Päiväkoti kuormittaa, milloin tästäkin tuli tämmöistä :-/
Puuh... Meillä on vasta kaksi lapsista päivähoidossa ja nyt jo ihan mitta täynnä tämän syksyn jälkeen. Oli tämä nyt jo keväällä tätä, mutta koko ajan vain tahti kiihtyy.
Tuntuu ettei yhtenäkään päivänä uskalla ihan vain viedä lapsia hoitoon kun aina karhutaan jotain tai pitää olla jotain spesiaalia tarviketta mukana. Onko hoitoaikalappua? Onko lomalappua? Onko lupalappua? Onko sitä kyselyä? Joko palautitte sen toisen kyselyn, siihen punaiseen postilaatikkoon? Ne lasten toivekyselyt siihen keltaiseen boxiin sitten! Ensi viikolla on sitten viimeinen päivä palauttaa lupalappu, että saako lapsen maalattu kädenjälki näkyä yhteisessä Suomi100 taideteoksessa kaupungintalolla. Ja laittaisitteko nimen siihen vasu aikatauluun, mikä aika sopii. Muistakaa valokuvauslappu! Ja jos vielä laitatte montako osallistuu Suomi100-juhlaan, se lappu on siinä ovessa (niiden miljoonan muun kaavakkeen vieressä rivin jatkeena).
Tällä viikolla pitää muistaa molemmille eri päivinä jumppavaatteet. Ja toiselle lisäksi luistimet+kypärä. Torstaina valokuvaus, eli jotain siistiä päälle. Toinen tarvitsee ison kiven mukaan huomenna ja toinen torstaina lasipurkin ja yksinäisen sukan (?!). Isänpäiväkahvit myös perjantaina, vaativat osansa aikataulujen järjestelyistä.
Ensi viikollekin on jo pyyntönä toiselle roskapussi jotain retkeä varten ja toiselle vuorostaan luistimet. Herra ties mitä muuta tässä vielä ehtii ennen ensi viikkoa.
Ihan olisi riittävästi arjessa muistettavaa ja pyöritettävää ilman päiväkodin säätämistäkin. Jonkun toiveen joskus ymmärtää, mutta helvetti kun joka päivä jotain muistettavaa, hyvän hoidon kannalta kuitenkin aika turhaa. Riittäisi vähempikin ja ne saamarin lupalaput voisi hoitaa vaikka kerralla syksyllä, lupa kaikkeen vaan. Tuskin siellä mitään asiatonta puuhaa lapsille teettävät.
En halua olla se paska huonomuistinen mutsi, jonka lapsi kärsii päiväkodin hoitajien huokailusta "että ai sulla ei nyt ole, taaskaan", kun äiti ei ruuhkavuosina muista roskapussia, sukkaa, purkkia, kiveä, luistimia, valokuvausta, jumppavaatteita, kuriksia, varahanskoja... Yritän saada lapset edes asianmukaisissa ja säähän sopivissa puhtaissa vaatteissa hoitoon ja itseni ajoissa töihin, siinäkin jo näillä keleillä riittävästi hommaa.
Nuorin on perhepäivähoidossa. Se jos mikä on luksusta <3. Lapsi viedään ja hoitaja ottaa ovella vastaan. Kaikki tarvittava löytyy sieltä ja tunnelma on viedessä rauhallinen. Voi kun päiväkodinkin arki saataisiin rauhalliseksi ja leikki ja hyvä perushoito pääasiaan. Säästyisi ne lomakepaperit vaikka lennokkien tekoon.
