Keksi termi "kihlaliitolle"!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paskanvatkaaja kirjoitti:

Sormusliitto?

Epävirallinen avioliitto?

Rakkausliitto?

Melkein naimisissa?

Me ainakin ollaan mun "vaimon" kanssa kihloissa, ja aiotaan olla aina yhdessä. Naimisiin ei ole mitään tarvetta mennä. Emme usko avioliitto-instituutioon, emmekä kuulu mihinkään uskontokuntaan.

Epävirallinen avioliitto kuulostaa hyvältä. Kysehän on oikeastaan samasta asiasta, ilman viranomaisen leimoja vain.

Epävirallinen avioliitto on aika pitkä sana, tai siis sanapari. Sopii siis huonosti arkikäyttöön. Eri asia, jos puhuttaisiin vain avioliitosta riippumatta siitä, onko suhde vahvistettu viranomaisen luona vai ei. Puhutaanhan jo nyt puolisoista, vaikka nämä eivät olisi virallisesti naimisissa. Voisiko avioliitto muuttua nykyisen kihlaliiton/avoliiton synonyymiksi? Sitten voisi olla virallisliitto-niminen lisäosa heille, jotka haluavat rekisteröidä suhteensa virallisesti. Muille riittäisi kihlat.

Yhteiskunnassa on jo määritelmä kihlaukselle ja avioliitolle sekä avoliitolle. Ei yhteiskunta rupea muuttamaan näitä käsitteitä jonkun yksittäisen kihlaliitosta inttäjän mieliksi. Jokaisella on jo oikeus valita, onko vain avoliitossa vai haluaako mennä naimisiin. Ei tuossa ole mitään epäselvää. Jos haluat naimisiin ja että sinun ajatellaan olevan avioliitossa, voit mennä naimisiin. Jos et halua mennä, sinua ei ajatella naimisissa olevaksi, ei edes vaikka sinulla olisi sormus sormessa. Ei ole olemassa mitään ylimääräisiä siviilisäätyjä ja sitoutumisen muotoja, joita ei olisi jo yleisesti olemassa ja määriteltynä.

Yhteiskunta ennen määritti myös avioliiton pelkästään miehen ja naisen väliseksi ja kuinkas sitten kävikään.

Se ei silti tarkoita sitä, että yhteiskunta muuttaisi kihlauksen määritelmää tai avioliiton määritelmää. Tai avoparin ja seurustelevan parin määritelmää. Jokainen saa edelleen vapaasti ostella sormuksia ja laittaa niitä sormiinsa, mutta kihlaus tarkoittaa vain tiettyä asiaa, lupausta avioitua.

Mutta kun kihlauksen määritelmä on jo muuttunut, vuosikymmeniä sitten. Totta, että sitä ei tee yhteiskunta vaan siinä elävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paskanvatkaaja kirjoitti:

Sormusliitto?

Epävirallinen avioliitto?

Rakkausliitto?

Melkein naimisissa?

Me ainakin ollaan mun "vaimon" kanssa kihloissa, ja aiotaan olla aina yhdessä. Naimisiin ei ole mitään tarvetta mennä. Emme usko avioliitto-instituutioon, emmekä kuulu mihinkään uskontokuntaan.

Epävirallinen avioliitto kuulostaa hyvältä. Kysehän on oikeastaan samasta asiasta, ilman viranomaisen leimoja vain.

Epävirallinen avioliitto on aika pitkä sana, tai siis sanapari. Sopii siis huonosti arkikäyttöön. Eri asia, jos puhuttaisiin vain avioliitosta riippumatta siitä, onko suhde vahvistettu viranomaisen luona vai ei. Puhutaanhan jo nyt puolisoista, vaikka nämä eivät olisi virallisesti naimisissa. Voisiko avioliitto muuttua nykyisen kihlaliiton/avoliiton synonyymiksi? Sitten voisi olla virallisliitto-niminen lisäosa heille, jotka haluavat rekisteröidä suhteensa virallisesti. Muille riittäisi kihlat.

