Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Keksi termi "kihlaliitolle"!

Vierailija
12.11.2017 |

Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen, millä sanalla voisi mielestänne kutsua parisuhdetilannetta jossa on tehty keskinäinen sopimus suhteen (elinikäisestä?) pysyvyydestä ja ehkä hankittu sormukset merkiksi ilman aikomusta avioliittoon?

Tiedän että jotkut haluaa kutsua sitä kihloissa oloksi, mutta aika moni ei koska sillä sanalla on jo olemassa käytetty, tarkoin määritelty tarkoitus joka ei ole tämä. Joten te jotka ette halua kutsua edellä mainittua kuviota kihlaukseksi/kihlaliitoksi, osallistukaa aivoriiheen uudesta sanasta!

Kommentit (1823)

Vierailija
421/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmisillä on tarve olla pari oman yhteisönsä silmissä, ja näyttää toisillensa että ovat sitoutuneet kaiken kansan edessä. Jos ei voi mennä nykyisen lain kaltaisiin naimisiin, miten se on teiltä pois jos osoittaa sitoumuksensa jotenkin muuten? Miksi teillä on tarve nimittää sitä mukaliitoksi?

Vierailija
422/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jankata sivutolkulla mikä on kihla tai ei ole kihla, kun tavoite on löytää uusi sana suhteelle jossa ollaan vakiintuneita, aikomatta solmia yhtä tiettyä juridista sopimusta nimeltä avioliitto, tai antamatta lupausta solmia sellainen, eli kihlat. Muita lupauksia ja juridisia sopimuksia voi kyllä olla.

No se on se mukakihlaus jos parisuhde-nimitys ei kelpaa.

Miksi sitten pitää olla termejä avioliitto, kihlaus, avoliitto, jos kerran parisuhde on ihan kelpo termi kahden ihmisen suhteelle?

Jos aikuiselle ihmiselle ei riitä sanat parisuhde tai seurustelu, niin ihan saat kaikin mokomin tulla kertomaan meille olevasi kihlaliitossa tai jossain muussa liitossa joka on vakavampaa kuin seurustelu mutta jossa ei kuitenkaan haluta sitoutua toiseen virallisesti eli avioitua. Joku paha ongelma sinulla on aiheeseen liittyen ja olen aika varma, että miesystäväsi (!) ei edes tiedä olevansa kanssasi muussa kuin ihan tavallisessa parisuhteessa.

Mutta mene/tule kaikin mokomin toitottamaan muille olevasi jossain ihan uudenlaisessa liitossa, jossa seurustellaan ihan ainutlaatuisella tavalla... joka tosin ei millään tavalla eroa perinteisestä seurustelusta. Itsesi sinä siinä naurunalaiseksi teet, mutta siihen sinulla on oikeus.

Jahas, joku luulee että tää on kahden ihmisen ketju. Saanko kysyä mikä on siviilisäätysi? T:ohis

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
423/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jankata sivutolkulla mikä on kihla tai ei ole kihla, kun tavoite on löytää uusi sana suhteelle jossa ollaan vakiintuneita, aikomatta solmia yhtä tiettyä juridista sopimusta nimeltä avioliitto, tai antamatta lupausta solmia sellainen, eli kihlat. Muita lupauksia ja juridisia sopimuksia voi kyllä olla.

No se on se mukakihlaus jos parisuhde-nimitys ei kelpaa.

Miksi sitten pitää olla termejä avioliitto, kihlaus, avoliitto, jos kerran parisuhde on ihan kelpo termi kahden ihmisen suhteelle?

Niinhän se onkin, mutta avioliittoon ja avoliittoon kuuluu myös nuo juridiset ja käytännölliset asiat. Ihminen voi myös olla avioliitossa vaikka parisuhde olisikin jo päättynyt. Ero voi tulla, mutta on edelleen naimisissa, kunnes avioeroa haetaan.

Noilla asioilla on merkitys. Siksi kihloissa oloa ei voi käyttää määritelmämä suhteelle jos ei olla menossa naimisiin, koska niin sanominen on joko väärinymmärrys tai valehtelua. Sanoilla on merkitys. Joskus se merkitys voi muuttua, mutta se, että joku haluaa tahallaan käyttää määritelmää väärin tai ei vain halua ymmärtää sitä, ei vielä tarkoita, että sen yleinen merkitys on muuttunut.

Vierailija
424/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä hienous siinä avioliitossa on? Talous? Jos tekee avioehdon, onko oikeasti aviolitossa?

Ymmärrän, jos joku kaipaa sormusta vasempaan nimettömäänsä. Olen asiakaspalvelussa töissä, ja minua helpottaisi, jos sormessani olisi sormus merkiksi _muille_, että olen varattu. Baarissa työskennellessäni työkaverit suosittelivat leikkisormuksen käyttämistä.

Omakohtaisesti kokemus omasta isästäni ja äitipuolestani. Olivat kihloissa 30v.

Äitipuolelleni oli kirjattu testamenttiin hallinta- ja asumisoikeus isäni taloon. Isäni oli puhunut naimisiinmenosta monta kertaa, mutta äp ei halunnut.

