Vaurauden valinnut lääkäri paheksuu vasemmistonuorten yläluokkasafaria

Psykologiassa itse asiassa on tutkittu, että ihmisen menestystä elämässä määrittää aika pitkälle se, ajatteleeko ihminen itse vaikuttavansa ympäristöön, vai että vaikuttaako ympäristö häneen, eli onko hän "olosuhteiden uhri". Eli menestyjät kokevat onnistumiset omana ansionaan, mutta myös jos he epäonnistuvat, he kokevat että se on heidän omaa syytään. Esim. elämässä menestyvät ne, jotka uskovat esim. huonon koulunumeron johtuvan ensisijaisesti heidän omasta toiminnastaan, kuten huonosta valmistautumisesta. Silloin he miettivät, mitä pystyvät tekemään toisin ja osaavat seuraavalla kerralla valmistautua kokeeseen paremmin. Sen sijaan ne, jotka eivät pärjää elämässä yhtä hyvin, syyttävät huonosta koulunumerosta olosuhteita, eli esim. ei saanut nukuttua, ei ehtinyt opiskella jne.

Muuten komppaan lääkäriä, mutta kaikki eivät voi valita varakkuutta. Eihän sellaista yhteiskuntaa ole, jossa kaikki voisivat toimia lääkäreinä. Puhumattakaan siitä, että kaikilla ole hyvä koti, josta saisi edes itseluottamuksen yrittää korkealle. Suomessa on hyvää ilmainen koulutus ja korkeat verot sekä yhteishenki: 73% veronmaksajista tekee sen mielellään.

anarko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämme moniarvoisessa länsimaisessa demokratiassa. Varmasti vasemmistonuorilla on oikeus tehdä safari mille tahansa alueelle niin kaun kuin eivät riko mitään lakeja. Miksi tämä ärsyttää niin monia?

Ja vasemmistolaiset ovat keskimäärin rehellisempiä ja suorapuheisempia kuin oikeistolaiset, koska vasemmistolaisia ei kiinnosta niin paljon raha ja mahdollisten tienestien pienentyminen/menettäminen. Voi puhua vapaasti suunsa puhtaaksi. Oikeistolaisen täytyy s välittää vasemmistolaistenkin ostovoimasta, vasemmistolaisten ei taas tarvitse välittää oikeistolaisten ahneudesta ja itsekkyydestä.

Kuitenkin vasemmistolaiset tekevät safareita "raharikkaitten" asuinalueelle, vaikka heitä se raha ei kiinnosta? Se rehellinen vasemmistolainenkin konkretisoituu hyvin vasemistoblokin omistaman VVO.n (ay-liike omistaa) kautta toimivaksi riistovuokranantajaksi, joka ajaa ne mökinmummot taivasalle ja vie viimeisetkin roposet mummon työeläkkeestä. Vasemmistolaiset useinkin vetävät kaiken tunteella. Vasemmistolaisuus näyttäytyy täydellisesti Pohjois-Koreassa ja Venezuelassa (öljyvaltio), jossa se vasemmiston ajama ihanuus jatkuu - heh.

Kannattaa muistaa, että ne (Suomen) vasemmistolaisten ostovoimat rakentuvat hyvätuloisten verojen tuotosta sisältäen nämä valtion tukiaiset ja villamyssyjen myymisen. Yhteenlaskettu summana muistaakseni maks. sen 1400€/kk. joten näköjään heidän ostovoimansa on yhtä suuri kuin heidän "aivovoimansa".

Typeriä nämä vasemmistolaiset. Kyseinen lääkäri on köyhän yksinhuoltajan poika, joka todellakin on itse valinnut vaurauden menemällä opiskelemaan lääketiedettä. Lääkäri on hieno ja arvostettava ammatti, jossa pelastetetaan ihmishenkiä ja parannetaan sairauksia, sekä erilaisista vaivoista kärsivien ihmisten elämänlaatua. Kyllä siitä kuuluukin saada kunnollinen rahallinen korvaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti menestyneillä ihmisillä hyvin pieni osa heidän menestyksestään on omaa ansiota. Tuuri on tärkein yksittäinen muuttuja, ja sitä ei voi riittää kaikille. Oman ahkeruuden korostaminen on narsistinen defenssi, jolla mitätöidään ihmisten tuska ja ongelmat vetoamalla heidän laiskuuteensa. Suomessa koulutetaan julkisin verovaroin ihmisiä, jotka saavat elää aivan omassa yltäkylläisyydessään. Kohtuus kaikessa.

