Poikani on nyt ysillä ja tähtää "koodariksi". Mihin kannattaisi jatkaa?

Vierailija kirjoitti:

koska korealaiset/intialaiset/jne tekee koodin aina halvemmalla (ei välttämättä kuitenkaan paremmin), mutta piti päänsä. No, ehkä yliopistokoulutuksella pystyy tekeen muutakin kuin koodausta..

Koreassa palkat ovat Suomen tasoa, Intiassa taas alle 5% valmistuneista IT-insinööreistä ymmärtää edes perusteet ohjelmoinnista. On harhaluulo että Intian työ olisi halvempaa, ainakain mitä koodaamiseen tulee.

Kannattaisi tradenomi ehkä parhaiten nyky muotoisessa dadtononin koulutuksessa seillöä harjoitettu koodaus on vain alkeita, jotka poikasi on osannut vuosia.

Suosittelisin oppisopimuskoulutusta.

Kirkkaimmat peli tehtemme tuskin ovat kiinnostuneet kuin ammattilaisista. Mutta voi sieltäkin kysyä paikkaa, oppisopimustoimistosta kannattaa kysyä etukäteen firmassa vasta kun ovat sanomassa näkemiin voi asian ottaa puheeksi.

Paras olis jos

Olis jotain omaa koodia näyttää.

Tämän alan osaajat eivät edelleenkään tule koulusta vaa. Itse oppimalla, kun parhaista puhutaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koodaus eli ohjelmointi vaatii matemaattista osaamista ja teorian ymmärtämistä. Ei se ole semmosta pelkkää aivontonta kirjoittelua. 

Lukio -> tietojenkäsittelytiede HY

Siinä paras tie koodariksi

Ei se välttämättä vaadi matemaattista osaamista kovin paljoa eikä teoriakaan tarvitse älyttömän syvällisesti ymmärtää, riippuu myös siitä mitä koodaa.

Koodaus vaatii ennen kaikkea loogista ajattekykyä ja isojen kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Voit olla vaikka kuinka hyvä matematiikassa, mutta et silti osaa koodata. Toisaalta koodausporukoissa pitää löytyä toisinaan myös matemaattista osaamista. Jostain asiasta pitää vääntää matemaattinen mallinnus ja algoritmi, joka voi vaatia hyvinkin syvällistä matemaattista osaamista. Tämän algoritmi sitten väännetään koodiksi. Mutta näitä algoritmien tuottajia tarvitaan vähän suhteessa koodareihin. Toki matemaatikkokin voi olla koodari.

Keskiverto koodari ei tarvitse boolen algebraa lukuunottamatta matematiikkaa urallaan ehkä muuhun kuin bonuspalkkioiden ja ylityökorotusten laskemiseen.

Vierailija kirjoitti:

Poikahan voisi vapaa-ajallaan harjoitella koodaamista ja katsoa miltä se tuntuu, miten helposti netistä löytyvät harjoitustehtävät onnistuu yms. Millään peruskielellä ei kyllä taida pidemmän päälle pärjätä (ainakaan menestyksekkäästi) vaan pitäisi osata myös javaa ja c:tä.

Samaa mieltä vastaajan 12 kanssa, kaikilla ei ole luontaisia lahjoja ja silloin voi olla vaikea luoda menestyksekästä uraa.

T: TKK:lla c:tä lukenut ja oli melkoista tervanjuontia vaikka matematiikassa olin aina kurssin parhaita.

Täh Millään peruskielellä? ja sitten sanot että myös C:tä osattava?. C on peruskieli.

Lukio, inssiksi lukeminen.  Ikävä kyllä.  

Miten poikasi määrittelee koodarin? 

