Millainen ihminen ei aio katsoa, saati pidä uudesta Tuntmattomasta sotilaasta?

Olen nähnyt sen vanhan, riittää. Ei kiinnosta kolme tuntia katsella metsän raiskausta ja lapsellista räiskintää.

Paljonkohan sekin elokuvan teko häiritsi metsän asukkaita, ärsyttäis vaan kun katselisin silpoutineita puita jne.  

Miksi se pitäisi katsoa ja miksi siitä pitäisi tykätä?

Tuntematon sotilashan kirjoitettiin kertomaan sodan mielettömyydest

ä, ei ihannoimaan sotaa. Miten joku edes ajattelee niin?

Kävin katsomassa tämän uuden version. Puheesta oli suomalaisten leffojen tapaan vaikea välillä saada selvää. Lunttasin ruottinkielisistä teksteistä! Puhutaan mumisten ja taustameteli on kovaa.

Myös ne kuluneet koomikkonaamat olisi voinut vaihtaa muihin. Eli Vatasen ja Hirviniemen. Ja miksi piti ne tissit näyttää?

Vierailija kirjoitti:

Tuntematon sotilashan kirjoitettiin kertomaan sodan mielettömyydest

ä, ei ihannoimaan sotaa. Miten joku edes ajattelee niin?

Kävin katsomassa tämän uuden version. Puheesta oli suomalaisten leffojen tapaan vaikea välillä saada selvää. Lunttasin ruottinkielisistä teksteistä! Puhutaan mumisten ja taustameteli on kovaa.

Myös ne kuluneet koomikkonaamat olisi voinut vaihtaa muihin. Eli Vatasen ja Hirviniemen. Ja miksi piti ne tissit näyttää?

Mikä siinä muuten onkin, että juuri kotimaisten elokuvien puheesta ei tahdo ilman tekstitystä saada kunnolla selvää. Kuulossa ei allekirjoittaneella ole vikaa. Äänenkäyttö vaiko äänittäjät vai joku muu? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntematon sotilashan kirjoitettiin kertomaan sodan mielettömyydest

ä, ei ihannoimaan sotaa. Miten joku edes ajattelee niin?

Kävin katsomassa tämän uuden version. Puheesta oli suomalaisten leffojen tapaan vaikea välillä saada selvää. Lunttasin ruottinkielisistä teksteistä! Puhutaan mumisten ja taustameteli on kovaa.

Myös ne kuluneet koomikkonaamat olisi voinut vaihtaa muihin. Eli Vatasen ja Hirviniemen. Ja miksi piti ne tissit näyttää?

Mikä siinä muuten onkin, että juuri kotimaisten elokuvien puheesta ei tahdo ilman tekstitystä saada kunnolla selvää. Kuulossa ei allekirjoittaneella ole vikaa. Äänenkäyttö vaiko äänittäjät vai joku muu? 

Neil Hardwick sanoi, että suomalaisen ja brittiläisen näyttelijäkoulutuksen suurin ero on se, että briteissä opiskelijat käyttävät kokonaisen vuoden oppiakseen puhumaan selvästi, kun taas Suomessa pyritään autenttisuuteen, mistä seuraa epäselvää muminaa.

Kätilö-elokuva oli toinen, jossa meni moni repliikki ohi kun ei vain saanut selvää puheesta.

Ihmettelen kommentteja, että sodan (kauhujen ja sankarien) muisteleminen on jotain kansallismielistä kiihkoilua tai sodan ihannointia.

Minut leffa sai ajattelemaan. Sodassa oli tosi kyseessä eikä lopputulosta tiennyt ennalta kukaan. Ei tienneet edes, heräävätkö seuraavaan aamuun. Piti olla rohkea, vaikka miten olisi pelottanut.

Minusta näistä asioista ei tule vaieta. Toivon, ettemme koskaan enää sotaan joudu.

En katso vaikka harrastankin silloin tällöin ressujuttuja. Ei vaan elokuvat kiinnosta.

Kävelin Rukajärven tie -elokuvasta ulos kesken näytännön. Olen liian herkkä sotaelokuville, en voi mennä katsomaan.

Uusimmasta Tuntemattomasta tulee kautta aikojen katsotuin kotimainen elokuva. Sekä kallein että tuottoisin. Tuntemattoman tarina puhuttelee nykypäivän ihmistä edelleen.

.

Vierailija kirjoitti:

Näyttelijävalintojen takia en mene elokuviin tätä katsomaan. Edwin Laineen versio on hyvä ja kirja on yksi Suomen kirjallisuushistorian parhaimmista teoksista.

Jos joskus tulee Ylen kanavalta, katson. En vain voi sietää suomalaisten keskinkertaisten elokuvien samoja keskinkertaisia naamoja vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

Näyttelijäsuoritukset tässä elokuvassa on juuri se pointti,ne oli kyllä erinomaiset.

Vierailija kirjoitti:

Uusimmasta Tuntemattomasta tulee kautta aikojen katsotuin kotimainen elokuva. Sekä kallein että tuottoisin. Tuntemattoman tarina puhuttelee nykypäivän ihmistä edelleen.

.

'Tuntematon sotilas'-nimisen kirjan tarina on pähkinänkuoressa suurinpiirtein seuraavanlaiseksi 'juoneksi':

Kirjan alussa on määrätty joukko ja vahvuus miehiä, jotka ovat yhteismajoitustilassa, jonne heidät on tietenkin (armeijan hallinnon käskyllä ja vaatimuksella) määrätty, koska maassa odotetaan jo vihollisen  hyökkäystä ja siihen on näin miehistösiirroin varauduttu jo.