Kommentit (378)
Vasu on hauska asia, koska ei siinä oteta lasta huomioon lainkaan. Kirjataan mitä kirjataan, ihan yhtä tyhjän kanssa. Vanhemmille ilmaistaa huolta ties mistä ja samaan aikaan muistutetaan, että täällä päiväkodissa ollaan perhettä varten. Lapsen nimikoimattomat vaatteet nostetaan keskusteluun ensimmäisenä ja kun vakuuttaa, että jokaisessa vaatteessa, sukassa, kumisaappaassa on takuuvarmasti juuri tämän lapsen nimi, niin sitten huomataan, että ei niin, se olikin se toinen Aada, jolla oli tämä vaateongelma. Siis haloo - vasukeskustelua kanssani käyvä LTO ei edes tiedä, kenestä lapsesta on kyse! Sen jälkeen ilmaistaan huoli ainoan lapsen ongelmasta, että onko illalla kovin yksinäinen. Kysyn, että eikö siellä papereissa ole tietoa, että lapsella on sekä isosisko että pikkuveli, jotka kaikki asuvat samassa ydinperheessä, joten ainokaisuus ei ainakaan tässä tapauksessa oikein tule kysymykseen. Ja taas todetaan, että ai niin, eihän se ollutkaan tämä lapsi vaan toisen ryhmän Selma, jolla oli tämä ongelma.
Vasukeskustelu avasi silmät huomaamaan ainakin sen, että LTO ei ole kovinkaan tiiviisti oman ryhmänsä kanssa, koska ei osannut edes sanoa, onko lapsellani tumma vai vaalea tukka.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodeissa vaitiolovelvolliset paperit kuuluu säilyttää lukollisessa kaapissa. Siitäkin on ihan säädökset.
En muuten usko että näin on kaikissa paikoissa ja se ei ehkä silti poista sitä vaihtoehtoa että joku kenen ei pitäisi lukea jonkun papereita ei pääsisi niihin käsiksi. Tavallaan ne ovat varmaan jokaisen hoitajan käsissä ne avaimet eli vaikka joku sanoo tarkistavansa oman ryhmän Aadan paperit niin meneekin toisen ryhmän Miran papereita kurkkimaan kun Miran perheen asiat kiinnostaa niin pirusti....
Lastenhoitajat ovat myös koulutettua henkilökuntaa päiväkodeissa...ja varmasti myös kokemusta on. Useilla jopa useampia kymmeniä vuosia, joskus kokemus ohittaa vastavalmistuneen lastentarhan opettajan tiedot/taidot.
Ja mitä tähän alkuperäiseen mielipiteeseen tulee niin päiväkodin henkilökunta ei niitä lupien määrää päätä vaan ylemmät päättäjät määrävät ne kysyttäviksi. Ja jos päiväkodissa ei toimintaa ja ulkoiluja olisi niin suurin osa vanhemmista siitä kyllä valittaisi. Perheet ja heidän tarpeet ovat erilaiset. Tuntuu ettei toisilke ole mikään hyvää ja riittävää. Yksilöllisintä hoitoa lapsi saa kotona vanhempien toimesta. Joskus se olisi parasta joillekin vanhemmille (entä lapsille...?)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodeissa vaitiolovelvolliset paperit kuuluu säilyttää lukollisessa kaapissa. Siitäkin on ihan säädökset.
En muuten usko että näin on kaikissa paikoissa ja se ei ehkä silti poista sitä vaihtoehtoa että joku kenen ei pitäisi lukea jonkun papereita ei pääsisi niihin käsiksi. Tavallaan ne ovat varmaan jokaisen hoitajan käsissä ne avaimet eli vaikka joku sanoo tarkistavansa oman ryhmän Aadan paperit niin meneekin toisen ryhmän Miran papereita kurkkimaan kun Miran perheen asiat kiinnostaa niin pirusti....
En minäkään. Mutta perhe voi kyllä pyytää nähtäväkseen säilytyspaikan.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodeissa vaitiolovelvolliset paperit kuuluu säilyttää lukollisessa kaapissa. Siitäkin on ihan säädökset.