Isäni kuolemaan jälkeen selvisi, että talon lisäksi isälläni oli velkaa. Mitä vaihtoehtoja siis oli mielestäsi tässä kohtaa ja mitkä olivat äp:ni oikeudet? Haluan kuulla vastauksesi.

En ole juristi, enk haula puuttua muiden tilanteisiin, kun en niistä mitään tiedä. Ilmeisesti äitipuolesi on viisas nainen, kun ei halunnut naida velkoja niskalleen. Eikö tärkeintäkuitenkn ole rakkaus?

Eli avioliitossa on kyse vain ja ainoastaan rahasta.  Ymmärrettävää toki, en väheksy.

Avioliittohan on nimenomaan juridinen sopimus. Kihlat ei sen sijaan, joten sitä nimitystä saa käyttää miten kukin haluaa.

Niinpä! Itse käytän kihlaus-sanaa merkiksi siitä, että neitsyyden menettämisestä on kulunut 5 vuotta! Täytyykin ostaa sormus kihlaukseni merkiksi! Saan itse päättää!!!!111

Vierailija
425/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä hienous siinä avioliitossa on? Talous? Jos tekee avioehdon, onko oikeasti aviolitossa?

Ymmärrän, jos joku kaipaa sormusta vasempaan nimettömäänsä. Olen asiakaspalvelussa töissä, ja minua helpottaisi, jos sormessani olisi sormus merkiksi _muille_, että olen varattu. Baarissa työskennellessäni työkaverit suosittelivat leikkisormuksen käyttämistä.

Omakohtaisesti kokemus omasta isästäni ja äitipuolestani. Olivat kihloissa 30v.

Äitipuolelleni oli kirjattu testamenttiin hallinta- ja asumisoikeus isäni taloon. Isäni oli puhunut naimisiinmenosta monta kertaa, mutta äp ei halunnut.

Isäni kuolemaan jälkeen selvisi, että talon lisäksi isälläni oli velkaa. Mitä vaihtoehtoja siis oli mielestäsi tässä kohtaa ja mitkä olivat äp:ni oikeudet? Haluan kuulla vastauksesi.

En ole juristi, enk haula puuttua muiden tilanteisiin, kun en niistä mitään tiedä. Ilmeisesti äitipuolesi on viisas nainen, kun ei halunnut naida velkoja niskalleen. Eikö tärkeintäkuitenkn ole rakkaus?

Eli avioliitossa on kyse vain ja ainoastaan rahasta.  Ymmärrettävää toki, en väheksy.

Avioliittohan on nimenomaan juridinen sopimus. Kihlat ei sen sijaan, joten sitä nimitystä saa käyttää miten kukin haluaa.

Niinpä! Itse käytän kihlaus-sanaa merkiksi siitä, että neitsyyden menettämisestä on kulunut 5 vuotta! Täytyykin ostaa sormus kihlaukseni merkiksi! Saan itse päättää!!!!111

Kuulostatkin teinille.

Vierailija
426/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jankata sivutolkulla mikä on kihla tai ei ole kihla, kun tavoite on löytää uusi sana suhteelle jossa ollaan vakiintuneita, aikomatta solmia yhtä tiettyä juridista sopimusta nimeltä avioliitto, tai antamatta lupausta solmia sellainen, eli kihlat. Muita lupauksia ja juridisia sopimuksia voi kyllä olla.

No se on se mukakihlaus jos parisuhde-nimitys ei kelpaa.

Miksi sitten pitää olla termejä avioliitto, kihlaus, avoliitto, jos kerran parisuhde on ihan kelpo termi kahden ihmisen suhteelle?

Jos aikuiselle ihmiselle ei riitä sanat parisuhde tai seurustelu, niin ihan saat kaikin mokomin tulla kertomaan meille olevasi kihlaliitossa tai jossain muussa liitossa joka on vakavampaa kuin seurustelu mutta jossa ei kuitenkaan haluta sitoutua toiseen virallisesti eli avioitua. Joku paha ongelma sinulla on aiheeseen liittyen ja olen aika varma, että miesystäväsi (!) ei edes tiedä olevansa kanssasi muussa kuin ihan tavallisessa parisuhteessa.

Mutta mene/tule kaikin mokomin toitottamaan muille olevasi jossain ihan uudenlaisessa liitossa, jossa seurustellaan ihan ainutlaatuisella tavalla... joka tosin ei millään tavalla eroa perinteisestä seurustelusta. Itsesi sinä siinä naurunalaiseksi teet, mutta siihen sinulla on oikeus.

Tässä sanottu kaikki olennainen! Jokaisella on oikeus tehdä itsestään pelle!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
427/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jankata sivutolkulla mikä on kihla tai ei ole kihla, kun tavoite on löytää uusi sana suhteelle jossa ollaan vakiintuneita, aikomatta solmia yhtä tiettyä juridista sopimusta nimeltä avioliitto, tai antamatta lupausta solmia sellainen, eli kihlat. Muita lupauksia ja juridisia sopimuksia voi kyllä olla.

No se on se mukakihlaus jos parisuhde-nimitys ei kelpaa.

