Mä en ymmärrä, miten joissain perheissä menee joululahjoihin vain tyyliin 200-500 euroa. Eikö teillä ole kummilapsia? Sisaruksia? Vanhempia? Isovanhempia? Lasten opettajia?

Minkä ihmeen takia kukaan antaisi joululahjan vain työtään tekevälle virkamiehelle (opettajalle)??? 

En nyt mitään tarkkaa vuosittaista summaa tiedä, mitä käyttäisin, mutta ei nyt missään tapauksessa tonneja.

Avomiehelle menee ehkä kalleimmat lahjat (muutaman satasen). Ovat olleet musikaalilippuja (ja tarvittaessa siihen liittyvä yö hotellissa), ravintolaillallisia, viinilasit. Pääsen mukaan teatteriin, hotelliin, ravintolaan ja saan itsekin käyttää viinilaseja. Se pienentää hintaa. Saan myös työnantajaltani pientä avustusta kulttuurin harrastamiseen 

Lisäksi ostan siskoni kanssa kimppalahjan äidille. Tänä vuonna 40 euron arvoinen vaate tai asuste, jonka löysin jo kesäkuussa Saksan matkalta, täsmähankinta. 

Mieheni kanssa ostamme yhden lahjan siskolleni. Esim. yhdessä leffaan ja sen jälkeen syömään / lasilliselle. Tai yhdessä syömään hyvin pitkän kaavan mukaan. Yhteistä aikaa ennemmin kuin mitään materialistista. Joskus on mennyt siskon toiveesta villasukat, joiden sisään piilotin vähän matkakassaa, kun hän oli lähdössä heti joulun jälkeen reissuun.  

Tiimikavereille töihin voin ostaa pienet joulumakeiset tai kivan kynttilän. Niistä selviää yhteensä n. 10-20 eurolla. 

Toivon tosiaan, että kukaan ei tuo minulle mitään joulutähteä tai konvehtirasiaa työni puolesta, terveisin lto. Omia lapsia, kummilapsia tai muita vastaavia ei ole. En näe mitään syytä lahjoa muita kuin oman lähipiirini. Hyvien ystävien kanssa voimme kokoontua välipäivinä tai uutenavuotena istumaan iltaa yhdessä. Ei siihen lahjoja tarvita. 

Älkää hyvät ihmiset ostoko lahjoja päiväkodin työntekijöille tai opettajille. Mikään ei ole harmillisempaa kuin saada 20 pakettia, joista paljastuu mukeja, suklaata, krääsää. Jos haluatte muistaa, niin lapsen tekemä kortti on paras lahja. Niitä on säilössä vuosien ajaltakin, kaikki muu lähtee heti kiertoon tai roskikseen.

Meidän lähipiirissämme ei harrasteta tavaralahjoja muuten kuin ydinperheen kesken. Kummilasten kanssa käydään ikätason mukaan esimerkiksi Suomenlinnassa picnikillä tai vaeltamassa Nuuksiossa. Joulukortissa lukee, minne ja milloin mennään tänä vuonna.

En ymmärrä tarvetta päteä keväin ja syksyin ostamalla lahjoja opettajille, mahdollisesti haisevia kynttilöitä kipoissa joita ei kenenkään kotiin mahdu määräänsä enempää. Missä vaiheessa siitä on tullut normi ja miksi?

Meillä menee 20€. Ostan vain yhden lahjan omalle lapselle.

Veljen ja siskojen ja miehen siskojen kanssa ollaan sovittu, että ei osteta lahjoja. (Sisarusten lapsia on yhteensä 9.) Anoppi ostaa toivelahjat.

Lapsen huone pursuaa tavaraa. Pitäisi päästä vanhoistakin eroon.

Yleensä kyllä teen itse lahjoja (neulon ja virkkaan pipoja, lapasia ja kaulahuiveja), mutta nyt alkaa kaikilla olla niitä jo reippaasti.

Opettajista ainoastaan yhdelle, läheisimmälle, annetaan joululahja (kukkia tai suklaalevy ym). Vanhemmat saa jotain mukin tai viltin tapaista; serkut, tädit, sedät ym ei saa mitään; isovanhemmille ostetaan muiden lapsenlapsien kanssa yhteinen lahja; sisarukset saa jotain tarpeellista; sisarusten lapset saavat jotain kivaa ja omia lapsia ei ole. Kaverit saavat korkeintaan kortin. Max 100€ menee per joulu.

