Poikani on nyt ysillä ja tähtää "koodariksi". Mihin kannattaisi jatkaa?

Koodari nyt on niin laaja käsite, että sen voi käsittää monella tavalla.

Niin tai näin, tulevien vuosien aikana koodipuoli menee niin paljon eteenpäin, että täytyy olla oikeasti alasta kiinnostunut. Seurata ja tehdä itse omalla ajalla. Opiskella omatoimisesti. 

Järjestäen koulujen opinnot tulevat jäljessä. Toki perusteet on hyvä olla olemassa, mutta jos opiskellaan jotain nyt, se on muutaman vuoden päästä vanhaa.

Itse olen tehnyt nettipuolta liki 20 vuotta ja kokoajan oppii uutta. Tämä ei ole ammatti, joka osataan koulun jälkeen. Tätä opiskellaan koko ajan lisää.

Outo ketju, mutta vastataan nyt vielä kerran. 

On totta, että koodareissa on paljon ns. itseoppinutta porukkaa, mutta tämä vaatii paljon sisäistä kutsumusta ja käytännössä tarkoittaa, että poika osaa jo koodata (kyllä sen kutsumuksen pitäisi näkyä jo). 

Datanomi periaatteessa ainoa amislinja, mutta käytännössä koodausopintoja on siellä vähän ja ne ovat todella alkeellisia. Siitä toki voi jatkaa sitten korkeakouluun (periaatteessa ihan minne tahansa). 

Lukio kuitenkin antaa paremmat valmiudet opiskella jatkossa korkeakoulutasolla. 

Niille jotka saarnaa intialaisista jne. Toki halpatyövoima tulee, mutta on erittäin vaikea uskoa, että kaikki työ ulkoistetaan. Mutta juuri tämän takia kannattaa opiskella, että pääsee niihin ylätason suunnittelutöihin, jotka tehtään lähellä loppuasiakasta. Lähtökohtaisesti ennusteet povaavat kasvaava digityöläisten vajetta Euroopassa ja samalla palkat nousevat myös niissä kehittyvissä maissa. Miksi ihmeessä intilainen osaaja tyytyisi vähempään kuin eurooppalalinen? Tukityöt on eri juttu, mutta juuri sen takia sitä osaamista kannataakin kehittää. 

Lukio matematiikan ja englanninntakia. Koodas ei riitä, vaan pitää ymmärtää businessympristö ja ohjelmoinnin speksit ja dokumentointi koodatessa. Datanomin tai tradenomin papereilla ei koodariksi pääse. Lukioon ja sitten yliopistoon tai (sähkölinjalle)teknilliseen korkeakouluun.

Vierailija kirjoitti:

Kortistoon. Koodareita on tarjontaan nähden jo nyt aivan liikaa.

Laitapas statistiikkaa tänne, muka tietäjä.

Koodaaminen tulee muutaman vuoden sisällä pääosin siirtymään automaattiseksi. Tulee kova droppi työpaikkojen määrässä. Sitä numero-kirjainpätkien vääntäminen ei muutenkaan ole järkevä tehdä manuaalisesti tai ihmisen valvonnassa, liian paljon virheitä, liian hidasta.

Jos numerot kiinnostavat, eikö kannattaisi hakeutua pörssi-pankkialalle. Pankeilla se kaikki raha on. Ja vaikka nyt potkitaan väkeä pois, ei niitä sieltä sijoitustoiminnasta potkita.

https://www.marketwatch.com/story/even-programmers-could-lose-their-job…

Siinä on totuus. Tuore juttu.

Vierailija kirjoitti:

Outo ketju, mutta vastataan nyt vielä kerran. 

On totta, että koodareissa on paljon ns. itseoppinutta porukkaa, mutta tämä vaatii paljon sisäistä kutsumusta ja käytännössä tarkoittaa, että poika osaa jo koodata (kyllä sen kutsumuksen pitäisi näkyä jo). 

