Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vaurauden valinnut lääkäri paheksuu vasemmistonuorten yläluokkasafaria

Vierailija
03.11.2017 |

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005436063.html?utm_campaign=tf-IS&utm…

Jestas, että voivatkin olla irti realiteeteista nuo porhot :0.

Kommentit (301)

Vierailija
121/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että kanssapalstailijoita on mennyt koko tuon jutun pointti ohi.

Kyse ei ole kateudesta, ahkeruudesta, laiskuudesta eikä mistään muusta kuin siitä, että Suomessa on tietyille ryhmille mahdollistetttu veronmaksun välttely tai aiankin alhaisempi verokanta.

Lääkärikunta yksityisellä sektorilla on siitä itse hyvä esimerkki; valtaosa heistä nostaa tulonsa. pääomatuloina  - ja yksityiset terveyspalvelyritykset houkuttelevat lääkäreitä palkkalistoilleen tarjoamalla verosuunnittelua.

1993 Ahon hallitus teki "suuren verouudistuksen", jossa eriytettiin ansiotulojen ja pääomatulojen verotus, jotka molemmat oli aiemmin laskettu yhteen ja verotettu progressiivisesti siis kaikkia tuloja. Uudistuksessa ainoastaan ansiotulot - palakkatuloja pääasiassa - jäivät progressiivisen verotuksen piiriin.

Tilastoista nähdään, että ansiotulojen muuntaminen kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi lähti siitä käyntiin ja tahti on vain kiihtynyt vuosien saatossa. Se on mahdollista yrittäjätoimintaa harjoittaville.

Pääomatuloista , vaikka ne olisivat ainoa tulolähde, ei tarvitse maksaa kunnallisveroa lainkaan. Kunnallisvero on ALV:n ohella toinen suurin yksittäinen veromme, sen keskiarvo 2017 on 19,1 %.

Nämä pääomatuloilla elävät perheineen kuitenkin käyttävät kuntien tuottamia palveluita, heidän lapsensa käytetään neuvolassa, heille on halutessa tarjolla julkinen terveydenhuolto, lapset käyvät koulua, hammaslääkärissä, kirjastossa jne. He käyttävät lähes kaikkia kuntien julkisia palveluja maksamatta niistä yhtä paljon kuin palkansaajat ja eläkeläiset.

Valtion verotuksessa pääomatuloista maksettavia veroja on mahdollista pienentää ja vältellä, siihen on tarjolla monia välineitä,esim. vakuutuskuoria ja  kapitalisaatiosopimuksia. Näistä erittäinkin suurista pääomatuloista maksetuista mitättömistä veroista olemme saaneet lukea tähän vuodenaikaan vuosien ajan.

On pelkästään hyvä asia, jos ja kun yrittäjä tienaa itselleen suuret tulot. Kuten vaikkapa Supercellin porukka. He ovat tilastopoikkeus siinä suhteessa, että he maksavat (halukkaasti) veronsa täysimääräisinä, ilman kikkailua, eli kovemmin verotettuina ansiotuloina. Rispektit ja suuret kiitokset heille.

Verokikkailua harrastavien takia me muut, palkansaajat ja eläkeläiset , maksamme korkeampia veroja.

Kenen mielestä tämä on reilua ja tasapuolista?

Vain tästä on kyse. Oikeudenmukaisuudesta. Moraalista. Tasapuolisuudesta.

Tekstisi perusteella et oikein ymmärrä mitään puhumistasi asioista. Tämä korostuu etenkin siinä, että otat esille vakuutuskuoret ja kapitalisaatiosopimukset ja pääomatulot ja kunnallisveron. Pääomatulojen verotusta et myöskään tunnu ymmärtävän edes alkeellisella tavalla, joka ei toisaalta yllätä minua pätkääkään. Kannattaa perehtyä todellisiin lukuihin ja faktoihin eikä suu vaahdossa toistaa idioottimaista hölynpölyä. Lääkäreillä ei ole mitään keinoa muuttaa kaikkia tulojaan pääomatuloiksi, eikä se edes kannattaisi ottaen huomioon pääomatulojen verotuksen 20% yhteisövero + 30-34 pääomatulovero tämän jälkeen.

Vierailija
122/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vaikka professori Matti Klinge onkin ilmeisesti aika klassinen elitisti, niin hän puhui mielestäni hyvin tänään HS:n haastattelussa. Hän sanoi, ettei aivan ymmärrä tätä ns. "rahaeliittiä" ja sitä, mitä he oikeasti tekevät niillä rahoillaan. Elämä on ikään kuin jonkinlaista kilpajuoksua, jossa voittaa se, kuka pärjää parhaiten.

Kyllä sen tavallaan huomaa, kun katselee valtamedian uutisointia kovimmista veronmaksajista. Rikkaat vuorineuvokset ovat usein pääsääntöisesti olemukseltaan tosi taviksen näköisiä pullanaamoja, joilla on ollut hyvää onnea mukana elämässään tai jotka ovat saaneet keskimääräistä paremmat lähtökohdat. Tosi harva mitään laaja-alaisesti geneettistä ylivertaista kermaa, joka olisi oikeasti kyvyissään valtavirran yläpuolella ja jotka olisivat jotenkin verrattomia tai korvaamattomia.