Niinpä. Menestyneet haluavat kuvitella, että se oli täysin heidän omien kykyjen aikaansaannost. Tällä on hyvä lytätä ne, jotka eivät ole onnistuneet vaurastumaan. Mitä lie laiskoja. Olen itse opiskellut kaksi akateemista loppututkintoa, mukamas rahakkailta aloilta. En kuitenkaan ole lääkäri. Tein nämä kaksi tutkintoa reilussa seitsemässä vuodessa ja 60 tuntia ei riittänyt viikossa näiden 7 vuoden ajan. Eikä sittenkään, kun siirryin osin työelämään tai kun pystyin käydä vain töissä. Vuodessa tein ylitöitä n 300 tuntia. Tunti tunnista, ja ne oli pakko pitää vapaina. Silti palkkaamme oli reilut 3000 e/kk, tulijoita olisi riittänyt koska jo silloin oli ja edelleen on työttömiä molemmilla aloilla. Osakkaat silti itkivät, että joutuvat pienentämään osinkoaan koska firmalla menee huonosti. Heidän vuositulonsa olivat useita satoja tuhansia euroja vuodessa. Suurin osa yli 50v miehiä. Nuoria käytettiin sumeilematta hyväksi. Kun edelliset väsyvät, uudet tilalle.

Nykyiset 45v+ ovat vallanneet hyväpalkkaiset työt eivätkä lähde kulumallakaan. Hyväpalkkaisia tehtäviä ei vain putoa syliin kuten aikoinaan kun esim sitkeästi samassa yrityksessä olemalla eteni ja palkka kohosi.

Nyttemmin olen tietoisesti vähentänyt työntekoa koska ahkeruus ei ole auttanut tulojen kasvatuksessa ollenkaan. Kun kirurgi muutti 40v Kuusisaareen minä asun 37v vuokralla ja hyvä kun edes tähän on varaa. Samaan aikaan tutuilla miehillä pyyhkii huomattavasti paremmin kuin naisilla keskimäärin. Osaamisen eroista ei ole kyse.

Miksi noin pätevä, etevä ja lukenut superior-ihminen kuin sinä ei myy omaa osaamistaan oman yrityksen nimissä? Siitä se kenkä puristaa, joko olet mieleltäsi renki tai et ole niin fiksu kuin kuvittelet. Tyhjästä ne mainitsemasi osakkaatkin ovat joskus aloittaneet, onnistuu se sinultakin. Sen sijaan että suutut sanoistani, mieti mitä sanoin.

Olen perusälykäs, en mikään nero. Ahkera kylläkin. Yleensä alalla yksinyrittäjät eivät tienaa kovinkaan hyvin vaan hyvin tienaavia ovat suurten firmojen osakkaat ja muutamat yksityisellä hyvään asemaan edenneet. Osakkaiden paikkoja ei vain juuri vapaudu ennen kuin nykyiset omistajat jäävät pois, eivätkä he jää, koska oma työ jo helppoa ja rahaa tulee. Yksi ihminen ei myöskään voi osata kaikkea eli olisi vaikea tehdä kovin erikoisia toimeksiantoja. Kun osakkaat esim tuossa edellisessä työpaikassani aloittivat, työtäni teki n 10 ihmistä. Kaikki pääsivät käytännössä osakkaiksi. Nyt työtä tekee jo pari sataa ihmistä eikä osakkaanpaikkoja aukea. Ajat on eri.

Siis sä et ole koskaan kuullut että palkkatuloja voi sijoittaa pörssiyhtiöihin ja vaurastua sillä tavalla? Ihan oikeasti? Kuinka pihalla sä olet?

Eikö ketään kauhistuta kirurgi, joka tekee 60h työviikkoa?

Ihminen se kirurgikin on.

Olen menossa isoon leikkaukseen ja toivon että kirurgi on hyvin levännyt.

En tiedä onko asiasta jo mainittu mutta iltalehden sivuilla on nyt ihan mainos kyseisestä kirurgista :D ei siis kyseinen uutinen vaan ihan mainos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että kanssapalstailijoita on mennyt koko tuon jutun pointti ohi.

Kyse ei ole kateudesta, ahkeruudesta, laiskuudesta eikä mistään muusta kuin siitä, että Suomessa on tietyille ryhmille mahdollistetttu veronmaksun välttely tai aiankin alhaisempi verokanta.

Lääkärikunta yksityisellä sektorilla on siitä itse hyvä esimerkki; valtaosa heistä nostaa tulonsa. pääomatuloina  - ja yksityiset terveyspalvelyritykset houkuttelevat lääkäreitä palkkalistoilleen tarjoamalla verosuunnittelua.

1993 Ahon hallitus teki "suuren verouudistuksen", jossa eriytettiin ansiotulojen ja pääomatulojen verotus, jotka molemmat oli aiemmin laskettu yhteen ja verotettu progressiivisesti siis kaikkia tuloja. Uudistuksessa ainoastaan ansiotulot - palakkatuloja pääasiassa - jäivät progressiivisen verotuksen piiriin.