Yhteiskunnassa on jo määritelmä kihlaukselle ja avioliitolle sekä avoliitolle. Ei yhteiskunta rupea muuttamaan näitä käsitteitä jonkun yksittäisen kihlaliitosta inttäjän mieliksi. Jokaisella on jo oikeus valita, onko vain avoliitossa vai haluaako mennä naimisiin. Ei tuossa ole mitään epäselvää. Jos haluat naimisiin ja että sinun ajatellaan olevan avioliitossa, voit mennä naimisiin. Jos et halua mennä, sinua ei ajatella naimisissa olevaksi, ei edes vaikka sinulla olisi sormus sormessa. Ei ole olemassa mitään ylimääräisiä siviilisäätyjä ja sitoutumisen muotoja, joita ei olisi jo yleisesti olemassa ja määriteltynä.

Yhteiskunta ennen määritti myös avioliiton pelkästään miehen ja naisen väliseksi ja kuinkas sitten kävikään.

Se ei silti tarkoita sitä, että yhteiskunta muuttaisi kihlauksen määritelmää tai avioliiton määritelmää. Tai avoparin ja seurustelevan parin määritelmää. Jokainen saa edelleen vapaasti ostella sormuksia ja laittaa niitä sormiinsa, mutta kihlaus tarkoittaa vain tiettyä asiaa, lupausta avioitua.

Mutta kun kihlauksen määritelmä on jo muuttunut, vuosikymmeniä sitten. Totta, että sitä ei tee yhteiskunta vaan siinä elävät.

Ei ole muuttunut. Ainoastaan sinun ja ehkä muutaman muun teinikihlautujan mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paskanvatkaaja kirjoitti:

Sormusliitto?

Epävirallinen avioliitto?

Rakkausliitto?

Melkein naimisissa?

Me ainakin ollaan mun "vaimon" kanssa kihloissa, ja aiotaan olla aina yhdessä. Naimisiin ei ole mitään tarvetta mennä. Emme usko avioliitto-instituutioon, emmekä kuulu mihinkään uskontokuntaan.

Epävirallinen avioliitto kuulostaa hyvältä. Kysehän on oikeastaan samasta asiasta, ilman viranomaisen leimoja vain.

Epävirallinen avioliitto on aika pitkä sana, tai siis sanapari. Sopii siis huonosti arkikäyttöön. Eri asia, jos puhuttaisiin vain avioliitosta riippumatta siitä, onko suhde vahvistettu viranomaisen luona vai ei. Puhutaanhan jo nyt puolisoista, vaikka nämä eivät olisi virallisesti naimisissa. Voisiko avioliitto muuttua nykyisen kihlaliiton/avoliiton synonyymiksi? Sitten voisi olla virallisliitto-niminen lisäosa heille, jotka haluavat rekisteröidä suhteensa virallisesti. Muille riittäisi kihlat.

Yhteiskunnassa on jo määritelmä kihlaukselle ja avioliitolle sekä avoliitolle. Ei yhteiskunta rupea muuttamaan näitä käsitteitä jonkun yksittäisen kihlaliitosta inttäjän mieliksi. Jokaisella on jo oikeus valita, onko vain avoliitossa vai haluaako mennä naimisiin. Ei tuossa ole mitään epäselvää. Jos haluat naimisiin ja että sinun ajatellaan olevan avioliitossa, voit mennä naimisiin. Jos et halua mennä, sinua ei ajatella naimisissa olevaksi, ei edes vaikka sinulla olisi sormus sormessa. Ei ole olemassa mitään ylimääräisiä siviilisäätyjä ja sitoutumisen muotoja, joita ei olisi jo yleisesti olemassa ja määriteltynä.

Yhteiskunta ennen määritti myös avioliiton pelkästään miehen ja naisen väliseksi ja kuinkas sitten kävikään.