Miksi sitten pitää olla termejä avioliitto, kihlaus, avoliitto, jos kerran parisuhde on ihan kelpo termi kahden ihmisen suhteelle?

Niinhän se onkin, mutta avioliittoon ja avoliittoon kuuluu myös nuo juridiset ja käytännölliset asiat. Ihminen voi myös olla avioliitossa vaikka parisuhde olisikin jo päättynyt. Ero voi tulla, mutta on edelleen naimisissa, kunnes avioeroa haetaan.

Noilla asioilla on merkitys. Siksi kihloissa oloa ei voi käyttää määritelmämä suhteelle jos ei olla menossa naimisiin, koska niin sanominen on joko väärinymmärrys tai valehtelua. Sanoilla on merkitys. Joskus se merkitys voi muuttua, mutta se, että joku haluaa tahallaan käyttää määritelmää väärin tai ei vain halua ymmärtää sitä, ei vielä tarkoita, että sen yleinen merkitys on muuttunut.

kuka kieltää?

Vierailija
428/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä hienous siinä avioliitossa on? Talous? Jos tekee avioehdon, onko oikeasti aviolitossa?

Ymmärrän, jos joku kaipaa sormusta vasempaan nimettömäänsä. Olen asiakaspalvelussa töissä, ja minua helpottaisi, jos sormessani olisi sormus merkiksi _muille_, että olen varattu. Baarissa työskennellessäni työkaverit suosittelivat leikkisormuksen käyttämistä.

Omakohtaisesti kokemus omasta isästäni ja äitipuolestani. Olivat kihloissa 30v.

Äitipuolelleni oli kirjattu testamenttiin hallinta- ja asumisoikeus isäni taloon. Isäni oli puhunut naimisiinmenosta monta kertaa, mutta äp ei halunnut.

Isäni kuolemaan jälkeen selvisi, että talon lisäksi isälläni oli velkaa. Mitä vaihtoehtoja siis oli mielestäsi tässä kohtaa ja mitkä olivat äp:ni oikeudet? Haluan kuulla vastauksesi.

En ole juristi, enk haula puuttua muiden tilanteisiin, kun en niistä mitään tiedä. Ilmeisesti äitipuolesi on viisas nainen, kun ei halunnut naida velkoja niskalleen. Eikö tärkeintäkuitenkn ole rakkaus?

Eli avioliitossa on kyse vain ja ainoastaan rahasta.  Ymmärrettävää toki, en väheksy.

Avioliittohan on nimenomaan juridinen sopimus. Kihlat ei sen sijaan, joten sitä nimitystä saa käyttää miten kukin haluaa.

Niinpä! Itse käytän kihlaus-sanaa merkiksi siitä, että neitsyyden menettämisestä on kulunut 5 vuotta! Täytyykin ostaa sormus kihlaukseni merkiksi! Saan itse päättää!!!!111

Kuulostatkin teinille.

Sehän tässä pointti onkin. "Mä saan niiku ite päättää mitä se tarkottaa" -ulina on teiniä. Ja sitä on tämä ketju täynnä..... :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
429/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jankata sivutolkulla mikä on kihla tai ei ole kihla, kun tavoite on löytää uusi sana suhteelle jossa ollaan vakiintuneita, aikomatta solmia yhtä tiettyä juridista sopimusta nimeltä avioliitto, tai antamatta lupausta solmia sellainen, eli kihlat. Muita lupauksia ja juridisia sopimuksia voi kyllä olla.

No se on se mukakihlaus jos parisuhde-nimitys ei kelpaa.

Miksi sitten pitää olla termejä avioliitto, kihlaus, avoliitto, jos kerran parisuhde on ihan kelpo termi kahden ihmisen suhteelle?

Jos aikuiselle ihmiselle ei riitä sanat parisuhde tai seurustelu, niin ihan saat kaikin mokomin tulla kertomaan meille olevasi kihlaliitossa tai jossain muussa liitossa joka on vakavampaa kuin seurustelu mutta jossa ei kuitenkaan haluta sitoutua toiseen virallisesti eli avioitua. Joku paha ongelma sinulla on aiheeseen liittyen ja olen aika varma, että miesystäväsi (!) ei edes tiedä olevansa kanssasi muussa kuin ihan tavallisessa parisuhteessa.

Mutta mene/tule kaikin mokomin toitottamaan muille olevasi jossain ihan uudenlaisessa liitossa, jossa seurustellaan ihan ainutlaatuisella tavalla... joka tosin ei millään tavalla eroa perinteisestä seurustelusta. Itsesi sinä siinä naurunalaiseksi teet, mutta siihen sinulla on oikeus.

Tässä sanottu kaikki olennainen! Jokaisella on oikeus tehdä itsestään pelle!

Mulle ei oo tullut vielä selväksi miten se pelleys tulee ilmi? Pelleilyltä sen sijaan kuulostaa toisten parisuhteiden vähättely.

Vierailija
430/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä hienous siinä avioliitossa on? Talous? Jos tekee avioehdon, onko oikeasti aviolitossa?

