Poikani on nyt ysillä ja tähtää "koodariksi". Mihin kannattaisi jatkaa?

Kinkkinen kysymys

Isäni oli ATK Pääsuunnittelija, koulutus YO kauppis

Kaverini aloitti ohjelmisto koordinaattorina 40 vuotiaana ilman alan koulutusta. Fyysikko

Kaksi vanhaa tuttua jotka harrastivat demoja 80 90 luvulla.

Toinen kävi TKKn honkin sortin data linjan => tyoton.

Toinen perusti firman lukion sijaan => omafirma(pikku juttuja) + jonkin sortin ohjelmisto koordinaattori EU tasolla. Aika hyvin peruskoulu pohjalta.

Kuitenkin kouluun kannattaa varmaan menna jos ei ole jo hyvä.

Jos tietää mitä haluaa, ni en välttämättä sitä lukiota suosittelisi.

Datanomi-->  amk / yliopisto.

Ammatilliselta puolelta pääsee nopeammin työelämään kiinni. En tiedä miten tolla alalla, mutta humanistisella alalla pääsin ammatillisilla papereilla helpommin sisälle korkeakouluun (vaikkei ollut edes omaa alaa), kun mitä olisi n päässyt lukion papereilla, tämä on saattanut toki muuttua.

Vierailija kirjoitti:

Ettekö muka ole seuranneet uutisista miten IT-firmat potkii väkeä, ja korvaa heitä EUn ulkopuolisella halpatyövoimalla???

https://100paikkaa.fi/

Veljeni on "koodari" eli ohjelmistosuunnittelija tms. Ollut alalla kohta kaksikymmentä vuotta. Perustanut kavereidensa kanssa oman firman, jolla menee hyvin ja kasvuvauhti on ilmeisesti aika hurja. 

Veljeni mukaan koodariksi ei valmistuta koulunpenkiltä. Totta kai alan tutkinto on varmasti plussaa, mutta suurin osa ainakin heidän firmassaan taitaa olla todella omistautuneita alalle. Osalla on myös virallinen tutkinto, osalla ei. Kaikki ovat tainneet "koodata" pikkupojista (ja nykyään myös -tytöistä) alkaen. Oma innostus, harrastuneisuus, projektit, työkokemus ja erilaiset näytöt osaamisesta taitavat siis olla rekrytointien lähtökohta. 

Itse kun työskentelen julkisella sektorilla virkavastuussa työssä, jota ei voisi tehdä ilman spesifiä ylempää korkeakoulututkintoa, koodarien puhtaaseen osaamiseen perustuva työkulttuuri tuntuu  vieraalta!

Vaikka nyt tuntuisi, että lukio ei nappaa, niin silti suosittelisin sen lukion käymään. Koodauksesta kiinnostuneelle Päivölän matikkalinja on hyvä vaihtoehto, koska lukio hoituu kahdessa vuodessa ja koodausta kuuluu opintoihin työharjoittelun merkeissä 12h/viikko. Tuolla pääsee ihan käytännössä oppimaan ja kokeilemaan mitä se koodaus on ja näkee samalla a) onko lahjoja, b) kiinnostaako kuitenkaan.

Yliopistolle on myös mahdollista päästä opiskelemaan tietojenkäsittelytieteitä avoimen väylän kautta. Aina silloin tällöin sinne joku livahtaa suoraan ysiltä. Mutta jatko-opintojen kannalta olisi todella hyvä käydä edes se lukion matematiikka läpi. Myös englannin kielen taito on alalla tärkeä. Lukion matematiikan opinnot suoritetaan Päivölässä jo ensimmäisen vuoden jouluun mennessä, joten jos on kova kiire sinne yliopistoon ja opiskelupaikka hankittu avoimen väylän kautta, niin ihan minimissään kannattaa silti käydä edes yksi vuosi Päivölää, että tulee ne matikat tahkottua.

Tuttu päivöliini, joka valmistui ylioppilaaksi viime keväänä ja täytti syyskuussa 18 ja aloitti tietojenkäsittelytieteen opinnot Helsingin yliopistossa, sai jo vakituisen työpaikan koodaushommissa. Päivölässä voi siis ehtiä oppimaan jo sen verran, että sillä irtoaa töitä. Kun on jalka jo työelämässä, voi siinä sivussa opiskella sitten vähän rennommalla tahdilla ja valita vain ne itselleen hyödyllisimmät kurssit, jos tutkinnon suorittamisella ei ole niin väliä. 