Lääkäri ei tienaa valtion hommissa 10 000 e kolmessa päivässä. Ei neljässä eikä viidessä / viikko. Katsokaa palkkataulukot paremmin

Vierailija kirjoitti:

Ohjelmistoarkkitehdin suusta:

Siihen oppii vain koodaamalla. Itse koulutuksella ei ole mitään väliä, eritotenkaan sen jälkeen kun saa 2-3v kokemusta - ala ja kielet muuttuvat niin nopeasti että paperit unohtuvat heti. Itsellä nyt yli 15v kokemusta alalta, eikä kukaan kysele papereita, ja miksi kyselisi kun 90% tekniikoista jota silloin opetettiin, ei ole enää olemassakaan :-)

Mutta unelmiin kymppitonnin liksoista ei kannata nojata, ellei ole todella jonkin tietyn nichenurkkauksen asiantuntija. Realistisemmin 3-5k palkkatasoon pääsee ihan heittämällä.

No nyt kyllä vetelet hatusta noita juttujas. 15 vuotta sitten koulutetut asiat ovat vieläkin ihan valideja. mitään radikaalisti mullistavaa uutta itse koodauksen alalla ei ole tullut aikoihin. Minä olen myös alalla ja olen ollut jo yli 20 vuotta.  Onpa vielä tarvetta ihmisille jotka osaavat cobolia, pascalia ja fortrania.

Mieheni meni suoraan peruskoulusta amikseen ja opiskeli datanomiksi. Nykyään on kuukausipalkka 5000€ bruttona.

Vierailija kirjoitti:

Otat pojan puhutteluun ja maalaat sille vision, jossa robotit eli ohjelmistot tekevät koodaamisen ja vain ylemmän tason suunnitelijat San Franciscossa (rikkaat vanhemmat, Harvardin käyneitä jne) ovat enää ihmisiä joita tuossa työssä tarvitaan.

Sen sijaan LÄÄKÄRI, voi tehdä vaikka 3-päiväistä työviikkoa ja silti ansaita 10 000 kk.

Tiedä siitä lääkärin urastakaan, kun on kaikenmaailman diagnostiikka-tekoälyä ja leikkausrobottia tulossa.

Vierailija kirjoitti:

Täällä puhuu selvästi ihmiset, jotka eivät tiedä koodaamisesta yhtään mitään. Usein ihmiset, jotka haluaa koodareiksi, on normaalia älykkäämpiä. Ei välttämättä kirjaviisaita, mutta muuten erityisen älykkäitä. Oma isoveljeni tekee noita hommia ja tienaa n. 10 000e/kk. Hän ei ole edes opiskellut alaa (on insinööri), vaan hänellä on luontaiset lahjat ja riittävä älykkyys tuohon. Ei myöskään aikoinaan ollut mikään kouluhikke, vaan enemmänkin laiska. Todellakin jos lapsesi on viisas tietokoneiden yms suhteen ja häntä ala kiinnostaa, niin kannusta siihen. Lukioon kannustaisin ihan vain yleissivistyksen takia. Sen jälkeen voi miettiä onko lahjoja tuohon työhön, ja lähteekö vielä opiskelemaan esim. ammattikorkeakouluun tai yliopistoon kyseistä alaa.

Sen vain sanon, että tuon alan koulutus ei todellakaan takaa työpaikkaa, vaan siihen hommaan on oltava oikeesti lahjoja.

Juuri näin! Tyttäreni tekee tätä työtä, eikä ole suorittanut edes lukiota loppuun. Koulunkäynti ei todellakaan maistunut, mutta älykäs ja teräväpäinen tyttö kuin mikä!

Pääsi alalle kun kuuli uusia työntekijöitä haettavan, oli siihen aikaan pankissa töissä missä turhautui koska ei ollut etenemismahdollisuuksia. Laittoi työhakemuksen ja pääsi haastatteluun. Pääsi toiseenkin haastatteluun ja sai työpaikan! Koulutustausta ei merkinnyt, vain lahjakkuus alalle. Nyt ollut tässä työssä vajaan vuoden ja saanut jo lisävastuita.