Itse olen koulussa töissä, ja siellä ihan oikeasti vaitiolovelvollisuus toimii. Alakoulun puolelta ei tihku yläkouluun mitään tietoa, jos on tulossa vaikka erityistukea tarvitseva tai erittäin käytöshäiriöinen oppilas meille. Kuraattori ja terveydenhoitaja eivät sano sanaakaan, mistä ovat keskustelleet oppilaan kanssa - ja hyvä niin. Ei muiden kuulukaan tietää, enkä minä ole utelias ihminen. Ne asiat eivät kuulu minulle tai muille ulkopuolisille ollenkaan. Luokassa ei ole koskaan mitään oppilaiden henkilökohtaisia papereita, koepinkkoja tms. vaan kaikki säilytetään opettajanhuoneessa kunkin opettajan omassa lokerossa. Jos täytyy kirjoittaa kahden oppilaan tappelusta huoltajille, viesti muotoillaan tyyliin "lapsenne tappeli rinnakkaisluokan oppilaan kanssa" kertomatta sitä tappelukaverin nimeä. Ja niin edelleen.
Sen takia minua on ihmetyttänyt kovasti, miten leväperäisesti saman kunnan päiväkodissa suhtaudutaan vaitiolovelvollisuuteen. Jos minä lasta hakiessani kysäisen lapselta, onko hänen kaverinsa X ollut tänään päiväkodissa, niin johan hoitaja siihen ehättää sanomaan, että ei ollut X tänään paikalla kun X:n pikkuveljellä oli flunssaa ja X:n äiti ei sitten jaksanut tuoda muitakaan lapsia hoitoon vaan koko perhe jäi kotiin. Aha, no eipä olisi niin tarkasti kiinnostanut. Tai jos olen hakemassa lasta siihen aikaan, kun koko päiväkoti on jo siirtynyt iltapäivällä pihaleikkeihin odottamaan hakijoita ja minulla on vaikka jokin lappunen palautettavana ja sanon siinä hoitajille, että käyn viemässä tämän lapun samalla sisälle kun haen lapsen kamoja kaapista, niin siellä on leikkihuoneen pöydällä sikin sokin perheiden papereita ja tietoja, kansiot levällään jne. Hiukkasen tulee kyllä sellainen olo, että siellä tosiaan kuka vain pääsee lukemaan kenen tahansa tietoja halutessaan.
No mitäköhän niin hirveän salaista tai ylipäätään kiinnostavaa jonkun papereissa on että tarttisi olla huolissaan voi ei jos joku lukee meidän Iidan kansion? Kannattaisi varmaan hoitaa kotiolot ja muut speksit kuntoon niin ettei joudu silmätikuksi. Ja varsinkin hoitotätien on hyvä tietää ihan kenen hoitolapsen asiat, sillä tuurailevat kuitenkin toisiaan ja yhdessä hoitavat, näin ollen tulee myös useampi mielipide onko syytä huolestua lapsen oloista/voinnista/kehityksestä. Ja jos lapsen kaverin äitiä kiinnostaa se osaako meidän Iida leikata saksilla tai käyttääkö vielä univaippaa niin ohhoh, senkun kiinnostaa tai kannattaisi ko.mamman hankkia elämä. Minua ei kiinnosta kuin oman lapsen asiat. Ja se että muiden pennut ei terrorisoi meidän pentua.