Ainoa tie koodaajaksi on koodata. Nykyisin kaikki tieto löytyy netistä. Rupea vaan koodaamaan ja opettelemaan itsenäisesti. Kouluissa ei opi mitään hyödyllistä mutta sieltä voi tietysti käydä hakemassa sen muodollisen pätevyyden myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä puhuu selvästi ihmiset, jotka eivät tiedä koodaamisesta yhtään mitään. Usein ihmiset, jotka haluaa koodareiksi, on normaalia älykkäämpiä. Ei välttämättä kirjaviisaita, mutta muuten erityisen älykkäitä. Oma isoveljeni tekee noita hommia ja tienaa n. 10 000e/kk. Hän ei ole edes opiskellut alaa (on insinööri), vaan hänellä on luontaiset lahjat ja riittävä älykkyys tuohon. Ei myöskään aikoinaan ollut mikään kouluhikke, vaan enemmänkin laiska. Todellakin jos lapsesi on viisas tietokoneiden yms suhteen ja häntä ala kiinnostaa, niin kannusta siihen. Lukioon kannustaisin ihan vain yleissivistyksen takia. Sen jälkeen voi miettiä onko lahjoja tuohon työhön, ja lähteekö vielä opiskelemaan esim. ammattikorkeakouluun tai yliopistoon kyseistä alaa.

Sen vain sanon, että tuon alan koulutus ei todellakaan takaa työpaikkaa, vaan siihen hommaan on oltava oikeesti lahjoja.

Fiksuus on perusoletus koodarille, eikä korvaa mitenkään ammattiopintoja. Koodarin on osattava asiansa ja vaikka olisi kuinka fiksu, yliopistossa niihin tietokonekieliin tutustutaan, joten sieltä sen opin alalle saa.

Edelleenkin olen eri mieltä. Mainitsin jo että veljeni on insinööri ja tienaa koodauksella kymppitonnin kuussa. Ei ole oppinut koulunpenkillä koodaushommia. Olen uteliaisuuttani kysynyt mitä hänen työkaverinsa ovat opiskelleet. Osa ei ole lukenut koodausta ollenkaan ja osa taas käynyt amk tai yliopiston. Jos sä et tajua tietokoneista hölkäsen pöläystä niin se ei auta mitään vaikka pääsisit yliopistoon lukemaan tietojenkäsittelyä. Olet yksi niistä hölmöistä, jotka kuvittelee että koulussa ne koodaustaidot opitaan. Tohon ammattiin ei pelkkä koulu riitä, vaan sun täytyy osata niitä asioita aika paljon syvällisemminkin. Siksi en suosittelisi koodauksen amk tai yliopistokoulutusta sellaselle, joka ei tietokoneista mitään ymmärrä. Ei tule työllistymään. T 12

Töihin pääsee, kun on osaamista, ei koulun papereilla.

Täällä datanomikoulutuksessa runsaasti ohjelmointia:

https://www.businesscollege.fi/peruskoulutus/datanomi/peruskoulupohjais…

Itselläni taustana lukio + Helsingin yliopisto, mutta työt opitaan töissä, eikä varsinkaan lukiossa tai edes yliopistossa.

Ohjelmistoarkkitehdin suusta:

Siihen oppii vain koodaamalla. Itse koulutuksella ei ole mitään väliä, eritotenkaan sen jälkeen kun saa 2-3v kokemusta - ala ja kielet muuttuvat niin nopeasti että paperit unohtuvat heti. Itsellä nyt yli 15v kokemusta alalta, eikä kukaan kysele papereita, ja miksi kyselisi kun 90% tekniikoista jota silloin opetettiin, ei ole enää olemassakaan :-)

Mutta unelmiin kymppitonnin liksoista ei kannata nojata, ellei ole todella jonkin tietyn nichenurkkauksen asiantuntija. Realistisemmin 3-5k palkkatasoon pääsee ihan heittämällä.

Täällä kovasti hehkutetaan että lukio pitää käydä pohjalle. Ei kannata uskoa, eikä lukioon kannata mennä jos se ei tunnu omalta paikalta. Hyvä tie on mennä ammattioppilaitokseen elektroniikka/tietotekniikka/automaatio-linjalle. Sen jälkeen AMK:hon insinööriksi Tietoliikenne/ohjelmointi-puolelle. Itselläni tällainen tausta ja hyvin on hommia riittänyt. :)

Jos hän aikoo olla terävimmällä huipulla niin suosittelen menemistä assemblyyn tai johonkin muuhun lan partyyn tai liittymään johonkin netistä löytyvistä projekteista: pelin kehittäminen tms. Ja osallistumaan koodauskilpailuihin. Pelialaa voi nykyään myös opiskella kouluissa, jossei Suomessa niin ainaiin Ruotsissa. Peleissä liikkuu isot rahat, maailmanlaajuisesti isommat kuin elokuvissa. Ehkä nämä tyypit voivat olla niissä 10.000 tienisteissä.

Jos perustaso riittää niin sitten vaan tradenomi tai yliopisto. Kannattaa ottaa mukaan kaupallisia aineita. Liike-elämä on suurin käyttäjä ohjelmoijien tuotoksille. Nämä tyypit tienaavat 3000-6000 ehkä jotkut tosi harvat enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Briteissä tarjottiin 5500 euron verran kk-palkkaa mutta asuntojen vuokra on 3500-4500 euroa esim. pienestä kaksiosta, ja eläminen muutenkin yhtä kallista kuin täällä ellei kalliimpaakin, joten ei oikein nappaa lähteä hommiin sinne.