Tilastoista nähdään, että ansiotulojen muuntaminen kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi lähti siitä käyntiin ja tahti on vain kiihtynyt vuosien saatossa. Se on mahdollista yrittäjätoimintaa harjoittaville.

Pääomatuloista , vaikka ne olisivat ainoa tulolähde, ei tarvitse maksaa kunnallisveroa lainkaan. Kunnallisvero on ALV:n ohella toinen suurin yksittäinen veromme, sen keskiarvo 2017 on 19,1 %.

Nämä pääomatuloilla elävät perheineen kuitenkin käyttävät kuntien tuottamia palveluita, heidän lapsensa käytetään neuvolassa, heille on halutessa tarjolla julkinen terveydenhuolto, lapset käyvät koulua, hammaslääkärissä, kirjastossa jne. He käyttävät lähes kaikkia kuntien julkisia palveluja maksamatta niistä yhtä paljon kuin palkansaajat ja eläkeläiset.

Valtion verotuksessa pääomatuloista maksettavia veroja on mahdollista pienentää ja vältellä, siihen on tarjolla monia välineitä,esim. vakuutuskuoria ja  kapitalisaatiosopimuksia. Näistä erittäinkin suurista pääomatuloista maksetuista mitättömistä veroista olemme saaneet lukea tähän vuodenaikaan vuosien ajan.

On pelkästään hyvä asia, jos ja kun yrittäjä tienaa itselleen suuret tulot. Kuten vaikkapa Supercellin porukka. He ovat tilastopoikkeus siinä suhteessa, että he maksavat (halukkaasti) veronsa täysimääräisinä, ilman kikkailua, eli kovemmin verotettuina ansiotuloina. Rispektit ja suuret kiitokset heille.

Verokikkailua harrastavien takia me muut, palkansaajat ja eläkeläiset , maksamme korkeampia veroja.

Kenen mielestä tämä on reilua ja tasapuolista?

Vain tästä on kyse. Oikeudenmukaisuudesta. Moraalista. Tasapuolisuudesta.

Tekstisi perusteella et oikein ymmärrä mitään puhumistasi asioista. Tämä korostuu etenkin siinä, että otat esille vakuutuskuoret ja kapitalisaatiosopimukset ja pääomatulot ja kunnallisveron. Pääomatulojen verotusta et myöskään tunnu ymmärtävän edes alkeellisella tavalla, joka ei toisaalta yllätä minua pätkääkään. Kannattaa perehtyä todellisiin lukuihin ja faktoihin eikä suu vaahdossa toistaa idioottimaista hölynpölyä. Lääkäreillä ei ole mitään keinoa muuttaa kaikkia tulojaan pääomatuloiksi, eikä se edes kannattaisi ottaen huomioon pääomatulojen verotuksen 20% yhteisövero + 30-34 pääomatulovero tämän jälkeen.

Ei kannattasi esittää fiksumpaa kuin onkaan. 

En missään kohtaa väittänyt läääkäreiden nostavan kaikki tulonsa pääomatulonsa, mutta heillä on mahdollisuus nostaa SUURIN osa kevyemmin verotettuina pääomatuloina.

Todellinen pääomatulojen verotus ei ole tuo 30 eikä 34 %. Kannattaisiko sinun tutustua verotukseen kunnolla eikä elää väärien tietojen kanssa?

Pörssiyhtiöstä saaduista osingoista vain 85 % on veronalaista tuloa, 15 % verotonta, mikä laskee kokonaisveroprosenttia reilusti alle 30 %:n prosentin.

Osingosta menevän veron määrä on siten joko 25,5 tai 28,9 prosenttia.

Listaamattomasta  yhtiöstä saatujen osinkojen verotus on Suomessa ainutlaatuisen kevyt maailmassa.

Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko voidaan verottaa joko ansiotulona tai pääomatulona. Osa osingosta on verotonta.

Jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa. Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ja kaikki kyseisen henkilön samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhtee

Yhteisövero ei ole henkilökohtaista veroa. Yhteisöverolla yritys maksaa osan (pienen osan)  siitä, mitä valtion verovaroista käytetään yritystoiminnan mahdollistamiseen. Yritykset tarvitsevat toiminnassaan infraa (mm. tiestö), erilaisia viranomaisrakenteita ja koulutettua työvoimaa. Työvoima Suomessa koulutetaan verovaroista.

Harva yritys maksaa täyttä 20 %:n yhteisöveroa, koska verosuunnittelu on pop. Keskimääräinen maksettu yhteisövero on alle 8 %. Suurilla yrityksillä se on  alle 5 %.