Ymmärrän, jos joku kaipaa sormusta vasempaan nimettömäänsä. Olen asiakaspalvelussa töissä, ja minua helpottaisi, jos sormessani olisi sormus merkiksi _muille_, että olen varattu. Baarissa työskennellessäni työkaverit suosittelivat leikkisormuksen käyttämistä.

Omakohtaisesti kokemus omasta isästäni ja äitipuolestani. Olivat kihloissa 30v.

Äitipuolelleni oli kirjattu testamenttiin hallinta- ja asumisoikeus isäni taloon. Isäni oli puhunut naimisiinmenosta monta kertaa, mutta äp ei halunnut.

Isäni kuolemaan jälkeen selvisi, että talon lisäksi isälläni oli velkaa. Mitä vaihtoehtoja siis oli mielestäsi tässä kohtaa ja mitkä olivat äp:ni oikeudet? Haluan kuulla vastauksesi.

En ole juristi, enk haula puuttua muiden tilanteisiin, kun en niistä mitään tiedä. Ilmeisesti äitipuolesi on viisas nainen, kun ei halunnut naida velkoja niskalleen. Eikö tärkeintäkuitenkn ole rakkaus?

Eli avioliitossa on kyse vain ja ainoastaan rahasta.  Ymmärrettävää toki, en väheksy.

Avioliittohan on nimenomaan juridinen sopimus. Kihlat ei sen sijaan, joten sitä nimitystä saa käyttää miten kukin haluaa.

Niinpä! Itse käytän kihlaus-sanaa merkiksi siitä, että neitsyyden menettämisestä on kulunut 5 vuotta! Täytyykin ostaa sormus kihlaukseni merkiksi! Saan itse päättää!!!!111

Kuulostatkin teinille.

Sehän tässä pointti onkin. "Mä saan niiku ite päättää mitä se tarkottaa" -ulina on teiniä. Ja sitä on tämä ketju täynnä..... :)

Niin anteeksi, unohdin että av-mammahan se ne toisten parisuhteetkin parhaiten tietää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
431/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä hienous siinä avioliitossa on? Talous? Jos tekee avioehdon, onko oikeasti aviolitossa?

Ymmärrän, jos joku kaipaa sormusta vasempaan nimettömäänsä. Olen asiakaspalvelussa töissä, ja minua helpottaisi, jos sormessani olisi sormus merkiksi _muille_, että olen varattu. Baarissa työskennellessäni työkaverit suosittelivat leikkisormuksen käyttämistä.

Omakohtaisesti kokemus omasta isästäni ja äitipuolestani. Olivat kihloissa 30v.

Äitipuolelleni oli kirjattu testamenttiin hallinta- ja asumisoikeus isäni taloon. Isäni oli puhunut naimisiinmenosta monta kertaa, mutta äp ei halunnut.

Isäni kuolemaan jälkeen selvisi, että talon lisäksi isälläni oli velkaa. Mitä vaihtoehtoja siis oli mielestäsi tässä kohtaa ja mitkä olivat äp:ni oikeudet? Haluan kuulla vastauksesi.

En ole juristi, enk haula puuttua muiden tilanteisiin, kun en niistä mitään tiedä. Ilmeisesti äitipuolesi on viisas nainen, kun ei halunnut naida velkoja niskalleen. Eikö tärkeintäkuitenkn ole rakkaus?

Eli avioliitossa on kyse vain ja ainoastaan rahasta.  Ymmärrettävää toki, en väheksy.

Avioliittohan on nimenomaan juridinen sopimus. Kihlat ei sen sijaan, joten sitä nimitystä saa käyttää miten kukin haluaa.

Niinpä! Itse käytän kihlaus-sanaa merkiksi siitä, että neitsyyden menettämisestä on kulunut 5 vuotta! Täytyykin ostaa sormus kihlaukseni merkiksi! Saan itse päättää!!!!111

Kuulostatkin teinille.

Et ymmärrä sarkasmia? Siinä demonstroitiin sitä miten typerältä mukakihlautujat kuulostavat kun keksivät  sanalle, jolla on JO OLEMASSA OLEVA MERKITYS, uuden merkityksen. Sama kuin omenaa alkaisi kutsua päärynäksi. Yhtä järjetöntä.

Vierailija
432/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Panoliitto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
433/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jankata sivutolkulla mikä on kihla tai ei ole kihla, kun tavoite on löytää uusi sana suhteelle jossa ollaan vakiintuneita, aikomatta solmia yhtä tiettyä juridista sopimusta nimeltä avioliitto, tai antamatta lupausta solmia sellainen, eli kihlat. Muita lupauksia ja juridisia sopimuksia voi kyllä olla.

No se on se mukakihlaus jos parisuhde-nimitys ei kelpaa.

Miksi sitten pitää olla termejä avioliitto, kihlaus, avoliitto, jos kerran parisuhde on ihan kelpo termi kahden ihmisen suhteelle?

