutta pieni lapsi tarvitsee oikeita rakenteita: pysyvän opettajan, ryhmän ja lukujärjestyksen.
Heikoimmat jää jälkeen, vain parempiosaisten perheiden lapset saavat kotoa tarvittavaa tukea, vanhemmat tekevät siis itse asiassa opettajan työtä.
Luin koko artikkelin ja vaikka itsellä ei enää ole kouluikäisiä lapsia, heräsi kyllä huoli. Tähänkö me taas mennään, selkeään eriarvoisuuteen.
Ei se korkea ÄO aina mitään takaa. Olen itse genetiikan tutkija -isän ja diplomi-insinööriäidin tytär, ja minulla on Mensan jäsenyyteen vaadittava ÄO itsellänikin. Olen kuitenkin ollut ilmeisesti ihan vauvasta asti erittäin vaikea temperamentti: perusnegatiivinen, uusin asioihin väistävästi suhtautuva, epäsosiaalinen, huonosti rytminen, matalasti sopeutua. Koulukin meni kapinoidessa "pakkolaitosta" vastaan ja uhotessa itsekseni että kun minun ei ole enää pakko käydä koulua, niin minähän v*ttu juon ja juhlin vaan ja haistatan yhteiskunnalle pitkät.