Vierailija kirjoitti:
Vasu on hauska asia, koska ei siinä oteta lasta huomioon lainkaan. Kirjataan mitä kirjataan, ihan yhtä tyhjän kanssa. Vanhemmille ilmaistaa huolta ties mistä ja samaan aikaan muistutetaan, että täällä päiväkodissa ollaan perhettä varten. Lapsen nimikoimattomat vaatteet nostetaan keskusteluun ensimmäisenä ja kun vakuuttaa, että jokaisessa vaatteessa, sukassa, kumisaappaassa on takuuvarmasti juuri tämän lapsen nimi, niin sitten huomataan, että ei niin, se olikin se toinen Aada, jolla oli tämä vaateongelma. Siis haloo - vasukeskustelua kanssani käyvä LTO ei edes tiedä, kenestä lapsesta on kyse! Sen jälkeen ilmaistaan huoli ainoan lapsen ongelmasta, että onko illalla kovin yksinäinen. Kysyn, että eikö siellä papereissa ole tietoa, että lapsella on sekä isosisko että pikkuveli, jotka kaikki asuvat samassa ydinperheessä, joten ainokaisuus ei ainakaan tässä tapauksessa oikein tule kysymykseen. Ja taas todetaan, että ai niin, eihän se ollutkaan tämä lapsi vaan toisen ryhmän Selma, jolla oli tämä ongelma.
Vasukeskustelu avasi silmät huomaamaan ainakin sen, että LTO ei ole kovinkaan tiiviisti oman ryhmänsä kanssa, koska ei osannut edes sanoa, onko lapsellani tumma vai vaalea tukka.
Mitäs jos antaisit palautetta suoraan ko.tarhaan/henkilölle?
Meillä on aivan päinvastaiset kokemukset, vasut ovat olleet nimenomaan oikeaan lapseen kohdistuneita ja niissä on keskitytty lapseen, sosiaalisuuteen, tarpeisiin ja osaamiseen, ei siihen että nyt puuttui taas kerran varapaita.
Meillä ainakin törmään joka päivä muihin vanhempiin ja lapsiin lapden päiväkotiryhmästä eikä tarvitse olla kovin sokea etteikö itsekin pysty havaitsemaan asioita ilman että niitä mistään kansiosta tarvitsisi lukea tai kuulla hoitajilta. Viljolla on selkeästi adhd taipumusta, Aadan isä on taas ryypännyt keskellä viikkoa, Nicon perheessä syntyi taas yksi sisarus lisää vaikka Nicollekaan ei ole kovin ehjiä talvikenkiä hankittu, Mariyamin äiti lonnii hakemaan tyttöä vasta 16.30 vaikka voisi hakea lapsen myös jo 15 jälkeen koska eihän ne naiset käy töissä muutenkaan niin silti kuluttaa hoitajien voimavaroja täydet tunnit kun ilmaiseksi saa...
Meidän lapsi perhepäivähoitajalla. Ei ole tälläisiä ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei tosiaan ole pakollista. Vasu-keskustelusta voi kieltäytyä, lapselle saa tuoda ihan sellaisen vaatetuksen kuin haluaa, itse en kovin herkästi laita päiväkodin laina-vaatteita lapsille, yleensä vain silloin jos vanhempi on itse sanonut, että jäi tänään kuravaatteet kotiin, voisiko lainata päiväkodilta? Eli kyse on siitä satunnaisesta unohduksesta. Muuten oletan, että puku pitää vettä, tai vanhempi on päättänyt ettei haittaa jos lapsi on likomärkä.
Meillä ei tehdä eväsretkiä ja aika harvoin retkiä muutenkaan. Määrärahat ei riitä mihinkään bussikyyteihin, joten sitä ongelmaa ei vanhemmillekkaan ole. Vanhemmilta emme ala rahoja karhuamaan, se on loputon suo, aina useampi vanhempi unohtaa ja sitten säälittää ne lapset kun jäävät ulkopuoliseksi. Eikä kaikilla edes ole ylimääräistä rahaa.
Valokuvaukseen voi osallistua vain jos on palauttanut ne laput, ei ole pakko palauttaa ja vastaanottaa valokuvia, se on oma valinta.Itse en pidä siitä loputtomasta vanhempien muistuttelusta, ei missään muuallakaan muistutella asiakkaita moneen kertaan asioista: Jos jättää laskun maksamatta niin pistetään vain karhukirje tulemaan korotuksineen, ei sääliä. Kaikki on vain ihmisiä ja unohduksia sattuu, mutta vanhemman unohtelu ei ole päiväkodin työntekijöiden vika, eikä ongelma, jos kärsii muistiongelmista niin siihen löytyy kyllä nykyään ratkaisuja, jopa sellaisia jotka ovat koko ajan käden ulottuvilla ja voi laittaa automaattisesti muistuttamaan niin monta kertaa kuin kokee tarpeelliseksi, ei tarvitse vaatia muiden käyttävän työaikaansa sellaiseen. Eläköön teknologia!