Tuossa pitää muistaa että ns. rahaeliitti on suomessa todella pieni joukkio.

Noilla eliittialueilla asuvat ovat enimmäkseen aika taviksia maailmanmittakaavassa, ehkä vähän parempituloisia kuin tavissiivooja mutta suomessa verotus tasapäistää niin tehokkaasti että erot ovat todella pienet verrattuna vaivannäköön.

Muuten kommentistasi paistaa joko häiriintyneisyyteen asti kärjistynyt kateus tai sitten trollaat aika epätoivoisen ilmeisellä tavalla. Ei tuollaiseen jaksa tosissaan vastata kun on hyvin todennäköistä että lässytät pelkästään lämpimiksesi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kirurgin olisi toki syytä muistaa se, että hänen ansiotasonsa perustuu ostettuun koulutusjärjestelmään, joka ei salli lisätä opiskelupaikkoja lääketieteeseen, vaikka alalla on pulaa työntekijöistä.

Kyllä se ahtarikin tienaisi miljoonan vuodessa jos niitä saisi kouluttaa ja siis ottaa töihin vain 10 vuodessa.

Mihinkään todelliseen erikoisosaamiseen tms. se ei perustu. Johan tässä on nähty, että kouluttamaton kaveri voi hyvin toimia lääkärinä vuosikaudet kenenkään epäilemättä mitään.

Totta joka sana. Ja silti noin paljon 'alapeukkuja'?

Vierailija
124/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Menisivät seuraavaksi stalkkaamaan apteekkarien kämpät. Niiden tuloille jäävät kirurgitkin toisiksi. Apteekkarit jos ketkä tekee tässä maassa maksimitulot minimiduunilla.

Siis apteekin tulot ei apteekkarin... jos ymmärrät eron.

http://www.apteekkariliitto.fi/apteekkitieto/verotus.html

Vierailija
125/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laillistettua ryöstöähän se on että joku hyödyntää yhteisiä resurssejamme keräten niistä miljoonatulot ja resurssien hyödyntämisessä työskentelevätkin saavat vain murusia. Yhteiskunta tuskin mitään.

Esimerkkinä nyt vaikka metsien hakkaaminen ja puiden keittäminen selluksi. Metsäyhtiö tekee miljardin voittoa, mutta työntekijät saavat juuri ja juuri syödäkseen - ja sekin on näiden porvarien mielestä liikaa.

Miksi valtio ei voisi keittää niistä puista sellua? Suomen puitahan ne ovat. Tehty voitto jaettaisiin tasaisemmin.

Tämä on hyvä kysymys.

Semminkin kun Suomessa meni paremmin kuin koskaan silloin kun oli isoja valtionyhtiöitä. Niiden perustalle Suomen vauraus itseasiassa rakennettiin. Rahaa riitti myös hyvinvointiyhteiskuntaan.

Suomessa on nykyisin sellainen ilmapiiri, ettei valtio saisi pyörittää mitään liiketoimintaa. Ruotsissa kuitenkin ainakin kaivosteollisuudessa suurella menestyksellä tänä päivänäkin valtio pyörittää bisnestä. Myös Kiinassa valtio pyörittää paljon bisnestä.

Ruotsi ja Kiina ovat taloudeltaan kapitalistisa maita siinä kuin Suomikin. Nykyaikana ei ole mitään etua perustaa valtionyhtiöitä veronmaksajien rahoilla ellei kyse ole strategisista omistuksista (mm. Finnair, Patria, Alko). 

Valtion omistama yhtiö saa etua asemastaan ja se voi estää muita toimijoita tulemasta markkinoille mikä ei ole kuluttajien etu millään muotoa. Toisaalta suuren valtionyhtiön toiminta ei välttämättä ole kilpailukykyistä maailmanmarkkinoilla (esim. Rautaruukki teki vuosikausia tappiota) kun tehostamistoimia ei voida tehdä työntekijöitten vastustamisen vuoksi.

Vierailija
126/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka professori Matti Klinge onkin ilmeisesti aika klassinen elitisti, niin hän puhui mielestäni hyvin tänään HS:n haastattelussa. Hän sanoi, ettei aivan ymmärrä tätä ns. "rahaeliittiä" ja sitä, mitä he oikeasti tekevät niillä rahoillaan. Elämä on ikään kuin jonkinlaista kilpajuoksua, jossa voittaa se, kuka pärjää parhaiten.

Kyllä sen tavallaan huomaa, kun katselee valtamedian uutisointia kovimmista veronmaksajista. Rikkaat vuorineuvokset ovat usein pääsääntöisesti olemukseltaan tosi taviksen näköisiä pullanaamoja, joilla on ollut hyvää onnea mukana elämässään tai jotka ovat saaneet keskimääräistä paremmat lähtökohdat. Tosi harva mitään laaja-alaisesti geneettistä ylivertaista kermaa, joka olisi oikeasti kyvyissään valtavirran yläpuolella ja jotka olisivat jotenkin verrattomia tai korvaamattomia.

Tuossa pitää muistaa että ns. rahaeliitti on suomessa todella pieni joukkio.