Se ei silti tarkoita sitä, että yhteiskunta muuttaisi kihlauksen määritelmää tai avioliiton määritelmää. Tai avoparin ja seurustelevan parin määritelmää. Jokainen saa edelleen vapaasti ostella sormuksia ja laittaa niitä sormiinsa, mutta kihlaus tarkoittaa vain tiettyä asiaa, lupausta avioitua.

Mutta kun kihlauksen määritelmä on jo muuttunut, vuosikymmeniä sitten. Totta, että sitä ei tee yhteiskunta vaan siinä elävät.

Ei ole muuttunut. Ainoastaan sinun ja ehkä muutaman muun teinikihlautujan mielestä.

Sori, voithan sä aina polkea jalkaasi lattiaan, mut sun juna meni jo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paskanvatkaaja kirjoitti:

Sormusliitto?

Epävirallinen avioliitto?

Rakkausliitto?

Melkein naimisissa?

Me ainakin ollaan mun "vaimon" kanssa kihloissa, ja aiotaan olla aina yhdessä. Naimisiin ei ole mitään tarvetta mennä. Emme usko avioliitto-instituutioon, emmekä kuulu mihinkään uskontokuntaan.

Epävirallinen avioliitto kuulostaa hyvältä. Kysehän on oikeastaan samasta asiasta, ilman viranomaisen leimoja vain.

Epävirallinen avioliitto on aika pitkä sana, tai siis sanapari. Sopii siis huonosti arkikäyttöön. Eri asia, jos puhuttaisiin vain avioliitosta riippumatta siitä, onko suhde vahvistettu viranomaisen luona vai ei. Puhutaanhan jo nyt puolisoista, vaikka nämä eivät olisi virallisesti naimisissa. Voisiko avioliitto muuttua nykyisen kihlaliiton/avoliiton synonyymiksi? Sitten voisi olla virallisliitto-niminen lisäosa heille, jotka haluavat rekisteröidä suhteensa virallisesti. Muille riittäisi kihlat.

Yhteiskunnassa on jo määritelmä kihlaukselle ja avioliitolle sekä avoliitolle. Ei yhteiskunta rupea muuttamaan näitä käsitteitä jonkun yksittäisen kihlaliitosta inttäjän mieliksi. Jokaisella on jo oikeus valita, onko vain avoliitossa vai haluaako mennä naimisiin. Ei tuossa ole mitään epäselvää. Jos haluat naimisiin ja että sinun ajatellaan olevan avioliitossa, voit mennä naimisiin. Jos et halua mennä, sinua ei ajatella naimisissa olevaksi, ei edes vaikka sinulla olisi sormus sormessa. Ei ole olemassa mitään ylimääräisiä siviilisäätyjä ja sitoutumisen muotoja, joita ei olisi jo yleisesti olemassa ja määriteltynä.

Yhteiskunta ennen määritti myös avioliiton pelkästään miehen ja naisen väliseksi ja kuinkas sitten kävikään.

Se ei silti tarkoita sitä, että yhteiskunta muuttaisi kihlauksen määritelmää tai avioliiton määritelmää. Tai avoparin ja seurustelevan parin määritelmää. Jokainen saa edelleen vapaasti ostella sormuksia ja laittaa niitä sormiinsa, mutta kihlaus tarkoittaa vain tiettyä asiaa, lupausta avioitua.

Mutta kun kihlauksen määritelmä on jo muuttunut, vuosikymmeniä sitten. Totta, että sitä ei tee yhteiskunta vaan siinä elävät.

Yhteiskunta tarkoittaa siinä asuvia ihmisiä ja valtaväestöä. Valtaväestön ajattelu määrittää sen, miten yhteiskunta määrittää asiat. Jonkun yksittäisen ihmisen palstapropaganda ei tuo muutosta yleisiin jo määriteltyihin asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paskanvatkaaja kirjoitti:

Sormusliitto?

Epävirallinen avioliitto?

Rakkausliitto?

Melkein naimisissa?

Me ainakin ollaan mun "vaimon" kanssa kihloissa, ja aiotaan olla aina yhdessä. Naimisiin ei ole mitään tarvetta mennä. Emme usko avioliitto-instituutioon, emmekä kuulu mihinkään uskontokuntaan.