Kertokaapas mammat, millä logiikalla alapeukutatte tosiasioita? 

Eivät faktat muutu muuksi, vaikka ette niistä tykkäisikään.

Taloustieteen professori: Tuloeroja kasvattaa verojärjestelmään 90-luvulla tehty radikaali muutos

Suomessa tuloerot ovat kasvaneet parin viimeisen vuosikymmenen aikana enemmän kuin muissa OECD-maissa. Kasvun suurimpina syinä ovat osinkotulojen ja myyntivoittojen raju kasvu, verotuksen progression lieveneminen sekä ansio- ja pääomatulojen erilainen verokohtelu.

http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-03-07_001.html?s=0

Linkin takana pieni veronkierto-opas selkokielellä

https://hannaarvela.files.wordpress.com/2015/03/pvo.pdf

Palkansaajien ja eläkeläisten verorasite on korotettu äärimmilleen. 

Vassarit ja muut viheraivokääpiöt kopioi näitä juttuja jenkkien twitteristä ja tumblrista ja sitten menevät "tiedostavana" töllöttämään "rikkaita" vaikka tosiasiassa se suomalainen rikas syö maitoa ja makkaraa niinkuin ne köyhätkin. Ei jotain hanhenmaksapateeta ja shampanjaa niinkuin ämöricässä. Paljastavat vain oman typeryytensä tällaisilla tempauksilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja, kaikki eivät terveyden takia pysty tekemään paljoa töitä vaikka haluaisivat.

Suuri osa ei valitettavasti viitsi tehdä töitä kun sosiaalituilla pärjää aivan hyvin. Moni opiskelee vuosikymmenen kun se on niin mukavaa, työttömät nauttivat ansiosidonnaisesta tuesta sen puolitoista vuotta lähes poikkeuksettä ja kotiäidit ovat kotona kolme vuotta per lapsi. Kyllä toisten rahoilla on kiva elää ja valittaa kun toisten tulot ovat liian hyvät. Olisi jo aika puuttua terveiden ja työkykyisten loisimiseen.

Taas joku ahne työnsankari hurskastelemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vassarit ja muut viheraivokääpiöt kopioi näitä juttuja jenkkien twitteristä ja tumblrista ja sitten menevät "tiedostavana" töllöttämään "rikkaita" vaikka tosiasiassa se suomalainen rikas syö maitoa ja makkaraa niinkuin ne köyhätkin. Ei jotain hanhenmaksapateeta ja shampanjaa niinkuin ämöricässä. Paljastavat vain oman typeryytensä tällaisilla tempauksilla.

Yhtä ahneita ne silti ovat, vaikka Suomessa ei onneksi ahneutta sallita samassa mittakaavassa kuin amerikassa. Tarkoitusperät ovat kuitenkin molemmille yhtä ahneita ja itsekkäitä.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on hyvää ilmainen koulutus ja korkeat verot sekä yhteishenki: 73% veronmaksajista tekee sen mielellään.

Ja loput 27% tienaa hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen mä haluan vielä sanoa, että kaikista kovimmat kommentit "ahkerrudesta" ja "jokaisen ihmisen mahdollisuuksista" tulevat yleensä ihmisiltä, joilla on saattanut olla keskimääräistä hieman huonommat tai kurjat lähtökohdat. Se, että joku köyhän yh:n lapsi Jakomäestä nousee ryysyistä rikkaksiin on vähän sellaista amerikkalaistyylisen menestystarinan glorifiointia, joka on tilastopoikkeus, ei käytännön realismia. Oma menestystarina ikään kuin yleistetään jokaisen ihmisen mahdollisuudeksi. Tuossakaan ei nähdä sitä taustalla olevaa ajatusta, että on omasta mielestä itse jotenkin vähän keskimääristä kyvykkäämpi ja ahkerampi ihminen kaikesta kurjasta elämästä huolimatta. Köyhät on helppo sitten ajatella vähemmän ahkeriksi, jotka eivät vain "yrittäneet tarpeeksi kovaa".

Yleisellä tasolla asia vaan on niin että esim. koulutuksella voi parantaa suuresti mahdollisuuksiaan päästä hyväosaiseksi. Koulutuskin on osittain periytyvä asia, joten siinä mielessä lähtökohdat voivat olla helpommat niillä, joilla on akateemiset vanhemmat. Mutta vielä toistaiseksi korkeakoulutus on maassamme ilmaista, ja kuka tahansa voi pyrkiä kouluttautumaan (ei tarkoita toki sitä että kaikki pääsisivät sisään haluamilleen aloille, kaikilla ei ihan aidosti ole kykyjä kaikkeen). Eli se "tarpeeksi kovaa yrittäminen" alkaa jo siitä että pitää haluta, viitsiä ja onnistua kouluttautumaan.