Noilla eliittialueilla asuvat ovat enimmäkseen aika taviksia maailmanmittakaavassa, ehkä vähän parempituloisia kuin tavissiivooja mutta suomessa verotus tasapäistää niin tehokkaasti että erot ovat todella pienet verrattuna vaivannäköön.

Muuten kommentistasi paistaa joko häiriintyneisyyteen asti kärjistynyt kateus tai sitten trollaat aika epätoivoisen ilmeisellä tavalla. Ei tuollaiseen jaksa tosissaan vastata kun on hyvin todennäköistä että lässytät pelkästään lämpimiksesi.

Ei ole mun mielestä kateutta tajuta, että suurin osa ihmisistä ei käsitä, että tämä koko keskiluokkainen kilpajuoksu on aivan yhdentekevä juttu. Se on korvannut uskonnon, johon isolla osalla ihmisistä on jostain syystä kova tarve tukeutua. Yhteiskunnassa elämisen resurssit ovat todella epätasaisesti jaettuja. Kaikista ei voi tulla rikkaita ja menestyviä, vaikka kykyjä olisi tarpeeksi. Hyväosaiset ihmiset usein unohtavat, ettei kaikki heidän saavuttamansa ole omaa ansiota. Raha tekee todellakin itsekkääksi ja vähentää empatiakykyä. Siitä on tehty ihan tutkimuksiakin. Sen kyllä huomaa siitä, että moni nuorena hyvin vasemmistolainen ihminen on kääntänyt täysin kelkkansa, kun on päässyt rahan makuun. Kaikki toistavat sitä samaa liirumlaarmia omasta ahkeruudesta ja ansioituneisuudesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan on sama meininki kuin Pietarissa 1917.

Omaisuutensa ja asemansa perinyt rälssi kylpee samppanjassa kullan keskellä kun ulkona kylmässä kansa kuokkii vähäisiä naurispeltojaan ja nääntyy hiilikaivoksissa!

Mutta porvarin läskinen röhönauru on ennenkin hyytynyt Siperian pakkasiin ja palatsit otettu kansan käyttöön!!

Sinäkö kutsun naurispellon kuokkimiseksi vastiiketonta tulonsiirroilla elämistä? Käykää tekemässä kiitoskierros Kuusisaaressa. Sieltäkin käsin teitä makoilijoita elätetään.

Anarkomarkojen kapinaa ei tarvitse pelätä. Ainoa mihin pystytte on satunaiset auton polttamiset, grafiitit ja no "meillä on unelma"-tyyliset miekkarit.

Vierailija
128/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laillistettua ryöstöähän se on että joku hyödyntää yhteisiä resurssejamme keräten niistä miljoonatulot ja resurssien hyödyntämisessä työskentelevätkin saavat vain murusia. Yhteiskunta tuskin mitään.

Esimerkkinä nyt vaikka metsien hakkaaminen ja puiden keittäminen selluksi. Metsäyhtiö tekee miljardin voittoa, mutta työntekijät saavat juuri ja juuri syödäkseen - ja sekin on näiden porvarien mielestä liikaa.

Miksi valtio ei voisi keittää niistä puista sellua? Suomen puitahan ne ovat. Tehty voitto jaettaisiin tasaisemmin.

Paperimiesten huonot palkathan ovatkin ikuinen valituksenaihe.... *tirsk*........*huutonaurua*

Ei se paperifirma ole tyhjästä tullut. Yksityisten ihmisten rahoilla se on alkuun saatu.

Valtio tarjoaa sille toimintaympäristön ja saa veroja vastineeksi. Ja monta eri alan ammattilaista työpaikan.

Noin katsos kapitalismi toimii. Ja toimii muuten Suomessa todella hyvin.

Ja miksihän valtio ei voisi rakentaa sitä tehdasta?

Niin kuin aikanaan rakensi Outokummut sun muut.

Tällöin ei tarvitsisi tyytyä murusiin verojen muodossa vaan yhteiskunta saisi koko hyödyn.

Katsos ympärillesi. Missä muka valtionyhtiö on pystynyt tekemään tulosta siinä missä yksityinen kilpailija? Ei missään.

Neuvostoliitossa yritettiin ja pitäisi olla kaikille jo selvää että homma ei toimi.

Valtion rooliin ei kuulu firmojen kanssa pelleily. Osaomistajana toki joissain tapauksissa kuten öljy-yhtiö, Finnair tms. Missä taustalla on muutakin kuin voiton tavoittelu.

Muistatko Valcon kuvaputkitehtaan? Siinä oiva esimerkki: susirajan taakse tehtiin tehdas jonkun "aluepolitiikan" nimissä ja mites kävi?

Ideologia ja tietämättömyys paistaa kommentistasi. Joku Valcon kuvaputkitehdas oli niitä Kepun juttuja...

Valtionyhtiöt tulouttavat valtiolle ihan merkittävän määrän rahaa vuosittain.

Ideologisista syistä on myyty erittäin kannattavia valtionyhtiöitä - tai oikeastaan lahjoitettu pilkkahintaan.

Et ilmeisesti ole tietoinen yritystuista? Valtio on tukenut merkittävillä, siis kasvavilla summilla vuosittain yksityisiä yrityksiä ja useimmiten niitä samoja, toistuvasti. Nokiankin tuet ovat olleet 20 miljoonaa edeleen vuositasolla.