Epävirallinen avioliitto kuulostaa hyvältä. Kysehän on oikeastaan samasta asiasta, ilman viranomaisen leimoja vain.

Epävirallinen avioliitto on aika pitkä sana, tai siis sanapari. Sopii siis huonosti arkikäyttöön. Eri asia, jos puhuttaisiin vain avioliitosta riippumatta siitä, onko suhde vahvistettu viranomaisen luona vai ei. Puhutaanhan jo nyt puolisoista, vaikka nämä eivät olisi virallisesti naimisissa. Voisiko avioliitto muuttua nykyisen kihlaliiton/avoliiton synonyymiksi? Sitten voisi olla virallisliitto-niminen lisäosa heille, jotka haluavat rekisteröidä suhteensa virallisesti. Muille riittäisi kihlat.

Yhteiskunnassa on jo määritelmä kihlaukselle ja avioliitolle sekä avoliitolle. Ei yhteiskunta rupea muuttamaan näitä käsitteitä jonkun yksittäisen kihlaliitosta inttäjän mieliksi. Jokaisella on jo oikeus valita, onko vain avoliitossa vai haluaako mennä naimisiin. Ei tuossa ole mitään epäselvää. Jos haluat naimisiin ja että sinun ajatellaan olevan avioliitossa, voit mennä naimisiin. Jos et halua mennä, sinua ei ajatella naimisissa olevaksi, ei edes vaikka sinulla olisi sormus sormessa. Ei ole olemassa mitään ylimääräisiä siviilisäätyjä ja sitoutumisen muotoja, joita ei olisi jo yleisesti olemassa ja määriteltynä.

Yhteiskunta ennen määritti myös avioliiton pelkästään miehen ja naisen väliseksi ja kuinkas sitten kävikään.

Se ei silti tarkoita sitä, että yhteiskunta muuttaisi kihlauksen määritelmää tai avioliiton määritelmää. Tai avoparin ja seurustelevan parin määritelmää. Jokainen saa edelleen vapaasti ostella sormuksia ja laittaa niitä sormiinsa, mutta kihlaus tarkoittaa vain tiettyä asiaa, lupausta avioitua.

Mutta kun kihlauksen määritelmä on jo muuttunut, vuosikymmeniä sitten. Totta, että sitä ei tee yhteiskunta vaan siinä elävät.

Yhteiskunta tarkoittaa siinä asuvia ihmisiä ja valtaväestöä. Valtaväestön ajattelu määrittää sen, miten yhteiskunta määrittää asiat. Jonkun yksittäisen ihmisen palstapropaganda ei tuo muutosta yleisiin jo määriteltyihin asioihin.

Hyvinhän sen yksittäisen palstapropaganda tuntuu kuitenkin uppoavan, kun noin ottaa yksittäinen mielipide päähän. Saadaanko toiset 113 sivua? Nyt jännittää ..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paskanvatkaaja kirjoitti:

Sormusliitto?

Epävirallinen avioliitto?

Rakkausliitto?

Melkein naimisissa?

Me ainakin ollaan mun "vaimon" kanssa kihloissa, ja aiotaan olla aina yhdessä. Naimisiin ei ole mitään tarvetta mennä. Emme usko avioliitto-instituutioon, emmekä kuulu mihinkään uskontokuntaan.

Epävirallinen avioliitto kuulostaa hyvältä. Kysehän on oikeastaan samasta asiasta, ilman viranomaisen leimoja vain.

Epävirallinen avioliitto on aika pitkä sana, tai siis sanapari. Sopii siis huonosti arkikäyttöön. Eri asia, jos puhuttaisiin vain avioliitosta riippumatta siitä, onko suhde vahvistettu viranomaisen luona vai ei. Puhutaanhan jo nyt puolisoista, vaikka nämä eivät olisi virallisesti naimisissa. Voisiko avioliitto muuttua nykyisen kihlaliiton/avoliiton synonyymiksi? Sitten voisi olla virallisliitto-niminen lisäosa heille, jotka haluavat rekisteröidä suhteensa virallisesti. Muille riittäisi kihlat.