Hirveää turhan tavaran hankkimista ostaa tyyliin 600-700 eurolla lahjoja, ei mitään järkeä. 

Pitääkin oikein laskea, paljonko menee lahjoihin tänä vuonna. Varmasti jää alle 200 euron. Meillä on sellainen onnekas tilanne, että saadaan työn puolesta ilmaiseksi kirjoja, ja näitä ilmaiskirjoja annetaan sit lahjaksi mummoille (vaarit eivät enää elossa), kummeille ja miehen veljelle. Itse oon ainoa lapsi. Miehen kanssa on jo pitkään ollut yhden lahjan politiikka, ettei kumpikaan osta toisillemme enempää. Lapsille tulee ostettua enemmän. Yleensä molemmille kovasti yksi päälahja ja yksi vaatelahja, (ilmaisia) kirjoja, ja sitten kieltämättä jonkin verran tätä turhaa tavaraa eli hittileluja, joista tietää että ne on vuoden tai viimeistään kahden päästä turhia. Veikkaisin että meillä menee noin 200 euroa lahjoihin. 

Aivan oma valinta tuo päättymätön lahjarumba! Sopikaa sisarusten kanssa että ensi jouluna ei osteta

lahjoja ja myös pitäkää päätös. Oman ydinperheen kesken voi ostaa jos katsoo tarpeelliseksi tai käyttää

ne rahat johonkin ruokaan mitä ei raski muuten ostaa,kirjoihin,musiikkiin tms josta nauttii! Joulustressi

ja rahanmeno helpottuu.

En enää ihmettele miten ihmisillä on niin paljon tavaraa ja krääsää, kun tätä ketjua lukee... Useat ostavat pelkästään joululahjoiksi enemmän tavaraa kuin itse ostan koko vuonna! Järjetöntä touhua ja älytöntä luonnonvarojen tuhlausta.

On, mutta meillä ostetaan lahjoja vain omille lapsille. Koko kylää tarvi muistaa... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis lasten kummeille ostetaan lahjoja? Eikö se oo heidän homma ostaa lapsille lahjoja? Typerää krääsän kuluttamista. Säästän lahjarahat tänä vuonna ja annan mieluummin jollekin joka apua tarvii.

Tuo toinen lause kertookin jo tyhjentävästi asenteestasi kummiutta kohtaan. Lahjojen vaihtoon kuuluu usein enemmän tai vähemmän vastavuoroisuus, eikä minusta ole ollenkaan huono idea opettaa lapselle tätä. En tarkoita, että lapsen kummille pitää olla rahallisesti samanarvoinen lahja, kuin mitä kummi on lapselle hankkinut, vaan tarkoitan symbolista elettä. Kummille voi antaa vaikkapa jotain lapsen itse tekemää, itse leipomaa, tai vaikkapa lapsen valitsema joulukukka. Vanhemmat voivat tietysti ottaa vetovastuun lahjan pääpiirteittäisestä ideoinnista. Ja aika usein kummit ovat lisäksi vanhemmille hyvin läheisiä ihmisiä, jolloin lahjojen vaihto tuntuu muutenkin luontevalta.

Mulla on kaksi kummilasta. Toinen jo aikuinen. Olen aina ostanut kummilapsille joulu- ja synttärilahjat. He eivät ole ostaneet minulle mitään, eikä ole ennen tätä ketjua edes käynyt mielessä, että olisi pitänyt. Eikä kyllä tarvitse edelleenkään. Täysi-ikäistynyt kummilapsi on opiskelija. Mielelläni autan häntä lahjoin/rahallisesti, koska muistan kyllä miten tiukkaa opiskelijana oli. Hänen ei todellakaan tarvitse ostaa minulle, nelikymppiselle työelämässä olevalle, mitään.

Meillä ei oikeastaan osteta ollenkaan joululahjoja..

Muutamalle ystäväperheelle pieni lahjus koko perheelle. Tyyliin pipareita, glögiä ja suklaata koriin. Meniskö niihin kaikenkaikkiaan joku 50e

Miehen kanssa ei toisillemme olla ostettu mitään monena vuonna, tätä krääsää ja romua on.