Asiat eivät ole ihan noin ykisnkertaisia kuin sinä pienesssä päässäsi kuvittelet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka professori Matti Klinge onkin ilmeisesti aika klassinen elitisti, niin hän puhui mielestäni hyvin tänään HS:n haastattelussa. Hän sanoi, ettei aivan ymmärrä tätä ns. "rahaeliittiä" ja sitä, mitä he oikeasti tekevät niillä rahoillaan. Elämä on ikään kuin jonkinlaista kilpajuoksua, jossa voittaa se, kuka pärjää parhaiten.

Kyllä sen tavallaan huomaa, kun katselee valtamedian uutisointia kovimmista veronmaksajista. Rikkaat vuorineuvokset ovat usein pääsääntöisesti olemukseltaan tosi taviksen näköisiä pullanaamoja, joilla on ollut hyvää onnea mukana elämässään tai jotka ovat saaneet keskimääräistä paremmat lähtökohdat. Tosi harva mitään laaja-alaisesti geneettistä ylivertaista kermaa, joka olisi oikeasti kyvyissään valtavirran yläpuolella ja jotka olisivat jotenkin verrattomia tai korvaamattomia.

Tuossa pitää muistaa että ns. rahaeliitti on suomessa todella pieni joukkio.

Noilla eliittialueilla asuvat ovat enimmäkseen aika taviksia maailmanmittakaavassa, ehkä vähän parempituloisia kuin tavissiivooja mutta suomessa verotus tasapäistää niin tehokkaasti että erot ovat todella pienet verrattuna vaivannäköön.

Muuten kommentistasi paistaa joko häiriintyneisyyteen asti kärjistynyt kateus tai sitten trollaat aika epätoivoisen ilmeisellä tavalla. Ei tuollaiseen jaksa tosissaan vastata kun on hyvin todennäköistä että lässytät pelkästään lämpimiksesi.

Ei ole mun mielestä kateutta tajuta, että suurin osa ihmisistä ei käsitä, että tämä koko keskiluokkainen kilpajuoksu on aivan yhdentekevä juttu. Se on korvannut uskonnon, johon isolla osalla ihmisistä on jostain syystä kova tarve tukeutua. Yhteiskunnassa elämisen resurssit ovat todella epätasaisesti jaettuja. Kaikista ei voi tulla rikkaita ja menestyviä, vaikka kykyjä olisi tarpeeksi. Hyväosaiset ihmiset usein unohtavat, ettei kaikki heidän saavuttamansa ole omaa ansiota. Raha tekee todellakin itsekkääksi ja vähentää empatiakykyä. Siitä on tehty ihan tutkimuksiakin. Sen kyllä huomaa siitä, että moni nuorena hyvin vasemmistolainen ihminen on kääntänyt täysin kelkkansa, kun on päässyt rahan makuun. Kaikki toistavat sitä samaa liirumlaarmia omasta ahkeruudesta ja ansioituneisuudesta.

Yksilötasolla tulee aina olemaan niitä, jotka saavat liikaa ilman omia ansioitaan ja toisinpäin. Mutta suurin osa keskiluokasta on kyllä tehnyt aktiivisesti töitä saavuttaakseen elintasonsa. Täälläkin on annettu monia esimerkkejä tyhjästä ponnistaneista ihmisistä. Jos ihminen on päämäärätietoinen ja ahkera ja sen takia on pystynyt kohottamaan asemaansa, miksi häntä pitää sen takia vihata, ja väittää että hän on päässyt elämässä eteenpäin vain tuurilla??

Vierailija
130/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sen mä haluan vielä sanoa, että kaikista kovimmat kommentit "ahkerrudesta" ja "jokaisen ihmisen mahdollisuuksista" tulevat yleensä ihmisiltä, joilla on saattanut olla keskimääräistä hieman huonommat tai kurjat lähtökohdat. Se, että joku köyhän yh:n lapsi Jakomäestä nousee ryysyistä rikkaksiin on vähän sellaista amerikkalaistyylisen menestystarinan glorifiointia, joka on tilastopoikkeus, ei käytännön realismia. Oma menestystarina ikään kuin yleistetään jokaisen ihmisen mahdollisuudeksi. Tuossakaan ei nähdä sitä taustalla olevaa ajatusta, että on omasta mielestä itse jotenkin vähän keskimääristä kyvykkäämpi ja ahkerampi ihminen kaikesta kurjasta elämästä huolimatta. Köyhät on helppo sitten ajatella vähemmän ahkeriksi, jotka eivät vain "yrittäneet tarpeeksi kovaa".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menisivät seuraavaksi stalkkaamaan apteekkarien kämpät. Niiden tuloille jäävät kirurgitkin toisiksi. Apteekkarit jos ketkä tekee tässä maassa maksimitulot minimiduunilla.

Siis apteekin tulot ei apteekkarin... jos ymmärrät eron.

http://www.apteekkariliitto.fi/apteekkitieto/verotus.html

Niin, apteekkarit ovat elinkeinonharjoittajia, eivät yrittäjiä. Apteekin tulot verotetaan henkilökohtaisena tulona. Apteekeissa on myös yrityksiä, eli lääkkeiden ulkopuolinen myynti, jota apteekeilla on paljon, on useimmiten yhtiöitetty ja nimenomaan pienemmän veronmaksun johdosta.