Yhteiskunnassa on jo määritelmä kihlaukselle ja avioliitolle sekä avoliitolle. Ei yhteiskunta rupea muuttamaan näitä käsitteitä jonkun yksittäisen kihlaliitosta inttäjän mieliksi. Jokaisella on jo oikeus valita, onko vain avoliitossa vai haluaako mennä naimisiin. Ei tuossa ole mitään epäselvää. Jos haluat naimisiin ja että sinun ajatellaan olevan avioliitossa, voit mennä naimisiin. Jos et halua mennä, sinua ei ajatella naimisissa olevaksi, ei edes vaikka sinulla olisi sormus sormessa. Ei ole olemassa mitään ylimääräisiä siviilisäätyjä ja sitoutumisen muotoja, joita ei olisi jo yleisesti olemassa ja määriteltynä.

Yhteiskunta ennen määritti myös avioliiton pelkästään miehen ja naisen väliseksi ja kuinkas sitten kävikään.

Se ei silti tarkoita sitä, että yhteiskunta muuttaisi kihlauksen määritelmää tai avioliiton määritelmää. Tai avoparin ja seurustelevan parin määritelmää. Jokainen saa edelleen vapaasti ostella sormuksia ja laittaa niitä sormiinsa, mutta kihlaus tarkoittaa vain tiettyä asiaa, lupausta avioitua.

Mutta kun kihlauksen määritelmä on jo muuttunut, vuosikymmeniä sitten. Totta, että sitä ei tee yhteiskunta vaan siinä elävät.

Ei ole muuttunut. Ainoastaan sinun ja ehkä muutaman muun teinikihlautujan mielestä.

Hah, koko yhteiskunta ja kaikki siinä olevat ihmisetkö sinun mielestäsi ovat niitä jotka polkevat jalkaa, kun he eivät suostu yhden ainoan palstalla kihlaliitosta jankkaavan mieliksi muuttamaan jo olemassa olevaa määritelmää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paskanvatkaaja kirjoitti:

Sormusliitto?

Epävirallinen avioliitto?

Rakkausliitto?

Melkein naimisissa?

Me ainakin ollaan mun "vaimon" kanssa kihloissa, ja aiotaan olla aina yhdessä. Naimisiin ei ole mitään tarvetta mennä. Emme usko avioliitto-instituutioon, emmekä kuulu mihinkään uskontokuntaan.

Epävirallinen avioliitto kuulostaa hyvältä. Kysehän on oikeastaan samasta asiasta, ilman viranomaisen leimoja vain.

Epävirallinen avioliitto on aika pitkä sana, tai siis sanapari. Sopii siis huonosti arkikäyttöön. Eri asia, jos puhuttaisiin vain avioliitosta riippumatta siitä, onko suhde vahvistettu viranomaisen luona vai ei. Puhutaanhan jo nyt puolisoista, vaikka nämä eivät olisi virallisesti naimisissa. Voisiko avioliitto muuttua nykyisen kihlaliiton/avoliiton synonyymiksi? Sitten voisi olla virallisliitto-niminen lisäosa heille, jotka haluavat rekisteröidä suhteensa virallisesti. Muille riittäisi kihlat.

Yhteiskunnassa on jo määritelmä kihlaukselle ja avioliitolle sekä avoliitolle. Ei yhteiskunta rupea muuttamaan näitä käsitteitä jonkun yksittäisen kihlaliitosta inttäjän mieliksi. Jokaisella on jo oikeus valita, onko vain avoliitossa vai haluaako mennä naimisiin. Ei tuossa ole mitään epäselvää. Jos haluat naimisiin ja että sinun ajatellaan olevan avioliitossa, voit mennä naimisiin. Jos et halua mennä, sinua ei ajatella naimisissa olevaksi, ei edes vaikka sinulla olisi sormus sormessa. Ei ole olemassa mitään ylimääräisiä siviilisäätyjä ja sitoutumisen muotoja, joita ei olisi jo yleisesti olemassa ja määriteltynä.