Koulutus tapahtui Ruotsissa ensin kolme kuukautta, sitten työpaikalla jatkokoulutus tässä maassa jossa asumme. (Ei Suomi). Työ on vaativaa ja haastavaa mutta hänen mukaansa erittäin mielenkiintoista ja tosiaankin antaa kunnon haasteita. Palkka on hyvä, tienaa paljon enemmän kuin avomiehensä joka on ohjelmointialalla. Aikanaan opettajat koulussa tuomitsivat mahdottomaksi ja epäonnistumaan  elämässä. Hän oli vaikea oppilas, mutta kuten sanottu hyvin lahjakas. Nyt 26-vuotias, pääsee taatusti vielä pitkälle elämässä! Sisua ja tahtoa ei puutu. Pankkiinkin pääsi aikanaan vastoin kaikkia odotuksia. Osasi vakuuttaa työnantajan ja hyvän työntekijän maineessa olikin. 

Yritteliäisyyttä ja periksi antamattomuutta aimo annos jos päämäärä on tiedossa! Tyvestä puuhun noustaan! Onnea pojallesi ap.!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohjelmistoarkkitehdin suusta:

Siihen oppii vain koodaamalla. Itse koulutuksella ei ole mitään väliä, eritotenkaan sen jälkeen kun saa 2-3v kokemusta - ala ja kielet muuttuvat niin nopeasti että paperit unohtuvat heti. Itsellä nyt yli 15v kokemusta alalta, eikä kukaan kysele papereita, ja miksi kyselisi kun 90% tekniikoista jota silloin opetettiin, ei ole enää olemassakaan :-)

Mutta unelmiin kymppitonnin liksoista ei kannata nojata, ellei ole todella jonkin tietyn nichenurkkauksen asiantuntija. Realistisemmin 3-5k palkkatasoon pääsee ihan heittämällä.

No nyt kyllä vetelet hatusta noita juttujas. 15 vuotta sitten koulutetut asiat ovat vieläkin ihan valideja. mitään radikaalisti mullistavaa uutta itse koodauksen alalla ei ole tullut aikoihin. Minä olen myös alalla ja olen ollut jo yli 20 vuotta.  Onpa vielä tarvetta ihmisille jotka osaavat cobolia, pascalia ja fortrania.

Toki legacy-tunkkien osaajille löytyy tarvetta maailman tappiin. Pointtina oli lähinnä että ohjelmoija joutuu opettelemaan jatkuvasti uutta (lähes projektittain), koulutus ei ole se mihin ammattitaito nojaa vaan kykyyn oppia ja ottaa haltuun asioita. Rahaa helpoiten tienaa lähes poikkeuksetta webbialalla, ja jos et aijo jämähtää Tiedolle jotain javatunkkia ylläpitämään eläkepäiviin asti, kommenttini on hyvinkin totuus.

En jaksa lukea koko ketjua, mutta alan ammattilaisena en malta olla kolmentoimatta: ehdottomasti paras tie on lukio, siellä pitkä matematiikka (ja mielellään myös fysiikka) ja sen jälkeen joko Aalto-yliopiston tietotekniikka, HY:n tietojenkäsittelytiede tai Tampereen teknillisen yliopiston tietotekniikka (tässä järjestyksessä).

Alalle saattaa päästä myös ammattikoulun datanomi + amk:n tietotekniikka-polkua pitkin, mutta se on paljon hankalampaa, koska opinnot ammattikoulussa ja amk:ssa ovat niin paljon helpommat, että niissä ei mitenkään saavuta saman tason pätevyyttä, ellei sitten omalla ajalla opiskele ja harjoittele paljon ylimääräistä. Juuri nämä datanomi/amk-pätevyydellä saavutettavat työtehtävät ovat niitä, jotka ovat vaarassa siirtyä Intiaan. Korkeamman koulutuksen hankkineille kyllä riittää töitä jatkossakin.