Ihan uteliasuudesta, miten suhtaudut vanhempaan joka ei suostu vasu keskusteluun? Mitä ajatellet vanhemmasta joka ei anna kuvauslupaa? Mitä mietit, vanhemmasta joka tekee reissutyötä, päivystää ja siksi ei pysty antamaan tarkkoja tietoja koskien lomapäivien ajankohdat? Jos tämä vanhempi tuo lapsen joka päivä päiväkotiin, puhtaissa vaatteissa, lenksut korjattuna ja muuten lapsi voi hyvin, mutta nämä vanhemmat eivät käytä muuta kuin se päivähoito? Syyllistätkö jos he eivät vaan halua. Miten suhtaudut siihen, että vanhempi vastaisi suoraan, että en täytä koska en luota teidän pitävän meidän tietoja salassa? Jos esimerkiksi vanhempi ei halua, että kaikki tiedot syötetään teidän järjestelmiin kaikkien luettavaksi? Mitä oikeasti ajattelet semmoisesta vanhemmasta?
En ymmärrä vanhempaa joka ei suostu vasu-keskusteluun, niiden keskustelun tarkoitus on kuitenkin ihan aidosti lapsen paras ja ihmetyttää vanhempi joka ei sitä halua. Kuvausluvan evääminen tai loma-aikojen epävarmuus sen sijaan eivät aiheuta juuri mitään ajatuksia, ihan normaalia. En syyllistä. Viimeistä kohtaa en ymmärrä, en tiedä mihin järjestelmään kaikki tiedot muka syötetään ja ketkä kaikki niitä katselevat. Kyllä me teidän yhteystiedot ja henkilötiedot tarvitaan, siitä ei pääse mihinkään mutta en tiedä mitä muuta tietoja sinä luulet meidän johonkin systeemeihin kirjailevan. Nimet ja yhteystiedot pitää olla aina saatavilla jokaiselle ryhmän työntekijälle (hätätapauksen varalle).
En halua, että lapseni asoita saa kukaan lukea ilman minun suostumusta. En halua, että lapsestani kirjoitetaan lausuntoja/havaintoja ilman minun lupaa. En halua, että nämä lausunnot ovat ihan kenen vaan luettavissa. Minulle ei myöskään annettu hyvää selitystä missä säilytetään ja kuka sen saa lukea. Eli juuri tämän vuoksi suunnittelen yrityksen siirtämistä kotiin ja palkkaan jonkun hänet hoitamaan täällä meillä,. Minulla on onni , että voin näin tehdä, ja se on myös ilmeisesti paras vaihtoehto meille ja lapselle. Katsotaan sitten esikoulun kanssa uudestaan.
No onpas liioiteltua. Ei kenenkään tarvitse kotona lasta pitää jotta tietoja käsiteltäisiin asiallisesti.
Mun lapsesta saa kyllä havainnoida ja kirjoitella vaikka kuinka paljon mutta siinä tuo ylläoleva on oikeassa että eihän se tietojen säilytys ja käyttö voi mikään villi länsi olla. Kai aika monenkin lapsen vanhempaa kiinnostaa miten papereita säilytetään ja ketä kaikki niitä pääsee lukemaan varsinkin jos paperit sisältävät henkilökohtaisia terveystietoja. Ei mulle ainakaan ole ok että naspuriryhmän utelias keskenkasvuinen Mirkku lukee lapseni papereita pelkästään juoruilu tarkoituksessa.