Vierailija
132/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka professori Matti Klinge onkin ilmeisesti aika klassinen elitisti, niin hän puhui mielestäni hyvin tänään HS:n haastattelussa. Hän sanoi, ettei aivan ymmärrä tätä ns. "rahaeliittiä" ja sitä, mitä he oikeasti tekevät niillä rahoillaan. Elämä on ikään kuin jonkinlaista kilpajuoksua, jossa voittaa se, kuka pärjää parhaiten.

Kyllä sen tavallaan huomaa, kun katselee valtamedian uutisointia kovimmista veronmaksajista. Rikkaat vuorineuvokset ovat usein pääsääntöisesti olemukseltaan tosi taviksen näköisiä pullanaamoja, joilla on ollut hyvää onnea mukana elämässään tai jotka ovat saaneet keskimääräistä paremmat lähtökohdat. Tosi harva mitään laaja-alaisesti geneettistä ylivertaista kermaa, joka olisi oikeasti kyvyissään valtavirran yläpuolella ja jotka olisivat jotenkin verrattomia tai korvaamattomia.

Tuossa pitää muistaa että ns. rahaeliitti on suomessa todella pieni joukkio.

Noilla eliittialueilla asuvat ovat enimmäkseen aika taviksia maailmanmittakaavassa, ehkä vähän parempituloisia kuin tavissiivooja mutta suomessa verotus tasapäistää niin tehokkaasti että erot ovat todella pienet verrattuna vaivannäköön.

Muuten kommentistasi paistaa joko häiriintyneisyyteen asti kärjistynyt kateus tai sitten trollaat aika epätoivoisen ilmeisellä tavalla. Ei tuollaiseen jaksa tosissaan vastata kun on hyvin todennäköistä että lässytät pelkästään lämpimiksesi.

Ei ole mun mielestä kateutta tajuta, että suurin osa ihmisistä ei käsitä, että tämä koko keskiluokkainen kilpajuoksu on aivan yhdentekevä juttu. Se on korvannut uskonnon, johon isolla osalla ihmisistä on jostain syystä kova tarve tukeutua. Yhteiskunnassa elämisen resurssit ovat todella epätasaisesti jaettuja. Kaikista ei voi tulla rikkaita ja menestyviä, vaikka kykyjä olisi tarpeeksi. Hyväosaiset ihmiset usein unohtavat, ettei kaikki heidän saavuttamansa ole omaa ansiota. Raha tekee todellakin itsekkääksi ja vähentää empatiakykyä. Siitä on tehty ihan tutkimuksiakin. Sen kyllä huomaa siitä, että moni nuorena hyvin vasemmistolainen ihminen on kääntänyt täysin kelkkansa, kun on päässyt rahan makuun. Kaikki toistavat sitä samaa liirumlaarmia omasta ahkeruudesta ja ansioituneisuudesta.

Yksilötasolla tulee aina olemaan niitä, jotka saavat liikaa ilman omia ansioitaan ja toisinpäin. Mutta suurin osa keskiluokasta on kyllä tehnyt aktiivisesti töitä saavuttaakseen elintasonsa. Täälläkin on annettu monia esimerkkejä tyhjästä ponnistaneista ihmisistä. Jos ihminen on päämäärätietoinen ja ahkera ja sen takia on pystynyt kohottamaan asemaansa, miksi häntä pitää sen takia vihata, ja väittää että hän on päässyt elämässä eteenpäin vain tuurilla??

Wessu ja Kuuska ovat varmasti alueita, joissa on aika monenlaisellakin taustalla olevaa uuden rahan ihmistä. On siellä wessussakin se ylemmän keskiluokan työtätekevien veronmaksajien tavallisempi puoli ja sitten se monikansallisten miljonäärien tyttärien "kesäasuntojen" puoli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sen mä haluan vielä sanoa, että kaikista kovimmat kommentit "ahkerrudesta" ja "jokaisen ihmisen mahdollisuuksista" tulevat yleensä ihmisiltä, joilla on saattanut olla keskimääräistä hieman huonommat tai kurjat lähtökohdat. Se, että joku köyhän yh:n lapsi Jakomäestä nousee ryysyistä rikkaksiin on vähän sellaista amerikkalaistyylisen menestystarinan glorifiointia, joka on tilastopoikkeus, ei käytännön realismia. Oma menestystarina ikään kuin yleistetään jokaisen ihmisen mahdollisuudeksi. Tuossakaan ei nähdä sitä taustalla olevaa ajatusta, että on omasta mielestä itse jotenkin vähän keskimääristä kyvykkäämpi ja ahkerampi ihminen kaikesta kurjasta elämästä huolimatta. Köyhät on helppo sitten ajatella vähemmän ahkeriksi, jotka eivät vain "yrittäneet tarpeeksi kovaa".

Yleisellä tasolla asia vaan on niin että esim. koulutuksella voi parantaa suuresti mahdollisuuksiaan päästä hyväosaiseksi. Koulutuskin on osittain periytyvä asia, joten siinä mielessä lähtökohdat voivat olla helpommat niillä, joilla on akateemiset vanhemmat. Mutta vielä toistaiseksi korkeakoulutus on maassamme ilmaista, ja kuka tahansa voi pyrkiä kouluttautumaan (ei tarkoita toki sitä että kaikki pääsisivät sisään haluamilleen aloille, kaikilla ei ihan aidosti ole kykyjä kaikkeen). Eli se "tarpeeksi kovaa yrittäminen" alkaa jo siitä että pitää haluta, viitsiä ja onnistua kouluttautumaan.