Jos aikuiselle ihmiselle ei riitä sanat parisuhde tai seurustelu, niin ihan saat kaikin mokomin tulla kertomaan meille olevasi kihlaliitossa tai jossain muussa liitossa joka on vakavampaa kuin seurustelu mutta jossa ei kuitenkaan haluta sitoutua toiseen virallisesti eli avioitua. Joku paha ongelma sinulla on aiheeseen liittyen ja olen aika varma, että miesystäväsi (!) ei edes tiedä olevansa kanssasi muussa kuin ihan tavallisessa parisuhteessa.

Mutta mene/tule kaikin mokomin toitottamaan muille olevasi jossain ihan uudenlaisessa liitossa, jossa seurustellaan ihan ainutlaatuisella tavalla... joka tosin ei millään tavalla eroa perinteisestä seurustelusta. Itsesi sinä siinä naurunalaiseksi teet, mutta siihen sinulla on oikeus.

Me olemme päätyneet tähän parisuhdemalliin ihan yhdessä tuumin elämänkumppanini kanssa, molempien lasten eduksi mutta raskain mielin. En tiedä miksi olemme sinusta sen vuoksi naurettavia.

Olemme molemmat eronneet jo aikapäiviä edellisistä liitoistamme, joista molemmilla on lapsia. Jos menisimme nyt naimisiin, tässä vaiheessa lapsille ei seuraisi mitään. Mutta entä kun toinen kuolee? Leski saa lain mukaan jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Tätä ei millään testamentilla voi kumota. Tämä tatkoittaa, että lapset maksavat asunnosta perintöveron, ja sen kunnossapidon, niin kauan kuin leski elää, eivätkä voi sitä myydä. Eli lapset menettävät vanhemman mutta eivät saa perintöä joka auttaisi heitä esim oman asunnon hankinnassa.

Emme siis käytännössä voi mennä ikinä naimisiin. Haluaisimme kyllä juhlistaa sitoumustamme ja kutsua ystäviä ja sukulaisia juhlimaan kanssamme, ja kantaa sormuksia siitä merkkinä, mutta ei ole mitään sellaista muotoa jolla meillä voi olla sitoutunut parisuhde nykyisillä termeillä ja lain puitteissa.

Olemme romantikkoja ja meille se olisi tärkeää. Mutta näköjään joidenkin mielestä olemme myös naurettavia ja teinejä.

Vierailija
434/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laiton avioliitto  "Unholy alliance"  :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
435/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jankata sivutolkulla mikä on kihla tai ei ole kihla, kun tavoite on löytää uusi sana suhteelle jossa ollaan vakiintuneita, aikomatta solmia yhtä tiettyä juridista sopimusta nimeltä avioliitto, tai antamatta lupausta solmia sellainen, eli kihlat. Muita lupauksia ja juridisia sopimuksia voi kyllä olla.

No se on se mukakihlaus jos parisuhde-nimitys ei kelpaa.

Miksi sitten pitää olla termejä avioliitto, kihlaus, avoliitto, jos kerran parisuhde on ihan kelpo termi kahden ihmisen suhteelle?

Jos aikuiselle ihmiselle ei riitä sanat parisuhde tai seurustelu, niin ihan saat kaikin mokomin tulla kertomaan meille olevasi kihlaliitossa tai jossain muussa liitossa joka on vakavampaa kuin seurustelu mutta jossa ei kuitenkaan haluta sitoutua toiseen virallisesti eli avioitua. Joku paha ongelma sinulla on aiheeseen liittyen ja olen aika varma, että miesystäväsi (!) ei edes tiedä olevansa kanssasi muussa kuin ihan tavallisessa parisuhteessa.

Mutta mene/tule kaikin mokomin toitottamaan muille olevasi jossain ihan uudenlaisessa liitossa, jossa seurustellaan ihan ainutlaatuisella tavalla... joka tosin ei millään tavalla eroa perinteisestä seurustelusta. Itsesi sinä siinä naurunalaiseksi teet, mutta siihen sinulla on oikeus.

Me olemme päätyneet tähän parisuhdemalliin ihan yhdessä tuumin elämänkumppanini kanssa, molempien lasten eduksi mutta raskain mielin. En tiedä miksi olemme sinusta sen vuoksi naurettavia.

Olemme molemmat eronneet jo aikapäiviä edellisistä liitoistamme, joista molemmilla on lapsia. Jos menisimme nyt naimisiin, tässä vaiheessa lapsille ei seuraisi mitään. Mutta entä kun toinen kuolee? Leski saa lain mukaan jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Tätä ei millään testamentilla voi kumota. Tämä tatkoittaa, että lapset maksavat asunnosta perintöveron, ja sen kunnossapidon, niin kauan kuin leski elää, eivätkä voi sitä myydä. Eli lapset menettävät vanhemman mutta eivät saa perintöä joka auttaisi heitä esim oman asunnon hankinnassa.

Emme siis käytännössä voi mennä ikinä naimisiin. Haluaisimme kyllä juhlistaa sitoumustamme ja kutsua ystäviä ja sukulaisia juhlimaan kanssamme, ja kantaa sormuksia siitä merkkinä, mutta ei ole mitään sellaista muotoa jolla meillä voi olla sitoutunut parisuhde nykyisillä termeillä ja lain puitteissa.