No mitkä asiat sinne nyt on mahdollisesti kirjattu mikä on niin kauheaa jos se Mirkku lukee ja juoruaa niistä? Että lapsella on r-vika? Pissii yöllä housuun? Hui. On laktoosi-intorelanssi? Tomaattiallergia?
En keksi muuta häiritsevää kuin sen jos lapsi onkin todettu interseksuaaliksi eikä oikein tiedetä onko ne fyysiset vehkeet tytön vai pojan ja niistä sitten juoruttaisiin... Ja näitä tapauksia on kuitenkin marginaali määrä, toki on mutta silti tuskin jokaisessa tarhassa edes.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasu on velvollisuus tehdä jokaiselle lapselle, tuli vanhempi keskusteluun tai ei. Se on myös lapsen oikeus. T. Lto
Mitä teet, jos kieltäydyn täyttämästä kyselylomaketta? Jos en oikeasti halua, että tämä tehdään?? Mikä on lapsen oikeus? Miksi joku saa hänestä kirjoittaa lausuntoja joka sitten kulkee mukana ja leimaa lasta. Nämä viedään koululle ja siitä ylä-asteelle. Voin kieltää tietojen siirtymistä, mutta kuten jo sanoin en luota siihen, että asiat pysyvät salassa. Minulla on niin huonoja kokemuksia asiasta. Kerroin, että isäni on kuollut ja lähden hänen hautajaisiin. Minulla on puhelin silloin äänettömällä ja soitan sitten heti takaisin jos jotain on. Ilmoitin siinä samalla, että lapseni ei tunne minun isää ja ei ole tietoinen hänestä ja hän ei varsinkaan tiedä, että hän on menehtynyt. Sanoin myös hoitajalle, että tämä on vain meidän kahden kesken ja en halua, että tästä puhutaan. Mutta mitä tapahtui, kun tulin hakemaan lastani niin toinen hoitaja, toisesta ryhmästä tulee antamaan suruvalittelut. Eli minun asiat joka kerroin luottamuksellisesti, oli kerrottu eteenpäin. Eli en todella luota siihen, että minun ja lapseni tiedot pysyvät salassa.
Miksi alunperin kerroit edes sitten? Kyllä normaali ihminen myös ymmärtää sen ettei puheluun silti voi vastata aina heti. Aina voi laittaa myös tekstiviestin. Olisit voinut myös sanoa että klox-y tavoittaa tekstiviestillä. En ymmärrä miksi täytyy antaa tuollainen meriselvitys jos ei halua siitä kuitenkaan puhua? Tai toisaalta, miksi kuolema oli tabu, sellaista nyt kuitenkin ihan luonnollisesti tapahtuu. Ennemminkin outoa ettei lapsesi tiedä. Miksi sitten teet jakoa että tarhatädillle kerrot mutta et lapselle.. Loogisempaa olla kertomatta kokonaan?
Miksi kuormitat asiassa täysin ulkopuolista tarhantätiä että tämä on nyt vaan meidän välinen salaisuus?? Tuskin häntä isäsi kuolema kiinnosti, varsinkaan kun lapsi ei siitä tiennyt eikä edes surrut asiaa (jota täti olisi voinut joutua lohduttamaan päivän aikana).
No onpa vaikeata. Kirjoitat kalenteriin ja hoidat. Töissä joutuu muistaa sata kertaa enemmän asioita. Miten siis töissä pärjäät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodeissa vaitiolovelvolliset paperit kuuluu säilyttää lukollisessa kaapissa. Siitäkin on ihan säädökset.