Yhteiskunta ennen määritti myös avioliiton pelkästään miehen ja naisen väliseksi ja kuinkas sitten kävikään.

Se ei silti tarkoita sitä, että yhteiskunta muuttaisi kihlauksen määritelmää tai avioliiton määritelmää. Tai avoparin ja seurustelevan parin määritelmää. Jokainen saa edelleen vapaasti ostella sormuksia ja laittaa niitä sormiinsa, mutta kihlaus tarkoittaa vain tiettyä asiaa, lupausta avioitua.

Mutta kun kihlauksen määritelmä on jo muuttunut, vuosikymmeniä sitten. Totta, että sitä ei tee yhteiskunta vaan siinä elävät.

Yhteiskunta tarkoittaa siinä asuvia ihmisiä ja valtaväestöä. Valtaväestön ajattelu määrittää sen, miten yhteiskunta määrittää asiat. Jonkun yksittäisen ihmisen palstapropaganda ei tuo muutosta yleisiin jo määriteltyihin asioihin.

Hyvinhän sen yksittäisen palstapropaganda tuntuu kuitenkin uppoavan, kun noin ottaa yksittäinen mielipide päähän. Saadaanko toiset 113 sivua? Nyt jännittää ..

MOT

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paskanvatkaaja kirjoitti:

Sormusliitto?

Epävirallinen avioliitto?

Rakkausliitto?

Melkein naimisissa?

Me ainakin ollaan mun "vaimon" kanssa kihloissa, ja aiotaan olla aina yhdessä. Naimisiin ei ole mitään tarvetta mennä. Emme usko avioliitto-instituutioon, emmekä kuulu mihinkään uskontokuntaan.

Epävirallinen avioliitto kuulostaa hyvältä. Kysehän on oikeastaan samasta asiasta, ilman viranomaisen leimoja vain.

Epävirallinen avioliitto on aika pitkä sana, tai siis sanapari. Sopii siis huonosti arkikäyttöön. Eri asia, jos puhuttaisiin vain avioliitosta riippumatta siitä, onko suhde vahvistettu viranomaisen luona vai ei. Puhutaanhan jo nyt puolisoista, vaikka nämä eivät olisi virallisesti naimisissa. Voisiko avioliitto muuttua nykyisen kihlaliiton/avoliiton synonyymiksi? Sitten voisi olla virallisliitto-niminen lisäosa heille, jotka haluavat rekisteröidä suhteensa virallisesti. Muille riittäisi kihlat.

Yhteiskunnassa on jo määritelmä kihlaukselle ja avioliitolle sekä avoliitolle. Ei yhteiskunta rupea muuttamaan näitä käsitteitä jonkun yksittäisen kihlaliitosta inttäjän mieliksi. Jokaisella on jo oikeus valita, onko vain avoliitossa vai haluaako mennä naimisiin. Ei tuossa ole mitään epäselvää. Jos haluat naimisiin ja että sinun ajatellaan olevan avioliitossa, voit mennä naimisiin. Jos et halua mennä, sinua ei ajatella naimisissa olevaksi, ei edes vaikka sinulla olisi sormus sormessa. Ei ole olemassa mitään ylimääräisiä siviilisäätyjä ja sitoutumisen muotoja, joita ei olisi jo yleisesti olemassa ja määriteltynä.

Kyllähän näitä muutetaan ihan virallisestikin, puhekielen merkityksistä nyt puhumattakaan. Varmasti joku intti vielä muutama vuosi sitten, että ei yhteiskunta rupea avioliittoa muuttamaan sukupuolineutraaliksi jonkun yksittäisen inttäjän mieliksi. Jos sinulla ei ole parempia argumentteja kuin että mikään ei voi koskaan muuttua, niin ehkä kannattaa mieluummin vaikka käydä kävelyllä tai imuroida.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa ikäänkuin yksi lapsi jankkaa jankkaamasta päästyään ja aikuiset ihmiset yrittävät opettaa ja selittää hänelle viisaita asioita. Ja kun oppi ei näytä menevän lapselle perille, on opetettava ja selitettävä yksinkertaiset asiat uudestaan ja uudestaan.

