Lue keskustelun säännöt.
Kerrotaan hyviä "ei-ilmiselviä" syitä jättää kumppani
10.11.2017 |
Kaikille on selvää, että hyvässä suhteessa ei tarvitse sietää fyysistä väkivaltaa, haukkumista, jatkuvaa pettämistä tai esimerkiksi peli- tai päihdeongelmaa.
AV:lla on päivittäin aloituksia siitä, että kumppani valvottaa, eksyttää tai syö lasten vanukkaat. Sellaista käytöstä, jonka sietämistä ulkopuolisen on vaikea ymmärtää.
Henkisen väkivallan tunnistaminen oli ainakin itselleni erittäin vaikeaa, entinen kumppanini kun oli hauska, mukava ja fiksu, ei huutanut tai ollut fyysisesti väkivaltainen.
Kyllä, vaikea ymmärtää kun omaakin listaansa näin jälkeen päin lukee lävitse. Kun asiat ovat yksittäin pieniä, ne muuttavat ajan kuluessa hieman muotoaan ja limittäytyvät arkeen, on vaikeaa ymmärtää mistä on kyse, koska suhteessa ei tunnu olevan mitään vakavasti pielessä.
Ajattelin, että itselleni olisi ehkä voinut olla hyötyä jos olisin tunnistanut tietyt asiat aiemmin väkivallaksi.
Olen listannut asioita, joiden pitäisi olla varoitusmerkkejä siitä että kaikki ei suhteessa ole hyvin.
*Valvottaminen/herättely
*Yllätykset, jotka aiheuttavat (selittämätöntä)pahaamieltä
*Kumppani tuntuu vievän paljon tilaa (kumppanin läsnäolo tuntuu silloinkin kun olette eri huoneissa)
*Kumppani löytää sinusta ominaisuuksia, joita sinussa ei ole (yleensä ensin "hyviä" ja sitten päinvastaisia)
*Kumppani ei tunnu tietävän sinusta mitään, vaikka olet kertonut paljon asioita itsestäsi
*Huomaat että kun itselläsi menee paremmin, kunppani alkaa voimaan pahoin ja toisin päin
*Koet päivittäin epämääräisiä pettymyksiä
*Tavaroitasi tuhoutuu ja katoaa päivittäin vahingossa tai selittämättömästi
*Yrittäessäsi yllättää kumppanin, kumppanilla on aina jotain muuta tai kumppania ei kiinnosta
*Suhteessa on koko ajan enemmän "kompromisseiksi" kutsuttuja asioita joista vain kumppanisi hyötyy
*Tunne että ystäväpiirisi/perheesi yritetään vaivihkkaa korvata kumppanin perheellä ja ystävillä
Listaa saa jatkaa!
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä teidän itsetunto oikein on? Kun kumppani yrittää muokata mielensä mukaiseksi vasten tahtoa, jättää todellakin sen sian. Heti.
Minä jätin sian jo melko aikaisessa vaiheessa, onneksi. Olisin voinut tehdä sen vieläkin aikaisemmin, mutta minkäs teet. Paska reissu mutta tulipahan tehtyä. Ymmärtääkseni muutkin tähän ketjuun kirjoittaneet ovat jättäneet sian. Osa miettii vielä, mutta jostainhan se on aloitettava.
Manipulointi ja henkinen väkivalta voi alkaa hyvin huomaamattomasti. Itselläni tuli tapailumiehestä jo varhaisessa vaiheessa omituinen vaikutelma, mutta yritin vielä jonkin aikaa pyristellä siinä tilanteessa. Hyvin pian paha oloni kasvoi niin sietämättömiin mittasuhteisiin, että lähdin karkuun. Ja onneksi lähdin: jälkeenpäin kuulin juttuja tyypin väkivaltaisuudesta ja raivokohtauksista.
En ole mielestäni mitenkään poikkeuksellisen hyvä ihmistuntija. En ole selvännäkijä, eikä itsetuntoni ole mitenkään erityisen hyvä. Siinä elämänvaiheessa olin vain jostain syystä sen verran varuillani, että tajusin häipyä. Luontainen varautuneisuuteni ja epäluuloisuuteni pelasti minut.
Se manipulointi tosiaan alkaa usein hyvin salakavalasti ja nopeasti. Jälkikäteen huomaa, miten toinen on systemaattisesti "kouluttanut" sinua haluamaansa suuntaan. Varoitusmerkit on hyvä huomata äkkiä. Etenkin, jos pyrkii rajoittamaan elämääsi millään muotoa.