Olemme romantikkoja ja meille se olisi tärkeää. Mutta näköjään joidenkin mielestä olemme myös naurettavia ja teinejä.

Eli jos menisitte naimisiin, puolisosi kuoltua sinun on pakko jäädä asumaan asuntoon? :D Mitä hittoa? Menkää naimisiin ja puolison kuoltua muuta asunnosta pois :D Problem solved.

Vierailija
436/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä hienous siinä avioliitossa on? Talous? Jos tekee avioehdon, onko oikeasti aviolitossa?

Ymmärrän, jos joku kaipaa sormusta vasempaan nimettömäänsä. Olen asiakaspalvelussa töissä, ja minua helpottaisi, jos sormessani olisi sormus merkiksi _muille_, että olen varattu. Baarissa työskennellessäni työkaverit suosittelivat leikkisormuksen käyttämistä.

Omakohtaisesti kokemus omasta isästäni ja äitipuolestani. Olivat kihloissa 30v.

Äitipuolelleni oli kirjattu testamenttiin hallinta- ja asumisoikeus isäni taloon. Isäni oli puhunut naimisiinmenosta monta kertaa, mutta äp ei halunnut.

Isäni kuolemaan jälkeen selvisi, että talon lisäksi isälläni oli velkaa. Mitä vaihtoehtoja siis oli mielestäsi tässä kohtaa ja mitkä olivat äp:ni oikeudet? Haluan kuulla vastauksesi.

En ole juristi, enk haula puuttua muiden tilanteisiin, kun en niistä mitään tiedä. Ilmeisesti äitipuolesi on viisas nainen, kun ei halunnut naida velkoja niskalleen. Eikö tärkeintäkuitenkn ole rakkaus?

Eli avioliitossa on kyse vain ja ainoastaan rahasta.  Ymmärrettävää toki, en väheksy.

Avioliittohan on nimenomaan juridinen sopimus. Kihlat ei sen sijaan, joten sitä nimitystä saa käyttää miten kukin haluaa.

Niinpä! Itse käytän kihlaus-sanaa merkiksi siitä, että neitsyyden menettämisestä on kulunut 5 vuotta! Täytyykin ostaa sormus kihlaukseni merkiksi! Saan itse päättää!!!!111

Kuulostatkin teinille.

Et ymmärrä sarkasmia? Siinä demonstroitiin sitä miten typerältä mukakihlautujat kuulostavat kun keksivät  sanalle, jolla on JO OLEMASSA OLEVA MERKITYS, uuden merkityksen. Sama kuin omenaa alkaisi kutsua päärynäksi. Yhtä järjetöntä.

Sarkasmikin sai samalla uuden merkityksen. 🤣

Vierailija
437/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jankata sivutolkulla mikä on kihla tai ei ole kihla, kun tavoite on löytää uusi sana suhteelle jossa ollaan vakiintuneita, aikomatta solmia yhtä tiettyä juridista sopimusta nimeltä avioliitto, tai antamatta lupausta solmia sellainen, eli kihlat. Muita lupauksia ja juridisia sopimuksia voi kyllä olla.

No se on se mukakihlaus jos parisuhde-nimitys ei kelpaa.

Miksi sitten pitää olla termejä avioliitto, kihlaus, avoliitto, jos kerran parisuhde on ihan kelpo termi kahden ihmisen suhteelle?

Jos aikuiselle ihmiselle ei riitä sanat parisuhde tai seurustelu, niin ihan saat kaikin mokomin tulla kertomaan meille olevasi kihlaliitossa tai jossain muussa liitossa joka on vakavampaa kuin seurustelu mutta jossa ei kuitenkaan haluta sitoutua toiseen virallisesti eli avioitua. Joku paha ongelma sinulla on aiheeseen liittyen ja olen aika varma, että miesystäväsi (!) ei edes tiedä olevansa kanssasi muussa kuin ihan tavallisessa parisuhteessa.

Mutta mene/tule kaikin mokomin toitottamaan muille olevasi jossain ihan uudenlaisessa liitossa, jossa seurustellaan ihan ainutlaatuisella tavalla... joka tosin ei millään tavalla eroa perinteisestä seurustelusta. Itsesi sinä siinä naurunalaiseksi teet, mutta siihen sinulla on oikeus.

Me olemme päätyneet tähän parisuhdemalliin ihan yhdessä tuumin elämänkumppanini kanssa, molempien lasten eduksi mutta raskain mielin. En tiedä miksi olemme sinusta sen vuoksi naurettavia.

Olemme molemmat eronneet jo aikapäiviä edellisistä liitoistamme, joista molemmilla on lapsia. Jos menisimme nyt naimisiin, tässä vaiheessa lapsille ei seuraisi mitään. Mutta entä kun toinen kuolee? Leski saa lain mukaan jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Tätä ei millään testamentilla voi kumota. Tämä tatkoittaa, että lapset maksavat asunnosta perintöveron, ja sen kunnossapidon, niin kauan kuin leski elää, eivätkä voi sitä myydä. Eli lapset menettävät vanhemman mutta eivät saa perintöä joka auttaisi heitä esim oman asunnon hankinnassa.