Minä kirjoitin ketjuun kahdesta akateemisesta tutkinnostani ja siitä, kuinka se ei ole johtanut edes hyvään elintasoon. Käytännössä alempaan keskiluokkaan. Tämäkin on kuitenkin parempi kuin vanhemmillani, isäni joutui töihin 13-vuotiaana isänsä kuollessa ja on käynyt kansakoulun. Hän on kuitenkin oikeasti mielestäni fiksu ja erittäin ahkera ihminen. Perheen elintasosta oli vastannut hyvässä työssä ollut isä. Äitini on käynyt nykyistä ammattikorkeakoulua vastaavan koulutuksen, mutta ei ole kovinkaan älykkään tuntuinen. Olen itsekin maksanut kovaa hintaa mahdollisuudesta opiskella eli jouduin asua vanhempien kanssa ja mummo osti lukiokirjat ja maksoi valmennuskurssin yliopistoon. Kiitos siitä niin olen päässyt ns alempaan keskiluokkaan tulojeni puolesta.

Kuitenkin opiskelukaverini valtaosin ovat erittäin varakkaasta ja akateemisesta taustasta. Olin todellakin poikkeus heidän joukossaan. En kuvittele, että jokainen taustastani pystyisi opiskella yhtä täysipainoisesti. Opintomenestyksestä huolimatta kesätöistä parhaat monesti menivät suhteilla. Eli se köyhä ilman kodin tukea ja osaamista tuleva nuori on pitkällä takamatkalla verrattuna muihin. Tottakai osa on onnistunut minua paremmin. Kyllä tällä osaamisella tiedän mitä omalle lapselleni neuvon. Ei minun vanhempani tienneet, kuinka edetä työelämässä. Ei se koulutuskaan ilmaista ole, sitä on turha kuvitella. Elämä on myös niin paljon helpompaa kun vanhemmat ostavat asunnon yliopiston läheltä, ostavat vaatteita, laittavat rahaa tilille, maksavat lomamatkoja rentoutumista varten jne. Kirjoihin on varaa jne. Kyllä jo pelkkä stressi ja se että köyhän ajatukset keskittyvät selviytymiseen tekevät noususta epätodennäköisempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti menestyneillä ihmisillä hyvin pieni osa heidän menestyksestään on omaa ansiota. Tuuri on tärkein yksittäinen muuttuja, ja sitä ei voi riittää kaikille. Oman ahkeruuden korostaminen on narsistinen defenssi, jolla mitätöidään ihmisten tuska ja ongelmat vetoamalla heidän laiskuuteensa. Suomessa koulutetaan julkisin verovaroin ihmisiä, jotka saavat elää aivan omassa yltäkylläisyydessään. Kohtuus kaikessa.

Niinpä. Menestyneet haluavat kuvitella, että se oli täysin heidän omien kykyjen aikaansaannost. Tällä on hyvä lytätä ne, jotka eivät ole onnistuneet vaurastumaan. Mitä lie laiskoja. Olen itse opiskellut kaksi akateemista loppututkintoa, mukamas rahakkailta aloilta. En kuitenkaan ole lääkäri. Tein nämä kaksi tutkintoa reilussa seitsemässä vuodessa ja 60 tuntia ei riittänyt viikossa näiden 7 vuoden ajan. Eikä sittenkään, kun siirryin osin työelämään tai kun pystyin käydä vain töissä. Vuodessa tein ylitöitä n 300 tuntia. Tunti tunnista, ja ne oli pakko pitää vapaina. Silti palkkaamme oli reilut 3000 e/kk, tulijoita olisi riittänyt koska jo silloin oli ja edelleen on työttömiä molemmilla aloilla. Osakkaat silti itkivät, että joutuvat pienentämään osinkoaan koska firmalla menee huonosti. Heidän vuositulonsa olivat useita satoja tuhansia euroja vuodessa. Suurin osa yli 50v miehiä. Nuoria käytettiin sumeilematta hyväksi. Kun edelliset väsyvät, uudet tilalle.

Nykyiset 45v+ ovat vallanneet hyväpalkkaiset työt eivätkä lähde kulumallakaan. Hyväpalkkaisia tehtäviä ei vain putoa syliin kuten aikoinaan kun esim sitkeästi samassa yrityksessä olemalla eteni ja palkka kohosi.

Nyttemmin olen tietoisesti vähentänyt työntekoa koska ahkeruus ei ole auttanut tulojen kasvatuksessa ollenkaan. Kun kirurgi muutti 40v Kuusisaareen minä asun 37v vuokralla ja hyvä kun edes tähän on varaa. Samaan aikaan tutuilla miehillä pyyhkii huomattavasti paremmin kuin naisilla keskimäärin. Osaamisen eroista ei ole kyse.