Hyvä tapa päästä alkuun koodauksessa on kokeilla jotain ohjelmoinnin peruskurssi -MOOCia. Niitä löytyy kyllä ihan peruskoululaiselle sopivia. Aallon tämän syksyn MOOC on jo niin pitkällä, että siihen ei enää ehdi varsinaisesti mukaan, mutta kurssimateriaali on vapaasti luettavissa ja tehtäviä voi toki kokeilla myös omin päin. HY:n MOOC taitaa alkaa keväällä. Tosin se kannattaa suorittaa ensisijaisesti lukion toisena tai kolmantena vuonna, jos haluaa sitä kautta opiskelupaikan HY:n tietojenkäsittelytieteessä.

Suhteilla jonkun tuttavan hoiviin muutamana iltana kisällinoppiin ja pikkutöihin taskurahalla.

Oppii enemmän kuin missään ikinä ja saa tod.näk. alan töitä jo heti kun lähtee alan opintoihin.

Vierailija kirjoitti:

Hyville koodereille on kova kysyntä ja Suomessa parhaan koulutuksen saa ehdottomasti Tampereen yliopistosta.

Nimittäin Tampereen Teknillisestä Yliopistosta (TTY). Humanistikoodarit on vähän sellainen vitsi.

Vierailija kirjoitti:

Intiasta tulee sen verran paljon koodareita, ettei tänne peruskoodaria tarvita. Pelihypetys on menossa selvästi ohi. Datatieteistä big data, koneoppiminen ja keinoäly ovat kova juttu. Eniten tarvitaan poikkitieteellisiä ihmisiä, jotka osaavat abstrahoida luonnon ilmiöitä tietojenkäsittelytieteen keinoin. Insinöörit eivät sitä osaa, eivätkä humanistit. Tarvitaan siis jotain siltä väliltä.

FYI humanistit eivät tutkikaan luonnonilmiöitä vaan ihmiskulttuureita ja -yhteiskuntia. Ja ilmeisesti näitä humanistit, jotka sinä tunnet ovat viime vuosituhannelta, nykyään on olemassa mm. digitaalinen humanismi.

Jos haluaa töitä ja hyvän palkan niin TTY ja DI:n koulutus ehdottomasti. Ohjelmistoalalla kun on sellainen outous, että DI tekee kaiken työn. Rakennusalalla DI taas on yleensä johtotehtävissä ja amikset sekoilevat kentällä.

Vierailija kirjoitti:

Koodari nyt on niin laaja käsite, että sen voi käsittää monella tavalla.

Niin tai näin, tulevien vuosien aikana koodipuoli menee niin paljon eteenpäin, että täytyy olla oikeasti alasta kiinnostunut. Seurata ja tehdä itse omalla ajalla. Opiskella omatoimisesti. 

Järjestäen koulujen opinnot tulevat jäljessä. Toki perusteet on hyvä olla olemassa, mutta jos opiskellaan jotain nyt, se on muutaman vuoden päästä vanhaa.

Itse olen tehnyt nettipuolta liki 20 vuotta ja kokoajan oppii uutta. Tämä ei ole ammatti, joka osataan koulun jälkeen. Tätä opiskellaan koko ajan lisää.

Ai, 20 vuotta työelämässä ja pidät tuota jatkuvaa oppimista erikoisena? Kumma, mun mielestä voi olla vaikea löytää nykyisin yhtään alaa, jossa tuo ei olisi normi.

Vierailija kirjoitti:

Ai, 20 vuotta työelämässä ja pidät tuota jatkuvaa oppimista erikoisena? Kumma, mun mielestä voi olla vaikea löytää nykyisin yhtään alaa, jossa tuo ei olisi normi.

Ohjelmistoalalla se jokapäiväinen oppiminen on vähän eri luokkaa kuin raksahommissa. Ja tämän lisäksi työasiat ja ongelmat pyörivät päässä 24/7.

Ohjelmistoala ei ole mitään heikkohermoisen hommaa nykyään (mielenterveysongelmia on paljon) ja lisäksi pitäisi vielä olla ulospäinsuuntautunut että tulee toimeen asiakkaiden ja tiimikavereiden kanssa. Jossain teollisuusfirmassa varmaan voi vielä löytää jonkun kivan kellarinurkan jossa koodata yksin. On sekin kivaa välillä.