Lapsellekkaan (5v) ei olla ostettu mitään,  ihan siitä syystä kun koko suku on täynnä vanhoja ihmisiä, ja meidän lapsi on ainoa lapsi koko molempien suvussa, niin voitte kuvitella sitä lahjojen määrää mitä muksulle virtaa.. sitä lelua tulee muutenkin säkki tolkulla vuoden aikana... Ollaan päinvastoin huomattu, että mitä enemmän näitä lahjoja on, sen vähemmän lapsi kiinnittää mihinkään yksittäiseen leluun huomiota.. Eli se suuri lahjojen määrä vähän laskee lelujen arvoa.

sukulaiset ovat itse sanoneet että aikuisten ei tarvitse toisilleen lahjoja ostella, ja olen siitä aivan samaa mieltä. Joulukortit ja jouluntoivotukset vaihdetaan. Kummallakaan meistä ei ole kummilapsia.

Musta tää on just näin hyvä. Ainakaan itse en itselleni mitään lahjoja kaipaa. Joulu on "lapsenjuhla". Meille vanhemmille paras joululahja on yhdessä oloa ja ylensyöntiä.

Näin meillä, hyvin toimii. Muut tekee mitä niinkuin itse parhaakseen näkee. 

Emme osta lahjoja aikuisille ihmisille ja kummilapsia ei ole. Myöskään sisarusten lapsille ei osteta mitään. Omille lapsille on ostettu. Nykyään, kun ovat isompia, ollaan sovittu, ettei mitään kallista osteta. Ja joulun jälkeen alkaa alennusmyynti. Tavaraa on ympäri vuoden kaupassa ja se ostetaan mitä tarvitaan.  Jos esim. kännykkä hajoaa, niin ostetaan uusi. En ymmärrä, miksi tavaraa pitää ostaa vaikka sille ei olisi mitään tarvetta. Joulun vietämme hyvää ruokaa syöden. Ja olen onnellinen, ettei tarvitse pyöriä kaupoissa miettien lahjaostoksia..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei onneksi ole kummilapsia. Omia 2kpl joille ei opeteta että joulu on materialistinen juhla.

Yhdessä olo , piparien leipominen ja jiulupukin kuumalinja riittää meidän perheessä vallan mainiosti.

Ei stressiä, ei rahahuolia, ihanaa!

Ootappa kun koulu ja kilpavarustelu alkaa....

Ei siihen tarvitse osallistua.

Joo ihan älyttömästi tuntuu menevän rahaa joululahjoihin, ihmiset ostaa ja odottaa ihan mahdottomia. Onneksi itsellä on vain yksi kummilapsi ja yksi oma lapsi. Kummilapsen lahjaan meni 50e ja oman lapsen lahjoihin meni 70e. Sit pitää vielä ostaa omille vanhemmille sekä sisaruksilleni. Huhu...

Koko joululahjasirkus nyt vaan on niin s*tanan turhaa ja materialistista. Kuka enää muistaa miksi joulua alunperin vietettiin, oliko silloin tällaista pakkolahjontarumbaa, kysyn vaan!

Niin alunperin joulu oli pakanallinen juhla ja juoppo "joulupukki" säikytteli ja uhkaili ihmisiä jos ei antanut sille kaljaa. Ties vaikka oli myös vähän pillun perään.

Turhaa kaupallista paskaa jolla ostetaan hyvä omatunto ettei taas tarvi vuoteen olla aidosti läsnä läheisen elämässä.

Lahjojen ostaminen aikuisille on niin typerää. Ensinnäkin se on turhaa kulutusjuhlaa, jolla vain tuhotaan luontoa. Sikäli mikäli joku siitä välittää. Toiseksi aikuiset ihmiset voivat ostaa ihan itse itselleen sen mitä tarvitsevat. Ja saavat juuri sellaisen kuin haluavat. Oli se sitten kirja tai villapaita tai viinapullo. Lahjojen pitäminen jonkinlaisena rakkauden tai välittämisen symbolina on todella typerä tapa hahmottaa maailmaa. Itse koen läheisteni rakkauden ja välittämisen kun istutaan glögin ääressä ja jutellaan mukavia. Siinä on lahjaa tarpeeksi.

Mä ajattelin, että tänä vuonna tehdään aikuisille lasten kanssa toffeeta lahjaksi. Mulla on 3 kummilasta (ja miehellä yksi), joiden lahjoihin menee yht 50-100e. Lisäksi lahjon kaksi siskon lasta. Omia lapsia on 2, yhden lahjan olen jo ostanut (kirja kirppikseltä). Lisäksi ostamme omille lapsille pari pakettia. Miehen lahjaan laitan maks 50e. Kyllähän näistäkin jo kertyy, mutta yli 400e ei ole varaa laittaa, kun elää köyhyysrajan liepeillä.

"Vain" jotain 500€ :D :D Hyvä trölli...