Miksi noin pätevä, etevä ja lukenut superior-ihminen kuin sinä ei myy omaa osaamistaan oman yrityksen nimissä? Siitä se kenkä puristaa, joko olet mieleltäsi renki tai et ole niin fiksu kuin kuvittelet. Tyhjästä ne mainitsemasi osakkaatkin ovat joskus aloittaneet, onnistuu se sinultakin. Sen sijaan että suutut sanoistani, mieti mitä sanoin.

Olen perusälykäs, en mikään nero. Ahkera kylläkin. Yleensä alalla yksinyrittäjät eivät tienaa kovinkaan hyvin vaan hyvin tienaavia ovat suurten firmojen osakkaat ja muutamat yksityisellä hyvään asemaan edenneet. Osakkaiden paikkoja ei vain juuri vapaudu ennen kuin nykyiset omistajat jäävät pois, eivätkä he jää, koska oma työ jo helppoa ja rahaa tulee. Yksi ihminen ei myöskään voi osata kaikkea eli olisi vaikea tehdä kovin erikoisia toimeksiantoja. Kun osakkaat esim tuossa edellisessä työpaikassani aloittivat, työtäni teki n 10 ihmistä. Kaikki pääsivät käytännössä osakkaiksi. Nyt työtä tekee jo pari sataa ihmistä eikä osakkaanpaikkoja aukea. Ajat on eri.

Siis sä et ole koskaan kuullut että palkkatuloja voi sijoittaa pörssiyhtiöihin ja vaurastua sillä tavalla? Ihan oikeasti? Kuinka pihalla sä olet?

Ei tuolla 3000 e kk palkalla jää paljoa Helsingissä pörssiosakkeisiin sijoitettavaksi. Se että saan vuodessa osinkoa pari sataa euroa ei vaikuta talouteen käytännössä yhtään mitenkään. Toki voitoilla olen jonkun talvitakin saanut ostettua. Ihan kiva, mutta käytännössä rahat menevät elämiseen ja hyvä kun siihenkään riittävät.

Vapaamatkustajista puhuminen ei siksi ole perusteetonta, että kaikki varakkaat eivät todellakaan itse ahkeruudellaan ja lahjakkuudellaan omaisuuttaan saaneet. Ääriesimerkkinä, joka ei liity Kuusisaareen, Trump. Hän on rikas, koska ei ole onnistunut huonoilla liiketoimillaankaan kovin paljon hävittämään perimäänsä omaisuutta. Ahkeruutta ja lahjakkuutta ei myöskään läheskään aina palkita kovin paljon.

Kuusisaarelaisilla luulisi olevan varaa olla loukkaantumatta tuollaisista heitoista. Tosin Tukholman solsidanilaiset nolasivat itsensä vastaavassa tilanteessa menemällä huutelemaan solvauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen mä haluan vielä sanoa, että kaikista kovimmat kommentit "ahkerrudesta" ja "jokaisen ihmisen mahdollisuuksista" tulevat yleensä ihmisiltä, joilla on saattanut olla keskimääräistä hieman huonommat tai kurjat lähtökohdat. Se, että joku köyhän yh:n lapsi Jakomäestä nousee ryysyistä rikkaksiin on vähän sellaista amerikkalaistyylisen menestystarinan glorifiointia, joka on tilastopoikkeus, ei käytännön realismia. Oma menestystarina ikään kuin yleistetään jokaisen ihmisen mahdollisuudeksi. Tuossakaan ei nähdä sitä taustalla olevaa ajatusta, että on omasta mielestä itse jotenkin vähän keskimääristä kyvykkäämpi ja ahkerampi ihminen kaikesta kurjasta elämästä huolimatta. Köyhät on helppo sitten ajatella vähemmän ahkeriksi, jotka eivät vain "yrittäneet tarpeeksi kovaa".

Yleisellä tasolla asia vaan on niin että esim. koulutuksella voi parantaa suuresti mahdollisuuksiaan päästä hyväosaiseksi. Koulutuskin on osittain periytyvä asia, joten siinä mielessä lähtökohdat voivat olla helpommat niillä, joilla on akateemiset vanhemmat. Mutta vielä toistaiseksi korkeakoulutus on maassamme ilmaista, ja kuka tahansa voi pyrkiä kouluttautumaan (ei tarkoita toki sitä että kaikki pääsisivät sisään haluamilleen aloille, kaikilla ei ihan aidosti ole kykyjä kaikkeen). Eli se "tarpeeksi kovaa yrittäminen" alkaa jo siitä että pitää haluta, viitsiä ja onnistua kouluttautumaan.