Vierailija
134/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielestäni ei ole reilua, että normaalin työajan (40 h/vko) ylittävissä tienesteissä veroprosentti pysyy samana/kasvaa tulojen myötä. Eikö sen pitäisi olla alempi, eli jos normisti on 35%, ylimääräisten duunien tienestien verotus olisi vaikka 15 %..? Kuitenkin työntekijän jaksamisesta pois ylimääräinen työ, oli duuni mikä tahansa. Erityisasiantuntijoiden/pomojen työ ainakin oletusarvoisesti edellyttää sen luokan erityisosaamista, että reilusti korkeampi liksa on oikeutettu. Myös henkiset paineet/työpaine ovat usein erittäin kovat, niin kuin joku täällä kirjoittikin..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sen mä haluan vielä sanoa, että kaikista kovimmat kommentit "ahkerrudesta" ja "jokaisen ihmisen mahdollisuuksista" tulevat yleensä ihmisiltä, joilla on saattanut olla keskimääräistä hieman huonommat tai kurjat lähtökohdat. Se, että joku köyhän yh:n lapsi Jakomäestä nousee ryysyistä rikkaksiin on vähän sellaista amerikkalaistyylisen menestystarinan glorifiointia, joka on tilastopoikkeus, ei käytännön realismia. Oma menestystarina ikään kuin yleistetään jokaisen ihmisen mahdollisuudeksi. Tuossakaan ei nähdä sitä taustalla olevaa ajatusta, että on omasta mielestä itse jotenkin vähän keskimääristä kyvykkäämpi ja ahkerampi ihminen kaikesta kurjasta elämästä huolimatta. Köyhät on helppo sitten ajatella vähemmän ahkeriksi, jotka eivät vain "yrittäneet tarpeeksi kovaa".

Mitähän taas horiset? ihan kuin hyvistä lähtökohdista menestynyt ei joutuisi tekemään sen menestyksensä eteen töitä muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta. Näistä (suomen mittakaavassa) superrikkaista jo syntyessään osa tekee siitä huolimatta töitä kasvattaakseen perimäänsä firmaa ja työllistääkseen lisää ihmisiä. Ihan kuin voisit kuitata kaiken menestyksen jonain satunnaisena poikkeamana joten sitä voi hyvin halveksua kun itse et jaksa edes yrittää.

Toinen tosiasia on sitten se, että kaikista yrittäneistä ei tule menestyjiä ja suomen erityispiirre on se, että voit oikeastaan yrittää vain kerran ja epäonnistuessasi perintä- ja ulosottokoneisto pitää huolen siitä ettet rehellisin keinoin yritä toista kertaa ainakaan 20 vuoteen. Harva yrittää senkään jälkeen kun 20v on kyykytetty kaikki into pois koneiston toimesta.

Vierailija
136/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Seppälän entinen omistaja pitää majapaikkaa Kuusisaaressa käytyään Suomessa muutaman kerran.

Vierailija
137/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen mä haluan vielä sanoa, että kaikista kovimmat kommentit "ahkerrudesta" ja "jokaisen ihmisen mahdollisuuksista" tulevat yleensä ihmisiltä, joilla on saattanut olla keskimääräistä hieman huonommat tai kurjat lähtökohdat. Se, että joku köyhän yh:n lapsi Jakomäestä nousee ryysyistä rikkaksiin on vähän sellaista amerikkalaistyylisen menestystarinan glorifiointia, joka on tilastopoikkeus, ei käytännön realismia. Oma menestystarina ikään kuin yleistetään jokaisen ihmisen mahdollisuudeksi. Tuossakaan ei nähdä sitä taustalla olevaa ajatusta, että on omasta mielestä itse jotenkin vähän keskimääristä kyvykkäämpi ja ahkerampi ihminen kaikesta kurjasta elämästä huolimatta. Köyhät on helppo sitten ajatella vähemmän ahkeriksi, jotka eivät vain "yrittäneet tarpeeksi kovaa".

Yleisellä tasolla asia vaan on niin että esim. koulutuksella voi parantaa suuresti mahdollisuuksiaan päästä hyväosaiseksi. Koulutuskin on osittain periytyvä asia, joten siinä mielessä lähtökohdat voivat olla helpommat niillä, joilla on akateemiset vanhemmat. Mutta vielä toistaiseksi korkeakoulutus on maassamme ilmaista, ja kuka tahansa voi pyrkiä kouluttautumaan (ei tarkoita toki sitä että kaikki pääsisivät sisään haluamilleen aloille, kaikilla ei ihan aidosti ole kykyjä kaikkeen). Eli se "tarpeeksi kovaa yrittäminen" alkaa jo siitä että pitää haluta, viitsiä ja onnistua kouluttautumaan.