Tuota avoliittoa on tuskastumiseen asti selitetty, ei vaan tajua.

Onko ongelma siinä, että jankkaaja haluaisi oikeisiin kihloihin ja naimisiin, mutta puoliso ei halua. Ja jos hän ei itse arvosta pelkkää seurustelua ja avoparina oloa, niin hän haluaisi silti suuremman arvostuksen heidän suhteelleen muiden silmissä. Mutta kun valitettavasti sellaista välimuotoa ei ole, on vain avoliitto tai seurustelu, avioitumiseen johtava kihlaus ja avioliitto.

Vierailija kirjoitti:

Onko ongelma siinä, että jankkaaja haluaisi oikeisiin kihloihin ja naimisiin, mutta puoliso ei halua. Ja jos hän ei itse arvosta pelkkää seurustelua ja avoparina oloa, niin hän haluaisi silti suuremman arvostuksen heidän suhteelleen muiden silmissä. Mutta kun valitettavasti sellaista välimuotoa ei ole, on vain avoliitto tai seurustelu, avioitumiseen johtava kihlaus ja avioliitto.

Suurin syy on lienee lukutaidossasi. Eikö yksinpuhelu ja jankkaaminen kyllästytä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ongelma siinä, että jankkaaja haluaisi oikeisiin kihloihin ja naimisiin, mutta puoliso ei halua. Ja jos hän ei itse arvosta pelkkää seurustelua ja avoparina oloa, niin hän haluaisi silti suuremman arvostuksen heidän suhteelleen muiden silmissä. Mutta kun valitettavasti sellaista välimuotoa ei ole, on vain avoliitto tai seurustelu, avioitumiseen johtava kihlaus ja avioliitto.

Suurin syy on lienee lukutaidossasi. Eikö yksinpuhelu ja jankkaaminen kyllästytä?

En ole kirjoittanut kuin joitakin kommentteja ketjuun. Mutta sinun kommenttisi menevät jatkuvasti ihan lapsen tasolle tai solvaamisen puolelle, mitä olen ketjua seurannut. Tässä ketjussa ainoastaan nämä avioliiton puolesta puhujat osaavat kirjoittaa asiallisesti.

:D

Muistakaa hei naiset mikä on aviomiehen nimenoton MÄÄRITELMÄ VIRALLISESTI. Muistakaa myös, mitä miehen sukulaisuuden suosiminen aiheuttaa maailmalla. Kannatatte ilmeisesti kaikki tyttölasten abortointia, kun sallitte aviomiehen sukuun liittymisen? Miten voitte olla noin halpamaisia ja kuvottavia, että näytätte tytöllenne mallia jossa olette aviomieheen nähden lapsen asemassa? Yleensä ihminen saa nimen vanhemmaltaan, nainen aviomieheltä. Kuinka NOLOA. Miten kehtaatte? Ja jos sukunimi on aina mieheltä jotain kautta, miksi miehenne ei ota isänne nimeä? Tehän aina kehutte miten nimi on aina miehen, mutta miksi silti sen on aina mentävä niin että nainen vaihtaa sen?

Olette te aviohysteerikot hauskoja :D Kannatte itse valkoista hääpukua, annatte isin kävelyttää alttarille, suostutte liittymään aviomiehen sukuun mikä on naisvihan perimmäinen syy joka kulttuurissa ja suurin huolenne on joku kihlauksen määritelmä. Se ei vahingoita ketään.

Teidän valintanne jatkaa naista alistavia perinteitä vaikuttaa kaikkiin naisiin ja koko kulttuurin naiskuvaan. Hävetkää turhamaisuuttanne.