Minä kirjoitin ketjuun kahdesta akateemisesta tutkinnostani ja siitä, kuinka se ei ole johtanut edes hyvään elintasoon. Käytännössä alempaan keskiluokkaan. Tämäkin on kuitenkin parempi kuin vanhemmillani, isäni joutui töihin 13-vuotiaana isänsä kuollessa ja on käynyt kansakoulun. Hän on kuitenkin oikeasti mielestäni fiksu ja erittäin ahkera ihminen. Perheen elintasosta oli vastannut hyvässä työssä ollut isä. Äitini on käynyt nykyistä ammattikorkeakoulua vastaavan koulutuksen, mutta ei ole kovinkaan älykkään tuntuinen. Olen itsekin maksanut kovaa hintaa mahdollisuudesta opiskella eli jouduin asua vanhempien kanssa ja mummo osti lukiokirjat ja maksoi valmennuskurssin yliopistoon. Kiitos siitä niin olen päässyt ns alempaan keskiluokkaan tulojeni puolesta.

Kuitenkin opiskelukaverini valtaosin ovat erittäin varakkaasta ja akateemisesta taustasta. Olin todellakin poikkeus heidän joukossaan. En kuvittele, että jokainen taustastani pystyisi opiskella yhtä täysipainoisesti. Opintomenestyksestä huolimatta kesätöistä parhaat monesti menivät suhteilla. Eli se köyhä ilman kodin tukea ja osaamista tuleva nuori on pitkällä takamatkalla verrattuna muihin. Tottakai osa on onnistunut minua paremmin. Kyllä tällä osaamisella tiedän mitä omalle lapselleni neuvon. Ei minun vanhempani tienneet, kuinka edetä työelämässä. Ei se koulutuskaan ilmaista ole, sitä on turha kuvitella. Elämä on myös niin paljon helpompaa kun vanhemmat ostavat asunnon yliopiston läheltä, ostavat vaatteita, laittavat rahaa tilille, maksavat lomamatkoja rentoutumista varten jne. Kirjoihin on varaa jne. Kyllä jo pelkkä stressi ja se että köyhän ajatukset keskittyvät selviytymiseen tekevät noususta epätodennäköisempää.

Minä olen se hopealautasesta puhunut aiempi kommentoija. Kiinnitän huomiota siihen kun sanot, ettei koulutus ole ilmaista. Minusta on väärin sanoa niin. Koulutus itsessään on ilmaista. Esim. opiskelijakämppään muuttaminen tietenkin maksaa, kuten kaikki eläminen maksaa, oli opiskelija tai ei. Opiskelija tekee usein tietoisen päätöksen elää niukasti opiskelujen ajan, palkinto siitä toivottavasti tulee myöhemmin. Minua kannustettiin opiskelemaan, mutta rahallista tukea en siihen kotoa saanut. Moni toki saa. Suurin osa opiskelijoista uskoakseni elättää itsensä opintotuen lisäksi tekemällä töitä. Niin tein minäkin. Minulta se ei ollut pois jos joku yksittäinen opiskelukaveri sai vanhemmiltaan asunnot ja lomamatkat. Useimmat eivät saaneet.

Alansa voi myös valita tulevaa tulotasoa ajatellen, jos tulotaso on itselle tärkeä asia. Kärjistettynä esim. oikeustieteellinen on varmempi valinta tulojen kannalta kuin humanistinen. Itse valitsin hyvin työllistävän alan, vaikka kiinnostuksen kohteita olisi saattanut löytyä muualtakin. Sen kyllä tunnistan todelliseksi ongelmaksi, että jotkut alat eivät ehkä enää työllistäkään siinä vaiheessa kun opiskelija valmistuu. Se on huonoa tuuria, kun kukaan meistä ei ole ennustaja. Niinpä opiskelu ei koskaan tule olemaan 100 % tae pääsystä sinne ylempään keskiluokkaan. Siitä huolimatta opiskelu ja alan valitseminen viisaasti on iso tekijä monille, eikä mikään mystinen hyvä onni tai sattuma.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuolla 3000 e kk palkalla jää paljoa Helsingissä pörssiosakkeisiin sijoitettavaksi. Se että saan vuodessa osinkoa pari sataa euroa ei vaikuta talouteen käytännössä yhtään mitenkään. Toki voitoilla olen jonkun talvitakin saanut ostettua. Ihan kiva, mutta käytännössä rahat menevät elämiseen ja hyvä kun siihenkään riittävät.

Jaa, minä aloitin pörssiosakkeisiin sijoittamisen 1600€ kuukausipalkalla, ja jatkan yhä. Nyt minulle tulee jo satasia kuukaudessa, ei mitään älyttömiä summia mutta alkaa jo käytännössä taloudessa näkyä.