Kaikki siellä miehistä  siis tietävät (tai vähintään jokainen sen alitajuisesti jo aavistaa) että sota ns. 'syttyy' hetkenä minä hyvänsä, ja että sitä varten he siellä ovatkin jo täydessä hälytyksessä ja valmiudessa sotaan lähtöä varten.

Aluksi siinä miehistön keskuudessa heitetään vähän huulta ja vitsaillaankin  (...tietenkin pelon siinä  karkoittamiseksi joukolla), mutta pian tulee taisteluhälytys, otetaan suunta kohti rintamaa  ja tositoimet alkavat.

Komppania etenee, ja moni sen jäsenistä kaatuu, eli saa surmansa taisteluissa ja edetessä. (jokaisella on jotkut 'viimeiset sanansa') .  Sitten, monien taistelujen jälkeen, tulee viimein  rauha ja taistelut päättyvät.

                                                   = The End =

No en ole katsonut alkuperäistäkään

Minä, ja miksi? Koska en jaksa kiinnostua siitä, en vaan millään. Haluan pitää kiinni muistikuvasta siitä yhdestä ja ainoasta oikeasta Tuntemattomasta. En jaksa räiskintää, leffassa minua ärsyttäviä näyttelijöitä sekä ohjaaja.

Ihminen jonka ismit tulee tielle

Pasifistimummo kirjoitti:

Isäni oli sodassa JR 22:ssa joka liikkui jatkosodan Pitkärannasta ja Poventsasta  Syvärin ja Aunuksen suuntaan, enoni (joka oli alikersantti ja  tulenjohtajana) kaatui silloin toisella suunnalla 19-vuotiaana, vaarini taas kuoli ilmapommituksessa lentopommin sirpaleeseen (kun ei vanhana miehenä ehtinyt ihan pommisuojan sisään eräässä sodan alun hälytyksessä ), setäni taas kaatui Viipurinlahdella jo talvisodassa.

Niin paljon surua ja murhetta vanhemmillani ja lapsena sain minäkin osani heidän sotatraumoistaan.

Äitini taas oli sairaanhoitajana komennuksella Viipurin sotilassairaalassa.

Vanhempani eivät, mitä muistan,  kumpikaan erityisemmin pitäneet mistään sotaelokuvista ja vaikka tuo Linnan Tuntematon meilläkin lapsuudenkotini kirjahyllyssä oli, niin en muista että siitä meillä mitään olisi puhuttu tai keskusteltu.

Kun näin Laineen elokuvan tv:stä (joskus kai 12-13 vuotiaana) ,itkin koska tuntui niin järkyttävän  kauhealta, kun ajattelin  että isäkin oli jossain tuollaisessa ollut mukana.

Mollbergin version katsoin sitten aikuisena jo  rauhallisemmin, mutta hirveähän sekin oli tietenkin .

Kyllä se nyt minun osaltani oli kyllä jo sillä  nähty .

Ei enää koskaan sotaa ! Se on pahinta, mitä voi olla.

Tämä ehkä syy lukea vielä sota-aikaa kuvaavia kirjoja ja katsoa filmejä. Sinä voit arvata mitä vanhempasi ovat kokeneet mutteivat koskaan siitä puhuneet. Sait osasi sotatraumoista, jättivät jälkensä sinuun. Sinun lapsesi, jotka nyt ihmettelevät miksi moisia pitää vielä kuvata, eivät ehkä ihan ymmärrä kuinka paljon sota on vaikuttanut heidänkin elämäänsä, traumatisoituneet isovanhemmat kasvattaneet tunne-elämältään haavaisiksi lapsiaan, ei ilkeyttään vaan kun eivät muutakaan kyenneet. Kyllä minä ainakin yritän ymmärtää, katson ja luen ja selitän lapsilleni miksi heidän isänsä, sotilaan ja lotan lapsi, on niin toisenlainen kuin nykyideaali isästä. Ollaan sukupolvien ketju ja traumat heijastuvat pitkälle.

Aion toki katsoa, mutta vasta sitten kun se tulee televisioon YLE:n kanaville. Tulisiko jo itsenäisyyspäiväksi Suomi 100 -juhlan kunniaksi?

Kummallisia ennakkokäsityksiä ihmisillä.

Mä lähdin katsomaan ilman arvostelujen lukemista tai tietoa siitä, ketä kaikkia on näyttelijöinä.

Ei ollut mässäilyä väkivallalla, paatoksellista isänmaallisuutta tai seksikohtauksia.

Olin positiivisesti yllättynyt näyttelijäsuorituksista ja ylipäätään näkökulmasta.

Edvin Laineen versio on tehty aikana, jolloin traumat piti piilottaa heikkouksina, suomalaiset eivät tehneet sotarikoksia tai raiskanneet paikallisväestöä. Siinä vasta sotaa ollaankin kaunisteltu ja suomalaisia.

Tässä tuli selväksi se, minkä takia traumat ovat tulleet niin monta sukupolvea pitkin. Ja miten lopussa ihmiset olivat.

Mielestäni onnistunut versiointi.

Ei kiinnosta yhtään. En ole järin isänmaallinen eikä sotaelokuvat kiinnosta. Sekään ei lisää kiinnostusta että isäni isä joka on sotaveteraani, ei arvostanut elokuvaa ollenkaan. Sanoi että ne on semmoisia nuorten ihmisten kuvitelmia että sota on tuommoista jatkuvaa räiskimistä. Ja naisiakaan ei niin paljoa siellä sodassa kuulemma näkynyt. Ei vaikuttanut hänestä aidontuntuiselta kuvaukselta.

Minä en aio katsoa. En ole katsonut sitä alkuperäistäkään. Ei kiinnosta suomi eikä sotaleffat. Vielä vähemmän nämä kaksi yhdessä.