Oho, onpa meno Briteissä muuttunut! Olin siellä 5 vuotta töissä (palasin 2008) ja silloin kuukausipalkka koodaripoikaystävälläni oli 44000 puntaa vuodessa. Siellä ilmoitetaan palkka aina vuosipalkkana. Itse en koodaa, mutta olen muuten IT-alalla ja tienasin "vain" 33000 puntaa vuodessa. Se oli hieman enemmän, mitä tienasin Suomessa samanlaisessa työssä siihen aikaan. Vuokrani kaksiosta Lontoon zone 2:lla oli 739 puntaa kuussa ja Oyster Card välillä zone 1 - zone 2 noin 79 puntaa kuussa (siis vastasi meidän seutulippua). Mukavasti jäi rahaa säästöönkiin, koska ruoka, vaatteet ja muut päivittäiset kulutustavarat ovat huomattavan paljon halvempia kuin Suomessa.

Jos nykypalkka koodareilla on noin suuri ja vuokrat viisinkertaiset, niin onpa muuttunut maa hirveästi näinä vuosina. Sukulaiseni ja ystäväni eivät ole alkuunkaan muistaneet minua tällaisesta informoida, vaikka siellä jatkuvasti juoksenkin. Hieman nyt kyllä tiedustelisin lähteitäsi tässä asiassa?

Vierailija kirjoitti:

Otat pojan puhutteluun ja maalaat sille vision, jossa robotit eli ohjelmistot tekevät koodaamisen ja vain ylemmän tason suunnitelijat San Franciscossa (rikkaat vanhemmat, Harvardin käyneitä jne) ovat enää ihmisiä joita tuossa työssä tarvitaan.

Sen sijaan LÄÄKÄRI, voi tehdä vaikka 3-päiväistä työviikkoa ja silti ansaita 10 000 kk.

Yäk, lääkäri! Olisin mieluummin vaikka likakaivojen tyhjentäjä. Kuvottaa ajatellakaan kaikkia niitä peräpukamia, mätäisiä korvia ja poskionteloita, haisevia alapäitä, ihottumia, jalkasieniä jnejne. Kuvottavaa työtä, siitä ei tuommoinen 10 000 e ole vielä ollenkaan riittävä korvaus. Ihan yksi likaisimmista duunarihommista, en nää siinä mitään hohtoa. Hyvä tietysti, että löytyy ihmisiä tuohonkin hommaan. Miljoona kertaa mieluummin vaikka koodari! 

Ei kouluja tarvitse mihinkään.

1) opettelee englannin ammattitasolle

2) opettelee formaalia logiikkaa

3) kirjoittaa ja lukee koodia PALJON

Varmaan pitää ensin miettiä mitä haluaa koodata? Sen perusteella sitten lähteä miettimään mitä kannatta opiskella. Eri sovelluksissa käytetään eri kieliä ja tarvitaan eri taitoja. Ne jotka sanoo että pitää mennä yliopistoon opiskelemaan, ajattelee todennäköisesti eri työmahdollisuuksia  kuin mitä amispohjaisella koodarilla olis... 

Sen mitä voin sanoa koodauksen opiskelusta, niin yliopistossa se tahti opiskella esim. C:tä tai Javaa  on paljon nopeampi kuin amiksessa. (Vertaan siis omia opintojani, sisareni opintoihin). Asiat pitää omaksua paljon nopeammin yliopistossa ja opiskelu on siis tehokkaampaa.

Vierailija kirjoitti:

Koodaus eli ohjelmointi vaatii matemaattista osaamista ja teorian ymmärtämistä. Ei se ole semmosta pelkkää aivontonta kirjoittelua. 

Lukio -> tietojenkäsittelytiede HY

Siinä paras tie koodariksi

Mikä vika Aallossa?

Lukio ei sovi kaikille. Suosittelen ap pojallesi amiksen datanomilinjaa. Senkin jälkeen pystyy halutessaan jatkamaan opiskeluja kolmannella asteella, varsinkin AMK:hon voi olla oikein hyväkin pohja.

Kysymys ap:lle: Osallistuiko poika Datatähti-kilpailuun ja miten pärjäsi? Finaaliin meni aika monta peruskoululaista tänä vuonna, vaikka toki valtaosa on lukiolaisia.

Vierailija kirjoitti:

Kysymys ap:lle: Osallistuiko poika Datatähti-kilpailuun ja miten pärjäsi? Finaaliin meni aika monta peruskoululaista tänä vuonna, vaikka toki valtaosa on lukiolaisia.

Korjaan itseäni, vain kaksi peruskoululaista finaaliin. 

Datanomiksi ilman muuta. Senkin jälkeen voi hyvin jatkaa opiskeluja, mikäli kiinnostusta riittää. Lukio on nykyaikana oikeastaan aika turha, ellei ehdottomasti halua esim. lääkäriksi tai juristiksi tai elleivät tulevaisuudensuunnitelmat ole vielä selvillä.