Lääkäreiden palkat ovat kovat muun muassa siksi, että lääkäreitä koulutetaan liian vähän. Onko tämä palkanlisä silloin lääkäreiden omaa ansiota?

Enemmistöllä lääkäriopiskelijoista on lääkärivanhemmat tai muuten kovatuloiset vanhemmat. Onko kaikilla suomalaisilla silti yhtäläiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan lääkäriksi? Vai ovatkohan edellytykset sittenkin vinoutuneet?

Vaikka kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet hakea lääkäriopintoihin, suurin osa suomalaisista ei voi päästä lääkäreiksi eikä edes poikkeuksellisen hyvätuloisiksi. Enemmistön pitää tehdä muita kuin hyvätuloisia töitä, jotta yhteiskunta toimii. Ovatko suuret tuloerot silloin oikein, vai pitäisikö pyrkiä pieniin tuloeroihin?

Onko ylipäänsä oikeudenmukaista, että lahjakkaat saavat elämänsä aikana huomattavasti suuremmat tulot kuin vähemmän lahjakkaat? Eihän kukaan ole valinnut syntyä lahjakkaaksi sen enempää kuin syntyä kauniiksi tai valkoihoiseksi mieheksi.

Ehkä safarin pointti on tuoda esiin tällaisia näkökulmia. Kukaan ei ole vain "omalla työllään" saavuttanut suuria tuloja. Suuret tulot pohjautuvat aina muihinkin kuin omiin ansioihin. Muiden pitää tehdä sitä huonommin palkattuja töitä, mitä suurempia tuloja hyväosaiset nauttivat. Siksi suhteellisen tasainen tulonjako on hyvä idea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen mä haluan vielä sanoa, että kaikista kovimmat kommentit "ahkerrudesta" ja "jokaisen ihmisen mahdollisuuksista" tulevat yleensä ihmisiltä, joilla on saattanut olla keskimääräistä hieman huonommat tai kurjat lähtökohdat. Se, että joku köyhän yh:n lapsi Jakomäestä nousee ryysyistä rikkaksiin on vähän sellaista amerikkalaistyylisen menestystarinan glorifiointia, joka on tilastopoikkeus, ei käytännön realismia. Oma menestystarina ikään kuin yleistetään jokaisen ihmisen mahdollisuudeksi. Tuossakaan ei nähdä sitä taustalla olevaa ajatusta, että on omasta mielestä itse jotenkin vähän keskimääristä kyvykkäämpi ja ahkerampi ihminen kaikesta kurjasta elämästä huolimatta. Köyhät on helppo sitten ajatella vähemmän ahkeriksi, jotka eivät vain "yrittäneet tarpeeksi kovaa".

Alansa voi myös valita tulevaa tulotasoa ajatellen, jos tulotaso on itselle tärkeä asia. Kärjistettynä esim. oikeustieteellinen on varmempi valinta tulojen kannalta kuin humanistinen. Itse valitsin hyvin työllistävän alan, vaikka kiinnostuksen kohteita olisi saattanut löytyä muualtakin. Sen kyllä tunnistan todelliseksi ongelmaksi, että jotkut alat eivät ehkä enää työllistäkään siinä vaiheessa kun opiskelija valmistuu. Se on huonoa tuuria, kun kukaan meistä ei ole ennustaja. Niinpä opiskelu ei koskaan tule olemaan 100 % tae pääsystä sinne ylempään keskiluokkaan. Siitä huolimatta opiskelu ja alan valitseminen viisaasti on iso tekijä monille, eikä mikään mystinen hyvä onni tai sattuma.

Eli on oikeudenmukaista, että lähihoitajat saavat pientä palkkaa, koska jokainen lähihoitaja olisi voinut viisaasti valita myös jonkin hyväpalkkaisen alan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuolla 3000 e kk palkalla jää paljoa Helsingissä pörssiosakkeisiin sijoitettavaksi. Se että saan vuodessa osinkoa pari sataa euroa ei vaikuta talouteen käytännössä yhtään mitenkään. Toki voitoilla olen jonkun talvitakin saanut ostettua. Ihan kiva, mutta käytännössä rahat menevät elämiseen ja hyvä kun siihenkään riittävät.

Jaa, minä aloitin pörssiosakkeisiin sijoittamisen 1600€ kuukausipalkalla, ja jatkan yhä. Nyt minulle tulee jo satasia kuukaudessa, ei mitään älyttömiä summia mutta alkaa jo käytännössä taloudessa näkyä.

Ja alapeukuttajat voisivat kommentoida mitä alapeukutettavaa tässä on? Minusta on fiksua että pyrkii itse pitkäjänteisesti parantamaan omaa tilannettaan.