Pahimpia ovat nämä, joiden käytös ja persoona muuttuu vasta vuosien päästä, kun ollaan jo naimisissa ja ehkä lapsia. Vaikeampi perääntyä. Joillakin voi lasten saanti laukaista esiin tekijöitä, mitä aiemmin ei ollut esillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
*Kumppani puhuu aina "meistä" kun kyseessä on kumppanin oma negatiivinen toiminta "me teimme virheen" tai sillon kun tarkoittaa että pitäisikö sinun tehdä jotakin "Pitäisikö meidän siivota"
*Kumppani käyttää "minä" muotoa vain positiivisessa merkityksessä, silloinkin kun kyse ei ole kumppanin omasta ansiosta
Joskus törmää niihin ihmisiin, jotka ovat tottuneet tuohon manipuloinnin ja hyväksikäytön kaavaan sarjauhreineen. Ovat sitten pöyristyneitä, kun joku rikkookin kaavaa, tiedostaa käytöksen ja sanoo aika alkuvaiheessa jo, että ei muuten käy. Ovat sen jälkeen kuin kala kuivalla maalla. Suhteelle hei, hei. Ei ole esimerkiksi miettinyt, että toinen osapuoli on jo kokenut saman ja oppinut. Tai kouluttautunut asiantuntija.
Vierailija kirjoitti:
*Kumppani puhuu aina "meistä" kun kyseessä on kumppanin oma negatiivinen toiminta "me teimme virheen" tai sillon kun tarkoittaa että pitäisikö sinun tehdä jotakin "Pitäisikö meidän siivota"
*Kumppani käyttää "minä" muotoa vain positiivisessa merkityksessä, silloinkin kun kyse ei ole kumppanin omasta ansiosta
Vastaus: "Tuolla on siivouskaappi. Tee itse, kun juuri nyt kiinnostaa."
*Kumppanilla on aivan erilainen kuva tapahtumista kuin itselläsi. Joskus jopa niin absurdi että et pysty ymmärtämään uskooko kumppanisi siihen itse oikeasti vai haluaako saada sinut uskomaan vai länkyttääkö lämpimikseen
* Kaikki toimintasi on kumppanin mielestä irrationaalista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kehuu itseään ja nostaa jalustalle, myös muiden joukossa. Puolisoa harvemmin tai tuskin koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
*Kumppani puhuu aina "meistä" kun kyseessä on kumppanin oma negatiivinen toiminta "me teimme virheen" tai sillon kun tarkoittaa että pitäisikö sinun tehdä jotakin "Pitäisikö meidän siivota"
*Kumppani käyttää "minä" muotoa vain positiivisessa merkityksessä, silloinkin kun kyse ei ole kumppanin omasta ansiosta
Vastaus: "Tuolla on siivouskaappi. Tee itse, kun juuri nyt kiinnostaa."
Eihän tuollaisten asioiden viljely tarkoittanut automaattista tottelua. Tämäkin kuvio hahmottui vasta ajan myötä, että kun toinen heitteli puolihuolimattomasti pitäisikö sitä ja tätä ja itse jäit ihmettelemään miksei mitään tapahtunut, no juuri siksi että kumppani tarkoittikin pitäisikö _sinun_tehdä. Pidemmän päälle sitä huomaa olevansa kokoajan kuluttavassa puolustustilassa. Kaiken joutuu lukemaan rivien välistä, koska suoraa kommunikointia ei yksinkertaisesti ole, eikä omaa suoraa reflektiota nähdä sellaisena vaan kumppani yrittää löytää jonkun täysin toisen merkityksen tai muuten mitätöidä ihan vain sellaisista perusasioista kuten ilmoituksen siitä että sinulla on nälkä tai että väsyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä te oikein olette? 😁
Mikä tässä keskustelussa on mielestäsi noin huvittavaa?
Se että parisuhteessa ei ole hyvä olla on ihan riittävä syy lähteä ilman mitään syylistauksia.
Onko tässä ketjussa ikisinkkuja tai hyvin nuoria aikuisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä te oikein olette? 😁
Mikä tässä keskustelussa on mielestäsi noin huvittavaa?
Se että parisuhteessa ei ole hyvä olla on ihan riittävä syy lähteä ilman mitään syylistauksia.
Onko tässä ketjussa ikisinkkuja tai hyvin nuoria aikuisia?