Itse olen koulussa töissä, ja siellä ihan oikeasti vaitiolovelvollisuus toimii. Alakoulun puolelta ei tihku yläkouluun mitään tietoa, jos on tulossa vaikka erityistukea tarvitseva tai erittäin käytöshäiriöinen oppilas meille. Kuraattori ja terveydenhoitaja eivät sano sanaakaan, mistä ovat keskustelleet oppilaan kanssa - ja hyvä niin. Ei muiden kuulukaan tietää, enkä minä ole utelias ihminen. Ne asiat eivät kuulu minulle tai muille ulkopuolisille ollenkaan. Luokassa ei ole koskaan mitään oppilaiden henkilökohtaisia papereita, koepinkkoja tms. vaan kaikki säilytetään opettajanhuoneessa kunkin opettajan omassa lokerossa. Jos täytyy kirjoittaa kahden oppilaan tappelusta huoltajille, viesti muotoillaan tyyliin "lapsenne tappeli rinnakkaisluokan oppilaan kanssa" kertomatta sitä tappelukaverin nimeä. Ja niin edelleen.
Sen takia minua on ihmetyttänyt kovasti, miten leväperäisesti saman kunnan päiväkodissa suhtaudutaan vaitiolovelvollisuuteen. Jos minä lasta hakiessani kysäisen lapselta, onko hänen kaverinsa X ollut tänään päiväkodissa, niin johan hoitaja siihen ehättää sanomaan, että ei ollut X tänään paikalla kun X:n pikkuveljellä oli flunssaa ja X:n äiti ei sitten jaksanut tuoda muitakaan lapsia hoitoon vaan koko perhe jäi kotiin. Aha, no eipä olisi niin tarkasti kiinnostanut. Tai jos olen hakemassa lasta siihen aikaan, kun koko päiväkoti on jo siirtynyt iltapäivällä pihaleikkeihin odottamaan hakijoita ja minulla on vaikka jokin lappunen palautettavana ja sanon siinä hoitajille, että käyn viemässä tämän lapun samalla sisälle kun haen lapsen kamoja kaapista, niin siellä on leikkihuoneen pöydällä sikin sokin perheiden papereita ja tietoja, kansiot levällään jne. Hiukkasen tulee kyllä sellainen olo, että siellä tosiaan kuka vain pääsee lukemaan kenen tahansa tietoja halutessaan.
Vaitiolovelvollisuuden heikoin lenkki on ihminen. Vaikka paperit olisivat kassakaapissa ei tietoturva ole 100% aukoton. Minä olen koulussa saanut kuulla toisen lapsen terapiasta, minun lapsen ongelma on mainittu toisille vanhemmille jne.
Kouluissa on eroja.
Osa pystyy hoitamaan asioita kalenteri apunaan ja järjestelmälllisesti, osalla vanhemmista taas on erilaisia toimintakykyä haittaavia piirteitä, jolloin tavallisten arkisten asioiden toimittaminen vaikeutuu.
Sama se on lapsillakin, tällaisia lapsia on usein päiväkotiryhmissä useita, joiden kanssa harjoitellaan oman toiminnan ohjausta yms. Nyky-yhteiskunta on vaativa monella tapaa.
Viekää sinne pari kertaa kuukaudessa omat roskapussit, kyllä sieltä löytyy askarteluihin tarvikkeet. Päälle kasa kiviä ;)
Ei vaan, muistan hämärästi tuon tunteen. Nyt siitä on aikaa kuusi vuotta kun nuorin lähti päiväkodista. Ihania muistoja sieltä :) mutta tiedän tuon tunteen noista kaikista lupalapuista ja muista. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Niin no mietipä niitä päiväkodin työntekijöitä...
Kyllä täytyy tätä lukiessa todeta, että teinpä oikean ratkaisun ja hoidin kaikki kotona.
Askarreltiin , ulkoiltiin, luettiin, leikittiin, retkeiltiin silloin kun huvitti. Jos ei huvittanut maattiin lattialla laulettiin ja naurettiin.
Näin meillä kauan sitten.
Päiväkodeissa vaitiolovelvolliset paperit kuuluu säilyttää lukollisessa kaapissa. Siitäkin on ihan säädökset.