Datanomi periaatteessa ainoa amislinja, mutta käytännössä koodausopintoja on siellä vähän ja ne ovat todella alkeellisia. Siitä toki voi jatkaa sitten korkeakouluun (periaatteessa ihan minne tahansa). 

Lukio kuitenkin antaa paremmat valmiudet opiskella jatkossa korkeakoulutasolla. 

Niille jotka saarnaa intialaisista jne. Toki halpatyövoima tulee, mutta on erittäin vaikea uskoa, että kaikki työ ulkoistetaan. Mutta juuri tämän takia kannattaa opiskella, että pääsee niihin ylätason suunnittelutöihin, jotka tehtään lähellä loppuasiakasta. Lähtökohtaisesti ennusteet povaavat kasvaava digityöläisten vajetta Euroopassa ja samalla palkat nousevat myös niissä kehittyvissä maissa. Miksi ihmeessä intilainen osaaja tyytyisi vähempään kuin eurooppalalinen? Tukityöt on eri juttu, mutta juuri sen takia sitä osaamista kannataakin kehittää. 

Olet väärillä jäljillä. Intialainen voi tyytyä 1/10 palkkaan siksi, että heidän elinkustannuksensa on 1/10. Eivätkä he tyhmiä ole. Mikäli meillä 5 miljoonasta ihmisestä 500 on huippukoodareita, heillä on populaa 200 kertaa enemmän ja voisi olettaa kuippukoodareitakin olevan silloin vähintään 200 kertaa enemmän. Matemaattiset taidot Intiassa ovat perinteisesti erinomaiset.

Osa muutoksesta tulee standardoinnista ja siitä, että kaikki pyrkivät käyttämään samanlaisia prosesseja. Ei tarvita useaa ERP:ä kun SAP riittää. Ei tavita montaa Officee, kun Microsoftin riittää. Ei tarvita monenlaista erilaista automaatiota, kun yksi hyvä riittää. Meillä ei ole osaa eikä arpaa standardoinnin kehittymisessä, sillä ne tehdään aina massoille. Kieli on ainoa asia, joka meitä toistaiseksi suojelee.

Jos pojasta tulee datanomi 20-vuotiaana, on sitten seuraavat 50 vuotta elämästä työelämän riemua (eläkeikä karkaa koko ajan myöhemmäksi).

Kannattaa suostutella sinne lukioon, työtä tulee ihan tarpeeksi tehtyä joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Lukio matematiikan ja englanninntakia. Koodas ei riitä, vaan pitää ymmärtää businessympristö ja ohjelmoinnin speksit ja dokumentointi koodatessa. Datanomin tai tradenomin papereilla ei koodariksi pääse. Lukioon ja sitten yliopistoon tai (sähkölinjalle)teknilliseen korkeakouluun.

No minun mieheni kävi lukion, siitä sähkölinjalle ja vaihtoi yliopistoon. Tehnyt it-töitä n. 30 vuotta. Tytär aloitti nyt lukion jälkeen tietojenkäsittelyn Tamkissa. Eli hänestä tulee 3,5 vuoden jälkeen tradenomi. Toivon tosiaan, että sinun ennustuksesi työnsaannin suhteen ei päde.

Ottakaa selvää, onko lähiseudulla lukiota, jolla olisi yhteistyötä yliopiston kanssa tietojenkäsittelytieteessä. Jos sellainen löytyy, niin sinne sitten. Olen ollut lukiossa töissä ja aika monta vuotta sitten oli tällaista yhteistyötä. Lukiolaiset suorittivat yliopistossa alimman arvosanan (approbaturin) tietojenkäsittelyssä ja saivat opiskelupaikan, mikäli suoritus oli riittävän hyvätasoinen. Ja tietenkin saivat noista opinnoista myös lukiokursseja. Opiskelupaikkoja oli kahdessa yliopistossa.