Näin pääsääntöisesti koulutuksella pääsee sinne ylempään keskiluokkaan, mikä ei merkitse varsinaisia rikkauksia. Rikas = 700 000 euron omaisuus asuntovarallisuuden lisäksi. Sen alle olevat ihmiset ovat tavallista keskiluokkaa. Sieltä ylemmästä keskiluokasta on tosiaan aika pitkä matka siihen rahaeliittiin, joka ostelee ohikulkumatkalla kesämökin Westendistä. Kaikista todennäköisin tie tuollaiseen elämään syntyy siinä, että syntyy oikean ihmisen lapseksi oikeaan aikaan - ei omilla ansioilla.

Vierailija
138/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen mä haluan vielä sanoa, että kaikista kovimmat kommentit "ahkerrudesta" ja "jokaisen ihmisen mahdollisuuksista" tulevat yleensä ihmisiltä, joilla on saattanut olla keskimääräistä hieman huonommat tai kurjat lähtökohdat. Se, että joku köyhän yh:n lapsi Jakomäestä nousee ryysyistä rikkaksiin on vähän sellaista amerikkalaistyylisen menestystarinan glorifiointia, joka on tilastopoikkeus, ei käytännön realismia. Oma menestystarina ikään kuin yleistetään jokaisen ihmisen mahdollisuudeksi. Tuossakaan ei nähdä sitä taustalla olevaa ajatusta, että on omasta mielestä itse jotenkin vähän keskimääristä kyvykkäämpi ja ahkerampi ihminen kaikesta kurjasta elämästä huolimatta. Köyhät on helppo sitten ajatella vähemmän ahkeriksi, jotka eivät vain "yrittäneet tarpeeksi kovaa".

Yleisellä tasolla asia vaan on niin että esim. koulutuksella voi parantaa suuresti mahdollisuuksiaan päästä hyväosaiseksi. Koulutuskin on osittain periytyvä asia, joten siinä mielessä lähtökohdat voivat olla helpommat niillä, joilla on akateemiset vanhemmat. Mutta vielä toistaiseksi korkeakoulutus on maassamme ilmaista, ja kuka tahansa voi pyrkiä kouluttautumaan (ei tarkoita toki sitä että kaikki pääsisivät sisään haluamilleen aloille, kaikilla ei ihan aidosti ole kykyjä kaikkeen). Eli se "tarpeeksi kovaa yrittäminen" alkaa jo siitä että pitää haluta, viitsiä ja onnistua kouluttautumaan.

Näin pääsääntöisesti koulutuksella pääsee sinne ylempään keskiluokkaan, mikä ei merkitse varsinaisia rikkauksia. Rikas = 700 000 euron omaisuus asuntovarallisuuden lisäksi. Sen alle olevat ihmiset ovat tavallista keskiluokkaa. Sieltä ylemmästä keskiluokasta on tosiaan aika pitkä matka siihen rahaeliittiin, joka ostelee ohikulkumatkalla kesämökin Westendistä. Kaikista todennäköisin tie tuollaiseen elämään syntyy siinä, että syntyy oikean ihmisen lapseksi oikeaan aikaan - ei omilla ansioilla.

Olet oikeassa, ylempi keskiluokka ei ole ainakaan maailman mittakaavassa rikasta. Silti moni tuntuu niin ajattelevan, ja rinnastaa tuohon luokkaan kuuluvat niihin superrikkaisiin. Ja niitä superrikkaita on Suomessa niin vähän, että en minä ainakaan näe järkevänä järjestää ketjun aiheena olevia safareita.

Vierailija
139/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja, kaikki eivät terveyden takia pysty tekemään paljoa töitä vaikka haluaisivat.

Suuri osa ei valitettavasti viitsi tehdä töitä kun sosiaalituilla pärjää aivan hyvin. Moni opiskelee vuosikymmenen kun se on niin mukavaa, työttömät nauttivat ansiosidonnaisesta tuesta sen puolitoista vuotta lähes poikkeuksettä ja kotiäidit ovat kotona kolme vuotta per lapsi. Kyllä toisten rahoilla on kiva elää ja valittaa kun toisten tulot ovat liian hyvät. Olisi jo aika puuttua terveiden ja työkykyisten loisimiseen.

Suurempi ongelma on kyllä se että joku on alkanut tehdä jotain työtä nuorena, mahdollisesti ilman koulutusta, hyvällä tuurilla ollut samassa työpaikassa kymmeniä vuosia, nyt maailma on kehittynyt ja työ on uhassa poistua automatisaation alta ja ihminen ei ole kymmenien vuosien aikana mitenkään varautunut muutokseen kuin vastustamalla kaikkea. Nämä henkilöt kun sitten vihdoin korvataan koneilla, ei heillä ole mitään paikkaa mihin mennä eikä kukaan heitä palkkaa.

Nykymaailmassa ei ole varaa jäädä odottelemaan ja lepäilemään jos aikoo pysyä kehityksessä mukana.

Vierailija
140/301 |
04.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että kanssapalstailijoita on mennyt koko tuon jutun pointti ohi.

Kyse ei ole kateudesta, ahkeruudesta, laiskuudesta eikä mistään muusta kuin siitä, että Suomessa on tietyille ryhmille mahdollistetttu veronmaksun välttely tai aiankin alhaisempi verokanta.