Emme siis käytännössä voi mennä ikinä naimisiin. Haluaisimme kyllä juhlistaa sitoumustamme ja kutsua ystäviä ja sukulaisia juhlimaan kanssamme, ja kantaa sormuksia siitä merkkinä, mutta ei ole mitään sellaista muotoa jolla meillä voi olla sitoutunut parisuhde nykyisillä termeillä ja lain puitteissa.

Olemme romantikkoja ja meille se olisi tärkeää. Mutta näköjään joidenkin mielestä olemme myös naurettavia ja teinejä.

Eri

Kyllähän se leski voi muuttaa heti pois vanhasta kodista jos haluaa, niin perinnön saa jaettua. Eihän mikään laki pakota asumaan yhteisessä kodissa lopunikää.

Vierailija
438/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä hienous siinä avioliitossa on? Talous? Jos tekee avioehdon, onko oikeasti aviolitossa?

Ymmärrän, jos joku kaipaa sormusta vasempaan nimettömäänsä. Olen asiakaspalvelussa töissä, ja minua helpottaisi, jos sormessani olisi sormus merkiksi _muille_, että olen varattu. Baarissa työskennellessäni työkaverit suosittelivat leikkisormuksen käyttämistä.

Omakohtaisesti kokemus omasta isästäni ja äitipuolestani. Olivat kihloissa 30v.

Äitipuolelleni oli kirjattu testamenttiin hallinta- ja asumisoikeus isäni taloon. Isäni oli puhunut naimisiinmenosta monta kertaa, mutta äp ei halunnut.

Isäni kuolemaan jälkeen selvisi, että talon lisäksi isälläni oli velkaa. Mitä vaihtoehtoja siis oli mielestäsi tässä kohtaa ja mitkä olivat äp:ni oikeudet? Haluan kuulla vastauksesi.

En ole juristi, enk haula puuttua muiden tilanteisiin, kun en niistä mitään tiedä. Ilmeisesti äitipuolesi on viisas nainen, kun ei halunnut naida velkoja niskalleen. Eikö tärkeintäkuitenkn ole rakkaus?

Eli avioliitossa on kyse vain ja ainoastaan rahasta.  Ymmärrettävää toki, en väheksy.

Avioliittohan on nimenomaan juridinen sopimus. Kihlat ei sen sijaan, joten sitä nimitystä saa käyttää miten kukin haluaa.

Niinpä! Itse käytän kihlaus-sanaa merkiksi siitä, että neitsyyden menettämisestä on kulunut 5 vuotta! Täytyykin ostaa sormus kihlaukseni merkiksi! Saan itse päättää!!!!111

Kuulostatkin teinille.

Sehän tässä pointti onkin. "Mä saan niiku ite päättää mitä se tarkottaa" -ulina on teiniä. Ja sitä on tämä ketju täynnä..... :)

Niin anteeksi, unohdin että av-mammahan se ne toisten parisuhteetkin parhaiten tietää.

No näköjään. :D Et ole menossa naimisiin, et ole kihloissa.

Paitsi näiden "kyl mä saan ite päättää!!!!!" -tyyppien mielestä. :D

Vierailija
439/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä hienous siinä avioliitossa on? Talous? Jos tekee avioehdon, onko oikeasti aviolitossa?

Ymmärrän, jos joku kaipaa sormusta vasempaan nimettömäänsä. Olen asiakaspalvelussa töissä, ja minua helpottaisi, jos sormessani olisi sormus merkiksi _muille_, että olen varattu. Baarissa työskennellessäni työkaverit suosittelivat leikkisormuksen käyttämistä.

Omakohtaisesti kokemus omasta isästäni ja äitipuolestani. Olivat kihloissa 30v.

Äitipuolelleni oli kirjattu testamenttiin hallinta- ja asumisoikeus isäni taloon. Isäni oli puhunut naimisiinmenosta monta kertaa, mutta äp ei halunnut.

Isäni kuolemaan jälkeen selvisi, että talon lisäksi isälläni oli velkaa. Mitä vaihtoehtoja siis oli mielestäsi tässä kohtaa ja mitkä olivat äp:ni oikeudet? Haluan kuulla vastauksesi.

En ole juristi, enk haula puuttua muiden tilanteisiin, kun en niistä mitään tiedä. Ilmeisesti äitipuolesi on viisas nainen, kun ei halunnut naida velkoja niskalleen. Eikö tärkeintäkuitenkn ole rakkaus?

Eli avioliitossa on kyse vain ja ainoastaan rahasta.  Ymmärrettävää toki, en väheksy.

Avioliittohan on nimenomaan juridinen sopimus. Kihlat ei sen sijaan, joten sitä nimitystä saa käyttää miten kukin haluaa.

Niinpä! Itse käytän kihlaus-sanaa merkiksi siitä, että neitsyyden menettämisestä on kulunut 5 vuotta! Täytyykin ostaa sormus kihlaukseni merkiksi! Saan itse päättää!!!!111

Kuulostatkin teinille.