Tässäpä mullistava ajatus. Myönnän että itselläni oli hieman liian romanttisesti värittynyt kuva miehestä jonka kanssa jaoin vuosia, mutta siihen ajatukseen oleellisesti kuului, että rakastamansa ihmisen ja parisuhteen vuoksi ollaan valmiita näkemään vaivaa. Jälkiviisaana toki jo ymmärtää, että milloin vaivannäkö on turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus törmää niihin ihmisiin, jotka ovat tottuneet tuohon manipuloinnin ja hyväksikäytön kaavaan sarjauhreineen. Ovat sitten pöyristyneitä, kun joku rikkookin kaavaa, tiedostaa käytöksen ja sanoo aika alkuvaiheessa jo, että ei muuten käy. Ovat sen jälkeen kuin kala kuivalla maalla. Suhteelle hei, hei. Ei ole esimerkiksi miettinyt, että toinen osapuoli on jo kokenut saman ja oppinut. Tai kouluttautunut asiantuntija.
Näinpä. Pidin ensin uskomattomana miten joku voi löytää aina epävakaita tai väkivaltaisia kumppaneita ja kaikki päätyä dramaattisesti. Jonkin ajan päästä en enää ihmetellyt. Varmuudelta parista valheesta kiinni jääminen omaksi onnekseni nopeutti prosessia.
Ihmettelin nuorena, kun joillekin kavereille osui aina kohdilleen ne kumppanit, jotka sitten hyväksikäyttivät ja kohtelivat huonosti. Kun ajan kanssa seurasi esimerkiksi viihteellä ollessa heidän käytöstään, niin jostakin syystä juuri ne miehet hakeutuivat heidän seuraan, jotka aistivat tuon mahdollisuuden. Minua karttoivat heti. Sain ne paremmat normaalit. En ole elämää anteeksi pyytelevää tyyppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon ylitulkintaa näissä jutuissa. Yritetään myös etsiä selityksiä omille tunteille ja halulle pois suhteesta vain toisen käytöksestä, vaikka syy voi olla täysin henkilökohtainen ja itsekäs.
Tarkoitus ei ole syyllistää, mutta ärsyttää vain liiallinen yksipuolisuus näissä kirjoituksissa. Kielii, että ulkoistetaan omat mietteet muiden syyksi.
Höpöhöpö, jokainen joka tunnistaa näitä asioita suhteestaan on aivan varmasti miettinyt "ylitulkitsevansa" ja kuullut asioilla olevan "kaksi puolta" ja sen ettei ole "absoluuttista totuutta". Omien tunteiden mitätöinti eritahoilta ja juuri ne ajatukset mahdollistavat tuhoavan suhteen jatkumisen.
Kun mikään ei ole niin "suurta" ja yritetään väkisin ymmärtää kumppania ja kaivella vikoja itsestään.Ketju oli juuri siksi, että joku voisi oikeasti tunnistaa itseensä kohdistuvan jatkuvan henkisen väkivallan. Se että miksi se kumppani tekee niin on lopulta merkityksetöntä, koska näille ei ole mitään hyväksyttävää syytä, ei ainakaan enää sen jälkeen kun asioista on yritetty keskustella, eikä muutosta tunnu tapahtuvan.
..se vain on kummallista, että kaikki kirjoittajat ovat niitä "uhreja", ilkeiden ihmisten kiusaamia suhteissaan. Kyllä rehellinen peiliinkatsominen auttaisi paljon enemmän tulevaisuutta ajatellen kuin kaiken syyn lataaminen sen kumppanin niskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon ylitulkintaa näissä jutuissa. Yritetään myös etsiä selityksiä omille tunteille ja halulle pois suhteesta vain toisen käytöksestä, vaikka syy voi olla täysin henkilökohtainen ja itsekäs.
Tarkoitus ei ole syyllistää, mutta ärsyttää vain liiallinen yksipuolisuus näissä kirjoituksissa. Kielii, että ulkoistetaan omat mietteet muiden syyksi.
Höpöhöpö, jokainen joka tunnistaa näitä asioita suhteestaan on aivan varmasti miettinyt "ylitulkitsevansa" ja kuullut asioilla olevan "kaksi puolta" ja sen ettei ole "absoluuttista totuutta". Omien tunteiden mitätöinti eritahoilta ja juuri ne ajatukset mahdollistavat tuhoavan suhteen jatkumisen.
Kun mikään ei ole niin "suurta" ja yritetään väkisin ymmärtää kumppania ja kaivella vikoja itsestään.Ketju oli juuri siksi, että joku voisi oikeasti tunnistaa itseensä kohdistuvan jatkuvan henkisen väkivallan. Se että miksi se kumppani tekee niin on lopulta merkityksetöntä, koska näille ei ole mitään hyväksyttävää syytä, ei ainakaan enää sen jälkeen kun asioista on yritetty keskustella, eikä muutosta tunnu tapahtuvan.