Lääkärikunta yksityisellä sektorilla on siitä itse hyvä esimerkki; valtaosa heistä nostaa tulonsa. pääomatuloina  - ja yksityiset terveyspalvelyritykset houkuttelevat lääkäreitä palkkalistoilleen tarjoamalla verosuunnittelua.

1993 Ahon hallitus teki "suuren verouudistuksen", jossa eriytettiin ansiotulojen ja pääomatulojen verotus, jotka molemmat oli aiemmin laskettu yhteen ja verotettu progressiivisesti siis kaikkia tuloja. Uudistuksessa ainoastaan ansiotulot - palakkatuloja pääasiassa - jäivät progressiivisen verotuksen piiriin.

Tilastoista nähdään, että ansiotulojen muuntaminen kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi lähti siitä käyntiin ja tahti on vain kiihtynyt vuosien saatossa. Se on mahdollista yrittäjätoimintaa harjoittaville.

Pääomatuloista , vaikka ne olisivat ainoa tulolähde, ei tarvitse maksaa kunnallisveroa lainkaan. Kunnallisvero on ALV:n ohella toinen suurin yksittäinen veromme, sen keskiarvo 2017 on 19,1 %.

Nämä pääomatuloilla elävät perheineen kuitenkin käyttävät kuntien tuottamia palveluita, heidän lapsensa käytetään neuvolassa, heille on halutessa tarjolla julkinen terveydenhuolto, lapset käyvät koulua, hammaslääkärissä, kirjastossa jne. He käyttävät lähes kaikkia kuntien julkisia palveluja maksamatta niistä yhtä paljon kuin palkansaajat ja eläkeläiset.

Valtion verotuksessa pääomatuloista maksettavia veroja on mahdollista pienentää ja vältellä, siihen on tarjolla monia välineitä,esim. vakuutuskuoria ja  kapitalisaatiosopimuksia. Näistä erittäinkin suurista pääomatuloista maksetuista mitättömistä veroista olemme saaneet lukea tähän vuodenaikaan vuosien ajan.

On pelkästään hyvä asia, jos ja kun yrittäjä tienaa itselleen suuret tulot. Kuten vaikkapa Supercellin porukka. He ovat tilastopoikkeus siinä suhteessa, että he maksavat (halukkaasti) veronsa täysimääräisinä, ilman kikkailua, eli kovemmin verotettuina ansiotuloina. Rispektit ja suuret kiitokset heille.

Verokikkailua harrastavien takia me muut, palkansaajat ja eläkeläiset , maksamme korkeampia veroja.

Kenen mielestä tämä on reilua ja tasapuolista?

Vain tästä on kyse. Oikeudenmukaisuudesta. Moraalista. Tasapuolisuudesta.

Tekstisi perusteella et oikein ymmärrä mitään puhumistasi asioista. Tämä korostuu etenkin siinä, että otat esille vakuutuskuoret ja kapitalisaatiosopimukset ja pääomatulot ja kunnallisveron. Pääomatulojen verotusta et myöskään tunnu ymmärtävän edes alkeellisella tavalla, joka ei toisaalta yllätä minua pätkääkään. Kannattaa perehtyä todellisiin lukuihin ja faktoihin eikä suu vaahdossa toistaa idioottimaista hölynpölyä. Lääkäreillä ei ole mitään keinoa muuttaa kaikkia tulojaan pääomatuloiksi, eikä se edes kannattaisi ottaen huomioon pääomatulojen verotuksen 20% yhteisövero + 30-34 pääomatulovero tämän jälkeen.

Ei kannattasi esittää fiksumpaa kuin onkaan. 

En missään kohtaa väittänyt läääkäreiden nostavan kaikki tulonsa pääomatulonsa, mutta heillä on mahdollisuus nostaa SUURIN osa kevyemmin verotettuina pääomatuloina.

Todellinen pääomatulojen verotus ei ole tuo 30 eikä 34 %. Kannattaisiko sinun tutustua verotukseen kunnolla eikä elää väärien tietojen kanssa?

Pörssiyhtiöstä saaduista osingoista vain 85 % on veronalaista tuloa, 15 % verotonta, mikä laskee kokonaisveroprosenttia reilusti alle 30 %:n prosentin.

Osingosta menevän veron määrä on siten joko 25,5 tai 28,9 prosenttia.

Listaamattomasta  yhtiöstä saatujen osinkojen verotus on Suomessa ainutlaatuisen kevyt maailmassa.

Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko voidaan verottaa joko ansiotulona tai pääomatulona. Osa osingosta on verotonta.

Jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa. Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ja kaikki kyseisen henkilön samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhtee

Yhteisövero ei ole henkilökohtaista veroa. Yhteisöverolla yritys maksaa osan (pienen osan)  siitä, mitä valtion verovaroista käytetään yritystoiminnan mahdollistamiseen. Yritykset tarvitsevat toiminnassaan infraa (mm. tiestö), erilaisia viranomaisrakenteita ja koulutettua työvoimaa. Työvoima Suomessa koulutetaan verovaroista.

Harva yritys maksaa täyttä 20 %:n yhteisöveroa, koska verosuunnittelu on pop. Keskimääräinen maksettu yhteisövero on alle 8 %. Suurilla yrityksillä se on  alle 5 %.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan seitsemän kahdeksan