Sehän tässä pointti onkin. "Mä saan niiku ite päättää mitä se tarkottaa" -ulina on teiniä. Ja sitä on tämä ketju täynnä..... :)

Niin anteeksi, unohdin että av-mammahan se ne toisten parisuhteetkin parhaiten tietää.

No näköjään. :D Et ole menossa naimisiin, et ole kihloissa.

Paitsi näiden "kyl mä saan ite päättää!!!!!" -tyyppien mielestä. :D

Parempi kuitenkin niin kuin että päättää muiden puolesta.

Vierailija
440/1823 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jankata sivutolkulla mikä on kihla tai ei ole kihla, kun tavoite on löytää uusi sana suhteelle jossa ollaan vakiintuneita, aikomatta solmia yhtä tiettyä juridista sopimusta nimeltä avioliitto, tai antamatta lupausta solmia sellainen, eli kihlat. Muita lupauksia ja juridisia sopimuksia voi kyllä olla.

No se on se mukakihlaus jos parisuhde-nimitys ei kelpaa.

Miksi sitten pitää olla termejä avioliitto, kihlaus, avoliitto, jos kerran parisuhde on ihan kelpo termi kahden ihmisen suhteelle?

Jos aikuiselle ihmiselle ei riitä sanat parisuhde tai seurustelu, niin ihan saat kaikin mokomin tulla kertomaan meille olevasi kihlaliitossa tai jossain muussa liitossa joka on vakavampaa kuin seurustelu mutta jossa ei kuitenkaan haluta sitoutua toiseen virallisesti eli avioitua. Joku paha ongelma sinulla on aiheeseen liittyen ja olen aika varma, että miesystäväsi (!) ei edes tiedä olevansa kanssasi muussa kuin ihan tavallisessa parisuhteessa.

Mutta mene/tule kaikin mokomin toitottamaan muille olevasi jossain ihan uudenlaisessa liitossa, jossa seurustellaan ihan ainutlaatuisella tavalla... joka tosin ei millään tavalla eroa perinteisestä seurustelusta. Itsesi sinä siinä naurunalaiseksi teet, mutta siihen sinulla on oikeus.

Me olemme päätyneet tähän parisuhdemalliin ihan yhdessä tuumin elämänkumppanini kanssa, molempien lasten eduksi mutta raskain mielin. En tiedä miksi olemme sinusta sen vuoksi naurettavia.

Olemme molemmat eronneet jo aikapäiviä edellisistä liitoistamme, joista molemmilla on lapsia. Jos menisimme nyt naimisiin, tässä vaiheessa lapsille ei seuraisi mitään. Mutta entä kun toinen kuolee? Leski saa lain mukaan jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Tätä ei millään testamentilla voi kumota. Tämä tatkoittaa, että lapset maksavat asunnosta perintöveron, ja sen kunnossapidon, niin kauan kuin leski elää, eivätkä voi sitä myydä. Eli lapset menettävät vanhemman mutta eivät saa perintöä joka auttaisi heitä esim oman asunnon hankinnassa.

Emme siis käytännössä voi mennä ikinä naimisiin. Haluaisimme kyllä juhlistaa sitoumustamme ja kutsua ystäviä ja sukulaisia juhlimaan kanssamme, ja kantaa sormuksia siitä merkkinä, mutta ei ole mitään sellaista muotoa jolla meillä voi olla sitoutunut parisuhde nykyisillä termeillä ja lain puitteissa.

Olemme romantikkoja ja meille se olisi tärkeää. Mutta näköjään joidenkin mielestä olemme myös naurettavia ja teinejä.

Mikä teitä estää järjestämästä juhlia parisuhteenne kunniaksi? Mikä teitä estää käyttämästä sormuksia ihan missä sormessa tahansa? En ole ikinä kuullut, ettei saisi järjestää juhlia ihan minkä tahansa aiheen ympärille. Miksi koko Suomen pitäisi nyt muuttaa vuosituhantisia perinteitään, jotta juuri teille uniikeille lumihiutaleille löytyisi oikea termi kuvastamaan suhdettanne?

Itselläni on edelleen sitoutunut parisuhde ihan nykyisillä termeillä ja lain puitteissa eli seurustelen ihmisen kanssa, jota rakastan ja joka rakastaa minua ja olemme molemmat sitoutuneita tähän suhteeseen. Jos haluaisimme viettää juhlat tämän kunniaksi niin eipä tulisi pieneen mieleenikään kysyä siihen lupaa ulkopuolisilta. Mutta sen juhlan jälkeenkin olisimme edelleen ihan sama pariskunta kuin nytkin.

Järjestäkää juhlat, juhlikaa rakkauttanne, laittakaa sormukset ihan mihin sormiin haluatte, sitäkään ei kukaan kiellä.

Jos avioliittolaki estää teitä virallistamasta suhdettanne, niin laithan säädetään eduskunnassa eli seuraavien ek-vaalien aikaan sitten vain herättämään keskustelua avioliittolaista ja äänestämään ehdokasta, joka haluaa siihen muutosta.

Onnellista loppuelämän suhdetta ja hyviä juhlia!

Ketju on lukittu.