..se vain on kummallista, että kaikki kirjoittajat ovat niitä "uhreja", ilkeiden ihmisten kiusaamia suhteissaan. Kyllä rehellinen peiliinkatsominen auttaisi paljon enemmän tulevaisuutta ajatellen kuin kaiken syyn lataaminen sen kumppanin niskaan.
Usko pois, olisin itsekkin aiemmin kyseenalaistanut vastaavia tarinoita ja pitänyt vähintäänkin "epäilyttävinä" ja mielessä käynyt, että mikä onkaan se toinen puoli tarinasta tai "kokototuus".
Mielestäni myös asioiden auki puhuminen ja ymmärtäminen nimenomaan ehkäisee uhriutumista ja toivonmukaan estää vastaavat tilanteet tulevaisuudessa. Jos niitä ei ymmärrä tai niitä pyritään omasta tai muiden aloitteista kieltämään, niin ei ihme että vastaavia tilanteita tulee aina uudestaan.
35: Itse en ole varma onko mies manipuloiva, minä vainoharhainen vai mitä ihmettä.. Siksi edelleen suhteessa olenkin. Toinen kun osaa olla oikeasti ihana ja lempeä, mutta välillä tulee manipuloitu olo kun tekee päinvastaisesti kuin toinen neuvoo ja tämä turhautuu hetkellisesti asiasta. Sanonut ainakin, että exänsä on hänen neuvoista hyötyneet ja ilmeisesti muuttaneetkin elämäntapoja hänen neuvojen mukaisesti. Osaa perustella neuvonsa hyvin ja sanoo ajattelevansa vain minun parastani.
Hirveä lanka, pahinta on että tunnistin itseni joistain kohdista henkisesti väkivaltaiseksi :( Kiitos kirjoittajille, en tiedä olisinko tajunnut asiaa lukematta näitä juttuja.
Vierailija kirjoitti:
35: Itse en ole varma onko mies manipuloiva, minä vainoharhainen vai mitä ihmettä.. Siksi edelleen suhteessa olenkin. Toinen kun osaa olla oikeasti ihana ja lempeä, mutta välillä tulee manipuloitu olo kun tekee päinvastaisesti kuin toinen neuvoo ja tämä turhautuu hetkellisesti asiasta. Sanonut ainakin, että exänsä on hänen neuvoista hyötyneet ja ilmeisesti muuttaneetkin elämäntapoja hänen neuvojen mukaisesti. Osaa perustella neuvonsa hyvin ja sanoo ajattelevansa vain minun parastani.
En ole 35, mutta miehesi on manipuloiva. Ehkä tarkoitit ettet tiedä tietääkö miehesi olevansa sellainen?
Vierailija kirjoitti:
Hirveä lanka, pahinta on että tunnistin itseni joistain kohdista henkisesti väkivaltaiseksi :( Kiitos kirjoittajille, en tiedä olisinko tajunnut asiaa lukematta näitä juttuja.
Hyvä, jos oli apua. Mun mielestäni on ihan inhimillistä että sortuu joihinkin ketjuissa mainittuihin asioihin ajattelemattaan, min kokemuksellani lähes kaikki ovat jossakin muodossa esimerkiksi syyllistyneet syyllistämiseen edes joskus. Kun asiat tiedostaa, niitä voi muuttaa. Tässä ketjussa kerrotuille kokemuksille yhteistä on kuitenkin se, että henkinen väkivalta on systemaattista, eikä tekijä näe käytöksessään mitään ongelmaa, siksi mikään puhe ei auta.
Kun erosin niin käytännössä suutuin kun ihmiset kohtelivat "normaalisti", kun on vuosia joutunut olemaan osa jotakin kummallista peliä missä mitkään normaalit arkielämän säännöt eivät päde, siitä tulee uusi normaali.
Huomasin myös, että käyttäydyin usein samalla tavalla kuin entinen puolisoni. Kuitenkin pystyin pikku hiljaa näkemään oman käytökseni järjettömyyden ja tuhoavuuden ja vaikuttamaan siihen. Vieläkin tulee satunnaisesti tilanteita vastaan, joissa huomaan toteuttavani jotakin ex puolisoltani "perittyä" käyttäytymismallia, mutta kun huomaan sen, pyrin myös aktiivisesti sitä muuttamaan ja osaan myös tarpeen tullen ottaa käytöksestäni vastuun. Onneksi näitä on enää hyvin harvoin ja ne ovat yksittäisiä tapauksia, eivätkä mikään pitkäaikainen malli.
Tämän ketjun idea lienee juuri se, että kerätään sellaisia pieniä mutta huolestuttavia varoitusmerkkejä, joiden ilmetessä suhteesta kannattaa lähteä. Ehkä tästä ketjusta on apua jollekin.