Helpommalla pääsee tietenkin, jos menee amikseen. Joku ehdotti kaksoistutkintoa, mutta jos ei ole oikein innostusta koko lukioon, niin ei se kaksoistutkintokaan nappaa, sillä se vaatii paljon, kuten tietysti vaatiin myös tuo yllä mainittu yliopisto-opiskelu jo lukiossa. 

Tuolla voi vertailla koodaustaitojaan muiden nörttien kanssa.

https://www.codingame.com/

Kyllä lukioon pitäisi mennä, ja opiskella pitkä matikka. Sen jälkeen sitten yliopistoon.

Vierailija kirjoitti:

Lukio matematiikan ja englanninntakia. Koodas ei riitä, vaan pitää ymmärtää businessympristö ja ohjelmoinnin speksit ja dokumentointi koodatessa. Datanomin tai tradenomin papereilla ei koodariksi pääse. Lukioon ja sitten yliopistoon tai (sähkölinjalle)teknilliseen korkeakouluun.

Jaaha, olen kylläkin ammatikseni koodaava tradenomi mutta taidankin olla pelkkää mielikuvituksen tuotetta kuten aikaisemmat opiskelutoverinikin?

Vierailija kirjoitti:

Koodaus eli ohjelmointi vaatii matemaattista osaamista ja teorian ymmärtämistä. Ei se ole semmosta pelkkää aivontonta kirjoittelua. 

Lukio -> tietojenkäsittelytiede HY

Siinä paras tie koodariksi

Ja kun se nuori junnaa siellä yleissivistävässä (joka ei kuitenkaan tunnu sivistävän ketään) lukiossa ja vanhentuneen tiedon yliopistossa, on koodaus ehtinyt jo siirtyä robottien tekemäksi bulkkityöksi, nörttipoikia ei enää tarvita kuin vain niitä innovatiivisimpia ja älykkäimpiä - jos heiltä löytyy muutakin älyä kuin vain matemaattista. Seuraava vaihe ihmisen ja tekniikan kehityksessä nimittäin tulee vaatimaan paljon paljon muutakin kuin vain matematiikkaa, alkaa jonkinlainen humanististen tieteiden uusi kulta-aika. No ei nyt ihan sellaisenaan, hieman muuntuneena ehkä.

Koodausta ei opi kouluissa, vaan se lähtee omista projekteista. Voisi verrata muusikkoon, jos ei se kiinnosta tai ei osaa soittaa, niin ei sitä koulussa opi. Lisäksi kouluissa opetetaan vain perusteet. Ex amk opiskelija.

Tuttavani poika opiskeli amiksessa datanomiksi, ja lähti jatkamaan opintojaan sen jälkeen Englantiin.

Toisaalta lukiokin voisi olla hyvä, ainakin kielitaidon ja aina niin tarpeellinen yleissivistyksen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Koodausta ei opi kouluissa, vaan se lähtee omista projekteista. Voisi verrata muusikkoon, jos ei se kiinnosta tai ei osaa soittaa, niin ei sitä koulussa opi. Lisäksi kouluissa opetetaan vain perusteet. Ex amk opiskelija.

Samaa mieltä. Tuttavapiiristä ne, jotka nyt työskentelee alalla on sieltä 10 vuotiaasta koodannut ihan päivittäin vapaa-ajalla. Se vaatii tietynlaisia aivoja ja aitoa kiinnostusta. Ei kaikista ole hyviksi koodareiksi.

Ettekö muka ole seuranneet uutisista miten IT-firmat potkii väkeä, ja korvaa heitä EUn ulkopuolisella halpatyövoimalla???

Briteissä tarjottiin 5500 euron verran kk-palkkaa mutta asuntojen vuokra on 3500-4500 euroa esim. pienestä kaksiosta, ja eläminen muutenkin yhtä kallista kuin täällä ellei kalliimpaakin, joten ei oikein nappaa lähteä hommiin sinne.