Miksette välitä oikeasti alistavien symbolien merkityksestä? Aviomiehen nimenotto merkitsee sitä, että olette ukkonne omaisuutta ja liitytte miehen sukuun. :D Ette te sitä saa valita. Silti valtaosa naisista vaan kieltää tavan perinteen. Te olette miehellenne alisteisia. Miksi miehenne ei vaihda nimeä? :)

Avoliitto jos asutaan yhdessä. "Kihloissa" jos on pelkät sormukset, muttei avioliittoa. Kihlaliittoa ei ole olemassa, parisuhde siis luultavasti. Jokainen saa nimittää sitä miksi haluaa

Kihlaus

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa hei naiset mikä on aviomiehen nimenoton MÄÄRITELMÄ VIRALLISESTI. Muistakaa myös, mitä miehen sukulaisuuden suosiminen aiheuttaa maailmalla. Kannatatte ilmeisesti kaikki tyttölasten abortointia, kun sallitte aviomiehen sukuun liittymisen? Miten voitte olla noin halpamaisia ja kuvottavia, että näytätte tytöllenne mallia jossa olette aviomieheen nähden lapsen asemassa? Yleensä ihminen saa nimen vanhemmaltaan, nainen aviomieheltä. Kuinka NOLOA. Miten kehtaatte? Ja jos sukunimi on aina mieheltä jotain kautta, miksi miehenne ei ota isänne nimeä? Tehän aina kehutte miten nimi on aina miehen, mutta miksi silti sen on aina mentävä niin että nainen vaihtaa sen?

Olette te aviohysteerikot hauskoja :D Kannatte itse valkoista hääpukua, annatte isin kävelyttää alttarille, suostutte liittymään aviomiehen sukuun mikä on naisvihan perimmäinen syy joka kulttuurissa ja suurin huolenne on joku kihlauksen määritelmä. Se ei vahingoita ketään.

Teidän valintanne jatkaa naista alistavia perinteitä vaikuttaa kaikkiin naisiin ja koko kulttuurin naiskuvaan. Hävetkää turhamaisuuttanne.

Miksette välitä oikeasti alistavien symbolien merkityksestä? Aviomiehen nimenotto merkitsee sitä, että olette ukkonne omaisuutta ja liitytte miehen sukuun. :D Ette te sitä saa valita. Silti valtaosa naisista vaan kieltää tavan perinteen. Te olette miehellenne alisteisia. Miksi miehenne ei vaihda nimeä? :)

Säkin heräsit luolastas trollaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Avoliitto jos asutaan yhdessä. "Kihloissa" jos on pelkät sormukset, muttei avioliittoa. Kihlaliittoa ei ole olemassa, parisuhde siis luultavasti. Jokainen saa nimittää sitä miksi haluaa

Lukutaitoa edelleen peräänkuulutetaan!

Eihän tuohon mitään uutta termiä tarvita. Jos pariskunta on päättänyt olevansa kihlaliitossa, he ovat kihlaliitossa. Kaunis sana. :)

Vierailija kirjoitti:

Avoliitto jos asutaan yhdessä. "Kihloissa" jos on pelkät sormukset, muttei avioliittoa. Kihlaliittoa ei ole olemassa, parisuhde siis luultavasti. Jokainen saa nimittää sitä miksi haluaa

Jos kihlaliittoa ei ole olemassa, mikä estää keksimästä sen? Julistan täten kihlaliiton lanseeratuksi!

Vierailija kirjoitti:

Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen, millä sanalla voisi mielestänne kutsua parisuhdetilannetta jossa on tehty keskinäinen sopimus suhteen (elinikäisestä?) pysyvyydestä ja ehkä hankittu sormukset merkiksi ilman aikomusta avioliittoon?

Tiedän että jotkut haluaa kutsua sitä kihloissa oloksi, mutta aika moni ei koska sillä sanalla on jo olemassa käytetty, tarkoin määritelty tarkoitus joka ei ole tämä. Joten te jotka ette halua kutsua edellä mainittua kuviota kihlaukseksi/kihlaliitoksi, osallistukaa aivoriiheen uudesta sanasta!

Susipari.